PS Naiset 3/2024

Perussuomalainen 1/2024

Simula hallituksen sairaalaverkkoesityksestä: Esityksen kaatuminen olisi lopettanut kaiken leikkaustoiminnan Oulaskankaalla

Yhdenvertaisuusvaltuutetulle selvitys pakolaiskiintiön kohdentamisesta: Ketään ei ole syrjitty

SDP esitti pakolaiskiintiön ja vastaanottotukien korottamista – hallitus äänesti opposition haaveet kumoon

Kaisa Garedew: Vuonna 2025 Suomi tulee olemaan turvallisempi, autoilijaystävällisempi ja vähemmän byrokraattinen maa

Päivän pointti: Yhtäkään sairaalaa ei suljettu

Ronkainen: Turvallisuus on perusta yhteiskuntamme vakaudelle, hyvinvoinnille ja tulevaisuuden kasvulle

Lux Helsingin somekampanja yhdistää hijabin naisten voimaannuttamiseen – Lähi-idän asiantuntija: Monin paikoin maailmaa naiset on pakotettu huntuun vielä tänäkin päivänä

Tampereen valtuusto päätti nostaa poliitikkojen palkkioita – Vigelius: ’’Veronmaksaja ei hyödy millään tapaa’’

Eduskunta hyväksyi hallituksen esityksen sairaalaverkon uudistamisesta

Rikosuhrimaksuihin 50 prosentin korotus – lakiehdotuksen tavoitteena turvata tukipalveluiden saatavuus rikoksen uhreille

Li Andersson esiintyi äärivasemmiston katuväkivaltaa tukevassa tilaisuudessa

Tynkkynen osti Hesarin etusivun täyteen maahanmuuttopolitiikkaa

Greta Thunberg esiintyi Saksassa: “Vit**un Saksa! Ja vit**un Israel!”

Vasemmistotaustainen oikeusprofessori maalailee kauhukuvia maamiinoihin kävelevistä turvapaikanhakijoista – puolustusvaliokunnan perussuomalaisilta tylyt terveiset professorille

Rami Lehtinen: ”Pitääkö jonkun oikeasti kuolla ennen kuin äärivasemmiston uhka nousee todelliseen keskusteluun Suomessa?”

Eduskunta äänesti pois ’’moninkertaisen ensikertalaisuuden’’ – Vigelius: ’’Rikoksenuusijat ansaitsevat ankarammat tuomiot’’

Krista Kiurua lyöty kasvoihin

Pekka Aittakumpu: “Keskustalla on menossa kampanja, jossa valehdellaan, että Oulaskankaan sairaala olisi lakkautusuhan alla”

Joka neljäs ruotsalaisnuori aikuistuu lukutaidottomana – mitä ihmettä he tekevät seuraavat 60 vuotta ja kuka sen maksaa?

Argentiinan rankka talousihme näyttäisi toimivan – inflaatio on hallinnassa eikä kansa ole noussut kapinaan

Pohjoismaiden yhteistyö

Kööpenhaminassa valittiin tänään Pohjoismaiden neuvoston presidentti ja varapresidentti tulevalle Suomen puheenjohtajakaudelle. Neuvoston varapresidentiksi valittu kansanedustaja Lulu Ranne pitää tärkeänä kriisiyhteistyön kehittämistä. Vuoden 2015 turvapaikanhakijakriisi ja edelleen käynnissä oleva koronapandemia osoittavat, että parannettavaa riittää.

&#8211; Enemmän tekoja turvallisen ja sujuvan pohjoismaisen arjen eteen. Enemmän konkretiaa ja vähemmän byrokratiaa kestävän Pohjolan puolesta, tiivistää Pohjoismaiden neuvoston varapresidentiksi tänään valittu kansanedustaja Lulu Ranne tavoitteensa puheenjohtajakaudelle. Neuvoston presidentiksi valittiin Erkki Tuomioja (sd.).
Todellinen sitoutuminen näkyy vasta tekoina
Ranne korostaa, että pohjoismainen yhteistyö on erittäin tärkeää ja sillä on Pohjoismaiden kansojen suuri tuki, mutta työ turvallisen ja sujuvan arjen eteen on pahasti kesken. Vielä meneillään oleva koronakriisi ja vuoden 2015 turvapaikanhakijakriisi osoittavat, että parannettavaa riittää.
Kriisiyhteistyö onkin ollut yksi tärkeimmistä teemoista Pohjoismaiden neuvoston 73. istunnossa Kööpenhaminassa. Pohjoismaiden neuvosto tilasi ministeri Jan-Erik Enestamilta selvityksen pohjoismaisesta siivilivalmiudesta. Enestam esitteli vielä keskeneräisen selvityksen 12 ehdotuksesta, joilla siviilikriisivalmiutta voisi vahvistaa.
&#8211; Pääministerit ovat puheissaan kaikki samaa mieltä siitä, että tarvitsemme vahvaa kriisiyhteistyötä Pohjoismaissa. Tämä on lupaavaa, mutta todellinen sitoutuminen näkyy vasta tekoina. Pohjoismaiden on sitouduttava pääministeritasolla konkreettisiin tekoihin kriisivalmiuden parantamiseksi, Ranne toteaa.
Uudistustarpeita erityisesti verosopimusten osalta
Ranne nostaa esiin erityisesti kaksi kohtaa Enestamin selvityksestä.
&#8211; On hienoa, että Enestam nostaa selvityksessään esiin lainsäädännön ja sopimusten päivitys- ja uudistustarpeen eritysesti verosopimusten ja maiden välisen hybridityön osalta. Pendelöiviä työntekijöitä, eläkeläisiä ja työnantajia epäjohdonmukaisesti ja epäreilusti kohtelevien verotussopimusten osalta työ on jo käynnistetty rajaesteneuvostossa ja rajaestetyöryhmässä, toteaa Ranne.
Uusi maahanmuuttokriisi odottaa jo rajojen takana
Rajaestetyöryhmä, jonka puheenjohtajana Ranne toimii, keskittyy verkostonsa kanssa poistamaan esteitä sujuvan ja turvallisen arjen tieltä. Siihen kuuluvat erityisesti esteiden poistaminen yritysten, opiskelijoiden, työvoiman ja yli rajojen tapahtuvan avunantamisen tieltä.
&#8211; Kiireellisintä olisi kuitenkin järjestäytyä yhdessä rintamassa rajojen yli tuleviin kriiseihin. Turvapaikanhakijakriisi vuonna 2015 sekä vielä meneillään oleva koronapandemia osoittivat, että emme kykene ratkaisemaan kriisejä yhdessä. Uusi maahanmuuttokriisi odottaa rajojen takana, ja meillä on jo kiire järjestäytyä niin, että estämme kriisit tai vähintäänkin selviämme niistä huomattavasti aikaisempaa pienemmin vaurioin, toteaa Ranne.
&#8211; Meillä ei ole järjestelmällistä pohjoismaista siviilivalmiusyhteistyötä tai valmiita skenaario- ja toimintasuunnitelmia tehokkaan yhteistyön tekemiseksi kriisiolosuhteissa. Enestamin ehdotus pohjoismaisen siviilivalmiuden yksiköstä joko laatimalla Pohjoismaiden välinen erityissopimus tai tarkistamalla ns. Helsingin sopimusta on erittäin kannatettava, toteaa Ranne.
&nbsp;

Ranne: Pohjoismaat eivät kestä uutta pandemiaa tai vuoden 2015 kaltaista turvapaikkakriisiä

Kansanedustaja Tom Packalén piti eduskunnassa ryhmäpuheenvuoron Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikasta. Toimintaympäristön muuttuminen on tehnyt Suomesta entistäkin alttiimman uusille turvallisuusuhille. Perussuomalaisten mielestä Suomen turvallisuuspolitiikan keihäänkärkinä pitää jatkossakin olla valtiollinen itsenäisyys, alueellinen koskemattomuus sekä Suomen ja suomalaisten turvallisuus.

Eduskunta käsitteli tänään täysistunnossaan ulko- ja turvallisuuspoliittista selontekoa 2020. Kansanedustaja Tom Packalén kertoi, että vaikka selontekoa onkin tehty laajalla yhteisymmärryksellä, voidaan sen vaihtuvien hallitusohjelmien myötä muuttuvista painotuksista olla eri mieltä.
&#8211; Riskinä on, että selonteon rooli Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tärkeimpänä ohjausasiakirjana hämärtyy, Packalén totesi.
Uuden selonteon arvopainotuksia leimaavat hallituksen aatteet ja ideologia
Packalén tähdensi, että selonteon perinteiset turvallisuusuhat ja Suomen tavoitteet ovat pitkälti samoja kuin vuoden 2016 selonteossa. Turvallisuuspolitiikan keihäänkärkinä ovat edelleen valtiollinen itsenäisyys ja alueellinen koskemattomuus.
&#8211; Perinteisistä linjauksista huolimatta 2020 selonteon sisällön arvopainotukset ovat kuitenkin huomattavan erilaiset kuin 2016 selonteossa. Sisältöä leimaavat vahvasti hallituksen aatteet ja ideologia. Tärkeimmäksi teemaksi selonteossa nousevat ihmisoikeudet, mutta myös ilmastonmuutoksen hillintä ja sen näkeminen turvallisuusasiana erottuu osakseen.
&#8211; Selonteossa todetaan, että Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut epävakaampaan suuntaan, ja tilanne jatkuu heikentyneenä pitkäaikaisesti. Sotilaalliset jännitteet esimerkiksi Itämerellä ovat läsnä vielä pitkään. Hybridivaikuttaminen ja kybertoimintaympäristön uhkat lisääntyvät. Erityisesti verkkoturvallisuuden kehittäminen on entistä tärkeämpää. Välitöntä sotilaallista uhkaa Suomeen ei kuitenkaan kohdistu.
Konfliktin riski arktisella alueella kasvaa
Selonteossa Suomi määrittää itsensä sotilasliittoon kuulumattomaksi maaksi, joka ylläpitää uskottavaa kansallista puolustuskykyä. Selonteossa tuodaan esiin Suomen selkeä halu kehittää Nato-kumppanuuttaan ja läntistä puolustusyhteistyötä.
&#8211; Sotilaallista yhteistyötä ollaan kehittämässä myös pohjoismaiseen arktiseen puolustusyhteistyöhön. Tätä kehitystä kuvastaa syyskuun alussa Pohjois-Norjassa allekirjoitettu Suomen, Ruotsin ja Norjan välinen aiejulistus, joka määrittää tavoitetason maiden puolustusyhteistyön tiivistämiseksi.
&#8211; Kilpailu arktisella alueella on kiihtymään päin ja konfliktin riskikin on olemassa. Arktisella alueella on Venäjälle suurta sotilaallista merkitystä, ja siellä on myös maan ydinaseita. Myös Kiina on entistä kiinnostuneempi alueen taloudellisista mahdollisuuksista, Packalén huomautti.
Ääri-islam ja Euroopan ulkopuolelta tulevat muuttovirrat jätetty liian vähäiselle huomiolle
Selonteossa terrorismi ja väkivaltainen radikalisoituminen mainitaan muutamaan otteeseen, mutta se ei kuitenkaan ota laajemmin kantaa jihadismin ja ääri-islamin rooliin ulko- ja turvallisuuspoliittisena uhkana. Maailma on vasta saanut todistaa islamistista terroria muutama viikko sitten. Jihadismi ja ääri-islamistinen väkivalta ovatkin yksi merkittävimmistä ulkoisista uhista, sillä Ranskan tapahtumilla pyrittiin kiistatta iskemään demokratian ja länsimaisten arvojen ytimeen.
&#8211; Toinen liian vähäiselle huomiolle jäänyt asia on Euroopan ulkopuolelta tulevat muuttovirrat, jotka tulisi nähdä vakavampana ulkoisena uhkana valtioiden turvallisuudelle, sanoi Packalén.
EU:n toimintakyvystä liian ruusuisia kuvia
Uuden ulottuvuuden selontekoon tuo myös koronapandemia, joka laittoi koko maailman ja myös Suomen uhkakuvat ja varautumisen uudenlaiseen järjestykseen. Koronan myötä ihmisten normaali arki muuttui ja turvallisuuden tunne järkkyi. Terveysturvallisuus nouseekin selonteossa ensimmäistä kertaa sotilaallisten uhkien tasolle.
&#8211; EU:n kehityksen ja toimintakyvyn osalta selonteko maalailee liian ruusuisia kuvia. Selonteossa sanotaan, että EU on pysynyt yhtenäisenä haasteellisista kysymyksistä huolimatta. Tästä ei voi olla täysin samaa mieltä. EU:n kehitys on sisältänyt vakavia kriisejä, eikä integraation syventäminen ole ratkaissut ongelmia.
&#8211; Myöskään EU:n puolustuspolitiikka ei ole ollut kovinkaan tuloksellista tai vaikuttavaa. Määräänpää on kateissa ja jäsenmailla on hyvinkin erilaiset käsitykset puolustuspolitiikan strategisista tarpeista. Oman haasteensa tähän on tuonut myös Iso-Britannian ero EU:sta, Packalén kertoi.
Suomi ei saa joutua suurvaltojen pelinappulaksi
Toimintaympäristön muutoksen myötä Suomi on entistä alttiimpi uusille uhkille. Yhteistä niille on, että niitä ei voida enää torjua tehokkaasti pelkästään perinteisin keinoin. Tästä esimerkkinä on Suomeen kohdistuva Venäjän ja Kiinan harjoittama aktiivinen kybertiedustelu.
&#8211; Suomi sijaitsee suurvaltojen näkökulmasta strategisesti ja maantieteellisesti merkittävällä alueella. Suomen tuleekin välttää joutumasta suurvaltojen välisen kaupankäynnin pelinappulaksi. Näiden entistä laajempien haasteiden edessä turvallisuuspolitiikkamme tarvitsee kykyä ymmärtää maailmaa, kykyä ennakoida ja kykyä myös reagoida.
&#8211; Ulko- ja turvallisuuspolitiikan ei tule muuttua arvoposeeraamiseksi, vaan johtavana keihäänkärkenä siinä tulee olla valtiollinen itsenäisyys, alueellinen koskemattomuus sekä Suomen ja suomalaisten turvallisuus. Tarvitsemme päämäärätietoista, uskottavaa ja suunnitelmallista ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ja sen ohjausta – emme ideologisia arvopuheita, Packalén päätti puheenvuoronsa.
&nbsp;

Perussuomalaiset eivät halua Suomen ajautuvan suurvaltojen välisen kaupankäynnin pelinappulaksi: “Ulko- ja turvallisuuspolitiikan ei tule muuttua arvoposeeraamiseksi”