PS Naiset 1/2025

Perussuomalainen 1/2025

Ministeri Lulu Ranne pistäisi Ylen täysremonttiin – Suomen Uutiset Show #11

Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa

Juha Mäenpää esittää: Lakimuutoksella lisää taloudellisia voimavaroja huoltovarmuuteen

Taloustieteen emeritusprofessori: Työn verotusta kannattaa keventää myös ylimmissä tuloluokissa – ”Yhteiskunnalle käy kalliiksi pitää kaikkein tuottavimpia ihmisiä vajaakäytöllä”

Elinkeinoministeri Wille Rydman: Puoliväliriihestä edellytyksiä hyvälle kasvulle

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”

Talousasiantuntijat Purran veroalen takana – kannustaa työllisyyttä ja investointeja

Latvia irtautumassa Ottawan miinakieltosopimuksesta

Saksan tuleva hallitus haluaa kieltää valehtelun ja viedä kansankiihottajilta oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa

Itäraja pysyy kiinni

Käsittämätön kahakka vaaliteltalla – Sofia Virta usutti avustajiaan häiriköimään työtään tekevää toimittajaa – kameraa revittiin kädestä, naamaan läpsittiin vaaliesitteillä

Joka toinen somaliäiti Suomessa on yksinhuoltaja – onko yksinhuoltajuus oikeasti moniavioisuutta?

Purra sai lapsen äidiltä tyrmistyttävän viestin – koulurauha oli jo valmiiksi mennyttä, kunnes opettaja esitti kummallisen pyynnön

Juontajamalli Sini Ariell vieraili eduskunnassa ja kertoi Australian woke-sekoilusta tavalla, joka sai jopa Juha Mäenpään hetkeksi hiljenemään (video)

Päivän pointti: Woke tuhoaa kaiken mihin se koskee, tällä kertaa Kallion ilmaisutaidon lukion oppilaiden mahdollisuudet itsensä ilmaisemiseen

Vaalivalvojaiset – suora lähetys

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa

Wille Rydman: Helsingin poliittisesta ilmapiiristä tulossa punavihreä – ”Ihmiset tulevat ainakin näkemään, mihin suuntaan Helsinkiä ei pidä viedä”

Eduskuntaryhmän pääsihteeri: Vihervasemmisto voitti vaalit – tätä se tarkoittaa kunnissa ja hyvinvointialueilla

Miko Bergbom: Perussuomalaiset on politiikan hammaslääkäri, SDP karkkipussi

Pohjois Atlantin puolustusliitto

Ruotsidemokraattien puoluejohtaja Jimmie Åkessonin mielestä Ruotsi ei saa myötäillä Turkkia määräänsä enempää. Turkki on todennäköisesti jo ylittänyt rajat, mitä se voi Ruotsilta vaatia. Siksi hallituksen on nyt pidettävä ”siimat kireällä” Turkin suuntaan.

Taannoinen mielenilmaisu Tukholmassa, jossa kurdit riepottelivat Turkin päämiestä esittävää nukkea ja josta kyseinen päämies pillastui, oli Jimmie Åkessonin mukaan vastuutonta, mutta menee vielä sananvapauden piiriin.
Ruotsidemokraattien puheenjohtaja tuli mielipiteellään näpäyttäneeksi tukemansa porvarihallituksen ulkoministeriä, joka oli jo ehtinyt <a href="https://www.svd.se/a/onvmRK/tobias-billstrom-om-dockan-turkiet-har-ratt-att-yttra-sig">arvostella</a> ankarasti kurdien mielenilmaisua Nato-hakemuksen vaarantamisesta.
Erdogan ja Putin samaa maata
&#8211; Myötäilyssä ei pidä mennä liian pitkälle. Kyseessä on kuitenkin pohjimmiltaan epädemokraattinen järjestelmä ja olemme tekemisissä diktaattorin kanssa. Sen täytyy painaa toisessa vaakakupissa, Åkesson <a href="//1AD38FE4-460F-485C-8106-A38A68605CEA/lausui">lausui</a> Dagens Nyheterille.
Åkesson toki myöntää, että Recep Tayyip Erdoğan on kansanvallan tuote, mutta tuohon ilmaisuun sisältyy varauksia:
&#8211; Olen anti-islamistisen puolueen puheenjohtaja ja minulla on omat vahvat epäilyni Erdoğanin kaltaista islamistista diktaattoria kohtaan. Hän on toki kansan valitsema, mutta onhan Putinkin siinä mielessä.

Jimmie Åkesson: Ruotsi ei saa mennä liian pitkälle Turkin myötäilyssä

Aiemmin Nato-jäsenyyteen kriittisesti suhtautunut puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja Jari Ronkainen pohtii <a href="https://www.jarironkainen.fi/muutama-sana-natosta/">kotisivuillaan</a> omaa muuttunutta Nato-kantaansa ja avaa syitä siihen, miksi hän pitää jäsenyyttä nykyisessä muuttuneessa turvallisuustilanteessa järkevänä ratkaisuna.

&#8211; Aiempaa kritiikkiäni on ohjannut Suomen virallinen doktriini liittoutumattomuudesta ja yleisellä asevelvollisuudella muodostetuista uskottavista puolustusvoimista. Lisäksi vastahakoisuuttani selitti myös uhkakuva siitä, että joutuisimme lähettämään sotilaitamme taisteluun jonkin toisen maan puolesta. Myöskään sotilaallista uhkaa ei ollut näköpiirissä, ja ympäri Eurooppaa ihailtu armeijamme muodosti oletettavasti riittävän pelotteen, perussuomalaisten kansanedustaja Jari Ronkainen kirjoittaa.
Kaikki muuttui yhdessä yössä
Koko maailman turvallisuustilanne muuttui kuitenkin yhdessä yössä Venäjän palattua perinteisen sotilaallisen voiman käyttöön hyökkäämällä Ukrainaan. Tämä sai Ronkaisen ajattelemaan, voisiko sama uhka kohdata myös Suomea tulevaisuudessa. Suomi pärjäisi todennäköisesti Ukrainan lailla puolustussodassa, mutta tulisi väistämättä tarvitsemaan apua lännestä. Materiaaliapua Suomi todennäköisesti saisikin, mutta joukot pysyisivät poissa – aivan kuten Ukrainassa.
&#8211; Nato (North Atlantic Treaty Organization) eli Pohjois-Atlantin puolustusliitto on nimensä mukaisesti puolustusta varten, vaikka se Suomessa useasti kääntyykin sotilasliitoksi. Sen tehtävä on taata sopimusvaltioiden vapaus viime kädessä sotilaallisen puolustuksen kautta. Tähän mennessä yhteenkään Nato-maahan ei ole tehty valtiollista hyökkäystä. Tämä jo kertoo sen, että pelotevaikutus on olemassa, Ronkainen toteaa.
Minkä hinnan voi laittaa vapaudelle?
Toinen Ronkaista huolestuttanut asia on ollut Nato-jäsenyyden hintalappu. Jäsenmaat ovat sitoutuneet käyttämään 2 prosenttia bkt:sta kansallisiin puolustusmenoihinsa. Vain muutamat maat ovat saavuttaneet tavoitteen, mutta Suomella tuo raja ylittyisi. Nato-laskentamallissa puolustusmenoihin lasketaan näet paitsi puolustusministeriön menot myös osa sisäministeriön menoista, kuten Rajavartiolaitos ja kansainvälinen kriisinhallinta.
&#8211; Jatkossa puolustusmenojen pysyvä taso nousisi n. 1 miljardilla eurolla, mutta tuo panostus tulisi tehdä joka tapauksessa, olimme Natossa tai emme. Itse jäsenmaksun osuus on nimellinen n. 1 prosentti Suomen puolustusbudjetista eli n. 55 miljoonaa euroa.
&#8211; Loppujen lopuksi minkä hinnan voi laittaa ihmishengille ja vapaudelle? Mikään ei anna meille 100-prosenttista turvatakuuta, ja tarvitsemme edelleen oman yleiseen asevelvollisuuteen ja laajaan reserviin perustuvat Puolustusvoimat, joita siivittää korkea maanpuolustustahto. Itse kuitenkin nukun yöni paremmin tietäen, että selustamme on turvattu. Minun ainoa tahtotilani on taata turvallinen Suomi lapsillemme ja lapsenlapsillemme, Ronkainen perustelee.
&nbsp;

Jari Ronkainen pohtii Nato-jäsenyyttä: “Nukun yöni paremmin tietäen, että selustamme on turvattu”

Ruotsidemokraatit ovat muuttamassa kantaansa puolustusliitto Natoon ja se tarkoittaisi liittoutumisen kannattajien enemmistöä Ruotsin valtiopäivillä. Kysymys on hankala hallituspuolue sosialidemokraateille, mutta kansan kasvava tahto saattaa kääntää demareiden päät.

Venäjä ei haluaisi suin surminkaan nähdä Suomea tai Ruotsia Natossa, mutta vaikuttaa toimillaan juuri päinvastaiseen suuntaan. Nato-jäsenyyttä kannattaa viimeisimpien mielipidetiedustelujen mukaan 48 prosenttia <a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000008659067.html"> suomalaisista</a> ja 49 prosenttia <a href="https://www.svt.se/nyheter/inrikes/nastan-halften-av-svenskarna-vill-ga-med-i-nato">ruotsalaisista</a>.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on johtanut siihen, että Naton vastustajia on Ruotsissakin enää 27 prosenttia väestöstä. Nato-jäsenyyden kannatus on puolestaan kasvanut kuukaudessa 12 prosenttiyksiköllä.
Enemmistö ruotsidemokraateista haluaa Natoon
Novus-tutkimuslaitoksen mukaan jo 57 prosenttia ruotsidemokraattien kannattajista tukee Ruotsin Nato-jäsenyyttä. Kyseessä on selkeä muutos aikaisempaan. Puolueen johto on jo käsitellyt liittoutumiskysymystä ja tuo tiettävästi piakkoin julkisuuteen konkreettisen näkemyksen asiasta.
Jos ja kun ruotsidemokraatit päättävät kannattaa puolustusliiton jäsenyyttä, on Ruotsin valtiopäivillä Nato-enemmistö. Aikaisemmin jäsenyyttä ovat puolustaneet kokoomus, liberaalit, kristillisdemokraatit sekä keskustapuolue.
Sosialidemokraatit toistaiseksi puolueettomuuden kannalla
Valtiopäivien Nato-enemmistö on demareille tiukka paikka, sillä puolue on vastustanut jäsenyyttä puolustusliitossa. Puolue haluaa Ruotsin pysyvän puolueettomana, samalla kun yhteistyö Naton ja muiden maiden kanssa syvenee.
Naton puolestapuhujat kuitenkin muistuttavat, että ainoastaan täysjäsenyys tuo mukanaan turvatakuut. Jäsenyysneuvotteluiden aloittaminen ilman hallitusvastuussa olevien demareiden tukea olisi kuitenkin tukalaa. Jos Naton kannatus äänestäjäkunnassa edelleen kasvaa, on toki mahdollista, että demaritkin kääntävät kelkkansa.
Suomen suhde Natoon on Ruotsille erittäin tärkeä. SVT:n mukaan on vaikea nähdä <a href="https://www.svt.se/nyheter/inrikes/sd-svangning-i-nato-fragan-satter-hard-press-pa-s">tilannetta</a>, jossa toinen valtio liittyisi Natoon ilman toista. Kyse on sekä kansakuntien maantieteellisestä sijainnista, että yhä tiiviimmästä puolustusyhteistyöstä.
&nbsp;

Ruotsidemokraatit kääntymässä Nato-jäsenyyden kannalle – tiukka paikka demareille