Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso Ruotsissa: Liika älylaitteiden käyttö heikentää lasten hyvinvointia

Garedewilta toimenpidealoite nuoren määritelmän kaventamiseksi nuorisolaissa: 10-vuotiaat ja 29-vuotiaat eivät kuulu samoihin nuorteniltoihin

Etelä-Amerikan Elon Musk ei kuvia kumarra – aikoo laittaa Argentiinan talouden paraatikuntoon vaikka väkisin

Merituulivoiman rakentamisesta kannattamatonta –  kohoavat kustannukset, lisääntynyt kilpailu ja inflaatio syövät katteet

Merkittäviä verohyvityksiä suurille teollisille investoinneille – valtiovarainministeri Purra: ”Hallitus tukee suomalaista työtä ja teollisuutta”

Media jatkaa Trumpin demonisointia toisen salamurhayrityksen jälkeenkin – Trump: “En luovuta ikinä!”

Keskisuomalaisen päätoimittaja Yle-pomo Riikka Räisäsestä: Näillä näytöillä joku muu päätoimittaja olisi jo eronnut

Aamulehden ex-päätoimittaja: Ylen piikkiin rakastajansa kanssa matkustanut uutispomo Riikka Räisänen pitäisi siirtää syrjään

Poliisi nappasi Helsingin yliopiston kunniatohtorin kiinni kahdesti – ensin Kööpenhaminassa, sitten Tukholmassa

Halla-aho: Arvelen, että moni muukin kuin persukansa alkaa ymmärtää Ylen prioriteetteja – ”Leikkausvaraa riittää myös tulevaisuudessa”

Antikainen: Yle on väärässä – uutiset somaliaksi ja arabiaksi eivät auta sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan

pienyrittäjät

Suomen Yrittäjät teetti tutkimuksen, mitä puoluetta työelämässä olevat äänestäisivät juuri nyt eduskuntavaaleissa. Perussuomalaiset saavat kannatusta erityisesti miehiltä, nuorilta, duunareilta ja pienyrittäjiltä.

Kantarin toteuttamaan työelämägallupiin 1 054 vastannutta ovat työelämässä toimivia työntekijöitä, toimihenkilöitä, johtavassa asemassa olevia, yrittäjiä ja työttömiä. Kysely teetettiin 13.-25.9. Tulosten luottamusväli kokonaistuloksen osalta on +- 3,1 %-yksikköä.
Tasainen kamppailu kärjestä
Kyselyn mukaan kolmen kärki on tasainen: SDP:n kannatus on 17 prosenttia ja kokoomus sekä perussuomalaiset ovat aivan tuntumassa molemmat 16 prosentin kannatuksella.
&#8211; Kamppailu johtavan työelämäpuolueen paikasta on kovaa kolmen suuren kesken. On kuitenkin merkillepantavaa, että ammattiliittojen massiivinen kritiikki ei ole juurikaan nostanut vasemmistoa, sanoo Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen.
&#8211; Kokoomuksen ja perussuomalaisten yhteenlaskettu kannatus on lähes tuplasti suurempi kuin SDP:n suosio.
Työntekijät valitsevat puolensa
Naisten ja miesten näkemyserot ovat huomattavat. SDP on selkeästi työelämässä olevien naisten ykkönen, perussuomalaiset taas miesten ykkönen. Myös perussuomalaisten vahva kannatus alle 30-vuotiaiden keskuudessa on syytä noteerata.
&#8211; Perussuomalaiset on myös ykkönen duunaripuolueena (työntekijöiden keskuudessa). SDP on taas ykkönen alempien toimihenkilöiden keskuudessa, Pentikäinen kertoo.
Pentikäisen mukaan keskustelu on saanut ihmisiä valitsemaan aiempaa aktiivisemmin puolueensa. En osaa sanoa -ryhmä on selkeästi pienentynyt alkuvuodesta.

Suomen Yrittäjien tuore kysely: Perussuomalaiset on duunareiden suosikkipuolue

Perussuomalaisten uusi kansanedustaja Jaana Strandman kiittää uutta hallitusohjelmaa, joka edistää työllisyyttä ja yrittäjyyttä sekä luo elinvoimaa maakuntiin. Strandman pitää yrittäjyyttä kaikkien suomalaisten yhteisenä etuna.

Vahvassa ja välittävässä Suomessa yrittäminen ja työnteko kannattavat ja kannustavat ja samalla luovat maakuntiin elinvoimaa. Hallitusohjelman toteuttaminen alkoi heti, kun valtiovarainministeri julkaisi budjettiehdotuksen, jossa julkista taloutta laitetaan kuntoon. Ehdotuksessa parannetaan yrittäjyyden edellytyksiä ja kannustetaan työn vastaanottoa.
&#8211; Uusi hallitus tunnistaa yrittäjyyden ja työelämän murroksen ja näkee uudet, monimuotoiset yrittäjyyden muodot sekä yksinyrittäjyyden. Tuleva hallitus edistää palkkatyön ja yrittäjämuotoisen työn yhteensovittamista. Yrittäjyyden edistäminen on meidän kaikkien suomalaisten etu, uskoo Jaana Strandman.
&#8211; 260 miljoonan euron panostukset tutkimus- ja kehitystoimintaan ovat odotettuja ja tärkeitä. Lisärahoitusta on kohdennettu erityisesti yritysten tutkimus- ja kehitystoiminnan tukemiseen.
Pienyrittäjien asema työllistäjinä tunnustetaan
Suomessa on noin 275 000 pk-yrittäjää, jotka ovat merkittävässä asemassa työpaikkojen kehittymisen suhteen. Pk-yrittäjälle työntekijä on tärkeä osa tuottavaa yritystä, ja kasvumahdollisuuden lisäämiseksi tarvitaan myös oppisopimuskoulutusta.
&#8211; On merkityksellistä, että paikallisen sopimisen laajentaminen kaikkiin yrityksiin on kirjattu hallitusohjelmaan. Tämä kertoo asian tärkeydestä. Lisäksi sosiaaliturvan uudistaminen työn vastaanottamiseen kannustavaksi luo pohjan meidän kaikkien hyvinvoinnille. Ohjelmassa selkiytetään myös määräaikaista sopimista sekä asialliseen syyhyn perustuvaa irtisanomista. Kaikki nämä toimenpiteet vahvistavat yritystoimintaa.
Hallitus sitoutuu purkamaan yrittäjyyttä haittaavaa byrokratiaa, ja sääntöviidakkoa helpotetaan sujuvoittamalla mm. lupa- ja kaavaprosesseja. Hankintojen osalta ohjelmassa otetaan kantaa kilpailutusten jakamiseen pienempiin osiin sekä rajoitetaan verorahoilla toimivien kuntayhtiöiden toimintaa, jolloin myös paikalliset pk-yrittäjät pystyvät kilpailutuksiin osallistumaan.
Yritysverotus ei kiristy
Kilpailutukset tulee pystyä ennakoimaan huomattavasti aiemmin, jotta yrityksillä on mahdollisuus resursoida kalustoa ja työntekijöitä hankkeisiin.
&#8211; Yritysverotuksen pitäminen nykytasolla on hyvä ja välttämätön toimenpide, koska korkojen ja hintojen nousu luo jo riittävän epävarmuuden yrityksiin. Kasvua tukevia palveluita sekä yritysneuvontaa kohdennetaan yksinyrittäjille, mikroyrittäjille ja aloittaville yrittäjille, Strandman sanoo.
Hallitusohjelman tahtotilana on vahvistaa taloustaitojen opetusta ja yrittäjyyskasvatusta kaikilla koulutusasteilla. Ammatillisten oppilaitosten tulee vastata työelämän tarpeisiin eri alueilla ja tuottaa Suomen kriittisille aloille työvoimaa. Koulutuksen ja yritysten saumaton yhteistyö on avain työvoiman saatavuudessa &#8211; veto- ja pitovoimassa.
Tänään vietetään valtakunnallista Yrittäjän päivää.
&nbsp;

Strandman: Hallitusohjelma edistää yrittäjyyttä ja työllisyyttä

Ruokahuollolla on iso rooli uusilla hyvinvointialueilla. Kansanedustaja Minna Reijonen on huolissaan siitä, millaisia vaikutuksia sote-uudistuksen mukanaan tuomilla uudelleenjärjestelyillä ruokahuollon järjestämisessä on hyvinvointialueiden pienille ja paikallisille yrittäjille. Asiasta kirjallisen kysymyksen tehnyt Reijonen toivoo lisäaikaa järjestelyjen suhteen.

Sosiaali- ja terveysuudistus koskettaa muun muassa alueiden sairaaloiden, vuodeosastojen ja vanhustenhoidon yksiköiden ruokahuoltoa. Monissa kunnissa ruokahuolto on järjestetty alueittain siten, että sama keittiö on valmistanut ja toimittanut ruokaa koulujen yksiköihin sekä sosiaali- ja terveydenhoidon yksiköihin.
Sosiaali- ja terveysuudistus kuitenkin näyttää johtavan käytännössä siihen, että sama keittiö ei enää voikaan automaattisesti toimittaa ruokahuoltoa niin vanhustenhuoltoon kuin kouluihin.
&#8211; Sote-uudistusta käsiteltäessä asiaa ei huomioitu riittävästi, sanoo kansanedustaja Minna Reijonen.
Pienet toimijat jäävät kilpailutusten ulkopuolelle
Sote-uudistuksessa sosiaali- ja terveydenhoito, mukaan lukien vanhustenpalvelut, siirtyivät hyvinvointialueiden vastuulle ja koulut jäivät kuntien vastuulle. Hyvinvointialueilla tämä voi johtaa erikoisiin tilanteisiin. Hyvinvointialueiden ruokahuoltoa pilkotaan ja kilpailutetaan alueellisesti. Pienet toimijat eivät käytännössä voi osallistua kilpailutuksiin.
Kun hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveyspalveluiden ruokahuolto siirtyy suuremmille yksiköille, voi kuntiin jäädä kouluruokailu eri toimijalle. Pienet toimijat omalta osaltaan pitävät kuntien elinvoimaisuutta ja paikallisuutta sekä työllisyyttä yllä. On oletettavaa, että Suomessa tämä johtaa isoihin uudelleenjärjestelyihin. Esimerkiksi Pohjois-Savossa tämä on jo aiheuttanut huolta.
Lisäaika järjestelyille on tarpeen
&#8211; Hyvinvointialueiden aloittaessa toimintaansa monta asiaa muuttuu, ja osaa niistä tunnutaan tekevän hyvin kiireellä. Lisäaika järjestelyille on tarpeen, huomauttaa Reijonen.
Reijonen teki kirjallisen kysymyksen siitä, miten aiotaan varmistaa, että hyvinvointialueiden ruokahuollon järjestämiseen varataan riittävästi siirtymäaikaa. Hän kysyy myös, kuinka hankintalakiin ja siihen liittyviin kilpailutuksiin aiotaan puuttua sosiaali- ja terveysuudistuksen tuomien haasteiden osalta.
&nbsp;

Miten käy pienten ja paikallisten yrittäjien hyvinvointialueiden ruokahuollon kilpailutuksissa?

Kansanedustaja Jussi Wihonen on jättänyt hallitukselle <a href="https://jussiwihonen.fi/blogs/blogi/kirjallinen-kysymys-yrittajien-tyomarkkinatuen-jatkamisesta-nykyisessa-koronatilanteessa">kirjallisen kysymyksen</a> yrittäjien työmarkkinatuesta.
Koronasta kärsivien yrittäjien työmarkkinatuki lakkasi kuun vaihteessa. Yrittäjät ovat tiedotusvälineissä ja yksityisissä yhteydenotoissa jakaneet huoliaan omasta toimeentulostaan. Esimerkiksi Maaseudun Tulevaisuus uutisoi 30.11: ”Monet pienyrittäjät ovat kauhuissaan tilanteesta, sillä työmarkkinatuki on ollut heidän lähes ainoa tulonlähteensä kriisin aikana.”
&#8211; Korona on iskenyt varsinkin pienyrittäjien toimintaan tapahtuma-, ravitsemus- ja matkailualoilla. Vaikka rokotukset ovat edistyneet, ei helpotusta ole tautitilanteessa nähty ja nyt uusi koronavariantti aiheuttaa huolta. Erityisesti matkailun kannalta uudet rajoitukset ja uhkakuvat tekevät toiminnan erittäin vaikeaksi, Jussi Wihonen kertaa nykytilannetta.
Koronakriisi näyttää jatkuvan vielä pitkään
Wihonen ihmettelee ministeri Tuula Haataisen linjausta asian suhteen:
&#8211; Työministeri Haatainen totesi koronapassin helpottavan yritysten paluuta normaaliin toimintaan. Koronatilanteen kehittyessä huonompaan suuntaan ja koronapassin käytännön ratkaisujen ja käyttöönoton viivästyessä voitaneen kuitenkin todeta, ettei ajankohtainen tilanne mahdollista ”paluuta normaaliin toimintaan”. Koronan vaikutus yhteiskuntaan ja yritystoimintaan näyttää jatkuvan vielä pitkään.
Hallitukselle jättämässään kirjallisessa kysymyksessä Wihonen tiedustelee hallitukselta, aikooko se tarkastella nopealla aikataululla yrittäjien työmarkkinatuen jatkamista. Wihonen kysyy myös, näkeekö hallitus ajankohtaisen tilanteen ja rajoitusten mahdollistavan yritysten normaalin toiminnan ja miten hallitus aikoo tukea yrityksiä koronapandemiatilanteen huonontuessa.
&nbsp;

Wihonen: Onko normaali yritystoiminta nykyolosuhteissa mahdollista?

Sipilän hallituskauden aikana päätettiin poistaa virkamiesjohdon tulospalkkiot. Nyt valtiovarainministeriössä on tehty Sirpa Paateron (sd.) ja Sanna Marinin (sd.) johdolla päätös jakaa tulospalkkiot ensimmäisen kerran vuoden 2014 jälkeen. 

Perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koponen on järkyttynyt demarihallituksen tavasta jakaa rahaa kavereilleen samaan aikaan kun Suomi velkaantuu ja koronavuosi on ajanut monet pahaan ahdinkoon.
Raha kuuluisi koronasta kärsiville
Yhteensä alivaltiosihteereille, osastopäälliköille ja pääjohtajille hallinnon eri alueilta jaettiin noin 170 000 euroa. Koponen on Brother Christmas -hyväntekijänä auttanut esimerkiksi vanhuksia, sairaita ja vähävaraisia, eikä voi uskoa demarien jakavan verovaroista tulospalkkioita heikoimmassa asemassa olevien sijasta kavereiden taskuun eli jo hyvin toimeentuleville virkamiesjohtajille.
&#8211; Aivan käsittämätöntä toimintaa. Virkamiesjohtajille jaetaan palkkioita reilusta 2 000 eurosta yli 10 000 euroon per henkilö ja vielä koronapandemian aikana, kun velkaannumme muutenkin aivan ennennäkemättömällä tavalla! Raha kuuluisi esimerkiksi tapahtuma-alan työntekijöille, pienyrittäjille tai mielen ongelmista kärsiville, harmittelee Koponen.
&nbsp;

Marinin hallitus jakaa velkarahaa ystävilleen – Koponen: “Eikö mikään riitä?”

Perussuomalaiset Naiset on ollut rajoitusten alusta asti huolissaan erityisesti pienyrittäjien jaksamisesta ja taloudellisesta asemasta korona-aikana. Naisyrittäjien osuus korostuu juuri näissä yrityksissä, sillä työnantajanaisten yritykset ovat usein hyvin pieniä, korkeintaan viiden työntekijän yrityksiä. Naisten osuus korostuu myös yksinyrittäjissä eli itsensä työllistäjissä.

&#8211; Hallitus jätti erityisesti monet yksinyrittäjät pulaan, kun se laittoi liian korkeat ehdot yritysten koronatukien edellytykseksi ensimmäisestä tukipaketista lähtien. Sittemmin ehtoja on madallettu, ja tätä perussuomalaiset vaati alusta asti. Perussuomalaisten vaatimuksista huolimatta tukia ei kuitenkaan voi hakea takautuvasti, PS-Naiset huomauttavat.
Ravintola- ja tapahtuma-alat katastrofin partaalla
Perussuomalaiset Naiset huomauttaa lisäksi, että naisia yrittää ja työskentelee paljon juuri ravintola- ja tapahtuma-aloilla, jotka ovat katastrofin partaalla.
&#8211; On hyvin outoa, että hallitus on kippaamassa miljardikaupalla rahaa kilpailijamaihin EU:n elpymispaketin kautta, mutta pienimpiin yrityksiin Suomessa ei riitä apua. Naisyrittäjät eivät ole suuryritysten kroisoksia, vaan kovalla työllä yleensä pienen toimeentulon tekeviä ihmisiä.
Tukea kriisin ylimenoajaksi
Perussuomalaisten naisjärjestö esittääkin, että käytännössä työttömäksi jääneet yksinyrittäjät ja alle viiden hengen työllistäjät pääsisivät ansiosidonnaisen kaltaisen turvan piiriin ainakin koronakriisin ylimenoajaksi.
&#8211; Nyt yrittäjille on väliaikaisesti mahdollistettu työttömyysetuuden hakeminen Kelasta, mutta etuus on todella pieni eikä käytännössä riitä elämiseen.
&nbsp;

Perussuomalaiset Naiset huolissaan pienyrittäjien jaksamisesta: Hallitus on unohtanut yrittäjänaiset

Perussuomalaisten kansanedustaja Jussi Wihonen on jättänyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen yli 65-vuotiaiden yrittäjien asemasta.

&#8211; Koronaepidemian vaikutukset näkyvät yrityskentällä, ja monet yrittäjät ovat joutuneet tuskailemaan pandemian keskellä. Valtio on avustanut yrityksiä erilaisilla tuilla ja lainoilla. Osa yrityksistä on selvinnyt kriisin keskellä, mutta toisissa on jouduttu jopa laittamaan lappu luukulle, perussuomalaisten kansanedustaja Jussi Wihonen avaa tilannetta.
Koronan aikaan yrittäjille on tarjottu väliaikaista työttömyysturvaa, jos yrittäjän päätoiminen työskentely yrityksessä on päättynyt tai hänen yrittäjätulonsa on epidemian vuoksi vähemmän kuin 1 089,67 euroa kuukaudessa. Yritystoimintaa ei tarvitse lopettaa saadakseen tukea.
Pienyrittäjien vaihtoehdot vähissä
Wihonen kuvaa tuen olevan erittäin tervetullutta, mutta jos yrittäjä on yli 65-vuotias, hän ei ole tukeen oikeutettu.
&#8211; Varsinkin pienissä yrityksissä omistajat jatkavat työntekoaan niin pitkään kuin pystyvät, ja yrittäminen ei lopu automaattisesti, kun täyttää 65 vuotta. Toisaalta yrittäjällä ei ole mahdollisuuksia eläkeputkiinkaan. Vaihtoehdot jäävät varsin vähäisiksi, Wihonen pohtii yrittäjän asemaa.
Vanhempien yksinyrittäjien hankala tilanne
Wihosen saamassa kansalaispostissa eräs yli 65-vuotias yksinyrittäjä tuskaili tilannetta, jossa hän oli hakenut koronan aiheuttamien työnmenetysten takia työmarkkinatukea ja saanut työ- ja elinkeinotoimistolta lausunnon, ettei mitään työvoimapoliittista estettä tuen maksamiselle ole. Yrittäjä oli toimittanut lausunnon ja hakemuksen Kelaan ohjeiden mukaisesti vain saadakseen Kelasta hylkäävän päätöksen, koska on täyttänyt 65 vuotta.
&#8211; Päätöksessään Kela katsoo, että yrittäjä on työtön työnhakija, jolle ei voi maksaa työmarkkinatukea. Yrittäjä on yrittänyt saada Kelasta perustoimeentulotukea, mutta Kela vaatii, että hänen ja vaimon pitää ensin myydä omaisuutensa.
Yrittäjien elämää ei saa entisestään vaikeuttaa
&#8211; Kun yrittäjän työttömyysturva on lähtökohtaisestikin palkansaajaa heikompi, niin voisi toivoa, että nyt koronan aikaan yrittäjiä autettaisiin entistä paremmin, ikään katsomatta. Kun yrittäjillä ei ole mahdollisuuksia eläkeputkiin, eikä eläkkeelle siirrytä muutoinkaan noin vain, ei yrittäjien elämää tulisi tehdä yhtään vaikeammaksi, Wihonen toteaa.
Kirjallisessa kysymyksessään Wihonen kysyy, tiedostaako hallitus ongelman yrittäjien työttömyysturvan maksamisessa vanhemmille yrittäjille ja aikooko hallitus ulottaa tuen maksamista myös vanhemmille yrittäjille. Wihonen kysyy myös, miten hallitus aikoo parantaa vanhempien yrittäjien huomioimista lainsäädännössä, ymmärretäänkö päätöksenteossa ja lainsäädännössä yrittäjyyden luonnetta ja miten asiaa voidaan korjata.
&nbsp;

Wihonen: Unohdettiinko vanhemmat yrittäjät kokonaan?

Perussuomalaisten kansanedustajat ovat närkästyneitä siitä, että yritysten liiketoiminnan jatkuvuuden varmistava kustannustuki tuodaan eduskuntaan vasta nyt &#8211; ja tässä muodossa. Hallitus on jättänyt pienemmät yritykset kokonaan esityksen ulkopuolelle.

Hallituksen esitys määräaikaiseksi yritysten kustannustueksi saapui vihdoinkin eduskuntaan. Kustannustuen tarkoitus on korvata yrityksille osa niistä kuluista, joilta ei ole voinut välttyä koronaepidemian aiheuttaman liiketoiminnan pysähdyksen aikana.
Perussuomalaisten yrittäjätaustainen kansanedustaja Veikko Vallin ei ilahtunut esityksen nähtyään.
&#8211; Esityksessä kustannustuen myöntämisen yksi edellytys on, että yrityksen liikevaihto on neljän kuukauden tarkastelujakson aikana enemmän kuin 20 000 euroa. Tämä vastaa vuositasolla liikevaihdon 60 000 euron alarajaa. Todella moni yksinyrittäjä tai perheyritys jää tuon rajan alapuolelle. Miksi hallitus rajasi pienyritykset tuen ulkopuolelle, Vallin ihmettelee.
Liikevaihdon alarajaa alas
Perussuomalaiset eivät ymmärrä, millä yrittäjien on hallituksen mielestä tarkoitus selvitä laskuistaan, joten he esittivät vastalauseessa muutosta esitykseen.
&#8211; Teimme talousvaliokunnassa vastalauseen, eli tarjosimme konkreettisen vaihtoehdon hallituksen esitykselle. Vastalauseemme on muuten täysin sama kuin hallituksen esitys, paitsi että madalsimme liikevaihdon alarajaa 20 000 eurosta 15 000 euroon. Eli ehdotamme, että jo 45.000 euron vuotuisella liikevaihdolla saattaisi olla tukeen oikeutettu.
&#8211; Mikäli hallitus ei suostu kannattamaan vastalausettamme, viesti on selvä: hallitusta eivät pienet yrittäjät kiinnosta, Vallin jyrähtää.
Kustannustukea sai odottaa
Vastalauseen toinen allekirjoittaja perussuomalaisten kansanedustaja Minna Reijonen ihmettelee, miksi yrityksille suunnattua kustannustukea jouduttiin odottamaan kolmisen kuukautta.
&#8211; Hallitus on kiivennyt takapuoli edellä puuhun, kun ensin on jaettu liiketoiminnan kehittämistuet, sitten tehty toimialakohtaisia ratkaisuja, kuten ravintolatuki ja vasta nyt tuodaan yleinen kustannustuki.
&#8211; Olisi pitänyt edetä juuri päinvastaisessa järjestyksessä. Sekä ravintolatuki että tämä kustannustuki eivät ole käyneet läpi normaalia lausuntokierrosta. Keskeneräisyys ja kiire pistävät silmään. Nyt hallituksella olisi tilaisuus korjata esityksensä virhe ja ehkäistä pienyrittäjien syrjintä, vastalauseen toinen allekirjoittaja Reijonen toivoo.

PS-edustajat paljastavat, miten hallitus hylkäsi tuhannet pienyrittäjät

Pandemiaa seuraa Ruotsissa talouskriisi, joka ajaa massoittain ihmisiä työttömäksi. Raskaiten lama koettelee palvelualoja, joilta voi kadota 600 000 työpaikkaa. Lukujen takana on kansantaloustieteen professori Magnus Herekson ja hän perustelee ennustettaan Aftonbladetissa.
Suuryritys voi valmistaa kuorma-autoja varastoon ja myydä niitä parempien aikojen joskus koittaessa. Palveluja ei voi nikkaroida varastoon ja kulut juoksevat vääjäämättä joka päivä. Suurin menoerä on henkilöstö. Siksi kuluista pitää päästä mahdollisimman nopeasti eroon, ennen konkurssia ja se johtaa nopeasti massairtisanomisiin palvelualoilla.
Viidennes palvelualojen työpaikoista uhattuna
Ruotsissa on 5,2 miljoonaa työpaikkaa ja näistä yksityisellä palvelusektorilla noin kolme miljoonaa.
&#8211; Noin 20 prosenttia palvelualojen työpaikoista katoaa, jos tilanne jatkuu tällaisena. 600 000 työpaikan katoaminen ei ole liioittelua, pikemminkin luku voi olla alakanttiin, <a href="https://www.aftonbladet.se/minekonomi/a/opGdP7/svenska-foretagen-varslar-tusentals">sanoo</a> kansantaloustieteen professori ja Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen johtaja Magnus Herekson Aftonbladetin haastattelussa.
&#8211; Tämä on täysin poikkeuksellinen tilanne ja valtion täytyy tavalla tai toisella korvata yritysten tulopohjan romahtaminen, jottei kokonainen toimiala katoaisi. Valtiolla on kassassa rahaa, sillä talous on ollut ylijäämäinen viimeiset 25 vuotta.
”Vasara ja tanssi” -strategia mahdollisesti käyttöön
Jos nyt valittu strategia pandemialta suojautumiseksi tulee liian kalliiksi, sitä pitää harkita uudelleen, eikä vain Ruotsissa. Mutta sitä ennen taloudelle on saatettu aiheuttaa korjaamatonta vahinkoa, pohtii professori Herekson.
&#8211; Päätökset tulevat olemaan vaikeita, sillä joku kärsii aina.
Ruotsi on toistaiseksi pitänyt osan yhteiskunnan ovista avoimina, mutta tähän voi pian olla tulossa muutosta. Pääministeri Stefan Löfven ei vielä sunnuntain <a href="https://www.svt.se/nyheter/inrikes/se-stefan-lofvens-tal-till-nationen">puheessaan</a> kansakunnalle ilmoittanut yksilöidyistä toimenpiteistä, mutta lähes varmasti kansalaisten liikkumista tullaan rajoittamaan lisää ”lyhyellä varoitusajalla”. Löfven kehotti kansalaisia ylipäänsä varautumaan yhä pahempaan.
Usko huomiseen kateissa
Pandemian aika on erityisen tuhoisaa pienyrityksille ja yksinyrittäjille, joilla ei ole samanlaisia puskureita ja rahoitusmahdollisuuksia kuin suuryrityksillä. Ruotsissa on 350 000 alle viiden hengen pienyritystä, jotka eivät näy tilastoissa. Huomattava osa varsinkin viime vuosien maahanmuuttajista työskentelee palvelualoilla.
&#8211; Pienyrittäjillä ei ole palkkaturvaa, itseään on hankala lomauttaa ja sairastumisessakaan ei päde samat säännöt kuin vakituisilla työntekijöillä. Tämä porukka on täysin yhteiskunnan turvaverkkojen ulottumattomissa, kuvailee Pienyrittäjien keskusliiton elinkeinopoliittinen asiamies Erik Sjölander väkensä ahdinkoa.
Epätoivoisia tekoja
Ensimmäisenä pandemian pelosta ja yhteiskunnan rajoitustoimista kärsivät taksinkuljettajat ja liikennöitsijät. Sitten joukkoon tummaan liittyivät ravintolat, baarit ja kahvilat sekä pikkuhotellit. Ja nyt kengänkuvan ahteriinsa saavat monet rakennusalan ammattilaiset.
&#8211; Puhun päivittäinen täysin epätoivoisten jäsentemme kanssa, he eivät näe ulospääsyä tästä tilanteesta, Sjölander sanoo.
&#8211; Olen valitettavan varma siitä, että näemme itsemurhien kaksin- tai kolminkertaistuvan tänä vuonna.

Massatyöttömyys uhkaa Ruotsia kolmen kuukauden sisällä – palvelualoilta katoavat työpaikat ja maahanmuuttajilta työt

Perussuomalaisten kansanedustaja Jussi Wihonen on jättänyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen, jossa hän kysyy hallituksen toimista yksinyrittäjien tukemiseksi.
Suomen Yrittäjien mukaan valtaosa Suomessa toimivista yrittäjistä on yksityisyrittäjiä ja Suomen noin 286 000 yrityksestä jopa kaksi kolmasosaa on yksinyrittäjien yrityksiä. Yksinyrittäjien määrä on kasvanut lähes 60 000 vuosituhannen alusta. Työnantajayritysten määrä ei ole kuitenkaan kasvanut samaa tahtia.
Tavoitteena yrityksen kasvattaminen
Työntekijän palkkaus nähdään varsin suurena riskinä, vaikka yrityksellä olisi halu kasvaa. Suomen Yrittäjien yksinyrittäjäkyselyssä (2019) yksinyrittäjistä reilut 30 prosenttia ilmoitti kasvun esteeksi työllistämisen kalleuden ja sama määrä työllistämiseen liittyvän riskin.
&#8211; Yksinyrittäjissä on paljon kasvupotentiaalia ja yksinyrittäjäkyselyn mukaan 67 prosenttia tavoittelee kasvua. Kasvun esteenä nähdään kuitenkin työllistämisen kalleus ja siihen liittyvät riskitekijät, huomioi Jussi Wihonen.
Yksinyrittäjäkyselyssä suurimpia toiveita oli yksinyrittäjien verotuksen ja muiden maksujen keventäminen. Lisäksi toivottiin helpotusta työllistymiseen liittyviin riskeihin.
Varsin suuri investointi
Ensimmäisen työntekijän palkkaaminen on yritykselle varsin suuri investointi. Työnantaja maksaa palkanmaksun lisäksi pakollisia työnantajamaksuja, kuten työeläke-, sairausvakuutus- ja työttömyysvakuutusmaksu sekä tapaturma- ja ryhmähenkivakuutusmaksu.
&#8211; Esimerkiksi vuoden 2019 työnantajamaksujen luvuilla työntekijän 2 500 euron palkan todelliset kustannukset ovat työnantajalle lähes 3 000 euroa. Lisäksi työnantajalle tulee maksettavaksi muita kuluja kuten esimerkiksi vuosilomapalkka ja mahdolliset lomarahat. Lisäksi itse rekrytointiprosessista kerääntyy kuluja, Wihonen luettelee.
Palkkatukea yksinyrittäjille
Hallitus lupaa lisätä merkittävästi palkkatuen käyttöä yrityksissä ja uudistaa nykyistä palkkatukea vähentämällä työnantajabyrokratiaa siten, että työnantaja saa sitovan palkkatukipäätöksen ennakolta.
&#8211; Palkkatuesta on varmasti hyötyä yrityksille, mutta tukea tulisi kohdistaa erityisesti yksinyrittäjiin ja ensimmäisen työntekijän palkkauksen helpottamiseksi. Merkittävä tuki olisi yksinyrittäjien työnantajamaksujen ja verotuksen helpottaminen, Wihonen sanoo.
Wihonen kysyy hallituksen toimista, joilla hallitus aikoo helpottaa yksinyrittäjien ensimmäisen työntekijän palkkausta. Hän tiedustelee, rajoittuvatko hallituksen toimet vain mahdolliseen palkkatukeen ja voisiko hallitus harkita esimerkiksi määräaikaista kokeilua, jossa yksinyrittäjät vapautettaisiin työnantajan pakollisista sivukuluista ensimmäistä työntekijää palkatessa.

Wihonen kysyy toimista, joilla hallitus aikoo helpottaa yksinyrittäjien ensimmäisen työntekijän palkkausta

Perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen pitää irtisanomislain muutoksia tekohengityksenä, jonka todellisia tarkoitusperiä hallitus salailee.

&#8211; Esitetyt muutokset ns. irtisanomislakiin eivät ratkaise asian syvintä huolta. Irtisanomislakia on nyt sanottu muutettavaksi siten, että se koskisi alle kymmenen työntekijän yrityksiä. Nyt tehty muutos on vain tekohengitystä.
&#8211; On syytä pohtia tarkasti, että mikä on hallituksen todellinen syy irtisanomislain tuomiseen oven raosta kuin väkisin. Uskon sen olevan alkupotku sille, että hallitus haluaa edistää paikallista sopimista ja irtisanomisia myös isommissa yrityksissä ajan myötä, Juvonen varoittaa.
Pelko yli viisikymppisten työtilanteesta
Hän pitää erittäin vaarallisena tilannetta, jossa esimerkiksi luottamusmies ryhtyisi neuvottelemaan työnantajan edustuksen kanssa työntekijöiden palkoista tai muista työehdoista.
&#8211; Sellaista luottamusmiestä tai luottamusnaista on vaikea löytää, jolta löytyy siihen hartioita, itsekin luottamusmiehenä toiminut Juvonen sanoo.
&#8211; Myös irtisanomislain muutostarpeita selvittävän työryhmän tulee kertoa hyvissä ajoin aikomuksistaan. Kannan suurta huolta yli 50-vuotiaista työntekijöistä ja siitä, että millaiseen irtisanomisliuskaan heitä mahdollisesti ollaan ohjaamassa.
Osaaminen punnittava koeajalla
Juvosen mielestä nykyinen irtisanomislain esitys on selvä signaali työntekijälle.
&#8211; Kannattaa tarkasti miettiä, meneekö töihin pieneen yritykseen. Ymmärrän toki täysin yrittäjän näkökulman asiassa, mutta riski siirtyy tässä työntekijälle.
&#8211; Itse lähtisin kehittämään rekrytointia siten, että sinne syntyisi mahdollisimman hyviä toimintatapoja. Työntekijän rekrytointi on avainasemassa. Lisäksi korostaisin koeajan merkitystä. Sinä aikana työnantajalla on mahdollisuus päättää epäonnistuneen rekrytoinnin jatkumo, Juvonen ehdottaa.
Pienyrittäjiin lyödään ikävä leima
Yrittäjäperheen kasvattina Juvonen tuntee yrittäjyyden haasteet.
&#8211; Arvostan pienyrittäjiä ja olen tavannut monia pienyrittäjiä, jotka tekevät yhteiskuntavastuullisesti töitä. Pienyrittäjissä on myös koettu, että heidän eettisyyttään epäillään ja hallitus on lyömässä heidän otsaansa potkujen antajan leiman.
&#8211; Tämän hallituksen esityksen juoni onkin jotakin muuta ja tulemme sen vielä pian kuulemaan. Voisiko hallitus kertoa? Juvonen kysyy.

Juvonen: Irtisanomislain työntekijämäärän muutos ei auta – “Hallituksen kerrottava mihin todellisuudessa tähtää”

Puhemies Eero Heinäluoma (sd.) piti jälleen tiukkaa kuria eduskunnan kyselytunnilla, kuten perussuomalaisten eduskuntaryhmä on jo aiemminkin joutunut huomaamaan.
Eduskunta väitteli parhaillaan valtionyrityksiä koskevasta asiasta, kun Kaj Turunen (ps.) yritti kysyä pääministeri Jyrki Kataiselta (kok.) myös, kuinka hallitus aikoo edistää 160 000 yksinyrittäjän asemaa ja onko se tietoinen näiden yrittäjien suuresta vero- ja muusta maksutaakasta.
Ennen kuin näin pitkälle päästiin, Heinäluoma lopetti kysymyksen sanomalla, että keskustelu rajataan alkuperäisen kysyjän esittämään aiheeseen, mikä koski nyt valtionyrityksiä.
Aiemmin oli laajempi keskustelu sallittu keskustan puheenjohtajan Juha Sipilän kysymyksen perusteella.
Ollut vaikeaa saada kysymyksiä ennenkin
&#8211; Olisin tahtonut kysyä pääministeriltä, onko hallitus tietoinen yksinyrittäjien suuresta menorasituksesta ja sosiaaliturvan heikosta tilasta. Suomessa on 160 000 itsensä työllistävää yrittäjää, joilla on suuri merkitys, kun Suomessa on 400 000 työtöntä. Yhteisöveron alennukset koskevat vain suuria yrityksiä, kun pienyrittäjien verorasitus on korkea, Turunen korostaa.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmä on huomannut aiemminkin, että heidän on ollut vaikeaa saada kysymysvuoroja nimenomaan Heinäluomalta. Kokemuksen mukaan Heinäluoman linja poikkeaa hieman muiden puhemiesten linjasta. Käsitykseksi on muodostunut, että puhemies jakaa puheenvuoroja jossakin määrin myös poliittisin perustein.
Esimerkiksi puolueen varapuheenjohtajuudella ei näytä olevan puheenvuoron saannissa merkitystä. Asiasta on ollut ryhmässä puhetta jo pidempään.
Vikman kysyi sukupuolen merkitystä
Julkisuuteen asia nousi viimeksi talvella, kun kokoomuksen kansanedustaja Sofia Vikman epäili, että hän oli jäänyt vaille puheenvuoroa maaliskuun Ukraina-keskustelussa käsityksensä mukaan ilmeisesti sukupuolensa takia.
Vikman kertoi Facebookissa, ettei kukaan hänen ryhmänsä nainen saanut puheenvuoroa. Vielä 2,5 tunnin kohdalla olivat hänen ryhmästään saaneet puheenvuoron vain edustajat, jotka oli valittu eduskuntaan ennen kuin Vikman oli syntynyt.
Puhemiesneuvosto totesi vastauksessaan, ettei kyse ollut sukupuolesta.
Yksinyrittäjien eläketurvassa parantamisen varaa
Yksinyrittäjien asia taas on takkuillut monissa työryhmissä, eikä esimerkiksi yksinyrittäjien eläketurvan ja muun sosiaaliturvan parantaminen ole tahtonut millään edetä. Myös ay-liike on välttänyt kannustamasta työelämää kehittymästä yksinyrittämisen suuntaan, minkä vuoksi uudistuksia ei ole edistetty.
Yliopistotutkijat ovat päässeet hiljattain saman eläkejärjestelmän piiriin kuin maatalousyrittäjät, joille valtio tukee eläkemaksua niin, että yrittäjällä itsellään on mahdollisuus maksaa seuurempi omaosuus, jolloin eläke kasvaa. Vastaavaa mallia on esitetty myös mikroyrittäjille, joita yksinyrittäjiksi tai itsensä työllistäjiksikin kutsutaan.

Heinäluoma keskeytti Turusen kysymyksen

Suomessa on n.160 000 itsensä työllistävää yksinyrittäjää. He ovat ihmisiä, jotka kantavat vastuun omasta työllistymisestään. He maksavat itse omat eläketurvansa, vakuutuksensa ja kaikki lakisääteiset maksut. Käytännössä he, ja heidän perheensä, ovat myös sosiaaliturvan ulkopuolella. Vaikka he ovat yksin omassa yrityksessään, heitä rasittaa sama hallinnollinen taakka kuin isompia yrityksiäkin. Eikä se ole vähäinen. Lisää on kuitenkin tulossa.
<blockquote>&#8220;Jos tarkoituksena on suitsia pakkoyrittämistä, joka onkin kannatettava tavoite, ammutaan nyt tykillä kärpästä.&#8221;</blockquote>
Verottajalla on lausuntokierroksella päivitys vuoden 2005 ohjeisiin. Uudet syventävät ohjeet ovat nimeltään ”Palkka ja työkorvaus verotuksessa”. Verottaja on kiristämässä linjaansa tulkitessaan sitä, onko kysymyksessä työsuhde ja siitä maksettava palkka, vai yrittäjälle maksettava laskun mukainen työkorvaus. Jos tarkoituksena on suitsia pakkoyrittämistä, joka onkin kannatettava tavoite, ammutaan nyt tykillä kärpästä.
Verottajan tarkoituksena on määritellä parillakymmenellä kriteerillä, onko kyseessä työsuhde vai työkorvaus. Nyt lausunnolla olevat ohjeet ovat hyvin tulkinnanvaraiset ja kriteerienkin merkitys jää toisarvoiseksi. Verottaja voi kriteereistä huolimatta tehdä haluamansa päätöksen kokonaisarvioinnin perusteella. Myös ennakkoperintärekisteriin pääsy voi vaikeutua.
On suuri pelko siitä, että verottajan tiukentunut tulkinta tulisi johtamaan yksinyrittäjien tilauksien merkittävään vähenemiseen. Ennakkopäätösten hakeminen verottajalta työtilauksiin lisää byrokratiaa ja hallinnollista taakkaa sekä muodostaa työtilauksille kestämättömän aikaviiveen. Tilaajan riski joutua maksamaan työnantajavelvoitteet jälkikäteen on myös omiaan vähentämään tilauksia yksinyrittäjiltä.
Työllisyysasteen nostaminen on lääke kaikkiin yhteiskuntamme vaivoihin. Hallinnon ei pitäisi luoda ohjeita, asetuksia tai lakeja, joilla haitataan työllisyyden kehitystä. Kaikessa päätöksenteossa olisikin otettava käyttöön työllisyysvaikutusten arviointi.

Verottaja voi lisätä työttömyyttä

Kun uusi yritys aloittaa toi­mintansa, yrittäjällä ei usein­kaan ole mahdollisuuksia satsata omaan eläketurvaan­sa, koska muut investoinnit vaativat rahaa. Myöhemmin oman yrittäjäeläkemaksun eli YEL:in korottaminen voi unohtua tai siihen ei ole va­raa. Moni pienyrittäjä huo­maa eläkkeelle jäädessään saavansa käteen vain 300-400 euroa kuussa.
Eläkeyhtiö Varmalla on noin 70 000 yrittäjä- ja työn­antaja-asiakasta. Yhtiön ti­lastoista näkyy hyvin se epä­suhta, joka vallitsee yrittäjien itselleen maksamassa eläke­turvassa suhteessa heidän palkollisille kertyvään eläke­turvaan.
&#8211; Muutama vuosi sitten Var­man YEL-vakuutettujen työ­tulot olivat noin 20 000 euroa vuodessa, kertoo viestintä­päällikkö Leena Rantasalo.
&#8211; Samaan aikaan Tyel-va­kuutettujen työntekijöi­den palkkojen keskiarvo oli noin 30 000 euroa. On tärke­ää muistaa, että YEL-työtulo on yrittäjän sosiaaliturvan ja eläkkeen perusta.
<h4>Lähtökohtana terve hinnoittelu</h4>
Rantasalo arvioi, että yrit­täjät aikovat usein realisoida aikanaan oma yrityksensä ja elää vanhuusaikansa niin saa­millaan rahoilla. Tällöin he eivät kuitenkaan huomioi esi­merkiksi mahdollista työky­vyttömyyttä: jos sairaus iskee, eivät he saa oikean tasois­ta turvaa itselleen verrattuna työntekijäänsä, joka saa ansi­oihinsa sidotun päivärahan.
Kymien Yrittäjät ry:n pu­heenjohtaja Teppo Sainio tunnistaa tämän ajatteluta­van. Hän muistuttaa myös, että yrittäminen on muuttu­nut.
&#8211; Monessa yrityksessä pää­oma on nykyisin enemmän­kin henkistä laatua. Pk-yri­tyksillä ei kokonaisuudessaan mene kovin hyvin. Tutkimus­ten mukaan vain viisi pro­senttia yrittäjistä vaurastuu omalla työllään. Sosiaaliturva on silloin se asia, josta ensim­mäisenä lipsutaan.
<h4>Ulkomailta tulevien yrittäjien määrä kasvaa</h4>
Perussuomalaisten kansan­edustaja Osmo Kokko tun­tee pitkän yrittäjä- ja järjes­töuransa ansiosta ongelman hyvin.
&#8211; Muutama vuosi sitten lainsäädäntöön tehtiin tämä porkkana, jolla yrittäjän sai­rauspäivärahan määrä sidot­tiin hänelle määritellyn YEL-työtulon määrään. Se muutos olisi pitänyt tehdä jo paljon aikaisemmin, Kokko huo­mauttaa.
Toisilla yrittäjillä bisnes pyörii aina paremmin, toisil­la huonommin. Kokko on ta­vannut monia eläköityneitä pienyrittäjiä, joille eläkkeen pieni määrä on tullut järky­tyksenä.
&#8211; Moni havahtuu asiaan vas­ta sitten, kun se oma eläköity­minen tapahtuu. 
Kokko painottaa taloustie­don ja -osaamisen merkitystä siinä vaiheessa, kun ihminen päättää lähteä yrittäjäksi.
&#8211; Oma tuotteensa on osatta­va hinnoitella oikein. Esimer­kiksi kuljetusala on ollut kan­nattavuudeltaan jo pitkään alamaissa. Kun maksutaso on alakantissa, ei yrittäjillä ole varaa korjata omaa eläketur­vaansa, Kokko tietää.
Sekä Kokko että Sainio ko­rostavat tiedon merkitystä yrittäjien eläketurvaa koske­vissa asioissa. Yrittäjäjärjes­töt tekevät työtä asian eteen, mutta tehtävää riittää. Rajo­jen avautumisesta, ja työelä­män muuttumisesta kertoo Leena Rantasalon mukaan esimerkiksi se, että Varmas­sakin virolaisten YEL-vakuu­tettujen henkilöiden määrä on kasvanut selvästi.
Kirjoitus on julkaistu <a href="http://hallinta.suomenuutiset.fi/lehtiarkisto/perussuomalainen-022014/">Perussuomalainen 2/2014</a> -lehdessä.

PK-yrityksissä muhii eläkepommi

Suomen Pienyrittäjien puheenjohtaja Harri Jyrkiäinen toivoo hallitukselta jämerää joululahjaa Suomen kansalle.
&#8211; Toivon, että Suomen hallitus antaisi kansalle joululahjan ja eroaisi vielä ennen joulua, Jyrkiäinen vetoaa Perussuomalaisen haastattelussa maanantaina.
Jyrkiäinen moitti sunnuntaina Pienyrittäjien nettisivuilla jyrkkään sävyyn valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen (sd.) kaavailemaa mustaa listaa, johon koottaisiin kaikki yritykset, joilla on verovelkaa yli 5 000 euroa.
Jyrkiäinen vaatii anteeksipyyntöä hallitukselta
Kohu tuli Jyrkiäisen raflaavasta sanavallinnasta, jolla hän vertasi valtiovarainministeriön yrittäjävastaista linjaa natsi-Saksaan ja Gestapon vainoon. SDP:n varapuheenjohtaja Antti Lindtman vaati jo Jyrkiäistä pyytämään natsivertaustaan anteeksi. Jyrkiäinen ei aio taipua siihen.
&#8211; Mustasta listasta esityksen tehneiden tahojen olisi aihetta pyytää anteeksi Suomen yrittäjiltä, Jyrkiäinen vastasi Perussuomalaiselle.
Hän muistuttaa, että yrittäjiä, joilla on yli 5 000 euroa verovelkaa, on noin 30 000. Se merkitsee peräti 10:tä prosenttia koko Suomen yrityksistä. Niiden joukossa on suuriakin yhtiöitä &#8211; viimeksi maanantaina suuri pörssiyhtiö, Panostajan konserniyhtiö Takoma meni tytäryhtiöineen yrityssaneeraukseen. Työntekijöitä näissä yrityksissä on paljon enemmän.
&#8211; Eräs yrittäjä soitti minulle tänään maanantaina ja kertoi maksaneensa arvonlisäveroja tänä vuonna jo 100 000 euroa. Hänen tilintarkastajansa kertoi hänen saavan vielä 50 000 euroa lisäveroa. Jos musta lista toteutuu, häneltä katkeaa heti kaikki raaka-aineiden ja rahoituksen saanti, Jyrkiäinen valottaa.
Vastaa luottotietojen menetystä
Mustan listan jyrkimpiä vaikutuksia on vaikeaa ennustaa. Siksi on tärkeää, ettei aietta toteuteta. Tilannetta voi verrata 22 vuoden takaiseen rajuun devalvaatiooon, joka kaatoi lukemattomia pieniä ja suuriakin yrityksiä. Tai yrityksen luottotietojen menetykseen, joka katkaisee rahoituksen saannin ja johtaa yrityksen tuhoon.
&#8211; Vaikutukset voivat liikkua kymmenissä tuhansissa, jopa lähes sadassa tuhannessa työpaikassa, Jyrkiäinen varoittaa.
Urpilainen ei ole tehtäviensä tasalla
Jyrkiäisen mielestä johtopäätös valtiovarainministeriön esityksestä on selvä: valtiovarainministeri Jutta Urpilainen, SDP tai edes ministerin takana oleva ministeriö eivät ymmärrä yritysten asemaa tämänkaltaisissa tilanteissa lainkaan.
&#8211; Valitettavasti näin on tällä hetkellä. Ministeri Urpilainen ei missään nimessä ole tehtäviensä tasalla tällä hetkellä. Hallitus ei ole tällä hetkellä eikä koko sixpack-kaudella tehnyt toimia, joilla Suomen talous saataisiin oikeille raiteille ja kuntoon. Mitkään hallituksen toimet eivät tue yrittäjyyttä, työllistämistä ja yritysten kasvua. Kaikki toimet, mitä on tehty, pikemminkin haittaavat yritysten työllistämistä ja kasvuhalukkuutta kuin edesauttaisivat niitä, Jyrkiäinen linjaa.
Valtiolaiva kulkee jo kapteenitta tuuliajolla
Jyrkiäinen miettii, että olisi tietenkin maalle haitaksi, jos valtiolaiva ajelehtisi kriisin keskellä markkinoilla ilman kapteenia.
&#8211; Mutta tosiasiassahan näin tapahtuu jo tällä hetkellä. Veron ja rikkidirektiivien yhteisvaikutus saavat vientiteollisuuden yskimään entistä pahemmin niin, että yhdessä väylämaksujen kanssa ne voivat tyrehdyttää ensi vuodeksi ennustetun lievän kasvun kokonaan, Jyrkiäinen varoittaa.
Siinä tuli paljon perussuomalaisille läheisiä linjauksia. Hän sanoo istuneensa asioiden parissa myös perussuomalaisten kansanedustajien, kuten Kaj Turusen kanssa, mutta toimihenkilönä hänen aatteensa on yrittäjyys.
&nbsp;