PS Naiset 3/2024

Perussuomalainen 1/2024

Tampereen valtuusto päätti nostaa poliitikkojen palkkioita – Vigelius: ’’Veronmaksaja ei hyödy millään tapaa’’

Eduskunta hyväksyi hallituksen esityksen sairaalaverkon uudistamisesta

Rikosuhrimaksuihin 50 prosentin korotus – lakiehdotuksen tavoitteena turvata tukipalveluiden saatavuus rikoksen uhreille

Argentiinan rankka talousihme näyttäisi toimivan – inflaatio on hallinnassa eikä kansa ole noussut kapinaan

Valtiovarainministeri Purra budjetista: Hallitus turvaa suomalaisten tulevaisuutta

Perussuomalaiset: Vuodesta 2025 Suomen talouden käännekohta – ”Haastamme opposition esittämään vaihtoehtonsa”

Joka neljäs ruotsalaisnuori aikuistuu lukutaidottomana – mitä ihmettä he tekevät seuraavat 60 vuotta ja kuka sen maksaa?

PS-kansanedustajat: Päihdepalveluiden tavoitteena on päihteettömyys, ei käytön edistäminen

Mauri Peltokangas: ”Vaaleissa mennään täysillä maaliin saakka”

Tynkkynen osti Hesarin etusivun täyteen maahanmuuttopolitiikkaa

Li Andersson esiintyi äärivasemmiston katuväkivaltaa tukevassa tilaisuudessa

Greta Thunberg esiintyi Saksassa: “Vit**un Saksa! Ja vit**un Israel!”

Vasemmistotaustainen oikeusprofessori maalailee kauhukuvia maamiinoihin kävelevistä turvapaikanhakijoista – puolustusvaliokunnan perussuomalaisilta tylyt terveiset professorille

Rami Lehtinen: ”Pitääkö jonkun oikeasti kuolla ennen kuin äärivasemmiston uhka nousee todelliseen keskusteluun Suomessa?”

Lähes puolet ranskalaisista haluaa lopettaa maahanmuuton kokonaan – naisten osuus jopa 53 prosenttia

Eduskunta äänesti pois ’’moninkertaisen ensikertalaisuuden’’ – Vigelius: ’’Rikoksenuusijat ansaitsevat ankarammat tuomiot’’

Krista Kiurua lyöty kasvoihin

Pekka Aittakumpu: “Keskustalla on menossa kampanja, jossa valehdellaan, että Oulaskankaan sairaala olisi lakkautusuhan alla”

perusopetusuudistus

&#8220;Professori kehottaa pitämään kännykät ja tabletit auki koulussa.&#8221;

Näin <a href="https://yle.fi/a/3-6264697">kuvaili</a> Yle Helsingin yliopiston professori Kirsti Longan oppeja 21.8.2012. Professori Lonka ryhmineen oli tuolloin kehittämässä tulevaisuuden koulua, joka oli tarpeen, koska &#8220;autoritaarinen monologi ei kiinnosta diginatiivia&#8221;.
&#8211; Tulevaisuuden koulutus on jo täällä Savonlinnassa, <a href="https://kristakiuru.fi/blogi/tulevaisuuden-koulutus-on-jo-tanaan-savonlinnassa/">julisti</a> opetusministeri Krista Kiuru vuonna 2014 ja kertoo edelleen blogisivuiltaan löytyvässä tekstissään, miten kukaan ei jää suremaan kirjoja, jotka ovat saaneet väistyä ruutujen tieltä.
Helsingin Sanomat puolestaan opasti äitejä ja isiä 10.10.2016 tällä tavalla:
&#8211; Näin tuet lasta ja itseäsi muuttuvassa koulussa: Vanhempi tukee koululaistaan parhaiten tarkistamalla oman asenteensa. Koulu on tänä päivänä toisenlainen kuin 1980-luvulla, ja niin kuuluukin olla. Radikaalit muutokset voivat herättää vanhemmissa huolta, mutta lapsille ne voivat olla mieluisia ja lisätä viihtyvyyttä koulussa.
”Paluuta perinteisiin ei enää ole”
Kuukautta myöhemmin opetusneuvos Anneli Rautiainen kirjoitti Helsingin Sanomissa 14.11.2016: ”Paluuta perinteisiin ei enää ole”, ja heti perään samassa artikkelissa:
&#8211; Tärkeintä on, että oppiminen on kivaa.
Digipöhinä ja usko ilmiöoppeihin, avotiloihin ja peleihin oli voimissaan 2000-luvun alusta miltei näihin päiviin asti.
Yllä esitetyt sitaatit ovat toki vain pienen pieni pisara valtameressä siitä vyörytyksestä, jota tietyt akateemiset piirit, opetusviranomaiset, IT-yritykset, monet elinkeinoelämän edustajat ja poliitikot pitivät yllä.
Iskusanoilla ja retoriikalla annettiin sellainen vaikutelma, että koulu-uudistukset perustuvat vankkaan tutkimukseen ja tietoon. Vastustajiin iskettiin muutosvastarintaisen luddiitin leima. Valtamedia osallistui innokkaasti &#8220;tulevaisuuden koulun&#8221; rakentamiseen.
Päättäjiä varoitettiin digiloikasta
Kaikki tutkijat, kasvatustieteilijät saati opettajat eivät toki menneet mukaan muotivirtauksiin. Eri tieteenalojen asiantuntijat &#8211; muun muassa matemaatikot &#8211; esittivät huolensa digiopetuksen tai ilmiöintoilun vaikutuksista oppimistuloksiin monin tavoin; julkilausumin, adressein, mielipidekirjoituksin ja henkilökohtaisesti päättäjien puheilla käymällä.
Pitkin 2010-lukua eduskunnan ja opetusministeriön käytävillä pyöri useita tällaisia delegaatioita ja asiantuntijaryhmiä, joilla kaikilla oli vallanpitäjille sama viesti: digiloikan tai ilmiöopetuksen hyödyistä ei ole selkeää näyttöä, pikemminkin päinvastoin.
Varoittelijoihin ja pahimman pöhinän jarruttelijoihin kuuluivat mm. Helsingin yliopiston lehtori, tutkija Jari Salminen sekä matematiikan ja sen opetuksen professori Timo Tossavainen, joka tuolloin työskenteli Itä-Suomen yliopiston matematiikan lehtorina (nyk. Luulajan teknillisen yliopiston professorina).
Varoitukset kaikuivat kuuroille korville.
&#8211; Perusopetuksen uudistaminen ja digioppimisen vahvistaminen on yksi tärkeimmistä kärkihankkeista, joita hallitus tukee 121 miljoonalla eurolla, sanoi opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen <a href="https://okm.fi/-/opetus-ja-kulttuuriministeri-grahn-laasonen-yritykset-vauhdittamaan-koulujen-oppimisymparistojen-uudistamista">OKM:n tiedotteessa</a> 2015.
Syyttely ei kannata, menneistä voi oppia
&#8220;Mitäs minä sanoin&#8221; -asenteella ei tietenkään pitkälle pötkitä, eikä syyttely hyödytä ketään.
On kuitenkin tärkeää ja kiinnostavaa kysyä, miten ja miksi viime vuosikymmenien koulu-uudistuksiin on päädytty ja mitä niistä voi oppia. Entä onko kaikilla &#8220;oppimisen vallankumouksilla&#8221; jokin yhteinen nimittäjä?
Näitä kysymyksiä ruoditaan tarkemmin Suomen Perustan julkaiseman Koulukirjan ajankohtaistetussa versiossa, joka ilmestyy vuodenvaihteessa.
Joitakin vastauksiakin on luvassa.
&nbsp;

“Tulevaisuuden koulu” digiloikkineen ja avokonttoreineen oli tiettyjen akateemisten piirien ja päättäjien lempilapsi 2010-luvulla

Kun valtion menot kasvavat enemmän kuin tulot, valtio alkaa velkaantua. Takavuosina ja menneiden vuosikymmenien aikana Suomen valtio on ottanut velkaa joko enemmän tai vähemmän, välillä joskus lyhentänytkin velkaa. Päättymässä oleva Sanna Marinin hallituskausi tullaan silti muistamaan ennennäkemättömästä velkaantumisesta. Velkaantumisen keskeinen syy on siinä, että mistään ei ole osattu luopua.

Toimitusministeristöksi muuttuneen Sanna Marinin (sd) johtama hallitus on ajanut Suomen ennennäkemättömään talousahdinkoon.
Valtionkonttorin tuoreimman tiedon mukaan valtion velka oli huhtikuun lopussa 145,1 miljardia euroa, eli jokaista asukasta kohden velkaa oli 25 985 euroa.
Valtionvelan määrä on siis kasvanut kiihtyvään tahtiin Marinin hallituskaudella. Kun pääministeri Juha Sipilän (kesk) hallitus lopetti kesällä 2019, saman vuoden lopussa velkaa oli 106,4 miljardia euroa. Sipilän hallituksen jälkeen lisää velkaa on siis kertynyt jopa liki 40 miljardia.
Alijäämäkuningattarien hallitus
Marinin vasemmistohallitusta voisi kutsua myös alijäämäkuningattarien hallitukseksi, koska se on tuonut toistuvasti eduskuntaan alijäämäisiä budjetteja. Marin hallituksen talousarvioesitys tälle vuodelle on peräti 8,1 miljardia euroa alijäämäinen, eli menoja on enemmän kuin tuloja.
Alijäämä katetaan ottamalla lisää velkaa. Seuraus onkin, että talousarvion mukainen valtionvelka nousee tämän vuoden lopussa jo noin 146 miljardiin euroon.
Marinin hallitus jättääkin Suomen seuraavalle hallitukselle selkeästi heikommassa kunnossa kuin missä sen sai. Marinin johtamana SDP silti lähti kevään eduskuntavaaleihin pitkälti toiveajatteluun perustuvalla talouspolitiikalla, missä velkaantumisen uskottiin pysähtyvän talouskasvulla ja työllisyydellä.
Talous ei kasva toiveajattelulla
Julkisen talouden yhteenlaskettu alijäämä on lähes jopa 14-15 miljardia vuodessa. Koska talouskasvu on hidasta, julkisen talouden ongelmia ei ole mitenkään mahdollista hoitaa pelkästään luottamalla talouskasvuun, eikä siitä ole selkeitä merkkejä. Talous ei lähde kasvuun toiveajattelulla, vaan tarvittaisiin myös työllisyystoimia sekä rakenteellisia uudistuksia, joita Marinin hallitus on ollut haluton tekemään.
Marin itse ja hänen hallituksensa ministerit usein mielellään luettelevat tekemiään uudistuksia kuten soten saattamista maaliin sekä perusopetusuudistusta. Tosiasia on, että kummatkin ovat alirahoitettuja. Esimerkiksi Pirkanmaan hyvinvointialueen budjetti alkaneelle vuodelle on <a href="https://alueviesti.fi/2022/11/17/hyvinvointialue-tekemassa-635-miljoonan-alijaaman-pirkanmaalla/">63,5 miljoonaa euroa</a> alijäämäinen. Alijäämä johtaa säästöjen etsimiseen.
Menokehykset romukoppaan
Koronan vuoksi Marinin hallitus sai syyn luopua kokonaan vaalikauden menokehyksestään. Valtiontalouden tarkastusvirasto kuitenkin huomautti, että julkisen talouden tavoitteiden sisältämät päätökset valtion menokehyksestä heikentävät menokehysjärjestelmän uskottavuutta.
Hallitus luopui menokehyksestä kokonaan vuodeksi 2020 ja paluu kehysmenettelyyn vuonna 2021 sisälsi lukuisia poikkeuksia. Kehysriihessä 2021 hallitus korotti kehystasoa vuosiksi 2022 ja 2023, vaalikauden alussa sovitusta kehystasosta poiketen.
Marinin vasemmistohallitusta on usein arvosteltu holtittomasta velanotosta, mutta miten siihen on hallituksen riveistä reagoitu? Lähinnä toistuvalla ylimielisyydellä. Esimerkiksi silloinen kansanedustaja Paavo Arhinmäki (vas) lausui syyskuussa 2020 eduskunnassa legendaarisiksi muuttuneet sanansa <a href="https://www.youtube.com/watch?v=U4cFeD8LYZI">”Nyt tulee rahaa”</a>, joilla Arhinmäki viittasi valtion budjetista sekä EU:n elvytysrahastosta tulevaan rahaan.
Arhinmäki muistetaan myös <a href="https://www.ku.fi/artikkeli/4277745-paavo-arhinmaki-kun-juhannushaastattelussa-budjettiriihessa-ei-ole-leikkausten-aika-tarvitaan-toimia-joilla-saadaan-talous-pyorimaan-ja-sita-kautta-ihmisille-uskoa-tulevaan">lausunnostaan</a>: ”Eiväthän valtiot koskaan maksa lainojaan pois, ne ottavat uusia lainoja tilalle.”
Demarit eivät halunneet luopua lempilehmistään
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra <a href="https://www.suomenuutiset.fi/purra-moittii-marinin-hallitusta-siita-etta-se-ei-kykene-luopumaan-mistaan-jokainen-hallituspuolue-saanut-omat-lempilehmansa/">moitti</a> eduskuntavaalien alla sosialidemokraattien talouspolitiikan linjaa, jossa elvyttävää finanssipolitiikkaa suositaan myös nousukaudella. Mitään tosiasiallisia leikkauksia julkisiin menoihin demarit eivät ole esittäneet.
&#8211; Käytännössä sosialidemokraattien lääke on aina, tilanteesta riippumatta, lisätä valtion menoja. Se on yksi syy siihen, miksi tässä tilanteessa nyt ollaan, Purra sanoi.
Hän moitti Marinia ja hallitusta siitä, että Suomen julkinen talous on paisunut, koska hallitus ei ole kyennyt luopumaan mistään vähemmän tärkeästä.
&#8211; Taloudessa on toki tärkeitä asioita, kuten meidän hyvinvointijärjestelmämme, jossa on tehty vaikeita päätöksiä koronaan ja sotaan liittyen, niitä perussuomalaisetkin on tukenut.
&#8211; Samaan aikaan, poikkeustilanteessa, te ette ole kuitenkaan osanneet luopua mistään. Jokainen hallituspuolue on saanut omat lempilehmänsä kauppaan mukaan ja sillä on menty. Juuri se kokonaisuus on tämän tilanteen takana, Purra sanoi.

Valtion talous on karmeassa kunnossa Marinin velkahuikkahallituksen jäljiltä: Vuosina 2019-2023 lisää velkaa kertyi jopa liki 40 miljardia

perusopetusuudistus

“Tulevaisuuden koulu” digiloikkineen ja avokonttoreineen oli tiettyjen akateemisten piirien ja päättäjien lempilapsi 2010-luvulla

Valtion talous on karmeassa kunnossa Marinin velkahuikkahallituksen jäljiltä: Vuosina 2019-2023 lisää velkaa kertyi jopa liki 40 miljardia

Uusimmat

Tampereen valtuusto päätti nostaa poliitikkojen palkkioita – Vigelius: ’’Veronmaksaja ei hyödy millään tapaa’’

Eduskunta hyväksyi hallituksen esityksen sairaalaverkon uudistamisesta

Rikosuhrimaksuihin 50 prosentin korotus – lakiehdotuksen tavoitteena turvata tukipalveluiden saatavuus rikoksen uhreille

Argentiinan rankka talousihme näyttäisi toimivan – inflaatio on hallinnassa eikä kansa ole noussut kapinaan

Valtiovarainministeri Purra budjetista: Hallitus turvaa suomalaisten tulevaisuutta

Perussuomalaiset: Vuodesta 2025 Suomen talouden käännekohta – ”Haastamme opposition esittämään vaihtoehtonsa”

Joka neljäs ruotsalaisnuori aikuistuu lukutaidottomana – mitä ihmettä he tekevät seuraavat 60 vuotta ja kuka sen maksaa?

PS-kansanedustajat: Päihdepalveluiden tavoitteena on päihteettömyys, ei käytön edistäminen

Mauri Peltokangas: ”Vaaleissa mennään täysillä maaliin saakka”

Tynkkynen osti Hesarin etusivun täyteen maahanmuuttopolitiikkaa

Viikon suosituimmat

Li Andersson esiintyi äärivasemmiston katuväkivaltaa tukevassa tilaisuudessa

Tynkkynen osti Hesarin etusivun täyteen maahanmuuttopolitiikkaa

Greta Thunberg esiintyi Saksassa: “Vitun Saksa! Ja vitun Israel!”

Vasemmistotaustainen oikeusprofessori maalailee kauhukuvia maamiinoihin kävelevistä turvapaikanhakijoista – puolustusvaliokunnan perussuomalaisilta tylyt terveiset professorille

Rami Lehtinen: ”Pitääkö jonkun oikeasti kuolla ennen kuin äärivasemmiston uhka nousee todelliseen keskusteluun Suomessa?”

Lähes puolet ranskalaisista haluaa lopettaa maahanmuuton kokonaan – naisten osuus jopa 53 prosenttia

Eduskunta äänesti pois ’’moninkertaisen ensikertalaisuuden’’ – Vigelius: ’’Rikoksenuusijat ansaitsevat ankarammat tuomiot’’

Krista Kiurua lyöty kasvoihin

Pekka Aittakumpu: “Keskustalla on menossa kampanja, jossa valehdellaan, että Oulaskankaan sairaala olisi lakkautusuhan alla”

Joka neljäs ruotsalaisnuori aikuistuu lukutaidottomana – mitä ihmettä he tekevät seuraavat 60 vuotta ja kuka sen maksaa?

Toimitus suosittelee

Omalääkärimalli toteutuu tällä hallituskaudella – ministeri Juuso: “Kyseessä on suomalaisille aivan valtava muutos”

Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan

Päätoimittajalta: Elokapina on radikalisoituneen median ikioma luomus

Miko Bergbom ja Niko Ohvo: Etelärantaa ja Hakaniemeä yhdistää rakkaus halpatyövoimaa kohtaan

Suomessa vieraillut brittiprofessori: woke-eliitti ja siihen kuuluva media ovat radikalisoituneet voimakkaasti, ja seuraus on karu: he ovat kyvyttömiä enää ymmärtämään tavallisia ihmisiä

PS Naiset 3/2024

Perussuomalainen 1/2024