Peruskoulu

Kyky ymmärtää kirjoitettua tekstiä on ehdoton edellytys täysivaltaiselle jäsenyydelle länsimaisessa yhteiskunnassa. Jos sadat tuhannet nuoret valmistuvat peruskoulusta käytännössä lukutaidottomina, seuraukset ovat arvaamattomat. Hyviä ne eivät ole missään tapauksessa.

Perussuomalaiset ovat pitkään halunneet kouluihin oppimisrauhaa ja askelia taaksepäin ideologisesta inkluusiovillityksestä. Hallitus tekee oppimisen tuen uudistuksen, jossa kolmiportaisesta tuesta luovutaan ja tukea annetaan tarpeen mukaan.

Perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Garedew on jättänyt eduskunnalle toimenpidealoitteen, jossa vaaditaan Seta ry:n kouluttajien ja materiaalien sekä muiden ikätasoon sopimattomien seksuaalissävytteisten materiaalien kieltämistä kouluista.

Kansanedustaja Miko Bergbomin mukaan PS-nuorisosuosion takana on erityisesti kaksi isoa yhteiskunnallista ilmiötä, joiden seurauksia nuoret ovat saaneet kokea omakohtaisesti: Suomessa harjoitetun maahanmuuttopolitiikan ja ilmastopolitiikan yhteiskunnalliset vaikutukset. Bergbom huomauttaa, että nuoret kohtaavat omassa elämässään täysin erilaisen todellisuuden kuin Kallion kuppilassa iltaa viettävä Helsingin Sanomien kulttuuritoimittaja.

Useisiin Suomen kristillisiin kouluihin olisi tällä hetkellä enemmän tulijoita kuin oppilaspaikkoja. Näin siitä huolimatta, että ikäluokat pienenevät ja yleisesti ottaen koulujen hakijamäärät laskevat.

Sosiaalidemokraatit esittivät viikonlopun avauksessaan ”kasin aamuja” lopetettavaksi kokonaan ja koulupäiviä alkavaksi kello yhdeksästä eteenpäin.

Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.

Peruskoulun päättöluokkien oppilaista lähes puolet on Ruotsissa joutunut rikoksen kohteeksi ja puolet on itse syyllistynyt lain rikkomiseen. Näin kertovat oppilaat tuoreessa selvityksessä. Opetusministerillä nousee pala kurkkuun tuloksia kuunnellessa ja surkean tilanteen eräs syykin löytyy pian: koululuokista puuttuu selkeä johtaja.

Perussuomalaisten kansanedustaja ja sivistysvaliokunnan varapuheenjohtaja Ari Koposen mukaan hallitus panostaa vahvasti koulutukseen sekä osaamiseen ja tuo valoa tulevaisuuteen.

Perussuomalaisten kansanedustaja Jenna Simula teki eilisiltaisessa budjettikeskustelussa eduskunnassa muutakin kuin välihuutoja. Simula laittoi opposition ja sen arvot paikalleen muutamalla terävällä vedolla.

Eduskunta käsitteli tänään nykyisen hallituksen toista talousarvioesitystä. Perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoron pitänyt perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä ei pidä talouden tilannekuvaa oleellisesti parempana kuin vuosi sitten, vaikka korot ovatkin laskussa ja orastavaa talouskasvua on näköpiirissä. Julkisen talouden krooninen menojen ja tulojen epäsuhta on edelleen valtava.

Julkisen talouden mittavat sopeutustoimet osuvat myös ammatilliseen koulutukseen. Kansanedustaja ja sivistysvaliokunnan varapuheenjohtaja Ari Koponen kiinnittää huomiota hallituksen merkittäviin perusopetuksen panostuksiin ja pitää tärkeänä, etteivät ammatilliseen opetukseen kohdistuvat säästöt kohdistu suomalaisiin nuoriin.

Joka viidennen ruotsalaiskoululaisen eväät eivät riitä lukioon. Oppilaan valintamahdollisuudet kaventuvat ja ovet hyvin palkattuihin akateemisiin ammatteihin sulkeutuvat samalla. Tasa-arvon luvatussa maassa mietitään hiki hatussa, miten kaikki voisivat menestyä yhtä hyvin koulussa ja elämässä.