Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso Ruotsissa: Liika älylaitteiden käyttö heikentää lasten hyvinvointia

Garedewilta toimenpidealoite nuoren määritelmän kaventamiseksi nuorisolaissa: 10-vuotiaat ja 29-vuotiaat eivät kuulu samoihin nuorteniltoihin

Etelä-Amerikan Elon Musk ei kuvia kumarra – aikoo laittaa Argentiinan talouden paraatikuntoon vaikka väkisin

Merituulivoiman rakentamisesta kannattamatonta –  kohoavat kustannukset, lisääntynyt kilpailu ja inflaatio syövät katteet

Merkittäviä verohyvityksiä suurille teollisille investoinneille – valtiovarainministeri Purra: ”Hallitus tukee suomalaista työtä ja teollisuutta”

Media jatkaa Trumpin demonisointia toisen salamurhayrityksen jälkeenkin – Trump: “En luovuta ikinä!”

Keskisuomalaisen päätoimittaja Yle-pomo Riikka Räisäsestä: Näillä näytöillä joku muu päätoimittaja olisi jo eronnut

Aamulehden ex-päätoimittaja: Ylen piikkiin rakastajansa kanssa matkustanut uutispomo Riikka Räisänen pitäisi siirtää syrjään

Poliisi nappasi Helsingin yliopiston kunniatohtorin kiinni kahdesti – ensin Kööpenhaminassa, sitten Tukholmassa

Halla-aho: Arvelen, että moni muukin kuin persukansa alkaa ymmärtää Ylen prioriteetteja – ”Leikkausvaraa riittää myös tulevaisuudessa”

Antikainen: Yle on väärässä – uutiset somaliaksi ja arabiaksi eivät auta sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan

perheiden tuki

Kansanedustaja Minna Reijonen on tehnyt keskustelualoitteen eduskunnan puhemiehelle lastensuojelun nykytilasta ja tulevaisuudennäkymistä.

Perussuomalaisten kansanedustaja Minna Reijonen pitää perheiden ja lasten hyvinvointia tärkeänä asiana. Viime aikoina varsinkin lastensuojelun tilanne on huolestuttanut ympäri maata.
&#8211; Ajoittain julkisuuteen on noussut surullisia ja ikäviä tapauksia, viimeisimpänä 4-vuotiaan kokemat kauheudet ja hänen kuolemansa. Valitettavasti läheskään kaikki lasten kokemat ikävät asiat eivät koskaan edes tule julkisuuteen, Reijonen kertoo.
Lastensuojelun pitää toimia
Eduskunnan puhemiehelle asiasta keskustelualoitteen jättänyt Reijonen painottaa, että lastensuojelun toimivuus on tärkeää nyt ja tulevaisuudessa.
&#8211; Sen takia eduskunnassa on ajankohtaista keskustella lastensuojelun nykytilasta ja tulevaisuudennäkymistä, Reijonen toteaa.
&nbsp;

Lastensuojelun nykytila ja tulevaisuus huolestuttavat: “Valitettavasti läheskään kaikki lasten kokemat ikävät asiat eivät koskaan edes tule julkisuuteen”

Suurin autismiriski on Lähi-idästä ja Afrikasta Suomeen muuttaneiden äitien Suomessa syntyneillä lapsilla. Heidän riskinsä saada vaikea autismikirjon häiriö on tutkimuksen mukaan noin 50-kertainen verrattuna suomalaisten äitien lapsiin. Riski oli kohonnut kaikilla maahanmuuttajaryhmillä lukuun ottamatta Pohjoismaista tulleita.

Uuden lastensairaalan Päiväkeskus Vuorella vaikeasti autistisista potilaista vain seitsemällä prosentilla molemmat vanhemmat olivat syntyneet Suomessa. Itse potilaista 90 prosenttia oli kuitenkin syntynyt Suomessa, kertoo tuore <a href="https://www.laakarilehti.fi/tieteessa/alkuperaistutkimukset/maahanmuuttajien-lapsilla-on-suomessa-paljon-vaikeita-autismikirjon-hairioita/">tutkimus</a>.
&#8211; Jokin tekijä aiheuttaa muualta tänne Pohjolaan muuttaneiden lapsilla autismiriskiä. Kyseessä on sekä inhimillisesti että kansanterveydellisesti merkittävä asia, joka edellyttää lisätutkimusta, <a href="https://www.sttinfo.fi/tiedote/tutkimus-maahanmuuttajataustaisilla-lapsilla-on-kohonnut-autismiriski?publisherId=23980819&amp;releaseId=69961643&amp;lang=fi">sanoo</a> tutkija, lastenneurologian erikoislääkäri Mirjami Jolma.
&#8211; Vaikeasti autistisen ja kehitysviiveisen lapsen vanhemmuus on haastavaa etenkin vieraassa kieli- ja kulttuuriympäristössä. Perheet tarvitsevat tukea.
Ilmiön syytä ei varmuudella tunneta
Varmuutta ilmiön aiheuttajasta ei ole. Yhdeksi selitykseksi on esitetty äidin raskausaikaista D-vitamiininpuutosta, jonka tiedetään olevan yhteydessä kohonneeseen autismikirjon häiriön riskiin. Ilmiö on havaittu muuallakin etelämmästä Pohjoismaihin muuttaneiden jälkeläisillä.
Ruotsissa havaitiin 1980-luvun lopulla autististen lasten olevan usein maahanmuuttajaperheistä. Tutkimuksissa on osoitettu Ruotsissa syntyneillä maahanmuuttajaäitien lapsilla suurentunut vaikean ASD:n riski, mutta tämä ei koske lievää ASD:tä eikä Ruotsin ulkopuolella syntyneitä maahanmuuttajalapsia.
Lapset eivät ymmärrä mitään kieltä
Maahanmuuttajataustaisten lasten yliedustus autismiyksikön potilaissa ei johdu siitä, että heistä tehtäisiin muita herkemmin lähetteitä. Suomessa syntyneiden vanhempien lapsista on tehty lähetteitä lievemmin perustein ja nuorempina kuin maahanmuuttajataustaisista. Maahanmuuttajataustaisten lasten kohdalla 2–5 päivän tutkimusjaksolla autismiepäily vahvistui suomalaisten vanhempien lapsia useammin.
Myöskään suomen kielen taidon puutteellisuuteen tai kulttuurieroihin liittyvät tekijät eivät selitä ilmiötä. Päiväkeskukseen keskimäärin kolmen vuoden iässä lähetettäessä lapset eivät tyypillisesti puhuneet tai osoittaneet ymmärtävänsä mitään kieltä.
Vanhemmat ovat lapsensa mukana päiväkeskuksessa ja heidän kanssaan kommunikoitaessa käytetään tarvittaessa heidän toivomustensa mukaista tulkkausta.

Maahanmuuttajien lapsilla paljon autismia – riski 50-kertainen verrattuna suomalaisten äitien lapsiin