Pasi Holm

Finanssikriisin jälkeen puhkesi eurokriisi 2010-luvun alussa. Heikoimmat kriisimaat olivat Kreikka, Espanja ja Portugali. Maat saivat muilta euromailta erilaisia tukipaketteja, ja ne joutuivat tasapainottamaan julkista talouttaan euromaiden ohjauksessa. VTT Pasi Holm tarkastelee sitä, miten näiden maiden kansalaisten ostovoima on kehittynyt kriisivuosien jälkeen.

Suomen talous ei ole juurikaan kasvanut viimeiseen 15 vuoteen. Reaalinen bruttokansantuote on vuoden 2009 finanssikriisin tasolla. Suomen taloutta on totuttu pitämään vientivetoisena. Viennin heikko kehitys on keskeinen syy Suomen talouden ongelmiin. Ongelma kiteytyy siihen, että Suomen viennin osuus on 41 % bruttokansantuotteesta. Osuus on sama kuin vuosituhannen alussa, kertoo VTT Pasi Holm.

Trump on asettanut presidenttikautensa alussa uusia tuontitulleja Kanadalle, Meksikolle ja Kiinalle. Mikäli Yhdysvallat asettaa tuontitulleja EU-maille, EU:n vastatullit Yhdysvalloille ovat todennäköisiä. Kehityskulku olisi myrkkyä Suomen kaltaisille pienille eurooppalaisille maille, jotka ovat riippuvaisia ulkomaankaupasta, sekä tuonnista että viennistä. Vienti vaikeutuisi, tuonti kallistuisi ja inflaatio kiihtyisi osin myös euron arvon heikkenemisen myötä. VTT Pasi Holm arvioi, voisiko kehitys johtaa asteittain uuteen eurokriisiin.