Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso Ruotsissa: Liika älylaitteiden käyttö heikentää lasten hyvinvointia

Garedewilta toimenpidealoite nuoren määritelmän kaventamiseksi nuorisolaissa: 10-vuotiaat ja 29-vuotiaat eivät kuulu samoihin nuorteniltoihin

Etelä-Amerikan Elon Musk ei kuvia kumarra – aikoo laittaa Argentiinan talouden paraatikuntoon vaikka väkisin

Merituulivoiman rakentamisesta kannattamatonta –  kohoavat kustannukset, lisääntynyt kilpailu ja inflaatio syövät katteet

Merkittäviä verohyvityksiä suurille teollisille investoinneille – valtiovarainministeri Purra: ”Hallitus tukee suomalaista työtä ja teollisuutta”

Media jatkaa Trumpin demonisointia toisen salamurhayrityksen jälkeenkin – Trump: “En luovuta ikinä!”

Keskisuomalaisen päätoimittaja Yle-pomo Riikka Räisäsestä: Näillä näytöillä joku muu päätoimittaja olisi jo eronnut

Aamulehden ex-päätoimittaja: Ylen piikkiin rakastajansa kanssa matkustanut uutispomo Riikka Räisänen pitäisi siirtää syrjään

Poliisi nappasi Helsingin yliopiston kunniatohtorin kiinni kahdesti – ensin Kööpenhaminassa, sitten Tukholmassa

Halla-aho: Arvelen, että moni muukin kuin persukansa alkaa ymmärtää Ylen prioriteetteja – ”Leikkausvaraa riittää myös tulevaisuudessa”

Antikainen: Yle on väärässä – uutiset somaliaksi ja arabiaksi eivät auta sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan

Pakolaisuus

Maahanmuuton kansantaloudelle eli veronmaksajille aiheuttamista todellisista kustannuksista ei Ruotsissa &#8211; saatikka juuri muuallakaan &#8211; ole katsottu asialliseksi ottaa perinpohjaista selvää. Ruotsidemokraatit ja porvarihallitus nostavat nyt kissan pöydälle ja siitä ei oppositiossa pidetä.

Ruotsidemokraatit ja porvarihallitus ovat <a href="https://www.svt.se/nyheter/inrikes/uppgifter-har-ar-fragorna-i-det-uppdaterade-tidoavtalet--1lsf5h">päivittäneet</a> hallitusohjelmaa (Tidö-sopimus) ja lisänneet siihen myös selvityksen tekemisen maahanmuuton todellisista kustannuksista. Haitat vastaan hyödyt pidemmältä ajalta.
Työn on saanut tehtäväkseen valtionvarainministeriön alainen Konjunkturinstitutet, joka selvittää menneisyyden taseen ja ennustaa sen pohjalta tulevan kehityksen.
&#8211; Olen todella iloinen siitä, että nyt selvitämme harjoitetun maahanmuuttopolitiikan kustannukset. Tähän astihan on ollut niin, ettei asian oikeasta laidasta ole haluttu ottaa selvää, <a href="https://www.dn.se/direkt/2023-12-07/kritik-mot-nota-for-invandring-ingen-affarsverksamhet/">sanoo</a> ruotsidemokraattien puoluesihteeri Mattias Bäckström Johansson Dagens Nyheterissä.
Kustannuksia tarkastellaan myös lähtömaittain
Konjunkturinstitutet selvittää ”Ruotsiin suuntautuneen muuton taloudelliset nettovaikutukset” tähän päivään asti, käytännössä toisesta maailmansodasta lähtien. Toimeksiantoon kuuluu myös ennusteen tekeminen, jossa kustannukset tulee raportoida alkuperämaittain.
&#8211; Pakolaisperäisen maahanmuuton ei tarvitse olla voitollista, mutta se maksaa. Rahavaramme ovat rajoitetut, joten se on hoidettava mahdollisimman kustannustehokkaasti, Bäckström toteaa.
Bäckströmin mukaan selvityksen tuloksista tulee <a href="https://www.svd.se/a/VPAkr4/regeringen-vill-se-notan-for-invandringen">ohjaustyökalu</a> koko tulevaisuuden maahanmuuttopolitiikalle.
”Kyse on propagandasta”
Maahanmuuttoon periaatteessa positiivisesti suhtautuvat tahot ovat pahoittaneet mielensä selvityksen tekemisestä. Jos maksaa niin maistuukin ja kysehän on niin sanotusti valtion rahoista.
&#8211; Oikeudessa turvapaikkaan ei koskaan ole ollut kyse siitä, että ansaitsisimme sorrettujen ihmisten kustannuksella, jyrähtää vihreiden valtiopäiväedustaja Annika Hirvonen.
&#8211; Kyse on ihmisarvosta siihen katsomatta, onko ihminen kansantaloudelle kannattava vai ei.
Hirvonen kysyy myös, aikooko hallitus heittää maahanmuuttajat ulos Ruotsista, jos maahanmuutto osoittautuu rasitteeksi kansantaloudelle.
&#8211; Ymmärtääkseni on hyvinkin rajoitetut edellytykset sille, että selvitys antaisi vastauksen, jonka myötä Ruotsi voisi suunnata eteenpäin, arvelee puolestaan vasemmistopuolueen Ali Esbati. Hänen mielestään selvityksessä on kyse propagandasta.

Ruotsi selvittää maahanmuuton todelliset kustannukset

Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan valtiot tuovat huomattavan osan vehnästään Ukrainasta ja Venäjältä. Leivän hinnannousu saattaa enteillä uutta arabikevättä, jolloin ei taistella demokratiasta vaan ruoasta, ennustaa Aljazeera.

Venäjä on maailman suurin <a href="https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/puheenaiheet/mielipide/artikkeli-1.903287">vehnän viejä</a> ja Ukraina on viiden suurimman joukossa. Vehnänkorjuun pitäisi alkaa heinäkuussa ja sato-odotukset olivat hyvät. Sitten alkoi Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja ”mustan mullan” alueille.
Turkki tuottaa itse puolet kuluttamastaan vehnästä ja on tuonut 85 prosenttia lopusta Venäjältä ja Ukrainasta. Turkin hallitus on sanonut maan pystyvän itse korvaamaan mahdollisen puuttuvan tuonnin mutta kyse voi olla vaalilupauksesta. Vehnän hinta nousee joka tapauksessa edelleen jyrkästi. Kuten myös energian hinta.
Arabimaailma veitsen terällä
Turkin tilanne on vielä kohtuullinen verrattuna Egyptiin, Tunisiaan ja Libanoniin, puhumattakaan Jemenistä tai Sudanista. Tunisia ei ole pystynyt maksamaan viimeisiä vehnäntoimituksia, ja maassa on jo pulaa kansalaisten perusravintoon kuuluvasta pastasta ja kuskusista. Itse asiassa koko arabimaailma tuo <a href="https://www.world-grain.com/articles/13803-north-africa-expected-to-be-worlds-top-wheat-buyer">huomattavan osan</a> vehnästään Ukrainasta ja Venäjältä.
&#8211; Ukraina toimittaa valtavan määrän viljaa useimpiin kyseisistä maista, jotka jo muutenkin ovat veitsen terällä. Pieninkin seikka, joka häiritsee leivän hintaa saattaa johtaa vakaviin levottomuuksiin, <a href="https://www.aljazeera.com/news/2022/3/1/mena-region-faces-crisis-as-worlds-key-wheat-producers-at-war">toteaa</a> Lähi-idän politiikan professori Monica Marks Aljazeeran haastattelussa.
&nbsp;

Vehnä menossa kortille Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa – ruokapula voi saada kytevän tyytymättömyyden liekkeihin

Puola aikoo ottaa entisen neuvostodiplomaattien luksushotellin Ukrainan pakolaisperheiden käyttöön. Myös venäläismiljardööreiltä takavarikoitujen luksusjahtien käyttämistä pakolaisten majoittamiseen on ehdotettu. Puolaan tulee pakolaisina paljon muitakin kuin ukrainalaisia. Siinä sivussa Valko-Venäjän hybridisota irakilaisia siirtolaisia käyttäen jatkuu yhä. 
Naapurimaihin paenneiden ukrainalaisten määrä on noussut jo noin miljoonaan. Yli puolet pakolaisista on suunnannut tiensä Puolaan. Niinpä majoituspaikoista on alkanut tulla pulaa, kertoo <a href="https://notesfrompoland.com/2022/03/01/warsaw-to-seize-russian-claimed-building-and-house-ukrainian-refugees-there/">Notes from Poland</a> -blogi.
Entiset neuvostodiplomaattien asunnot pakolaisille
Varsovan pormestari on päättänyt sijoittaa Ukrainasta tulleita pakolaisperheitä neuvostovallan aikaiseen luksushotelliin, jota käytettiin Neuvostoliiton suurlähetystön henkilökunnan ja vierailevien diplomaattien majoittamiseen.
1970-luvulla rakennettu valtavan kokoinen betonikolossi edustaa neuvostoarkkitehtuurin huippusaavutuksia (<a href="https://www.youtube.com/watch?v=DPZiKYt12nE">video</a>). Neuvostoliiton hajottua 1990-luvun alussa rakennus on ollut tyhjillään ja sen omistuksesta on käyty kiistaa Puolan ja Venäjän valtioiden välillä. Samanlaisia kiistoja käydään yhä useiden neuvostoaikaisten rakennusten hallinnasta Varsovassa.
Vuonna 2016 Varsovan käräjäoikeus määräsi Venäjän valtion luovuttamaan rakennuksen Puolalle ja maksamaan korvauksia sen laittomasta käytöstä. Venäjä on kieltäytynyt noudattamasta oikeuden päätöstä vedoten siihen, että kyseessä on lähetystöalue.
Nyt Varsovan pormestari sai kuitenkin tarpeekseen ja julisti, että rakennus tullaan ottamaan Ukrainasta paenneiden lapsiperheiden majoituskäyttöön. Puolan ulkoministeriö on samoilla linjoilla. Ulosottomies on jo lähetetty toimeenpanemaan päätöstä.
Puolalaiset erittäin pakolaismyönteisiä
Vuosikymmeniä tyhjillään ollut rakennus vaatii siivousta ja pientä remonttia, mutta vapaaehtoisia siivoojia löytynee kyllä. Kyselytutkimusten <a href="https://notesfrompoland.com/2022/03/01/over-90-of-poles-support-accepting-ukrainian-refugees-and-64-say-they-will-help-personally/">mukaan</a> puolalaiset suhtautuvat erittäin myönteisesti ukrainalaisiin pakolaisiin.
Lähes kaikki puolalaiset (yli 90 prosenttia) ovat valmiita ottamaan vastaan ukrainalaisia pakolaisia. Lähes kaksi kolmesta on jopa valmiita auttamaan heitä henkilökohtaisesti. Vastauksissa tulee toki vahvasti ilmi sellainenkin asenne, että &#8220;otetaan vastaan vain kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevat&#8221;, eli &#8220;otetaan pakolaisiksi naiset ja lapset, jotta miehet voivat jäädä pysäyttämään Putinin&#8221;.
Pakolaisten majoittamiseen on ehdotettu myös muita luovia ratkaisuja. Yhdysvaltalais-puolalainen toimittaja ja kirjailija Anne Applebaum ehdottaa <a href="https://twitter.com/anneapplebaum/status/1499161688880336903">twiitissään</a>, että venäläisiltä oligarkeilta takavarikoituja huvijahteja voisi käyttää pakolaisten majoittamiseen.
Puolaan virtaa muitakin kuin ukrainalaisia
Puolan YK-suurlähettiläs Krzysztof Szczerski <a href="https://indianexpress.com/article/world/many-non-ukrainians-flee-ukraine-their-fates-also-uncertain-7796556/">kertoo</a>, että Puolaan on Ukrainasta tullut ainakin 125 eri kansallisuuden edustajia. Tulijoita on muun muassa Nigeriasta, Marokosta, Intiasta, Afganistanista, Iranista, Turkista, Valko-Venäjältä ja Venäjältä.
Jotkut tulijat ovat Ukrainassa opiskelleita tai työskennelleitä muiden maiden kansalaisia, mutta joukossa on myös sellaisia henkilöitä, jotka matkustivat ensin Valko-Venäjälle yrittämään laittomasti Puolan rajan yli osana presidentti Aljaksandr Lukašenkan hybridioperaatiota. Nyt he ovat <a href="https://www.fdesouche.com/2022/03/01/ukraine-des-migrants-syriens-irakiens-ou-afghans-partis-de-bielorussie-se-melent-au-flot-des-refugies-ukrainiens-pour-essayer-de-franchir-la-frontiere-polonaise-et-dentrer-dans-lunion-europee/">siirtyneet</a> Ukrainan puolelle rajaa yrittäen hivuttautua Puolaan pakolaisvirran mukana &#8220;ulkomaisiksi opiskelijoiksi&#8221; tekeytyen.
Hallintovaliokunta: hybridivaikuttaminen torjuttava
Suomessa eduskunnan hallintovaliokunta <a href="https://www.suomenuutiset.fi/eu-komissio-esittaa-tilapainen-suojelu-tuomassa-unionin-alueelle-myos-ukrainaan-aiemmin-saapuneita-turvapaikanhakijoita-hallintovaliokunta-haluaa-rajata-tulijat/">kannattaa</a> EU:n tilapäisen suojelun direktiivin aktivoimista Ukrainasta pakenevien auttamiseksi, mutta samalla korostaa, että henkilöryhmät on määritettävä tarkasti rajaten tilapäinen suojelu vain Ukrainan sotaa pakeneviin.
Hallintovaliokunnan <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/tiedotteet/Sivut/eduskunta-tukee-eu-tilapaisen-suojelun-direktiivin-aktivoimista-ukrainasta-pakenevien-suojaamiseksi.aspx">kannanotossa</a> kiinnitetään huomiota myös hybridivaikuttamiseen. Ukrainalaisia siis halutaan auttaa, mutta samalla tulee varmistaa, ettei järjestelyä käytetä hyväksi.

Puola majoittaa Ukrainan pakolaisia neuvostodiplomaattien luksushotelliin

Marja Sannikan keskusteluohjelmassa nähtiin perjantai-iltana hämmästyttävä jakso, jossa avaruustähtitieteilijä Esko Valtaojan ja Yle-radiotoimittaja, yhdenvertaisuuskouluttaja Renaz Ebrahimin keskustelu cancel-kulttuurista ja rasismista saavutti eeppiset mittasuhteet. Veri kuohahti, ja keskustelu lähti totaalisesti lapasista. Yhteistä näkemystä paremman maailman rakentamisesta ei todellakaan löytynyt. Kiivaan keskustelun lopuksi sekä keskustelijat että juontaja vaikuttivat varsin hämmentyneiltä. Somekommenteista päätellen myös kuulijoille jäi hämmentynyt olo.
Ylen Marja Sannikan <a href="https://areena.yle.fi/1-50667789">ohjelman</a> teemana oli &#8220;voiko hyvien asioiden ajaminen lisätä pahaa&#8221;. Tarkoitus oli keskustella siitä, voivatko väärät keinot hyvien asioiden ajamiseksi jopa lisätä vastakkainasettelua ja vihaa. Loppujen lopuksi ohjelmassa nähtiin malliesimerkki juuri tästä, kun pakolaisena Suomeen muuttanut Iranin kurdi Renaz Ebrahimi ryhtyi läksyttämään &#8220;etuoikeutetun valkoisen patriarkaatin&#8221; edustajaksi kokemaansa Esko Valtaojaa.
Tamperelaisen PS-valtuutetun Joakim Vigeliuksen Twitter-päivityksessä on näkyvissä debatin kiihkein osa:
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Esko Valtaoja: ei pitäisi kytätä yksittäisiä sanoja, vaan mitä sanoilla tarkoitetaan. Esimerkiksi n-sana&#8230;
Woke-aktivisti: superjärkyttävää, epämukavaa, epäsensitiivistä, turvaton tila!
Aktivisti antoi kasvot juuri sille, mistä emeritusprofessori Valtaoja puhui. <a href="https://t.co/NTh4jAKwkx">pic.twitter.com/NTh4jAKwkx</a>
&mdash; Joakim Vigelius (@joakimvigelius) <a href="https://twitter.com/joakimvigelius/status/1461799236291465225?ref_src=twsrc%5Etfw">November 19, 2021</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Koko lähetys on nähtävissä <a href="https://areena.yle.fi/1-50667789#autoplay=true">Yle Areenassa</a> &gt;
<hr />
Marja Sannikka listasi ohjelman alussa viisi asiaa, jotka hänen mielestään ovat vääriä keinoja ajaa hyviä asioita. Lähes kaikista näistä nähtiin käytännön esimerkkejä keskustelun kuluessa.
1. Cancel-kulttuuri, jossa ihminen tuomitaan kokonaan epäkelvoksi, jos hän sanoo jotain vähänkään epäilyttävää. 
2. Ihmisten lokerointi ryhmiin ihonvärin tai etnisyyden perusteella. 
3. Me vs. ne -ajattelu. 
4. Keskustelun estäminen. 
5. Kulttuureista oppimisen eli ns. &#8220;kulttuurisen omimisen&#8221; kieltäminen.
<h4>Tietokirjailija: &#8220;Woke-uskontoa pitää vastustaa&#8221;</h4>
Ohjelman ensimmäisellä jaksolla Sannikka ja tietokirjailija Osmo Tammisalo keskustelivat woke-kulttuurista, vähemmistöihin kohdistuvasta huumorista ja &#8220;kulttuurisesta omimisesta&#8221;. Tammisalo kutsui valaistunutta woke-ajattelua uskonnoksi muiden joukossa.
&#8211; Meidän pitää vastustaa totalitarismia ja ajatuskontrollia sen kaikissa muodoissa, Tammisalo kiteytti. Tuli se sitten kristinuskosta, islamista tai woke-uskonnosta.
<h4>Maustetyttöjen canceloija vastaan emeritusprofessori</h4>
Ohjelman toisella jaksolla keskustelemassa olivat avaruustähtitieteen emeritusprofessori Esko Valtaoja ja <a href="https://areena.yle.fi/audio/1-50292274">Yle-radiotoimittaja</a> ja <a href="https://musiikkimedia.fi/speaker/renaz-ebrahimi-random-life/">yhdenvertaisuuskouluttaja</a> Renaz Ebrahimi. Ebrahimi <a href="https://yle.fi/uutiset/3-11114400">tunnetaan</a> muun muassa siitä, että ollessaan &#8220;Emma-raadin historian ensimmäinen ruskea ihminen&#8221; hän esti Maustetytöt-yhtyeen pääsyn Emma-palkintoehdokkaaksi, koska yhdessä yhtyeen kappaleessa oli käytetty hänen mielestään väärää sanaa.
Viisivuotiaana Suomeen muuttanut Ebrahimi kertoi pitävänsä hyvänä sitä, että vähemmistöillä on vihdoinkin mahdollisuus puhua ja ottaa tilaa mediassa. Ja tilaa hän todellakin otti.
Valtaoja vertasi nykyistä poliittisen korrektiuden aikakautta 70-luvun taistolaisuuteen, jolloin tärkeintä oli puhdasoppisuus eikä se, että tehtäisiin oikeasti jotakin. Valtaojan mukaan &#8220;kyttäämismentaliteetti&#8221; kääntyy itseään vastaan.
&#8211; Kuvitteleeko joku, että me suomalaiset alkaisimme suhtautua suopeammin afrikkalaisiin ja antamaan enemmän kehitysapua tämän totaalisen naurettavan Afrikan tähti -kohun jälkeen? Valtaoja kysyi.
&#8211; Yksittäisten sanojen kyttäämisen sijasta pitäisi keskittyä siihen, mitä ihmiset oikeasti tarkoittavat, Valtaoja sanoi.
<h4>&#8220;N-sana&#8221; johti välittömään triggeröitymiseen</h4>
Valtaoja otti esimerkiksi &#8220;pahamaineisen n-sanan&#8221;.
&#8211; On aivan eri asia, jos kansanedustaja puhuu &#8220;hyppivistä neekeriukoista&#8221; kuin jos Peppi Pitkätossun isä on neekerikuningas. Pitäisi katsoa, mitä sanalla tarkoitetaan eikä pelkästään sitä sanaa itseään.
Valtaojan vetoomus kaikui kuitenkin kuuroille korville, sillä Renaz Ebrahimi oli jo havainnut kiellettyjä sanoja ja päättänyt uhriutua.
&#8211; Tämä on ensinnäkin ihan superjärkyttävää, että mä olen tällaisessa tilassa, missä valkoinen ihminen ruskean ihmisen vieressä kaksi kertaa käyttää n-sanaa ihan tahallaan, Renaz Ebrahimi sanoi voimakkaan kiihtyneenä.
&#8211; Tämä on todella epämukava, todella epäsensitiivinen, todella turvaton tila tällä hetkellä. Että on tosi ikävää, että minä olen tässä tilassa ja joudun tähän keskusteluun tällä tavalla.
Ebrahimi oli selvästikin unohtanut aiemman lausuntonsa, jonka mukaan &#8220;meillä pitää olla kaikilla vähän epämukavaa, jotta me päästään oikeasti siihen tasa-arvoiseen maailmaan&#8221;.
<h4>Emeritusprofessori syytetyn penkillä</h4>
Esko Valtaoja katsoi Ebrahimia hyvin hämmentyneenä tämän jatkaessa läksytystä. Valtaoja ei ollut selvästikään valmistautunut tällaiseen keskusteluun.
&#8211; Tämä on just se ongelma, että vähätellään ihmisiä, joita satutetaan ja joita sorretaan. Ja sen takia me ei päästä näissä keskusteluissa koskaan eteenpäin, koska sulla on epämukava olla ja sä et halua ottaa vastuuta, Renaz Ebrahimi sanoi Esko Valtaojaa osoittaen.
&#8211; Sä et halua muokata sun tapoja tehdä asioita, koska etuoikeutettuna ihmisenä sä olet saanut todennäköisesti koko elämäsi vain tehdä asioita ilman, että sä joudut vastuuseen niistä.
&#8211; Toisin kuin minä esimerkiksi olen pienestä pitäen oppinut elämään maailmassa, jossa mä joudun jatkuvasti miettimään, mitä mä saan tehdä, mitä mä saan sanoa, mitä sanoja mä voin käyttää, mitä sanoja musta käytetään.
&#8211; Jos mä loukkaan sua, jos mä esimerkiksi löisin sua nyt, ja sä sanot &#8220;mua sattuu&#8221;, niin enhän mä voi sanoa sinulle, että ei tuo voi sattua, Ebrahimi sanoo Valtaojaa kohti huitoen.
<h4>Nenäpäivä ylläpitää kärsimyskuvastoa?</h4>
Valtaoja yritti välillä puolustautua.
&#8211; Mä olen pienen ikäni koettanut tehdä juuri sitä parempaa maailmaa, mitä sinäkin olet tavoittelemassa, Valtaoja sanoi.
Valtaoja yritti viedä keskustelua takaisin aiempaan argumenttiinsa, että tärkeintä eivät ole yksittäiset sanat vaan se, miten niitä käytetään. Ja että paljon sanoja tärkeämpiä ovat positiiviset teot paremman maailman puolesta.
Ebrahimille tämä ei kuitenkaan kelvannut, vaan hän alkoi kritisoida sitä, miten intersektionaalisia feministejä ja antirasisteja syytetään cancel-kulttuurista.
&#8211; Missä on ne teidän teot, Ebrahimi tivasi Valtaojalta.
&#8211; No minä ajoin viime perjantaina Tampereelle ja olin siellä koko päivän Nenäpäivässä, yritti Valtaoja kertoa.
&#8211; Joka on myös ongelmallinen, huudahti Ebrahimi väliin. Nenäpäivä on kärsimyskuvastoa ylläpitävä.
&#8211; Mitä minun sitten pitäisi tehdä, puuskahti Valtaoja tuskastuneena ja kertoi erilaisista kampanjoista, joihin on elämänsä aikana osallistunut.
&#8211; Jos nämäkin teot paremman maailman puolesta ovat jotain rasistista juttua, niin en minä osaa enää muuta kuin levitellä käsiäni, avaruustähtitieteen emeritusprofessori totesi.
<h4>Ebrahimi: &#8220;Värisokeus on väärin &#8211; ihonväri pitää tiedostaa&#8221;</h4>
Keskustelu jatkui samalla linjalla: Ebrahimi syyllisti Valtaojaa ja Valtaoja yritti puolustautua syytöksiltä. Juontaja Marja Sannikka kysyi seuraavaksi ihmisten lokeroimisesta ihonvärin mukaan. Valtaoja vastusti ihonvärin ja etnisyyden perusteella tehtävää ihmisten luokittelua.
&#8211; Erittäin eri mieltä, Ebrahimi totesi. Mä koen, että me elämme sellaista aikaa, että meidän pitää tiedostaa nämä asiat.
&#8211; Se että mä korostan mun ruskeutta ja sanon teitä valkoisiksi ihmisiksi on realismia.
&#8211; Monet valkoiset käyttää sitä, että &#8220;mä olen värisokea&#8221;, mutta sehän ei ole mikään positiivinen asia tämän hetkisessä maailmassa.
<h4>Myös juontaja sai kuulla etuoikeuksistaan valkoisena naisena</h4>
Seuraavaksi Renaz Ebrahimi piti juontaja Marja Sannikalle topakan luennon siitä, miten hänen statuksensa ja ihmisoikeutensa ja arvonsa &#8220;ruskeana naisena&#8221; ovat eri tasolla kuin Sannikan.
&#8211; Sulla on erilaista valtaa ja etuoikeutta kuin mulla, Ebrahimi sanoi.
&#8211; Mun on pakko sanoa, että mä en ymmärrä tästä enää sanaakaan. Anteeksi nyt vain, Valtaoja sanoi.
&#8211; Sinä oletat tietäväsi, mitä Marja ja minä ajattelemme sinusta, mutta eihän se voi pitää paikkaansa.
&#8211; Minä en oikein usko, että uhriutuminen ja herneen nenään vetäminen on paras tapa reagoida missään tilanteessa, Valtaoja kiteytti keskustelun loppusaldon.
<h4>PS:n riveistä kommentoidaan episodia</h4>
Kansanedustaja Leena Meri (ps.): &#8220;Toinen keskustelee asiallisesti ja analyyttisesti siitä että pitäisi katsoa motiiveja puheen takana eikä takertua vain yksittäiseen sanaan. Toinen räyhää ja kokee olonsa turvattomaksi studiossa. Malliesimerkki mitä on woke-ilmiö. &#8220;
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Toinen keskustelee asiallisesti ja analyyttisesti siitä että pitäisi katsoa motiiveja puheen takana eikä takertua vain yksittäiseen sanaan. Toinen räyhää ja kokee olonsa turvattomaksi studiossa. Malliesimerkki mitä on <a href="https://twitter.com/hashtag/woke?src=hash&amp;ref_src=twsrc%5Etfw">#woke</a> ilmiö <a href="https://t.co/Wnabo8uOYP">https://t.co/Wnabo8uOYP</a>
&mdash; Leena Meri (@leena_meri) <a href="https://twitter.com/leena_meri/status/1461991999645573121?ref_src=twsrc%5Etfw">November 20, 2021</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Kansanedustaja Lulu Ranne (ps.) vastaa Leena Merelle: &#8220;Tärkeä ohjelma tehdessään ihmisille näkyväksi, mistä woke-ilmiössä ja sen hurmoksellisessa oikeaoppisuuden vaatimuksessa todella on kyse.&#8221;
PS-Nuorison Miko Bergbom: &#8220;Olen erittäin onnellinen siitä, että woke-kulttuurin edustajat päästetään ääneen telkkarissa. Tämän avulla myös muu Suomi huomaa, kuinka pimeää ja aggressiivista ilmapiiriä tuo rotuerotteluun erikoistuva jengi edustaa.&#8221;
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Olen erittäin onnellinen siitä, että woke-kulttuurin edustajat päästetään ääneen telkkarissa.
Tämän avulla myös muu Suomi huomaa, kuinka pimeää ja aggressiivista ilmapiiriä tuo rotuerotteluun erikoistuva jengi edustaa.
&mdash; Miko Bergbom (@BergbomMiko) <a href="https://twitter.com/BergbomMiko/status/1461977365534363661?ref_src=twsrc%5Etfw">November 20, 2021</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
<hr />

Uskomaton näytelmä: Yle-toimittaja Renaz Ebrahimi hyökyi absurdilla tavalla Esko Valtaojan kimppuun – lopputuloksena syntyi vakuuttava näyttö siitä, mikä woke-ilmiössä on pielessä

Kreikan rajalla vallitseva kriisi on jäänyt hetkeksi koronaviruspandemian varjoon. Frontexin johtaja kuitenkin arvioi, että laitonta maahantuloa yrittävien määrä tulee jatkossakin pysymään korkeana. Rajalla on tapahtunut uusia välikohtauksia. Kaikki tulijat eivät suinkaan ole turvapaikan tarpeessa olevia pakolaisia. 
EU:n rajavirasto Frontexin nykyinen johtaja Fabrice Leggeri uskoo, että monet siirtolaiset tulevat jatkossakin yrittämään laittomasti Kreikan ja Turkin välisen rajan yli EU-alueelle. Aiheesta on uutisoinut muun muassa uutisportaali <a href="https://www.rnd.de/politik/frontex-chef-weiter-hoher-druck-an-griechischer-grenze-ZW4H7VVMMSXBJNOVXHKHU3BZS4.html">RND.de</a>.
&#8211; Siirtolaispaine tulee pysymään suurena, totesi EU:n rajavirasto Frontexin johtaja saksalaislehdille.
Algerialaisia, marokkolaisia, pakistanilaisia&#8230;
Leggeri huomautti, että Turkissa on yli neljä miljoonaa syyrialaista pakolaista, ja Idlibin alueelta Syyrian pohjoisosasta tulee todennäköisesti lisää. Mutta syyrialaisten lisäksi Turkin puolella rajaa on myös algerialaisia, marokkolaisia, bangladeshilaisia, pakistanilaisia ja afganistanilaisia, jotka kaikki haluavat rajan yli EU-alueelle.
Perussuomalaiset muistuttivat tästä samasta asiasta äskettäisessä <a href="https://www.suomenuutiset.fi/perussuomalaiset-valikysymyksessaan-suomen-on-ajettava-eun-sisarajatarkastuksia-ja-hylattava-toisesta-jasenmaasta-tulevien-turvapaikkahakemukset/">välikysymyksessään</a>: Kreikan rajalla EU:n alueelle pyrkivistä vain pieni osa on Syyriasta tulevia. Siirtolaisvyöryssä on kyse Turkin EU:ta vastaan kohdistamasta hybridivaikuttamisesta.
Kaikki eivät ole kansainvälisen suojelun tarpeessa
Frontexin johtaja Leggeri painottaa, että kaikki tulijat eivät suinkaan ole hädänalaisia pakolaisia. Mukana on myös elintasosiirtolaisia, jotka etsivät parempaa elämää. Lisäksi rajalla on mellakoitsijoita, jotka heittelevät polttopulloja, kiviä ja kyynelkaasua Kreikan poliiseja ja rajavartijoita kohti.
Leggeri sanoi luottavansa siihen, että Kreikan raja pitää. Tällä hetkellä muiden EU-maiden halu tukea Kreikkaa tuntuu vahvalta. EU on omalta osaltaan pyrkinyt helpottamaan Kreikan tilannetta <a href="https://www.suomenuutiset.fi/eu-tarjoaa-2-000-euroa-palautusrahaa-kreikan-saarten-leirilaisille/">tarjoamalla</a> 2000 euron kotiinpaluurahaa Kreikan pakolaisleireillä oleville, jos he suostuvat vapaaehtoisesti palaamaan kotimaahansa.
&#8211; Läksyt vuoden 2015 turvapaikanhakijakriisistä on opittu, Frontexin johtaja sanoo.
&#8211; Tärkein opetus tuolta ajalta on se, että jos Kreikan raja ei pidä, EU-alueelle pääsevät suuret siirtolaisvirrat ulottuvat kaikkiin jäsenmaihin.
Suomessa perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho ja kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo <a href="https://www.suomenuutiset.fi/halla-aho-jos-eu-ei-pysty-suojelemaan-jasenmaitaan-haittamaahanmuutolta-eika-anna-keinoja-ratkaista-ongelmia-kansallisesti-se-on-vapaan-liikkuvuuden-ja-unionin-loppu/">keskustelivat</a> tästä aiheesta reilu viikko sitten politiikan toimittajien yhdistyksen debatissa. Orpo ja Halla-aho katsoivat kumpikin, että EU olisi vakavissa vaikeuksissa, jos Kreikan rajan yli jostain syystä pääsisi valtava määrä ihmisiä. Orpon mukaan hallitsematon tilanne toteutuessaan koettelisi rajusti Euroopan unionia.
Rajalla kyynelkaasua ja kyynelkaasutuulettimia
Torstai-iltana Kreikan ja Turkin välisellä rajalla tapahtui uusi välikohtaus, kun noin 300 nuorta miestä yritti repiä alas Kreikan raja-aidan. Kyynelkaasua käytettiin molemmin puolin.
Lehtitietojen mukaan turkkilaiset poliisit heittivät kyynelkaasupanoksia Kreikan puolelle rajaa auttaakseen laittomasti rajan yli pyrkiviä mellakoitsijoita. Kreikan viranomaiset puolestaan ovat ottaneet käyttöön jättiläismäiset, kuorma-auton lavalle asennetut tuulettimet, joilla kyynelkaasupilviä yritetään puhaltaa takaisin Turkin puolelle.
Turkin ja EU:n välillä on käyty neuvotteluja, joiden aiheena on muun muassa EU:n Turkille siirtolaiskriisin hoitamista varten maksamien avustusten määrä. Neuvottelut eivät kuitenkaan ole toistaiseksi johtaneet mihinkään tulokseen.

Frontexin johtaja: Kreikan rajalla yhä kova paine – kaikki tulijat eivät ole pakolaisia

Italian sisäministeri Matteo Salvini on tehnyt valtavan työn Euroopan turvallisuuden edistämiseksi. Sulkemalla Italian rajat laittomalta maahanmuutolta ja vaikeuttamalla ihmissalakuljettajien toimintaa Salvini on näyttänyt, mitä rehellisellä ja päättäväisellä politiikalla voi saada aikaan, Vaihtoehto Saksalle -puolueen (AfD) liittopäiväedustaja Beatrix von Storch sanoo <a href="https://www.afd.de/beatrix-von-storch-matteo-salvini-hat-den-friedensnobelpreis-verdient/">puolueen tiedotteessa</a>.

Näillä perusteilla von Storch ehdottaa kansallismielisen ja maahanmuuttokriittisen Lega-puolueen johtajan ja Italian sisäministeri Matteo Salvinia Nobelin rauhanpalkinnon saajaksi vuonna 2019.
<h4>Salvini on esikuva</h4>
&#8211; Kenenkään toivoa täynnä olevan ihmisen ei pidä enää hukkua Välimereen, kun pakolaisten hädällä mässäilevältä teollisuudelta viedään eväät rahdata aluksiaan Eurooppaan, toteaa von Storch.
&#8211; Matteo Salvini on tehnyt työtä tuhansien ihmisten elämän pelastamiseksi ja Euroopan vakauden turvaamiseksi. Hän on esikuva, jota meidän kaikkien tulisi seurata, sanoo Beatrix von Storch ehdotuksensa lopuksi.

Saksalainen liittopäiväedustaja ehdottaa: Matteo Salvinille Nobelin rauhanpalkinto

Maailmassa on tänään yli 70 miljoonaa pakolaista. Määrä on suurempi kuin koskaan tilastoituna aikana ja tuplasti suurempi kuin vaikkapa 20 vuotta sitten. Kaikki eivät lähde pakoon ulkomaille; maan sisäisiä pakolaisia on 41 miljoonaa. Pahimmat kriisimaat ovat tuttuja Suomessakin.

Viisi pahinta ongelmavaltiota ovat <a href="https://www.unhcr.org/globaltrends2018/">YK:n pakolaisjärjestön raportin</a> mukaan Syyria, Afganistan, Etelä-Sudan, Myanmar (Burma) sekä Somalia. Uusi tulokas tilastoissa on Venezuela, jonka kaaosta on lähtenyt karkuun vajaat neljä miljoonaa ihmistä.
<h4>Uudentyyppinen kriisi</h4>
Venezuelan pakolaisista suurinta osaa tosin ei tilastoida, koska he eivät tarvitse viisumia naapurimaihin. Venezuela voikin olla esimerkki aivan uudentyyppisestä pakolaiskriisistä, jonka maan hallinto on itse saanut aikaan ja joka ei johdu suoranaisesta sodasta. Vain puoli miljoona Venezuelan kansalaista on rekisteröity pakolaisiksi ja se vinouttaa tilastoja.
Valtaosa maailman pakolaisista pakenee vainoa ja sekasortoa oman maansa sisällä, heitä on 41 miljoonaa. Turvapaikkapäätöstä odottaa 3,5 miljoonaa ihmistä eli varsinaisia rajat ylittäviä pakolaisia on <a href="https://www.reuters.com/article/us-un-refugees/poor-nations-hosting-most-refugees-worldwide-need-more-western-help-u-n-idUSKCN1TK0CE?il=0">Reutersin</a> mukaan vajaat 26 miljoonaa. Arvio on YK:n mukaan varovainen eli todellisuus lienee raportoitua suurempi.
<h4>Saksa ja Ruotsi tilastokärjessä</h4>
Pakolaisia vastaanottavat eniten kriisivaltioiden naapurimaat kuten Turkki, Pakistan, Uganda ja Sudan. Saksa on lähes samalla tasolla, kun tilastoidaan vastaanotettujen pakolaisten määrää suhteessa kohdemaan väestöön.
Pohjoismaisittain kiinnostava tieto on se, että Ruotsissa on seitsemänneksi eniten pakolaisia suhteessa maan koko väestöön. Suomea ei 10-kärjessä-tilastossa näy.
YK:n pakolaisvaltuutettu Filippo Grandin mukaan pakolaisista 80 prosenttia on paennut naapurimaihin, jotka nekin ovat lähes poikkeuksetta köyhiä.
&#8211; Sanotaan, että Euroopassa, Yhdysvalloissa tai Australiassa on pakolaiskriisi, mutta useimmiten se on juuri sotatoimialueen kyljessä, Grandi toteaa.

Suurin osa maailman pakolaisista on jäänyt kotimaahansa tai paennut naapurimaihin

<div class="">Pieni vähemmistö maailman pakolaisista saa yli sata kertaa enemmän tukea rikkailta mailta kuin pakolaisten enemmistö. Näitä hyväosaisia ovat ne, jotka ovat onnistuneet keplottelemaan itsensä länsimaiden rajoille, jossa he ovat voineet hakea turvapaikkaa. Samalla rahalla autettaisiin paljon useampaa ihmistä pakolaisleireillä. Nyt tämän perussuomalaisen argumentin on esittänyt eläkkeelle jäänyt diplomaatti Matti Kääriäinen.</div>

<div class="">Ulkoasiainneuvos ja eläkkeellä oleva suurlähettiläs Matti Kääriäinen sanoo, että maahanmuuton kontrolloimiseksi on ymmärrettävä sen sisäinen logiikka. </div>
<div></div>
<div class="">– Suurin maahanmuuttoa kiihdyttävä tekijä on maassa olevan diasporan suuruus. Toisin sanoen mitä suurempi on diaspora, sen suurempaa on maahanmuutto, diaspora “imee” uusia tulijoita ihan käytännön syistä. Tieto kulkee paremmin, perheet yhdistyvät, syntyy paikallisia yhteisöjä, jopa kaupunginosia. Toisaalta maahanmuuttoa hillitsee maahanmuuttajien integroituminen paikallisväestöön, hän sanoo <a href="https://areena.yle.fi/1-50142395">Ylen Brysselin koneessa</a> -ohjelmassa. </div>
<div></div>
<div class="">Kääriäisen mukaan balanssi asiassa voidaan saavuttaa integroitumista (tai kotoutumista) kiihdyttämällä ja toisaalta maahantuloa rajoittamalla. </div>
<div></div>
<div class="">– Tämä koskee siis taloudellista siirtolaisuutta. Kriteeri niin sanotun sopivan maahanmuuton tasolle onkin ’integroitumattoman diasporan’ koko. Jos se on liian suuri, palkat laskevat ja keskinäinen luottamus kärsii. Lisätutkimusta tarvitaan tämän sopivan tason löytämiseksi, hän sanoo.</div>
<div class=""></div>
<div class="">75 miljardia käytetään hyväosaisimpien auttamiseen</div>
<div class=""></div>
<div class="">Kääriäinen sanoo, että pakolaisten määrän kasvaessa viime vuosikymmeninä, rikkaat maat ovat käytännössä keskittäneet huomionsa vain niihin pakolaisiin, jotka onnistuvat jotenkin keplottelemaan itsensä niiden rajoille. </div>
<div></div>
<div class="">– Tähän on kyennyt noin 10 prosenttia pakolaisista, loput ovat pakolaisleireillä tai niiden lähistöllä olevien kaupunkien slummeissa. Rikkaiden maiden reaktio on ollut hyvin kyyninen ja johtanut siihen, että tällä hetkellä noin 75 miljardia dollaria käytetään tämän 10 prosentin auttamiseen ja vain 5 miljardia loppujen auttamiseen. Rikkaisiin maihin päässeet pakolaiset saavat siis 135 kertaa enemmän tukea kuin leireihin jääneet, hän tarkentaa.</div>
<div class=""></div>
<div class="">Pakolaisleireistä toimeentulevia asuinpaikkoja</div>
<div class=""></div>
<div class="">Kääriäinen puhuu Ylen haastattelussa myös Keniassa, Ugandassa, Etiopiassa, Jordaniassa, Turkissa ja Irakissa olevista pakolaisleireistä, joista onkin tullut maailman ghettoja, kauheimpia paikkoja asua koko maailmassa ja samalla myös oivia terrorismin rekrytointialustoja. Tässä toimii hänen mukaansa “poissa silmistä, poissa mielestä” -periaate parhaimmillaan.</div>
<div></div>
<div class="">– Tilanteen muuttaminen on tietysti täysin poliittinen kysymys ja siksi maailman nykyisessä vastakkaisasetteluja korostavassa poliittisessa tilanteessa on todennäköistä, että mitään helppoa ratkaisua ei asiaan ole löydettävissä. Asiantuntijat ovat kuitenkin tuottaneet ajatuksia, joiden pohjalta ratkaisu voitaisiin etsiä. Tärkeintä olisi muuttaa pakolaisten kohtelu humanitaarisesta kysymyksestä kehityshaasteeksi; toisin sanoen leireistä tulisi tehdä avustuskohteiden sijaan taloudellisia toimijoita ja pakolaisille tulisi antaa lupa työntekoon, hän sanoo ja lisää: </div>
<div></div>
<div class="">– Jos leireistä saataisiin omillaan toimeentulevia, siedettäviä asuinpaikkoja, niin asukkaita poistyöntävä voima vähenisi ja myös asukkaiden kyky omien maidensa jälleenrakentamiseen paranisi. Rikkaiden maiden intressissä olisi siis suunnata tukirahansa näille leireille sen sijaan, että pakolaisia pyritään elättämään rikkaissa maissa. Myös YK:n puitteissa nykyinen järjestelmä on epäonnistunut täysin ja kaipaa uudistusta, joka tähtää pakolaisten hyödyntämiseen myös taloudellisena resurssina ja yhteistyöhön valtioiden, yksityissektorin ja kansalaisjärjestöjen välillä. Tällaista uutta ‘businessmallia’ kokeillaan jo parhaillaan useammassakin maassa.</div>
<div></div>
<div>Keniassa ja Mosambikissa Suomen suurlähettiläänä toiminut Matti Kääriäinen on aiemmin kritisoinut kehitysapua samanlaisin perustein kuin nyt tehotonta pakolaisten auttamista. <a href="https://www.suomenuutiset.fi/afrikassa-suurlahettilaana-toiminut-kaariainen-kehitysapu-ei-toimi/">Suomen Uutiset</a> kertoi vuonna 2015 Kääriäisen kirjasta Kehitysavun kirous. Siinä aiemmin kehityysavun siunauksellisuuteen uskonut Kääriäinen myöntää, että nykymuotoinen kehitysapu on tullut tiensä päähän. Markkinat nostavat kehitysmaita köyhyydestä paremmin kuin länsimaiden apu, joka on siihen tarkoitettu, Kääriäinen väittää.</div>
<div class=""></div>
<div class="">Diaspora tarkoittaa suoraan <a class="" href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Kreikan_kieli">kreikasta</a> käännettynä hajaannusta, hajallaan asumista. Se merkitsee <a class="" href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Pakkomuutto">pakkomuuttoa</a>, jossa jokin uskonnollinen tai <a class="" href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Etnisyys">kansallinen</a> ryhmä joutuu muuttamaan uuteen maahan tai uudelle asuma-alueelle. Diasporassa kansa tai ryhmä säilyttää oman identiteettinsä, vaikka elääkin eristyksessä alkuperäisestä kulttuuristaan.</div>

Entinen suurlähettiläs Matti Kääriäinen Ylelle: Rikkaisiin maihin päässeet pakolaiset saavat 135 kertaa enemmän tukea kuin leireihin jääneet

Veriset taistelut Syyrian hallituksen ja kapinallisten välillä uhkaavat taas syöstä miljoonat pakolaiset liikkeelle kohti Turkkia ja Eurooppaa. YK:n avustusrahat ovat Middle East Monitorin mukaan täysin riittämättömät katastrofin pysäyttämiseen. Venäjä osallistuu informaatiosotaan väittämällä, että lähes 2 miljoonaa syyrialaista on jo palannut koteihinsa.

Tilanne viimeisellä Syyrian kapinallisten hallitsemalla Idlibin alueella on yhä sekavampi, sillä Venäjä ilmoitti tulitauosta myöhään keskiviikkona. Tulitus ja taistelut ovat siitä huolimatta jatkuneet. Venäjän avustamat Syyrian hallituksen joukot ovat iskeneet jo runsaan kuukauden jatkuneessa operaatiossaan sotilaskohteiden lisäksi sairaaloihin ja kouluihin.
<h4>Miljoonat pakolaiset liikkeelle</h4>
&#8211; Jos sotatoimet tästä vielä yltyvät, voimme todellakin nähdä satojentuhansien ja jopa miljoonien ihmisten suuntaavan kohti Turkin rajaa, sanoo YK:n edustaja <a href="https://www.middleeastmonitor.com/20190611-2-million-syrians-could-flee-to-turkey-if-crisis-exacerbates-says-un/">Middle East Monitorin</a> mukaan.
&#8211; Hyökkäykset kohdistuvat siviiliväestöön ja kaupunkeihin. Tämän ei pitäisi ikinä tapahtua, jos toimittaisiin kansainvälisten sopimusten mukaisesti, diplomaatti jatkaa.
YK:n edustajan mukaan järjestön epäonnistunut tehtävä oli estää humanitaarisen katastrofin syntyminen alueella.
&#8211; Nyt painajaismainen näkymä on avautumassa juuri silmiemme edessä, hän kuvailee. YK on pyytänyt Syyrian apua varten 3,3 miljardin dollarin rahoitusta mutta saanut kasaan vain 500 miljoonaa.
<h4>Osa pakolaisista takaisin kotona</h4>
Venäjän ja Syyrian sodanjohto puolestaan ilmoittavat, että 1,8 miljoonaa syyrialaista on jo palannut koteihinsa taistelujen tauottua, <a href="https://www.middleeastmonitor.com/20190611-russia-syria-report-1-8m-syrian-refugees-have-returned-home/">Middle East Monitor</a> raportoi. Kotiinpaluu tuli mahdolliseksi, kun ISIS tuhottiin ja sen pääkaupunki Raqqa vallattiin.
Turkin sisäministeriön mukaan 330 000 syyrialaista pakolaista on poistunut Turkista sen jälkeen, kun maan asevoimat aloitti operaationsa Syyrian pohjoisosissa. Sisäministeriön mukaan armeija on puhdistanut Syyrian aluetta terroristeista ja näin mahdollistanut turvallisen kotiinpaluun pakolaisille.

Miljoonat pakolaiset liikkeellä Syyrian rajoilla – matkalla Turkkiin tai takaisin kotiin

”Me muistamme syksyn 2015 ja pakolaisten vyöryn Eurooppaan. Kaikki ne massiiviset ja kiireesti tarvitut toimenpiteet ovat ovat yhä elävästi mielessämme”. Näin aloittaa Itävallan sisäministeri Herbert Kickl avoimen kirjeensä EU:n päättäjille. 

Kansallismielisen Vapauspuolueen ministeri varoittaa unionia siitä, että uusi pakolaisaalto on lähdössä itäisen Välimeren ja Balkanin kautta Eurooppaan. Kirjeen on julkaissut <a href="https://www.krone.at/1899502">Kronen Zeitung</a>.
<h4>Turkista tulossa kansainvaellus</h4>
Sisäministeri Kickl perustaa huolensa Europolin tietoihin. Turkissa on syntymässä uusi, suuri kansainvaellus ja kymmenet tuhannet ihmiset ovat valmiita lähtemään laittomalle matkalle kohti Eurooppaa.
Bosnia-Herzegovinassa, aivan EU:n porteilla odottaa 5 000 pakolaista valmiina ylittämään rajan laittomasti. Serbiassa sopivaa tilaisuutta odottaa 5 000 ja Kreikassa 60 000 pakolaista. Miljoonat Syyrian pakolaiset eri puolilla Lähi-Itää etsivät hekin uutta mahdollisuutta ja uutta maata.
<h4>Kyseessä on kriisi</h4>
Sisäministeri Herbert Kicklin mielestä kyseessä on kriisi ja hän haluaa tietää, miten EU on varautunut tulevaan. EU:n komission on päivitettävä hätäsuunnitelmansa seuraavan pakolaiskriisin varalta, koska ”olisi vastuutonta antaa kaiken tapahtua uudestaan”.
Kicklin mukaan Itävalta on valmis estämään laittomien pakolaisten maahantulon kaikin laillisin keinoin. Hän kehottaa myös Turkkia ja Balkanin valtioita hoitamaan oman velvollisuutensa ja estämään pakolaisten kauttakulun maittensa läpi EU:n alueelle.

Itävallan sisäministeri varoittaa Brysseliä uudesta kriisistä: 70 000 pakolaista haluaa heti Eurooppaan.

Talouselämän toimittaja Matti Virtanen sai tarpeekseen median hysteerisestä ilmastonmuutouutisoinnista ja kirjoitti opaskirjan yhteiskunnan ilmastopaniikkihäiriön hoitoon. Virtanen on epäuskottava vähätellessään tutkimusnäyttöä ihmisen roolista ilmaston lämpenemisessä, mutta vakuuttaa kritisoidessaan ilmastopoliittisia paniikkiratkaisuja, tiedetoimittaja Marko Hamilo arvioi.

Ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen kyseenalaistajat kutsuvat itseään ilmastoskeptikoiksi, koska terve epäily kuuluu tieteelliseen asenteeseen. Tiedeyhteisö taas kutsuu heitä mieluummin ilmastodenialisteiksi, koska ilmastotutkijoiden näkökulmasta &#8220;skeptikot&#8221; pyrkivät ylläpitämään mielikuvaa tieteellisestä koulukuntakiistasta kysymyksessä, jossa tutkimusnäyttö on vankalla pohjalla ja yhdensuuntainen.
<img loading="lazy" decoding="async" class="size-full wp-image-51021 alignleft" src="https://www.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2019/03/Ilmastopaniikki.jpg" alt="" width="200" height="283" srcset="https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2019/03/Ilmastopaniikki.jpg 200w, https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2019/03/Ilmastopaniikki-71x100.jpg 71w, https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2019/03/Ilmastopaniikki-27x38.jpg 27w" sizes="(max-width: 200px) 100vw, 200px" />
Talouselämän toimittaja Matti Virtanen on pitkän linjan ilmastoskeptikko tai ilmastodenialisti, kummasta näkökulmasta asiaa haluaakaan tarkastella. Uutuuskirjassaan Ilmastopaniikki &#8211; Hoito-opas Virtanen kertaa ison joukon epäilijöiden argumentteja journalistiseen tyyliin: hän antaa haastateltavien puhua, ja pitää oman kertojan äänensä näennäisen neutraalina.
Tällainen tyylilaji vakuuttaa lukijan paljon tehokkaammin kuin sellainen, jossa kirjoittaja itse esiintyy avoimen kantaaottavasti. Toimittaja kuitenkin valitsee haastateltavat ja tietää, mitä heiltä voi odottaa.
Ilmastodebattia pitkään seuranneelle sekä nimet että asiat ovat tuttuja. Kirjassa virallista totuutta kritisoi muun muassa Helsingin Yliopiston Kilpisjärven biologisen aseman johtaja Antero Järvinen, yksi arvostetuimmista epäilevän leirin suomalaistutkijoista. Asioista esillä ovat laajalti muun muassa auringon aktiivisuuden vaihtelu ja vesihöyryn rooli kasvihuonekaasuna sekä tietomurto ilmastotutkijoiden sähköposteihin eli Climategate.
Ilmastoskeptikotkin kannattavat kierrätystä &#8211; ainakin skeptikkoargumentit lähtevät aika ajoin uudelle kierrokselle, kun suuri yleisö on unohtanut tutkijoiden niihin esittämät vasta-argumentit. Suuri osa ilmastodebatin tieteellisestä puolesta on samojen väitteiden toistoa. Virtasen kirjassakaan ei juuri esitellä sellaisia skeptisiä väitteitä, joita ei olisi kertaalleen kumottu esimerkiksi <a href="https://www.skepticalscience.com/translation.php?lang=2">Skeptical Science</a> -verkkosivustolla.
<h4>Onko syypää Syyrian sisällissotaan presidentti Bašar al-Assad &#8211; vai ilmastonmuutos?</h4>
Skeptiset argumentit jakautuvat kolmeen pääluokkaan. Yhtäältä voidaan kiistää, että planeettamme ilmasto ylipäätään lämpenee, tai jos lämpeneekin, se saattaa johtua luonnollisista syistä eikä teollisen sivilisaation kasvihuonekaasuista. Tyypillisintä on kuitenkin väittää, että ilmasto lämpenee luonnollisista syistä, ja näitä väitteitä Virtanen kirjassaan pääosin käsittelee.
Ilmastopaniikin parasta antia on kuitenkin ilmastonmuutoksen seurauksia koskevien väitteiden kriittinen arviointi. Lämpenevän ilmaston vaikutukset luontoon ovat paljon huonommin tunnettuja kuin hiilidioksidin vaikutus ilmastoon, ja erityisen suuria epävarmuudet ovat, kun etsitään syy- ja seuraussuhteita ilmastonmuutoksen ja ihmisten käyttäytymisen välillä.
Perussuomalaisesta näkökulmasta erityisen kiinnostavaa on Virtasen kritiikki poliitikkojen löysiin heittoihin, joiden mukaan ilmastonmuutos aiheuttaa pakolaisuutta &#8211; ja olisi jo nähtyjen pakolaisvyöryjen syy.
Virtanen viittaa Jan Selbyn ja kumppanien vuona 2017 julkaistuun perusteelliseen tutkimukseen, jonka mukaan Syyrian sodasta on tullut usein toisteltu esimerkki siitä, miten ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos lisää aseellisia konflikteja tai niiden uhkaa.
Vallitsevan näkemyksen mukaan ilmastonmuutos sai aikaan äärimmäistä kuivuutta Syyriassa ennen sisällissodan syttymistä, ja että tämä kuivuus sai aikaan laajamittaisen maan sisäisen muuttoliikkeen, joka horjutti Syyrian sosioekonomista tilannetta ja vauhditti maan vajoamista sotaan.
Virtasen mukaan näille väitteille ei löydy tukea Selbyn tutkimuksessa:
&#8211; Ei ole selvää ja luotettavaa näyttöä siitä, että ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos olisi vaikuttanut Syyrian sisällissotaa edeltäneeseen kuivuuteen. Näyttöä ei ole myöskään siitä, että kuivuus olisi aiheuttanut läheskään niin suurta muuttoliikettä kuin usein väitetään. Eikä näyttöä ole siitäkään, että maan sisäinen muuttoliike olisi vaikuttanut sisällissodan syttymiseen, Virtanen siteeraa Selbyä.
Virtasen mukaan ilmastonmuutos voi olla diktaattorille mukava tekosyy, ”Vapaudut vankilasta” -kortti.
&#8211; Ainakin Bashar al-Assad ottanee sen mukaansa, jos hän joskus joutuu kansainväliseen sotarikostuomio- istuimeen syytettyjen penkille.
Virtanen ei usko, että lämpenevä ilmasto olisi niin suuri inhimillinen katastrofi, kuin väitetään. Tätä kysymystä on vaikea arvioida luonnontieteellisesti. Paheneva kuivuus voi viedä sadot nykyisillä viljelykasveilla, mutta entä jos tulevaisuudessa pystytään geenimuuntelulla kehittämään paremmin kuivuutta kestäviä lajikkeita. Jos lumi sulaa hiihtokeskuksissa, sinne tehdyt investoinnit menevät hukkaan, mutta toisaalta lämpimämpi ilmasto voi tuoda turisteja kohteisiin, joissa on nyt liian kylmä. Kesähelteisiin voi varautua ottamalla oppia kuumista maista.
Kysymys on siitä, kuinka nopeasti luonto, infrastruktuuri ja ihmiset pystyvät sopeutumaan muuttuvaan ilmastoon. Virtanen uskoo, että sopeutuminen tulee edullisemmaksi kuin yritykset hillitä ilmastonmuutosta.
Se Virtasen argumentti ainakin on kestävä, että poliittisesti on paljon helpompaa sopeutua ilmastonmuutokseen kuin hillitä sitä. Hiilidioksidipäästöjen vähentäminen edellyttää globaalia sopimusta, jollaista ei ole vieläkään pystytty solmimaan &#8211; Kiina ja muut nopeasti kehittyvät maat ovat yhä vapaamatkustajia. Sopeutuminen taas tapahtuu paikallisesti tai kansallisesti.
<h4>Ilmastopoliittinen paniikkihäiriö johtaa &#8220;bipolaariseen lainsäädäntöön&#8221;</h4>
Yksi kirjan terävimmistä haastatelluista on kokoomuksen entinen euroedustaja Eija-Riitta Korhola. Korholan mukaan ympäristöjärjestöt myyvät yksinkertaista maailmaa, jossa on aina yksi kohde kerrallaan, ja kun se osoittautuu virheeksi, mennään toiseen suuntaan täysillä.
&#8211; Taustalla on tietysti varainhankinta, Korhola toteaa.
Esimerkkejä täyskäännöksistä riittää. Ilmaston pelastamiseksi on tuettu politiikan keinoin muun muassa etanolin ja palmuöljyn tuotantoa, vastustettu jätteidenpolttoa, kannustettu diesel-autojen hankintaa, maksettu syöttötariffeja tuulivoimalle, vastustettu metsänhakkuita, Korhola luettelee. Ja päinvastoin: melkein kaikki nämä toimet on jossain vaiheessa todettu vääriksi, ja pahimmassa tapauksessa politiikka on kääntynyt 180 astetta takaisin päin.
&#8211; Olen käyttänyt tästä nimitystä ’bipolaarinen lainsäädäntö&#8217;. Ensin tehdään yhtä ja sitten jotain päinvastaista. Luulen, että tuulivoimasta tulee seuraava käänne. Toivottavasti tulee – Suomen syöttötariffi tuulivoimalle on ollut Euroopan tuottavin bisnes”, Korhola esittää Virtaselle.
<h4>Ketä ilmastoskeptikon kannattaa äänestää?</h4>
&#8211; Ilmastonmuutos on todellinen ilmiö, mutta ratkaisu ei löydy identiteettipolitiikasta, moraaliposeerauksesta tai länsimaalaisen ihmisen itseruoskinnasta, muistuttaa perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho <a href="https://www.suomenuutiset.fi/halla-aho-kotimaiseen-teollisuuteen-satsaaminen-ekoteko-ilmastonmuutosta-hillita-moraaliposeeraamalla-lentelemalla-balille-ilmastokokouksiin/">Suomen Uutisissa</a> viime lokakuussa.
Perussuomalaiset eivät siis vastaa siihen skeptikkopiirien huutoon, jonka mukaan ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos on tiede-eliitin suuri huijaus. Mutta vaikka ilmastoskeptikot olisivat tieteellisesti väärässä, he ovat monessa asiassa poliittisesti oikeassa.
Vallitsevassa paniikkimoodissa tehdään poukkoilevaa politiikkaa, ja se tulee kalliiksi varsinkin pienituloisille ja kehitysmaiden asukkaille. Tukiaiset, rajoitukset ja sääntely toisaalta edistävät aina jonkin intressiryhmän bisneksiä. Siinä missä omakotitaloaan lämmittävä ja autoileva tavallinen kansalainen häviää, voittaa se rikas maanomistaja, joka saa syöttötariffilla lihotetun tuulivoimafirman mailleen. Ilmastopaniikki luo markkinat kaikkien aikojen kaverikapitalismille.
Niin ilmastonmuutoksesta huolestuneiden &#8216;alarmistien&#8217; kuin ilmastonmuutoksen vastaiseen taisteluun tuhlatuista resursseista huolestuneet &#8216;skeptikoiden&#8217; kannattaisi liittyä yhteen &#8211; kustannustehoton, poukkoileva ja eriarvoisuutta lisäävä ilmastopolitiikka ei ole kenenkään näkökulmasta järkevää.

Ilmastopaniikin hoito-opas ehdottaa ilmastonmuutokseen sopeutumista sen hillitsemisen sijaan

Levottomuudet ja epäselvä tilanne Iranissa jatkuvat ainakin perjantaihin asti. Suurajatolla Ali Khameneilla on silloin paljon pelissä, sillä viikottaisen rukoushetken yhteydessä hänellä on tilaisuus ottaa kantaa mielenosoituksiin. Väkivaltainen puuttuminen levottomuuksiin saattaa johtaa kansannousuun ja jälleen miljooniin pakolaisiin Euroopan porteilla.
Viikko mielenosoitusten jälkeen Iranin paikalliset mediat vakuuttavat, että maassa on rauhallista. Vallankumouskaarti on ehtinyt <a href="https://www.aftonbladet.se/nyheter/a/oR66Aa/irans-revolutionsgarde-upproret-ar-over">Aftonbladet-lehden</a> mukaan jo ilmoittamaan, että levottomuudet ovat ohi. Kymmenet tuhannet kaartilaiset ovat marssineet kaupunkien kaduilla ja vakuuttaneet uskollisuuttaan maan nykyiselle johdolle.
Vallankumouskaartin johtaja, kenraali Mohammed Ali Jafari sanoi keskiviikkona, että kaarteja vastassa on ollut 15 000 &#8220;rähinöitsijää&#8221;. Heistä monet on vangittu ja tullaan asettamaan syytteeseen. Selvyttä mielenosoittajien todellisesta määrästä ja pidätyksistä on vaikeata saada, sillä turvallisuusviranomaiset ovat rajoittaneet pääsyä sosiaaliseen mediaan.
Eurooppalaiset turvallisuusviranomaiset ovat puolestaan varoittaneet siitä, että sähköpostiliikenne Iraniin ei ole turvallista, koska maan hallituksen lukuun toimivat tahot saattavat yrittää kaapata ulkomaisen lähettäjän sähköpostitilin.
Kierrokset kriisissä nousevat, sillä torstaina Venäjä puuttui Iranin levottomuuksiin kehottamalla Yhdysvaltoja pitämään näppinsä irti Iranin sisäisistä asioista. Venäjällä on syynsä huoleen, sillä Iran on keskeinen osa Venäjän omaa strategista peliä Lähi-Idässä. Erityisesti Syyriassa ja Libanonissa, osin myös Irakissa.
Iranissa on asukkaita 80 miljoonaa ja suurin osa heistä on nuoria. On sanomattakin selvää, että pappisvaltion tarjoama vaihtoehto kalpenee sosiaalisen median ja viihdeteollisuuden esittämän länsimaisen maailmankuvan edessä. Siksi mielenosoitusten mahdollinen kahlitseminen väkivallalla tulee johtamaan entistä suurempiin levottomuuksiin. Tämä on valitettavasti ehditty nähdä jo moneen kertaan Lähi-Idässä. Viimeksi näin kävi niin sanotun arabikevään yhteydessä.
Jos Iranin tilanne johtaa sekasortoon maan sisällä, niin miljoonat pakolaiset ottavat suunnaksi Euroopan. Vuoden 2015 syksyn pakolaisryntäys on kalpea aavistus siitä, mitä nyt voi olla tulossa.

Iranin sekasorto ajaisi miljoonat pakolaiset liikkeelle – levottomuudet jatkuvat ainakin perjantaihin

Syyriassa asuu yli 22 miljoonaa asukasta. Heistä 2 miljoonaa on pakolaisena maan lähialueilla ja 4 miljoonaa maan sisällä. 500 heistä tuodaan Suomeen. Joka 12.000:s voittaa turvapaikkaloton pääpalkinnon, miljoona euroa. Yksi <a href="http://paivirasanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/149694-suomi-voisi-ottaa-vastaan-useita-satoja-syyrialaispakolaisia" target="_blank">tulee Suomeen</a>, 11.999 jää lähialueille.
Peliriippuvaisten lottoa tämä muistuttaa muutoinkin. Velkaiset ihmiset ottavat lisää velkaa ja laittavat rahat yhteiseen pottiin. Sen jälkeen potista arvotaan 500 voittajaa. Voittajat vievät kaiken, muut eivät saa mitään. Parhaiten pärjäävät pelin järjestäjät, ihmissalakuljettajat ja suomalaiset veikkausasiamiehet: turvapaikkabisneksestä rahansa saavat  Maksajat jatkavat pelaamistaan ja heidän puolestaan otetaan lisää velkaa.
500 on yksi luku. Sen päälle tulevat perheiden yhdistämiset. Kun Suomeen on muodostunut syyrialaisten keskittymä, tänne tulevat muutkin kynnelle kykenevät Ruotsin mallin mukaan.
Kun ja jos sota joskus loppuu, lähialueilla olevat palaavat rakentamaan omaa maataan. Eurooppaan tulleet jäävät tänne. Islamististen maiden sodat eivät lopu koskaan. Siitä Afganistan ja Somalia ovat pahimpia esimerkkejä. Jos yksi sota loppuu, toinen uusi sota on jo ovella. Pian keskustellaan uusien 500 pakolaisen vastaanotosta.
Yksi syrjäytynyt nuori <a href="http://www.taloussanomat.fi/tyo-ja-koulutus/2011/04/18/nuori-putoaa-putkesta-lasku-12-miljoonaa/20115003/139" target="_blank">tulee maksamaan</a> yhteiskunnalle 1,2 miljoonaa euroa. Yksi työttömäksi jäävä pakolainen tätä enemmän. 500 syyrialaista tulee maksamaan yhteiskunnalle yli 600 miljoonaa euroa ja korot tämän päälle, koska julkista velkaa ei pystytä nyt eikä koskaan lyhentämään.
Aivan erilaisesta kulttuurista tulleiden työllistyminen on erittäin vaikeaa, jopa mahdotonta. Ruotsissa on nähty, että myös humanitääristen maahanmuuttajien lapset jäävät liian usein työttömiksi. Pieni osa saa vuosikymmenten kuluessa työpaikan yksityissektorilta, osa työllistää itsensä yrittäjänä. Julkiselle sektorille työllistyminen maksaa enemmän kuin heidän elättämisensä sosiaaliturvalla. Samaan aikaan sadat tuhannet suomalaiset ovat työttöminä.
Virallinen propaganda <a href="http://www.turvakanava.fi/aggregator/sources/2" target="_blank">esittää</a> 500 syyrialaisen aiheuttavan ensi vuonna 1,5 miljoonan euron menot. Seuraavina kolmena vuotena lisää rahaa tarvitaan 2,8 miljoonaa euroa. Yhden syyrialaisen aiheuttamat menot olisivat 250 euroa kuukaudessa ja tämäkin meno alenisi 155 euroon. Kuka valehtelee ja miksi?
Samaan aikaan propagoidaan kuntien palvelujen vähentämisestä. Palvelujen lukumäärän vähentäminen ei säästä euroakaan, koska kunnat eivät irtisano henkilökuntaansa.  Eläkkeelle siirtyneiden eläkkeet maksetaan kuntaveroina. Tehokkainta säästämistä olisi tehdä päätöksiä, jotka eivät lisää kuntien ja valtion kustannuksia. Se ei ole keltään pois.
Samaan aikaan surraan pakolaisleirien vaikeita oloja. Miljoona Suomessa kuluu helposti, eikä sen vaikutukset näy missään. Miljoona euroa pakolaisleirien olojen kehittämiseen vastaa kymmentä miljoonaa euroa Suomessa, koska sota-alueilla rahan ostovoima on moninkertainen Suomeen verrattuna.
Pakolaisten vastaanottoon kriittisesti suhtautuvat ovat joutuneet myrskyn silmään. Politiikot, media ja hyvät ihmiset yhteen ääneen paheksuvat kilvan näitä sydämettömiä ihmisiä. Paheksunnan avulla osoitetaan kuinka hyviä ihmisiä paheksujat itse ovat. Kukaan ei ole sanonut Syyrian presidentistä Bashar al-Assadista pahaa sanaa. Se todellinen pahuus on tällä hetkellä Syyriassa, ei Suomessa.
Paheksuntaa osoitetaan monin tavoin. Yksi on verrata syyrialaisia aikuisia Suomesta Ruotsiin lähetettyihin sotalapsiin. Hyvä kompromissi olisikin ottaa Suomeen jokainen syyrialainen, jonka suomalaisperhe ottaa omaan kotiinsa elätettäväksi niin kauan kunnes he itsenäistyvät ja elättävät itsensä. Valtio voisi tulla tukemaan tätä hyvyyttä maksamalla tänne tulevien lentoliput. Ei tarvittaisi mitään kiintiöitä, koska kiintiöt ovat turvapaikkalottoa ihmiskohtaloilla.

Pauli Vahtera: Turvapaikkalottoa ihmiskohtaloilla

Suomen suurlähetystö &#8211; suurlähettiläs Leo Olasvirran johdolla &#8211; tarjoili tiukan asiapaketin Etiopian taloudesta, poliittisesta tilanteesta sekä luonnollisesti suhteesta lähinaapurimaihin, eritoten Somaliaan. Paikalla olivat lähetystöneuvos Kaisa-Reetta Karhu, lähetystösihteeri Janne Oksanen, toimistosihteeri Maria Vehviläinen, maahanmuuttoasiantuntija Johanna Väänänen ja poliisiyhteysupseeri Christian Jokinen.
Johanna Väänänen kertoi Addis Abeban suurlähetystön hoitavan suurimman osan mm. somalien perheenyhdistämiseen liittyvistä perhesidehaastatteluista, joita vuonna 2012 oli kaikkiaan 1 084. Edustustossa haastatellaan kaikki aikuiset hakijat, yli 10-vuotiaat perheen biologiset lapset sekä yli 6-vuotiaat kasvattilapset. Edustustossa on tällä hetkellä neljä haastattelijaa, jotka ovat melko ylityöllistettyjä. Helmikuussa 2013 oli vireillä 3 800 Somalian kansalaisen hakemusta, vanhimmat haastattelua odottavat tapaukset ovat vuodelta 2010.
Turvapaikan hakijat vähentyneet
Vuonna 2011 astui voimaan muutos matkakustannusten korvaamiseen. Maahanmuuttovirasto korvaa tästedes vain turvapaikan saaneiden tai kiintiöpakolaisten perheenjäsenten matkakulut Suomeen. Samalla lisättiin perheenyhdistämisprosessiin laillisen oleskelun vaatimus, joka tarkoittaa sitä, että Etiopiassa turvapaikkaa hakevan somalin tulee oleskella Etiopiassa laillisesti.
Vuoden 2012 alusta alkaen Suomessa asuva perheenkokoaja ei voi enää laittaa perheenyhdistämishakemusta vireille Suomesta käsin, vaan hakijoiden on itse tultava Suomen edustustoon hakemuksen tekemistä varten. Lisäksi tulkkauskulut veloitetaan nykyään hakijoilta.
Oleskelulupatilanteesta Johanna Väänänen kertoi, että Somalian kansalaisten hakemusten kokonaismäärä laski merkittävästi vuonna 2012, jolloin niitä oli 551. Vastaava luku edelliseltä vuodelta oli 1 918. Somalialaisia koskevia oleskelulupapäätöksiä tehtiin vuonna 2012 yhteensä 2 527, joista vain 473 oli myönteisiä. Vastaavat luvut koskien etiopialaisia olivat: 141 hakemusta, joista myönteisiä 110.
Nuoria värvätään terroristijärjestöön
Poliisiyhteysupseeri Christian Jokinen kertoi maan turvallisuustilanteesta ja erityisesti terrorijärjestön Al Shabaabin toiminnasta alueella. Al Shabaab pyrkii värväämään riveihinsä nuoria varsinkin maaseudulta, jossa väestö on köyhää ja kouluttamatonta. Värvääjät lupaavat lapsille ilmaista koulutusta ja onnistuvat näin houkuttelemaan lapsia ja nuorisoa.
Kävimme tutustumassa Addis Abeban somaliyhdyskuntaan, jossa on asukkaita noin 150 000. Puolet yhteisöstä on alle 17-vuotiaita ja heistä vain prosentilla on mahdollisuus käydä koulua, koska valtion kouluja ei alueella ole, ja yksityiskoulut ovat kalliita. Samoin sosiaali- ja terveyspalvelut ovat yksityisiä ja vain varakkaimpien saatavilla. Somaliyhteisön puhemies Mohammud Issa onkin perustellusti huolissaan Al Shabaabin värväystoiminnasta yhteisön keskuudessa.
Vesihuollon ja hygienian parantaminen
Vierailumme ehdottomasti mielenkiintoisin osuus oli se, kun lensimme Addis Abebasta muutaman sadan kilometrin päähän Bahir Dariin, josta siirryimme autoilla Benishangul Gumuzin lääniin, ja edelleen Genet Mariamin Woredaan (kuntaan). Matkalla asiantuntijana ja oppaana toimi tohtori Mikaela Kruskopf, joka toimii kehitysyhteistyöpalveluja tuottavan Niras Finland –nimisen konsulttiyhtiön palveluksessa projektin johto- ja konsultointitehtävissä Etiopiassa.
Tutustuimme kohdennetulla kehitysavulla rahoitettun FinnWASH BG vesihuolto-ohjelman tuloksiin Genet Mariamin kylässä (Dafili Water Gravity Scheme). Ohjelma on tukenut paikallisviranomaisia vesihuollon parantamisessa Genet Mariamissa siten, että käytössä olleet luonnonlähteet on suojeltu betonirakentein. Lähteistä vesi johdetaan putkistoa pitkin painovoimaisesti vedenjakopisteisiin, peseytymis- ja pesupaikkoihin sekä viljelysten kasteluun ja eläimille. FinnWASH BG projektin tarkoituksena on auttaa paikallishallintoa saamaan koko läänin väestö puhtaan juomaveden ja sanitaation piiriin. Genet Mariamin kylässä toimintaa esitteli FinnWASH BG:n suomalainen työntekijä Tapio Niemi.
Kylä on esimerkki siitä, miten FinnWASH BG projekti tukee ruohonjuuritasolla kylien asukkaita perustamaan kestävää ja toimivaa vesihuoltoa ja saniteettia kyläläisten tarpeisiin. Kyläläiset on sitoutettu käyttämään, mutta myös ylläpitämään vesijärjestelmiä pienellä vuosimaksulla, joka käytetään järjestelmän huoltoon. Kun on jotain omaa, niin siitä pidetään hyvää huolta. Kylän asukkaiden ylpeys omasta vesijärjestelmästä olikin silmin nähtävää.
Maanparannusta ja taistelua sadetta vastaan
Toinen merkittävä projekti on Tana Beles WME, jonka tarkoituksena on tukea Etiopian hallitusta vesivarainhallinnon kehittämisessä, ja erityisesti eroosiontorjunnassa Sinisen Niilin valuma-alueella. Tätä projektia johtaa suomalainen Veli Pohjonen. Projekti on osa Tana Beles Integrated Water Resource Development –hanketta, joka on Maailmanpankin lainoittamaa. Suomi on mukana Maailmanpankin kautta, mutta myös kahdenvälisen Tana Beles WME –projektin kautta.
Etiopian maaseudulla perheiden viljelemien maa-alojen koko on pieni, keskimäärin noin hehtaarin suuruinen. Maa on kukkulaista, ja sadekausien aikana vesi vie pintamaan mukanaan. Rinteisiin onkin alettu kaivaa ojitusta ja pengerrystä sekä terasseja, jotka estävät sadeveden aiheuttamat maanvyöryt ja helpottavat veden imeytymistä maahan. Ne myös pitävät pintamaan pelloilla sen sijaan, että se valuisi vesistöihin.
Muutosvastarintaa on ollut jonkin verran, sillä pengertäminen pienentää ennestään pienen maatilkun viljelypinta-alaa. Mutta jos vaihtoehtona on ollut koko maapalstan menettäminen sadevesien mukana, on pengertäminen ainoa vaihtoehto. Asenneilmapiirin muutoksessa ovat apuna olleet ne viljelijät, jotka ovat maansa pengertäneet. He kertovat kokemuksistaan maanmiehilleen. Näin toiminta laajenee ”vertaistuen” avulla eikä ulkopuolisen ”sanelemana”.
Sadekautena, joka kestää normaalisti toukokuusta lokakuuhun, sademäärät ovat niin valtavat, että iso osa maaseudun tiestöstä on täysin ajokelvotonta. Maa-aineksen koostumus on mielenkiintoista. Kuivan kauden aikaan tiet ovat karkean soran peittämiä, joukossa on jopa jalkapallon kokoisia kivenmurikoita. Sateen alkaessa tiet muuttuvat välittömästi saippuanliukkaiksi, joissa etenemisen suunta ja vauhti on yleensä kiinni vain painovoimasta.
Lij Amberan kylässä pääsimme tutustumaan käytännössä kuinka tehokas toimenpide pengerrys on. Meitä oli odottamassa parisataapäinen kyläläisten joukko, joka otti meidät sankareina vastaan. Edustimmehan suomalaisia parlamentaarikkoja, jotka ovat antaneet heille rahaa viljelymaidensa pelastamiseen. Itse asiassa olimme ensimmäisiä ulkomaisia parlamentaarikkoja, jotka ovat vierailleet näin syvällä maaseudulla.
Demokratian luominen alkaa ruohonjuuritasolta
Kaiken kaikkiaan vierailu Etiopiassa piti sisällään paljon mielenkiintoista. Autokuntia arvottaessa minulla oli onni päästä samaan autoon oppaamme Mikaela Kruskopfin kanssa. Pitkillä automatkoilla 20 kilometrin matkaan saattoi kulua toista tuntia teiden kunnosta riippuen. Kävimme mielenkiintoisia keskusteluja mm. kehitysavusta ja kehitysyhteistyöstä. Kruskopf oli kanssani samaa mieltä, ettei kohdentamaton, ns. budjettirahoitus ole paras mahdollinen tapa kehitysavulle. Matkalla saimme nähdä, miten paljon tehokkaampaa on kohdennettu avustaminen. Kun siihen liitetään autettavien ihmisten sitouttaminen hankkeisiin, on hyvät mahdollisuudet, että toiminta jatkuu itsenäisenä sen jälkeen, kun avustusjärjestöt ovat poistuneet.
Demokraattisen yhteiskunnan luominen alkaa ruohonjuuritasolta. On toki tärkeää, että vapailla vaaleilla voi valita edustajansa parlamenttiin, mutta enemmän merkitsee se, että voi olla itse mukana käytännön toimin saavuttamassa jotain parannusta elinolosuhteisiinsa, olisi se sitten puhdas juomavesi tai viljelyskelpoinen maa.
Näkemämme kaltaisesti hoidettuihin projekteihin tulisikin kehitysapumme suunnata. Samalla kun karsisimme tehottomia budjettirahoituksia, voisimme merkittävästi pienentää kehitysavun määrää omien apua tarvitsevien kansalaistemme hyväksi – varsinkin nykyisen kaltaisessa taloudellisessa tilanteessa.
Pakolaisuuteen ajavien ongelmien ratkaiseminen lähtömaassa olisi paras tapa torjua pakolaisvirtoja. Valitettavasti ne tahot, jotka ovat pakolaisuuden takana, ovat usein samat, joiden pitäisi huolehtia kansoistaan.
Edellä mainitut vuosina 2011 ja 2012 tehdyt tiukennukset turvapaikan ja perheenyhdistämisen hakijoiden ehtoihin ovat vähentäneet hakijamääriä. Silti perheenyhdistämistutkimuksiin ja oleskelulupahakemusten käsittelyyn tulee varata riittävästi resursseja. Tässä säästetty euro tulee moninkertaisina kuluina takaisin, jos samat tehtävät yritettäisiin tehdä koti-Suomessa.
(Teksti on julkaistu Perussuomalainen 5/2013 -lehdessä)