Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso Ruotsissa: Liika älylaitteiden käyttö heikentää lasten hyvinvointia

Garedewilta toimenpidealoite nuoren määritelmän kaventamiseksi nuorisolaissa: 10-vuotiaat ja 29-vuotiaat eivät kuulu samoihin nuorteniltoihin

Etelä-Amerikan Elon Musk ei kuvia kumarra – aikoo laittaa Argentiinan talouden paraatikuntoon vaikka väkisin

Merituulivoiman rakentamisesta kannattamatonta –  kohoavat kustannukset, lisääntynyt kilpailu ja inflaatio syövät katteet

Merkittäviä verohyvityksiä suurille teollisille investoinneille – valtiovarainministeri Purra: ”Hallitus tukee suomalaista työtä ja teollisuutta”

Media jatkaa Trumpin demonisointia toisen salamurhayrityksen jälkeenkin – Trump: “En luovuta ikinä!”

Keskisuomalaisen päätoimittaja Yle-pomo Riikka Räisäsestä: Näillä näytöillä joku muu päätoimittaja olisi jo eronnut

Aamulehden ex-päätoimittaja: Ylen piikkiin rakastajansa kanssa matkustanut uutispomo Riikka Räisänen pitäisi siirtää syrjään

Poliisi nappasi Helsingin yliopiston kunniatohtorin kiinni kahdesti – ensin Kööpenhaminassa, sitten Tukholmassa

Halla-aho: Arvelen, että moni muukin kuin persukansa alkaa ymmärtää Ylen prioriteetteja – ”Leikkausvaraa riittää myös tulevaisuudessa”

Antikainen: Yle on väärässä – uutiset somaliaksi ja arabiaksi eivät auta sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan

pakolaiskriisi 2015

Pakolaisten ja laittomien siirtolaisten määrä on jyrkässä kasvussa Välimerellä. Kohta ollaan kriisivuoden 2015 lukemissa. Tästä ei enää selittämällä selviä ja Euroopan unioni on taas selkä seinää vasten. Taakanjako saattaa olla totta vielä tämän vuoden puolella.

Jo keväällä näytti siltä, että jotakin oli tapahtumassa. Pelkästään pääsiäisen aikana Välimeren keskellä sijaitsevalle Lampedusan saarelle saapui 1 000 laitonta maahantulijaa ja turvapaikanhakijaa. Siksi että Lampedusa on osa Italiaa ja monelle tarunomaista Euroopan unionia.
Hallitsematonta kasvua
Muutaman vuoden hiljaisemman elon jälkeen alkoi olla selvää, että pakolaismäärät ovat hallitsemattomassa kasvussa ja tämän seurauksena Italiaan julistettiinkin <a href="https://www.aljazeera.com/news/2023/4/12/italy-declares-state-of-emergency-over-migration-congestion">hätätila</a>.
&#8211; Maaliskuu oli jo poikkeuksellinen ja kehnosta säästä huolimatta alukset pyrkivät Lampedusalle Tunisiasta sekä Libyasta, <a href="https://www.svd.se/a/JQwz6b/ny-kraftig-flyktingvag-over-medelhavet-narmar-sig-krisniva-fran-2015">kertoo</a> vapaaehtoisorganisaatio Sea-Watchin tiedottaja Felix Weiss Svenska Dagbladetissa.
&#8211; Tavallisesti ihmiset tunisialaisilla aluksilla ovat tunisialaisia, mutta tämä on muuttunut täysin. Kevään mittaan lähes kaikki ovat olleet lähtöisin Saharan eteläpuolisesta Afrikasta.
Ihmissalakuljettajat liikkeellä
Välimeren ylitse Lampedusan saarelle saapui 30. kesäkuuta yhden vuorokauden aikana yli 2 000 laitonta siirtolaista ja turvapaikanhakijaa. Luvut alkavat olla samalla tasolla kuin Euroopan pakolaiskriisin aikaan vuonna 2015. Parempaa elämää etsivien määrä on vuodessa yli kaksinkertaistunut.
Huippua tuskin on vielä tavoitettu, sillä <a href="https://www.politico.eu/article/3344121/">ihmissalakuljettajien</a> järjestämiä aluksia lähtee vaaralliselle matkalleen jatkuvalla syötöllä. Lampedusalla mereltä hengissä selvinneet viedään ylikuormitettuun ja muusta saaresta eristettyyn vastaanottokeskukseen odottamaan asiansa käsittelyä ja kuljetusta Sisiliaan.
Taakanjakoa odotellessa
EU:n <a href="https://www.suomenuutiset.fi/maahanmuutto-hiertaa-edelleen-valtioiden-valeja-eun-huippukokous-paattyi-ilman-yhteista-nakemysta-pakkosijoituksista/">huippukokouksessa</a> kesäkuun lopulla ei päästy yksimielisyyteen maahanmuutto- ja turvapaikkasopimuksesta. Erityisesti Puolaa ja Unkaria hiertää sopimuksen kohta taakanjaosta, jonka mukaan turvapaikanhakijat sijoitettaisiin eri jäsenvaltioihin viime kädessä vaikka pakolla.
Kun laittoman siirtolaisuuden ja pakolaisuuden mittakaava yltää taas kriisitasolle on selvää, että unioni joutuu pohtimaan mahdollisia <a href="https://www.suomenuutiset.fi/eun-turvapaikkasopu-mietityttaa-valimeren-etelarannalla-kuka-maksaa-eun-ulkorajalta-palautettavien-ihmisten-kulut/">toimenpiteitä</a> selkä seinää vasten ja pakon edessä. Italia on jo aiemmin ilmoittanut, ettei se suostu ottamaan yksin vastaan taakkaa, joka on käytännössä kaikkien jäsenvaltioiden yhteinen.

Pakolaiskriisi on täällä taas – Välimeren ylittää yli 2 000 laitonta siirtolaista vuorokaudessa ja luvut lähestyvät vuoden 2015 tasoa

Vuoden 2015 pakolaiskriisi levitti ongelmalähiöiden todellisuuden koko valtakuntaan. Paikallinen poliisi näkee tilanteen, mutta oikea kuva ei syystä tai toisesta välity poliisijohdolle tai hallituspoliitikoille. ”Pimeys ei saa voittaa”, kirjoittaa kentän asiat tunteva komisario Expressenin mielipidesivulla.

Komisario Peter Torstensson työskenteli uransa alussa Rinkebyn paikallispoliisissa. 10 000 lähiönuoren joukossa oli 30 sellaista, jotka jatkuvasti syyllistyivät rikoksiin. Poliisin mielestä sosiaalitoimen otteet eivät olleet riittäviä ja virkavallan anonyymi lista pahantekijöistä räjäytti riidan julkiseksi.
Pian myös poliisijohdon mielenkiinto siirtyi ongelmalähiöistä jalkapallolevottomuuksien ja mielenosoitusten kaitsemiseen. Rinkebyn paikallispoliisista moni hakeutui muualle ja kohta jäljellä olivat enää Torstensson ja pari muuta idealistia.
&#8211; Poliisijohdon ymmärrys paikallisen ja läsnä olevan virkavallan merkityksestä ja painoarvosta oli tuolloin &#8211; lievästi ilmaistuna – rajallinen, <a href="https://www.expressen.se/debatt/hela-landet-pa-vag-mot-rinkebys-problematik/">kirjoittaa</a> Torstensson Expressenin mielipidesivulla.
Sama tilanne koko maassa
Komisario Torstensson työskentelee nyt Taalainmaalla ja tuntee ”palanneensa entiseen”. Alueella on paljon kuntia, jotka joutuivat kovan paineen alle pakolaiskriisin vuosina 2015–2016.
Yhteen pieneen kuntaan saattoi asettautua tuhatkuntakin turvapaikanhakijaa ja sen myötä asiat muuttuivat.
&#8211; Sosiaalipalvelut, koulutoimi ja vapaa-ajan palvelut toimivat kestokykynsä ylärajoilla, työttömyysluvut ovat korkealla ja tukiriippuvuus suurta. Tilanne on enemmän tai vähemmän sama koko maassa.
”Pimeys ei saa voittaa”
Torstensson ottaa kantaa myös väitettyyn poliisin omaan etiikkaan ja vaikenemiskulttuuriin. Hänen mielestään olisi syytä keskustella myös siitä, miksi aiemmin on oltu hiljaa todellisesta tilanteesta ongelmalähiöissä.
Poliitikot ja päättäjät ovat toimineet tilannekuvan perusteella, joka ei ole peräisin kentällä toimivalta poliisilta.
&#8211; Valitettavasti ja esimerkkien valossa sama meno näyttää jatkuvan. Päivittäisistä ammuskeluista ja murhista huolimatta poliisijohto kertoo ”meidän olevan oikealla tiellä” ja ”parannusta tapahtuu”. Poliitikot luottavat tähän, vaikka periaatteessa olemme koko maassa menossa kohti samoja ongelmia, jotka ovat arkipäivää isoimmissa kaupungeissamme.
&#8211; Pimeys ei saa voittaa. Me kentällä näemme sen lähestyvän.

Ruotsalaispoliisin epätoivoinen purkaus: ”Pian koko maa on yhtä ongelmalähiötä”

Sisäministeriön valmistelema hanke oleskelulupien myöntämisestä vuoden 2015 siirtolaisaallossa saapuneille paperittomille turvapaikanhakijoille on herättänyt tyrmistystä ja kovaa kritiikkiä yli puoluerajojen. Maahanmuuttoviraston arvion mukaan hanke koskisi noin kolmeatuhatta edelleen Suomessa oleskelevaa henkilöä. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen pitää hanketta käsittämättömänä.

&#8211; Sisäministeriön hanke on avoin kutsukirje kaikenlaisille onnenonkijoille ja turvapaikkashoppailijoille; mikäli ei tärppää ensimmäisellä kerralla, voit aina jäädä laittomasti maahan ja palkinnoksi saat oleskeluluvan. Tämä on täysin käsittämätöntä toimintaa. Suomen houkuttelevuutta pitää vähentää, ei lisätä! perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen ihmettelee.
EU:n ulkorajalla käynnissä hybridioperaatio
Ilta-Sanomien tietojen mukaan hanke käynnistettiin toukokuussa, samoihin aikoihin, kun levottomuudet Valko-Venäjän ja EU:n välisellä rajalla alkoivat.
&#8211; EU:n ulkorajalla on käynnissä hybridioperaatio, mutta sisäministeriö haluaa jakaa oleskelulupia maassa vuosikausia laittomasti oleskelleille. On vain ajan kysymys, milloin vastaavaa toimintaa nähdään omilla rajoillamme, ja vieläpä sisäministeriön avustuksella, Antikainen varoittaa.
Suomalaisten turvallisuus on ilmeisen yhdentekevää
Vuonna 2019 Ilta-Sanomat kertoi merkittävän osan vuonna 2015 saapuneista irakilaisista turvapaikanhakijoista olevan sotilaskarkureita. Maahanmuuttoviraston mukaan sotilaskarkuruus ei itsessään ole peruste turvapaikan myöntämiselle vaan johtaa pääsääntöisesti kielteiseen päätökseen. Myöskään YK:n alaisen pakolaisjärjestö UNCHR:n mukaan sotilaskarkuruus ei ole riittävä peruste turvapaikalle.
&#8211; Maahanmuuttoviraston mukaan sotilaskarkureiden virta tyrehtyi heti kun sana levisi, että sotilaskarkuruudella ei saa turvapaikkaa Suomesta. Nyt näille tarinaansa useaan otteeseen muuttaneille ja uusintahakemuksia tehtaileville sekä laittomasti maassa oleskeleville henkilöille yritetään myöntää oleskelulupia sisäministeriön toimesta. Vihreälle sisäministerille suomalaisten turvallisuus on ilmeisen yhdentekevää, Suomen rajaturvallisuudesta puhumattakaan, Antikainen moittii.
&nbsp;

Antikainen: Miksi sisäministeriö haluaa palkita laittomasti maassa olevat sotilaskarkurit oleskeluluvilla?

Perussuomalaisten, kokoomuksen, kristillisdemokraattien ja Liike Nytin eduskuntaryhmät ovat tänään jättäneet välikysymyksen Suomen varautumisesta siirtolaisvirtojen ohjaamiseen perustuvaan hybridivaikuttamiseen. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra toteaa, että hallituksen ulostulojen perusteella Suomi on varautunut lähinnä siirtolaisvirtojen majoittamiseen.

Perussuomalaiset huomauttaa, että siirtolaiskriisin kärjistyminen ja vuoden 2015 kaltaisten tapahtumien toistuminen eivät valitettavasti ole perusteettomia uhkakuvia. Tilanne tällä hetkellä eri puolilla Eurooppaa ja toisaalta monilla perinteisillä ongelma-alueilla on akuutti.
Läheisin ja vaarallisin tilanne on Valko-Venäjällä, jossa autoritaarinen johto alueen muiden epädemokraattisten toimijoiden tukemana organisoi kehittyvistä maista jatkuvaa siirtolaisvirtaa EU:n itäisille rajoille, tällä hetkellä erityisesti Puolaan.
Siirtolaisten määrät uhkaavat myös monilla muilla alueilla Euroopassa, kun koronakriisin pahimpien rajoitusten helpottaessa määrät nousevat nopeasti aiemmalle tasolle ja yli. Ihmisiä pyrkii etenkin Italiaan, Kreikkaan ja Kyprokselle keskisen ja itäisen Välimeren reittejä pitkin.
&#8211; Italiaan saapuneiden määrä on lähes kaksinkertaistunut viime vuoteen verrattuna. Salakuljettajien toimesta liian täyteen lastattuja aluksia poimitaan mereltä jatkuvasti. Myös Turkista saapuu siirtolaisia kuljettavia veneitä Kreikkaan, kertoo perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra.
&#8211; Turkki käyttää samaa retoriikkaa kuin Valko-Venäjä ja Venäjä väittäessään, että Kreikka rikkoo ihmisoikeuksia pyrkiessään suojelemaan itseään. Kypros puolestaan on vaatinut komissiolta, että turvapaikkahakemusten vastaanottaminen voitaisiin keskeyttää.
Siirtolaisuus sosiaaliturvan perässä ei tule loppumaan
Eurooppa ja etenkin sen sosiaaliturvaltaan ja turvapaikkapolitiikaltaan avokätiset maat houkuttelevat ihmisiä liikkeelle, eikä tämä tule perussuomalaisten mukaan loppumaan ennen kuin se estetään.
&#8211; Vihamielisten ja epädemokraattisten valtioiden siirtolaisia hyödyntävä hybriditoiminta ei myöskään ole uusi ilmiö, mutta Suomen kohdalla se on saapunut nyt lähelle ilman, että maamme on siihen mitenkään varautunut.
&#8211; Viimeksi kun Turkki moukaroi Kreikkaa siirtolaisaseella, Suomessa ei edes tunnistettu tilannetta hybridisodaksi. Sisäministeri oli huolissaan ihmisoikeuksista ja kansainvälisistä sopimuksista. Perussuomalaiset jätti myös tuolloin välikysymyksen, koska halusimme tietää, miten Suomi on varautunut siirtolaiskriisiin, mutta vedimme sen pois, kun koronaepidemia vyöryi päälle, Purra toteaa.
Hallitus varautunut lähinnä majoittamiseen
Vuonna 2017 sisäministeriö julkaisi raportin, jossa esitettiin erilaisia skenaarioita laajamittaisesta maahantulosta. Skenaarioissa Suomeen saapui vuodessa alle 10 000, 100 000 tai jopa miljoona turvapaikanhakijaa. Raportissa väitettiin, että 100 000 tulijasta Suomi vielä selviäisi. Miljoonan kohdalla ongelmat olisivat ylitsepääsemättömiä. Rajojen kiinni paneminen on raportissa mainittu yksi toimenpide muiden joukossa.
&#8211; Viime vuonna sisäministeri Maria Ohisalo kertoi varautumisesta näin: ”Meillä on totta kai suunnitelmat siitä, jos ihmisiä tulee enemmän, että miten vaikka perustetaan järjestelykeskuksia eri puolille maata ja miten se prosessi on mahdollisimman jouheva ja toisaalta laadukas, että jokaisen turvapaikkaprosessi käsitellään hyvin.”
&#8211; Tämä kertoo kaiken oleellisen siitä, miten Suomen hallitus näkee siirtolaiskriisiin varautumisen tai maahanmuuton aiheuttamat ongelmat ylipäätään.
Mitään vaikuttavia toimenpiteitä ei ole tehty
Perussuomalaisten mukaan mitään merkityksellisiä rakenteellisia tai Suomen houkuttelevuutta vähentäviä muutoksia lainsäädäntöön ei ole tehty, ei edes varautumistoimenpiteitä pahimman varalle.
&#8211; Vastaanottokapasiteetin kartoittaminen, patjojen hankkiminen tai esimerkiksi hankkeet muukalaisvihamielisyyden vähentämiseksi eivät ole varautumista. Valmistautuminen ja varautuminen tarkoittavat suunnitelmia ja toimenpiteitä, joilla estetään Suomea haittaavien ja uhkaavien ilmiöiden realisoituminen ja varmistetaan haittojen minimointi.
Tulijoita riittää loputtomiin
&#8211; Maailmassa on yli miljardi ihmistä, jotka haluavat tulla Eurooppaan. Ohjaapa heitä tänne autoritaarinen presidentti Lukashenka tai jokin muu prosessi, tulos on sama. Havainto siitä, että minkäänlainen maahanmuutto ei kykene ratkaisemaan näitä ongelmia, ei ole vain kyynikon puhetta, vaan realismia. Liian moni hyötyy taloudellisesti tai poliittisesti humanitaarisesta maahanmuutosta.
Purra toteaakin, ettei turvapaikkajärjestelmä ole vuosikymmeniin toiminut kuten sen ajateltiin toimivan silloin, kun se perustettiin.
&#8211; Se ei ole mennyt rikki nyt, kun koneellisia irakilaisia ja syyrialaisia lennätetään Minskiin.
Suomi pääkohdemaana
Tällä hetkellä Puola, Liettua ja Kreikka suojelevat Eurooppaa. Purran arvion mukaan komissio antaa hiljaisen hyväksyntänsä, koska kaikki tietävät, että tosi on kyseessä. Euroopan unionin kannalta tilanne on nurinkurinen: unioni ei kykene noudattamaan omia sääntöjään ja lainsäädäntöään sen paremmin hyvässä kuin pahassa, mutta kun tilanne kärjistyy, kansallisvaltiot hoitavat homman ja Bryssel pysyy hiljaa, koska se ei muuta voi.
&#8211; Tällä hetkellä ulkorajojaan suojaavat maat eivät kuitenkaan ole niitä, joihin siirtolaiset jäisivät. Siksi jossakin vaiheessa on hyvin todennäköistä, että maat eivät enää kykene tai halua suojata rajojaan, vaan päästävät ihmisjoukot ensin sisään ja sitten läpi eli eteenpäin, kohti Saksaa ja esimerkiksi Suomea.
&#8211; Sen takia Suomella pitäisi olla kunnossa sekä länsi- että itäraja ja koko lainsäädäntö. Suomi on jo pitkään saanut nauttia siitä, että useat siirtolaisten reiteillä sijaitsevat jäsenmaat pitävät voimassa niin sanottuja väliaikaisia rajatarkastuksia. Ne jo itsessään ovat karkote, Purra huomauttaa.
&#8211; Joka tapauksessa suvereenilla valtiolla pitää olla oikeus ja velvollisuus suojata itseään ja päättää, kuka saa tulla sen alueelle.
Hallitus vain lisää vetovoimatekijöitä
Edellisestä perussuomalaisten välikysymyksestä ei ole aikaa kuin muutamia viikkoja. Silloin perussuomalaiset esitti hallitukselle epäluottamusta sen suunnittelemien maahanmuuttopolitiikan, kuten perheenyhdistämisen, lievennysten takia.
&#8211; Kuten tuolloin sanoin, Suomen pitäisi päinvastoin huolehtia siitä, että se ei missään nimessä ole houkuttelevampi kuin muut maat. Nyt näin ei ole. Kaiken huippuna sisäministeri tviittasi viime viikolla, että sosiaaliperustaisille maahanmuuttajille voitaisiin avata uusia väyliä, jolloin he pääsisivät entistä helpommin maahan.
&#8211; Länsinaapurimme Ruotsi on tehnyt tämänkin virheen, ja sen seurauksia saamme nyt todistaa. Kaikki oleelliset puolueet Ruotsissa haluavat lopettaa niin sanotun kaistanvaihdon ja kiristää maahanmuuttopolitiikkaa.
&#8211; Jokainen maahanmuuttopolitiikan lievennys, jokainen asian väläyttäminen, jokainen ministerin ajattelematon tviitti kantautuu salakuljettajien tietoon ja pian liikkeellä oleville siirtolaisille, puhumattakaan niistä maista, jotka hybriditoimenpiteitä ovat valmiita tekemään, Purra harmittelee.
Toimenpiteitä on esitetty pitkään
Valmiuslaki tarvitsee uudistamista, kuten hallituksestakin on kuvattu. Perussuomalaiset kuitenkin huomauttaa, että mikäli turvapaikkajärjestelmän hyväksikäyttöä ja massasiirtolaisuutta ei sinällään nähdä ongelmaksi, jota vastaan pitää suojautua, valmiuslain pykäliä ei ole mahdollista muotoilla riittävän tehokkaiksi.
&#8211; Ongelma ei ole siinä, miten sujuva prosessi on laajamittaisen maahantulon tapauksessa – ongelma on itse laajamittainen maahantulo eli massasiirtolaisuus kehittyvistä maista Suomeen ja muualle unionialueelle. Turvapaikkahakemusten riittävä rajoittaminen voi olla hyödyllinen mekanismi, mikäli se itsessään saa ihmiset olemaan tulematta kokeilemaan. Myös rajamenettely, jota Suomi ei hyödynnä, voisi auttaa ennaltaehkäisevästi.
Kaikkien houkutustekijöiden purkaminen, säilöönoton mahdollistaminen, tehokas palauttaminen ja muut toimet ovat perussuomalaisten mielestä välttämättömiä erilaisten rajoille esitettyjen lainsäädäntömuutosten ohella.
&#8211; Tässä välikysymyksessä kysymme, mitä hallitus aikoo asialle tehdä ja miksi ministerien lausunnot eroavat toisistaan ja samankin ministerin lausunnot eroavat toisistaan päivästä riippuen.
&#8211; Kysymme hallitukselta paitsi sen aikomuksista myös arvioista. Haluamme tietää, tukeeko hallitus Puolan ja Latvian päätöstä olla vastaanottamatta turvapaikkahakemuksia väliaikaisesti. Vaadimme pikaisesti eduskuntaan tuotavaksi niin kutsutut hätätilapykälät rajavartio- ja ulkomaalaislakiin, jolloin turvapaikkahakemusten vastaanottaminen voidaan keskeyttää yleisen järjestyksen ja kansallisen turvallisuuden vuoksi.
&#8211; Kysymme myös vetovoimatekijöiden poistamisesta, palauttamisen tehostamisesta ja muista asiaan oleellisesti liittyvistä seikoista, Purra päättää.
&nbsp;

Purra: Hallitus on keskittynyt lähinnä majoittamaan siirtolaisia, kun pitäisi pystyä sulkemaan rajat

Valko-Venäjän ja Puolan väliselle rajalle on jälleen kerääntynyt suuri joukko EU-alueelle pyrkiviä laittomia siirtolaisia. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaista ihmetyttää, miksi vihreiden Pekka Haavisto ja Maria Ohisalo tuntuvat olevan Valko-Venäjän hybridioperaation muodostaman kansallisen uhan sijasta enemmän huolissaan turvapaikkashoppailijoiden oikeudesta päästä Suomeen.

Tilanne Valko-Venäjän ja EU-maiden välisillä rajoilla on ollut kireä jo usean kuukauden ajan Valko-Venäjän tuodessa määrätietoisesti turvapaikanhakijoita EU:n ulkorajoille vastatoimena EU:n sille asettamista pakotteista. Verkossa leviää myös videoita maahanpyrkijöiden aggressiivisesta käytöksestä puolalaisia rajaviranomaisia kohtaan. Eräässä videossa rajan yli pyrkivä henkilö jopa uhkaa puolalaista rajavartijaa lapiolla. Myös maiden välistä raja-aitaa yritetään kaataa.
&#8211; Valko-Venäjän hybridioperaatio EU:n ulkorajoilla on vakava uhka sekä EU:n sisäiselle turvallisuudelle että vakaudelle. On vain ajan kysymys, milloin vastaavaa kehitystä nähdään omalla itärajallamme. EU:n tulee kaikin tavoin vahvistaa ulkorajojaan ja niiden valvontaa, jotta uudelta siirtolaisvyöryltä vältytään, perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen toteaa.
Aiheuttavat haittaa Suomen turvallisuudelle
Valko-Venäjän hybridioperaatiota on seurattu tarkoin myös Suomessa, sillä itärajamme on samalla myös EU:n ulkoraja. Lähipäivinä mediassa on keskusteltu runsaasti Suomen toimista vastaavan uhan edessä. Etenkin ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) ja sisäministeri Maria Ohisalon (vihr.) sekavat ja ristiriitaiset puheet ovat herättäneet hämmennystä.
&#8211; Ulkoministeri kertoi ensin, ettei Suomi sulkisi rajojaan, mikäli Puolan tilanne toistuisi täällä, mutta pyörsi sittemmin puheensa ja kertoi rajojen sulkemisen olevan mahdollista. Sisäministeri taas näyttää edelleen olevan eniten huolissaan siitä, että turvallisesta maasta tulevien turvapaikkashoppailijoiden pitää edelleen päästä Suomen maaperälle hakemaan turvapaikkaa.
&#8211; Eivätkö vihreät ministerit todellakaan ymmärrä, että juuri tämä on hybridivaikuttajien tavoite, jonka he ideologisella sinisilmäisyydellään mahdollistavat? Vihreät ministerit ovat nyt sekavilla lausunnoillaan tehneet vakavaa haittaa Suomen turvallisuudelle. Luulevatko he, että Kreml ei seuraa Suomen lausuntoja asian ympärillä? Antikainen ihmettelee.
Pelastavat maailmaa oman kansan kustannuksella
Tuoreessa muistissa on edelleen vuoden 2015 siirtolaisvyöry, jolloin Suomeen saapui turvapaikanhakijoita runsaasti myös Venäjältä.
&#8211; Vuoden 2015 siirtolaisvyöry oli pahimmillaan vain alkusoittoa. Meidän tulee kaikin tavoin varautua torjumaan ilmiön toistuminen korjaamalla lainsäädäntö nyt, tehostamalla rajavalvontaa sekä hylkäämällä välittömästi rajalla kaikki aiheettomat turvapaikkahakemukset. Me perussuomalaiset olemme jo pitkään vaatineet kyseisiä toimia, mutta hallitus keskittyy edelleen maailmanpelastukseen oman kansansa kustannuksella.
&#8211; Kaikki mahdolliset vetovoimatekijät, jotka houkuttelevat turvapaikanhakijoita nimenomaan Suomeen muiden EU-maiden sijasta, on poistettava, ja työ on käynnistettävä viipymättä. Tässä on nyt Suomenkin turvallisuus vaakalaudalla, Antikainen vaatii.
&nbsp;

Vihreiden ministereiden sekavat ja ristiriitaiset puheet herättävät hämmennystä – Antikainen: Miksi vihreitä kiinnostavat kansallisen turvallisuuden sijasta vain turvapaikanhakijat?

Kööpenhaminassa valittiin tänään Pohjoismaiden neuvoston presidentti ja varapresidentti tulevalle Suomen puheenjohtajakaudelle. Neuvoston varapresidentiksi valittu kansanedustaja Lulu Ranne pitää tärkeänä kriisiyhteistyön kehittämistä. Vuoden 2015 turvapaikanhakijakriisi ja edelleen käynnissä oleva koronapandemia osoittavat, että parannettavaa riittää.

&#8211; Enemmän tekoja turvallisen ja sujuvan pohjoismaisen arjen eteen. Enemmän konkretiaa ja vähemmän byrokratiaa kestävän Pohjolan puolesta, tiivistää Pohjoismaiden neuvoston varapresidentiksi tänään valittu kansanedustaja Lulu Ranne tavoitteensa puheenjohtajakaudelle. Neuvoston presidentiksi valittiin Erkki Tuomioja (sd.).
Todellinen sitoutuminen näkyy vasta tekoina
Ranne korostaa, että pohjoismainen yhteistyö on erittäin tärkeää ja sillä on Pohjoismaiden kansojen suuri tuki, mutta työ turvallisen ja sujuvan arjen eteen on pahasti kesken. Vielä meneillään oleva koronakriisi ja vuoden 2015 turvapaikanhakijakriisi osoittavat, että parannettavaa riittää.
Kriisiyhteistyö onkin ollut yksi tärkeimmistä teemoista Pohjoismaiden neuvoston 73. istunnossa Kööpenhaminassa. Pohjoismaiden neuvosto tilasi ministeri Jan-Erik Enestamilta selvityksen pohjoismaisesta siivilivalmiudesta. Enestam esitteli vielä keskeneräisen selvityksen 12 ehdotuksesta, joilla siviilikriisivalmiutta voisi vahvistaa.
&#8211; Pääministerit ovat puheissaan kaikki samaa mieltä siitä, että tarvitsemme vahvaa kriisiyhteistyötä Pohjoismaissa. Tämä on lupaavaa, mutta todellinen sitoutuminen näkyy vasta tekoina. Pohjoismaiden on sitouduttava pääministeritasolla konkreettisiin tekoihin kriisivalmiuden parantamiseksi, Ranne toteaa.
Uudistustarpeita erityisesti verosopimusten osalta
Ranne nostaa esiin erityisesti kaksi kohtaa Enestamin selvityksestä.
&#8211; On hienoa, että Enestam nostaa selvityksessään esiin lainsäädännön ja sopimusten päivitys- ja uudistustarpeen eritysesti verosopimusten ja maiden välisen hybridityön osalta. Pendelöiviä työntekijöitä, eläkeläisiä ja työnantajia epäjohdonmukaisesti ja epäreilusti kohtelevien verotussopimusten osalta työ on jo käynnistetty rajaesteneuvostossa ja rajaestetyöryhmässä, toteaa Ranne.
Uusi maahanmuuttokriisi odottaa jo rajojen takana
Rajaestetyöryhmä, jonka puheenjohtajana Ranne toimii, keskittyy verkostonsa kanssa poistamaan esteitä sujuvan ja turvallisen arjen tieltä. Siihen kuuluvat erityisesti esteiden poistaminen yritysten, opiskelijoiden, työvoiman ja yli rajojen tapahtuvan avunantamisen tieltä.
&#8211; Kiireellisintä olisi kuitenkin järjestäytyä yhdessä rintamassa rajojen yli tuleviin kriiseihin. Turvapaikanhakijakriisi vuonna 2015 sekä vielä meneillään oleva koronapandemia osoittivat, että emme kykene ratkaisemaan kriisejä yhdessä. Uusi maahanmuuttokriisi odottaa rajojen takana, ja meillä on jo kiire järjestäytyä niin, että estämme kriisit tai vähintäänkin selviämme niistä huomattavasti aikaisempaa pienemmin vaurioin, toteaa Ranne.
&#8211; Meillä ei ole järjestelmällistä pohjoismaista siviilivalmiusyhteistyötä tai valmiita skenaario- ja toimintasuunnitelmia tehokkaan yhteistyön tekemiseksi kriisiolosuhteissa. Enestamin ehdotus pohjoismaisen siviilivalmiuden yksiköstä joko laatimalla Pohjoismaiden välinen erityissopimus tai tarkistamalla ns. Helsingin sopimusta on erittäin kannatettava, toteaa Ranne.
&nbsp;

Ranne: Pohjoismaat eivät kestä uutta pandemiaa tai vuoden 2015 kaltaista turvapaikkakriisiä

Kansanedustaja Arja Juvonen vaatii hallitukselta selvitystä siitä, kuinka paljon Suomessa oleskelee laittomasti kielteisen päätöksen saaneita turvapaikanhakijoita ja paljonko heidän palvelunsa ovat tähän mennessä tulleet Suomelle maksamaan. Juvosen mielestä on käsittämätöntä, että Kela korvaa laittomasti maassa oleskelevien palvelut, sillä se luo kannusteen olla poistumatta maasta.

Vuoden 2022 talousarvioesityksen mukaan vuonna 2015 Suomesta haki kansainvälistä suojelua noin 32 500 henkilöä. Vuonna 2016 hakemuksia oli 5 600, ja vuonna 2020 hakemusten määrä oli 4 721. Kansainvälistä suojelua hakeneista henkilöistä kielteisen päätöksen on vuodesta 2015 saanut noin 40 prosenttia. Kielteisen päätöksen saaneista henkilöistä osa ei poistu Suomesta, vaikka niin odotetaan tapahtuvan.
&#8211; Sosiaalihuoltolain perusteella näille henkilöille voidaan antaa kunnissa kiireellistä sosiaalipalvelua. Tämä sisältää tilapäisen majoituksen, ruoan ja lääkkeet. Kustannukset korvaa Kela. Tämä on käsittämätöntä, sillä se luo kannusteen olla poistumatta maasta, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen.
Laittomasti maassa oleskelevien määrää vaikea arvioida
Laittomasti maassa oleskelevien henkilöiden lopullista määrää Suomessa on vaikea arvioida. Yhteiskunnallisesti on kuitenkin tärkeää, että luvut ovat tiedossa. Juvonen jätti ministerille asiasta kirjallisen kysymyksen.
&#8211; Kuinka paljon Suomessa on kaiken kaikkiaan kirjattu hakemuksia liittyen kansainväliseen suojeluun vuosina 2015-2021, ja kuinka paljon hakemuksiin on tullut kielteisiä päätöksiä? Kuinka paljon Suomessa on tällä hetkellä laittomasti maassa oleskelevia? Millaiset kustannukset laittomasti maassa oleskelevien palveluista on syntynyt vuosina 2015-2021? Miten hallitus edistää laittomasti maassaoleskelevien poistumista Suomesta? Juvonen kysyy.
&nbsp;

Juvonen: Laittomasti maassa oleskelevien määrä ja kustannukset selvitettävä

Perussuomalainen kansanedustaja Mari Rantanen on tehnyt kirjallisen kysymyksen hallituksen toiminnasta Afganistan-evakuoinneissa. Eduskunnalle esitellyn päätöksen perusteella Suomeen piti tulla enintään 170 Suomen kansalaista, Suomen, EU:n tai Naton palveluksessa olleita henkilöitä tai näiden perheenjäseniä. Lopulta Suomeen evakuoitiin 414 ihmistä, ja ulkoministeriön mukaan evakuoitavia odottaa yhä lisää Afganistanissa.

&#8211; Evakuoitavien joukko on kasvanut sitä mukaa kuin evakuointeja on tapahtunut. Hallituksen pitäisi kertoa, keitä tänne tuli ja millä periaatteella. Ilman tarkempaa tietoa jää epäilys siitä, että tulijoita otetaan milloin milläkin perusteella, Mari Rantanen kertoo.
Mitään ei ole opittu
Saksassa nousi kohu, kun selvisi, että Kabulista evakuoitujen joukossa oli raiskauksesta tuomittuja ja terrorismista epäiltyjä. Myös Syyrian al-Holin leiriltä tuotujen niin sanottujen Isis-naisten aiheuttama turvallisuusuhka on puhuttanut Suomessakin.
&#8211; On tärkeää, että tulijat tunnetaan ja uhka-arviot on tehty, tai seuraukset voivat olla vakavia. Valitettavasti Isis-naisten tapauksessa ja vuoden 2015 pakolaiskriisissä tulijoiden rikostausta jäi suurelta osin hämärän peittoon. Näköjään mitään ei ole opittu, Rantanen huomauttaa.
Avoin shekki näyttää toteutuneen
Evakuoinneista ei järjestetty parlamentaarista keskustelua eduskunnassa. Eduskunta kutsuttiin kesätauolla keskustelemaan ainoastaan sotilassuojauksen lähettämisestä Kabuliin.
&#8211; Eduskunnalla ei ole ollut mahdollisuutta kertoa mielipidettään Afganistanin evakuoinnista. Tämä on vähintäänkin erikoista ottaen huomioon tilanteen poikkeuksellisuuden, ja Riikka Purran esittämä ”avoin shekki” näyttää käyneen toteen, Rantanen toteaa.
&nbsp;

Rantanen Afganistan-evakuoinneista: ”Hallituksen pitäisi kertoa, keitä tänne tuli”

Lainsäädännön arviointineuvosto on tänään <a href="https://vnk.fi/-/arviointineuvosto-laajamittaista-maahanmuuttoa-koskeva-lakiesitysluonnos-jattaa-avoimeksi-uudistuksen-vaikutukset-rikoksentorjuntaan-ja-turvallisuuteen" target="_blank" rel="noopener noreferrer" data-auth="NotApplicable" data-linkindex="1">arvostellut</a> hallituksen lakiluonnosta koskien laajamittaiseen maahanmuuttoon varautumista. Neuvosto katsoo, että lain valmistelussa tulisi hyödyntää tietoja vuoden 2015 pakolaiskriisin vaikutuksista. Perussuomalaiset kansanedustajat Mari Rantanen ja Jari Ronkainen näkevät lainvalmistelussa puutteita.

&#8211; Viime kyselytunnilla sisäministeri Maria Ohisalo vakuutti, että olemme varautuneet massamaahanmuuttoon paremmin kuin vuonna 2015. Lainvalmistelun tasosta tämä ei kuitenkaan käy ilmi. Laajamittaiseen maahantuloon tulisi varautua pikemminkin hätätilapykälillä ja pysäyttää virta jo rajalle, sanoo Mari Rantanen.
Kynnystä madalletaan jatkuvasti
Lainsäädännön arviointineuvoston mukaan uudistuksen hyödyt ja kustannukset tulisi punnita, kun laajamittaiseen maahanmuuttoon varautumisen tehtävien siirtämistä esitetään ELY-keskuksilta Maahanmuuttovirastolle.
Lisäksi neuvoston mukaan uudistuksen vaikutuksista rikoksentorjuntaan ja turvallisuuteen tulisi tehdä arvio.
&#8211; Hallitus ja erityisesti sen vihreät ministerit ovat jatkuvasti madaltamassa Suomeen suuntautuvan sosiaaliseen maahanmuuttoon kynnystä. On rehellistä kansalaisia kohtaan kertoa, mitä se maksaa rahassa ja mitä se tarkoittaa sisäiselle turvallisuudelle kasvavana rikollisuutena, Jari Ronkainen perustelee.
Avustajakaartin paisuttaminen ei auttanut
Hallituksen lainvalmistelun laatu on keskusteluttanut aiemmin mm. koronapandemiaa koskevissa lakiesityksissä, joita on jouduttu jopa vetämään takaisin.
&#8211; Hallituksen avustajakaartin valtavaa paisuttamista perusteltiin alun perin lainsäädäntötyön parantamisella. Vaikutus näyttää olevan kuitenkin päinvastainen, ja laajamittaisen maahanmuuton lakiesitys jatkaa hallituksen kehnosti valmistelemien lakihankkeiden sarjaa, kansanedustajakaksikko toteaa.
&nbsp;

PS-kansanedustajat laajamittaisen maahanmuuton lakiluonnoksesta: ”Jatkaa hallituksen kehnosti valmistelemien lakihankkeiden sarjaa”

Perussuomalaiset haluavat torjua hallituksen kaavailemat höllennykset Suomen pakolais- ja turvapaikkapolitiikkaan. Ihmisvirtoja ei saa päästää Afganistanista holtittomasti Eurooppaan, vaan suojaa tarvitsevia on autettava konfliktimaan lähialueilla.

Tämä on ollut perussuomalaisten pysyvä linjaus, jota olisi perussuomalaisten mukaan noudatettava myös Afganistanin tapauksessa.
&#8211; Sittemmin kantamme on toistettu niin EU:n virallisena kantana kuin monessa yksittäisessä jäsenmaassakin. Hyvä niin, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra huomautti tänään suullisella kyselytunnilla.
Lukuisia helpotuksia maahanmuuttoon
Suomen hallitus kipuilee asian kanssa. Se on lisännyt tukea Afganistanin lähialueille, mutta sen lisäksi hallitus haluaa ihmisiä Afganistanista Suomeen.
&#8211; Esitätte pakolaiskiintiön nostoa, tarjoatte automaattista neljän vuoden oleskelulupaa, haluatte helpottaa perheenyhdistämistä ja ylipäätänsä lieventää kaikkia vähäisiäkin maahanmuuton rajoituksia, Purra luetteli.
Suomen politiikka EU:ssa poikkeus
Muissa maissa kiristetään turvapaikkapolitiikkaa, varaudutaan uhkiin ja jopa rakennetaan aitoja komission hyväksymänä. Suomi kulkee päinvastaiseen suuntaan.
&#8211; Arvoisa hallitus, aiotteko ottaa siirtolaisvyöryn turvallisesta maasta, Ruotsin rajalta, vastaan? Purra kysyi.
Sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) ei vastannut, miten toimitaan turvallisesta maasta tulevien turvapaikanhakijoiden kohdalla. Hän tyytyi toteamaan, että Suomi on nykyään paremmin varautunut kuin vuonna 2015 siirtolaiskriisin aikaan.
Vuodessa miljardien kustannukset
Purra muistutti, että Suomi on maksanut vuosien varrella Afganistaniin jopa kolme miljardia euroa sotilaallista, humanitaarista ja kehitysapua. Lisäksi kehitysapuun menee 1,2 miljardia vuodessa velkarahaa.
Nämä summat eivät Purran mukaan kuitenkaan ole vielä mitään siihen verrattuna, paljonko näistä maista saapuva maahanmuutto Suomelle maksaa.
&#8211; Nimittäin elinkaarikustannukset ovat keskimäärin puoli miljoonaa euroa ja enemmänkin henkilöltä. Kokonaiskustannukset vuodessa ovat miljardeja, Purra huomautti.
&nbsp;

Perussuomalaiset kyselytunnilla: Hallitus houkuttelee toimillaan siirtolaisvyöryä – kokonaiskustannukset vuodessa ovat miljardeja

Euroopan parlamentin jäsen Laura Huhtasaari jätti Euroopan neuvoston vastattavaksi kirjallisen kysymyksen, jossa hän esittää rajakäännytysten käyttöönottoa kaikilla Euroopan unionin ulkorajoilla ja fyysisten rajaesteiden vahvistamista laittoman maahanmuuton torjumiseksi.

Taleban-liikkeen palattua Afganistanissa valtaan on muun muassa Saksan sisäministeriö ennustanut, että 300 000-5 000 000 ihmistä tulee pakenemaan maasta. Jo tällä hetkellä Afganistanin rajanaapurit Iran ja Pakistan majoittavat suurta määrää afganistanilaisia, Iran 780 000:ta ja Pakistan 1,45 miljoonaa afgaanipakolaista.
Vuosien 2015-2016 virheet eivät saa toistua
Laura Huhtasaari pitää epävarmana, onko näillä mailla kapasiteettia enempään. EU-mailla ei kuitenkaan ole inhimillisiä eikä taloudellisia resursseja ottaa vastaan massiivista määrää EU:hun pyrkiviä afganistanilaisia.
&#8211; Vuosina 2015-2016 EU:n ulkorajavalvonta petti täysin, ja yli miljoona ihmistä ylitti laittomasti EU:n ulkorajat hakemaan turvapaikkaa. Vuosien 2015-2016 pakolaiskriisi johti EU-maiden sisäisen turvallisuuden merkittävään heikentymiseen, mikä näkyi useina terrori-iskuina vuosina 2015-2017. Lisäksi kotoutumiseen liittyvien ongelmien kärjistyminen ja julkisten menojen kasvu olivat suoraa seurausta pakolaiskriisistä. EU:lla ei ole varaa toistaa vuosien 2015-2016 virheitä, Huhtasaari sanoo.
Kreikan, Puolan ja Liettuan ratkaisut EU-tason politiikaksi
EU-jäsenmaista Kreikka on jo päättänyt vahvistaa itäisellä maarajallaan olevaa muuria, jotta Kreikasta ei tule afganistanilaisten muuttoväylää Keski-Eurooppaan. Valko-Venäjän Puolaa ja Liettuaa vastaan aikaisemmin tänä vuonna käynnistämä hybridioperaatio laittomilla siirtolaisilla on johtanut siihen, että Liettua ja Puola aitaavat Valko-Venäjän vastaisen rajansa.
&#8211; Liettuassa on myös tullut voimaan uusi laki, joka sallii laittomien siirtolaisten palauttamisen suoraan rajalla Valko-Venäjälle. Kreikan, Puolan ja Liettuan politiikkaratkaisut laittoman maahanmuuton torjunnassa tulisi saattaa unionitason politiikaksi.
&nbsp;

Huhtasaari: Laittomaan maahanmuuttoon vastattava rajakäännytyksillä ja rajaesteillä

Länsimaisen liittouman tukema hallinto on luhistunut ääri-islamilaisen Taleban-liikkeen otettua vallan Afganistanissa. Perussuomalainen kansanedustaja Mari Rantanen pitää Afganistania esimerkkinä epäonnistuneesta kansainvälisestä hankkeesta ja tilannetta katastrofina erityisesti naisten ja lasten oikeuksien kannalta.

&#8211; Liittouma on tehnyt 20 vuotta töitä vakaan ja turvallisen hallinnon eteen koulutuksella ja materiaaliavulla. Suomikin on tukenut toimintaa lähes miljardilla eurolla. Kuitenkin aseet ja varusteet laskettiin heti Talebanin edessä, ja nyt koko asearsenaali on terroristien käsissä. Arvot, demokratia tai uskonto eivät ole vientitavaraa, Mari Rantanen toteaa.
Valtava määrä turvapaikanhakijoita lähtökuopissa
Hallitus kaavailee noin 170 henkilön tuomista Suomeen Afganistanista arviolta 700 000 euroa kustantavassa operaatiossa. Tulijajoukko koostuu Suomen Kabulin-edustustolle työskennelleistä entisistä ja nykyisistä työntekijöistä ja näiden perheenjäsenistä.
&#8211; Turvapaikanhakijoiden määrä ei tule jäämään tänne tuotuihin henkilöihin, vaan Afganistanissa on valtava määrä ihmisiä lähtökuopissa, puhumattakaan kriisin varjolla muualta liikkeelle lähtevistä. Syyrian sodan aiheuttaman vuoden 2015 pakolaiskriisin aikana Suomeen tulleista 32 500 henkilöstä vain vajaa 900 oli syyrialaisia, Rantanen huomauttaa.
Suomen on reagoitava nopeasti
Rantasen mukaan Suomen tulee reagoida nopeasti Talebanin nousuun Afganistanissa.
&#8211; Suomen tulisi välittömästi lopettaa kaikki rahallinen tuki Afganistaniin ja Taleban-liikkeelle. Lisäksi hallituksen tulee ripeästi ryhtyä valmistelemaan hätätilalakeja vuoden 2015 pakolaiskriisin kaltaisen tilanteen ehkäisemiseksi.
&#8211; Suomi ei voi pelastaa Afganistania, eikä Suomeen muuttaminen poista ongelmia Afganistanissa. Täällä ei ole pystytty integroimaan edes tähän mennessä turvapaikkaa hakeneita, Rantanen perustelee.
Karkuun lähdössä pääosin nuoria miehiä
Rantasen mukaan tietyt asiat toistuvat Lähi-idän katastrofeista kertovissa uutisissa.
&#8211; Jostain syystä Kabulin lentokentän uutiskuvat näyttävät jälleen sen, että yleisen kaaoksen ja hälinän keskellä poistumista yrittävät henkilöt ovat nuoria miehiä. Naisia ja lapsia ei juurikaan näy.
&#8211; Onko jälleen käymässä niin, että ne, joiden pitäisi puolustaa kotimaataan ja perheitään, lähtevät karkuun? Rantanen ihmettelee.
&nbsp;

Rantanen: Suomi ei voi pelastaa Afganistania – uutiskuvien perusteella poistumista yrittävät henkilöt ovat taas nuoria miehiä

Pandemia on saanut talouden sekaisin monessa maassa myös EU:n ulkopuolella. Miljoonat odottavat otollista hetkeä lähteä kohti parempaa tulevaisuutta. Eurooppaa saattaa odottaa vastaava kaaos kuin pakolaisvyöryn vuonna 2015.

Vuoden 2008 talousromahdus johti globaaliin työttömyyteen, joka sai aikaan muun muassa Arabikevääksi kutsutun kansannousujen sarjan vuonna 2011. Pian alkoikin Syyrian sota ja sitten oltiin vuoteen 2015 tultaessa tilanteessa, jolloin Eurooppaan vyöryi vajaat kaksi miljoonaa pakolaista, <a href="https://www.ekathimerini.com/opinion/interviews/262048/europe-could-face-another-big-migration-wave-after-the-pandemic/">taustoittaa</a> kreikkalainen Ekathimerini-lehti.
Vakavampi tilanne kuin vuonna 2015
Pandemian terveysvaikutukset eivät ole olleet Afrikassa niin näkyviä kuin Euroopassa. Talous on kuitenkin kärsinyt, koska ulkomailla työskentelevät afrikkalaiset ovat menettäneet työnsä ja rahalähetykset kotimaihin ovat loppuneet. Covid-19-tauti on myös laukaissut paikallisia poliittisia ja taloudellisia kriisejä, jotka toisissa olosuhteissa olisivat jääneet syntymättä.
Paine Eurooppaa kohtaan on koronakriisin kestäessä kasvanut ja laiton maahanmuutto Tunisiasta Välimeren yli Italiaan on lisääntynyt merkittävästi. Euroopassa <a href="https://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/index.php/Migration_and_migrant_population_statistics">asuu</a> jo nyt 23 miljoonaa alueen ulkopuolisten maiden asukasta, joka on runsaat 5 prosenttia koko maanosan asukasmäärästä.
&#8211; Covid-19-kriisi voi olla vieläkin vakavampi (kuin vuosi 2015), joten Eurooppa kaipaa selkeätä maahanmuuttopolitiikkaa, jotta tulevaisuuden ankarat haasteet voidaan voittaa, muotoilee Monika Sie Dhian Hollannin kansainvälisten suhteiden instituutista.
Presidentin mahtihankkeet vaativat rahoitusta
Turkissa asuu neljä miljoonaa pakolaista, joiden elatukseen osallistuvat myös EU:n jäsenmaiden veronmaksajat. Ensimmäisessä vaiheessa, josta sovittiin vuonna 2016, kokonaissumma oli kolme miljardia euroa. Suomen osuus tästä ”Turkin pakolaisavun koordinaatiovälineestä” oli 28,4 miljoonaa euroa. EU sopi vastaavasta kolmen miljardin euron lisäavusta vuonna 2018. Tästä erästä Suomen osuus oli 14,4 miljoonaa euroa.
EU:n ja Turkin suhteet ovat avustuksista huolimatta epävakaat ja tilanne elää jatkuvasti. Tilannetta ei ainakaan helpota Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoganin politiikka ja mahtihankkeet, jotka vaativat yhä kasvavaa rahoitusta. Presidentin <a href="https://www.suomenuutiset.fi/markkinatalous-ei-taivu-islamin-tahtoon-turkin-valuutta-syoksykierteessa/">sekaantuminen</a> maan valuuttapolitikkaan on jo saanut ulkomaiset sijoittajat varpailleen, joka osaltaan ajaa Turkin taloutta yhä syvemmälle suohon.
Turkki käyttää pakolaisasetta
Vain muutama päivä sitten Turkki ja Kreikka ajautuivat jälleen riitaan Välimeren siirtolaistilanteen takia. Kreikan mukaan Turkin laivasto on tuupannut laittomien siirtolaisten kumiveneitä Kreikan aluevesille.
&#8211; Ei ole epäilystäkään siitä, että nämä siirtolaiset ovat lähteneet Turkin rannikolta, ja koska Turkki on tukenut heidän lähtöään, he eivät ole olleet vaarassa, <a href="https://www.aljazeera.com/news/2021/4/3/greece-accuses-turkey-of-trying-to-provoke-it-with-migrant-boats">totesi</a> Kreikan maahanmuuttoministeri Notis Mitarachi.
&#8211; Pyydämme Turkkia lopettamaan tämän aiheettoman provokaation välittömästi.
Turkin varaulkoministeri Ismail Catakli vastasi Mitarachille Twitterissä ja syytti tätä asioiden vääristelystä ja valehtelusta.
Turkin ja Kreikan tulehtuneet suhteet eivät pohjimmiltaan johdu laittomasta siirtolaisuudesta vaan kiistanalaisen merenpohjan kaasusta ja öljystä. Turkin aseeksi Kreikkaa vastaan kylläkin kelpaavat sotaa ja köyhyyttä pakoon lähteneet ihmiset.
&nbsp;