Valtiovarainministeri Purra kyselytunnilla: Keskustan kannattaa tarkistaa verolinjaansa eikä ehdottaa enemmän veroja

Koponen koulutuksen rahoituksesta: Hallitus palauttaa uskon tulevaan ja tekee koulutuksen kunnianpalautuksen

Lehtinen pitää rangaistusten koventamista perusteltuna: “On jo ajauduttu väärälle polulle, kun kouluissa tarvitaan poliiseja”

Antikainen vaatii Koneen Säätiön toimintaa tutkittavaksi – toteutuvatko yleishyödyllisen säätiön kriteerit?

Purralta merkittävä avaus listaamattomien yhtiöiden osinkoverotuksen kokonaisuudistuksesta – Finnwatch kannattaa aloitetta lämpimästi

Valtiovarainministeri Purra Keskuskauppakamarin veropäivillä: Uusia veronkorotuksia ole enää tulossa tällä vaalikaudella

Vasemmistoliiton piirin puheenjohtajiston Esa Annala: ”kuolema persuille”

Demari tuuttasi A-studiossa niin paksua höpöä, että Purra puuskahti: “You can’t make this shit up”

”Kuolemaa persuille” lietsonut vasemmistoliiton kuntapoliitikko: ”Olen huono esimerkki siitä, miten väkivaltaretoriikka on yleistynyt ja normalisoitunut poliittisessa diskurssissa”

Espoossa ja Vantaalla kohta jo lähes puolet työttömistä vieraskielisiä – silti vihervasemmisto vaatii yhä lisää työperäistä maahanmuuttoa

Antikainen: Vasemmistoliitto jälleen terroristijärjestön puolella

pakkokeinot

Oulussa on tapahtunut useampi puukotus lähipäivinä. Perussuomalaisten poliisikansanedustajien mukaan väkivaltaan on vastattava tiukoin toimin. Edustajien mukaan poliisien määrän lisääminen on osa ratkaisua. Myös sisäministeri Mari Rantasen esitys viranomaisten toimivaltuuksien lisäämisestä saa kiitosta.

&#8211; Väkivalta on raaistunut. Julkisilla paikoilla kannetaan nykyään teräaseita mukana. Tällä hetkellä poliisilla ei ole mahdollisuutta tutkia ihmisten reppuja, ellei epäily rikoksesta täyty. Oikeus tutkia reppuja ja laukkuja ennaltaehkäisi väkivallantekoja, perussuomalaisten poliisikansanedustajat Veijo Niemi, Mira Nieminen, Rami Lehtinen ja Anne Rintamäki kertovat.
Poliisien määrää lisätään
Hallitusohjelman mukaisesti poliisien määrää lisätään 8 000 henkilötyövuoteen vaalikauden loppuun mennessä.
&#8211; Panostus kohdistuu operatiiviseen toimintaan. Lisäksi vähennetään hallinnollisia käytäntöjä ja puretaan byrokratiaa. Hallitus varmistaa, että poliisilaki, pakkokeinolaki ja esitutkintalaki tukevat rikostorjuntaa riittävällä tavalla. Järjestäytynyttä rikollisuutta torjutaan ja tietojenvaihdon esteitä rikostorjunnassa poistetaan, kansanedustajat luettelevat.
&#8211; Laajennetaan keskusrikospoliisin tekemä exit-toiminta kattamaan järjestäytyneen rikollisuuden ja väkivaltaisen ääriajattelun lisäksi myös katujengien jäsenet.

PS-poliisikansanedustajat: Väkivallan torjunta vaatii konkreettisia tekoja – ”Oikeus tutkia reppuja ja laukkuja ennaltaehkäisi väkivallantekoja”

Maasta karkotettavien vapaa vaellus Ruotsin valtakunnassa on päättymässä. Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet aiotaan ottaa yhä useammin säilöön. Telkien takana he joutuvat odottamaan karkotustaan tulevaisuudessa jopa puolitoista vuotta. Kiireellisimmät tulokset ruotsidemokraattien tukeman porvarihallituksen selvityksestä ovat käytettävissä jo tammikuussa 2024.

&#8211; Palautukset on saatava toimimaan, totesi maahanmuuttoministeri Maria Malmer Stenergard Ruotsin porvarihallituksen <a href="https://www.regeringen.se/pressmeddelanden/2023/08/mer-moderna-och-andamalsenliga-regler-for-forvar/">tiedotustilaisuudessa</a>. Tarkoittaen sitä, että kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneen on myös poistuttava maasta.
Malmer Stenergard piti karkotusten tehostamista käsittelevän tilaisuuden yhdessä ruotsidemokraattien maahanmuuttopoliittisen asiantuntijan Ludvig Asplingin kanssa. Maasta poistettavan on oltava kaiken aikaa viranomaisten tavoitettavissa ja siitä syystä talteenotto on välttämätöntä, oli kummankin perusviesti.
&#8211; Ei ole tavatonta, että henkilö päästetään pois säilöstä 12 kuukauden jälkeen, koska häntä ei lain mukaan voi pidättää pitempään. Säilöönottoajan jatkaminen lisäisi mahdollisuuksia karkotusten onnistumiseen, maahanmuuttoministeri perusteli.
Pakkokeinojen käyttöä lisätään
Viranomaisten esittämien toiveiden mukaisesti säilöönoton turvallisuutta tehostetaan lisäämällä karkotettavien asuintilojen tarkastuksia ja estämällä pakoyrityksiä sekä valvomalla mahdollisia kuljetuksia lisähenkilökunnan avulla. Henkilökunnan mahdollisuuksia pakkokeinojen käyttöön lisätään.
Koska säilöönoton kustannukset ovat suuret, etsitään muitakin mahdollisuuksia karkotettavien tapauskohtaiseen valvontaan. Jalkapanta ja ilmoittautumisvelvollisuus saattaisivat tulla kyseeseen huomattavasti halvempina vaihtoehtoina.
Hallitus asetti selvityshenkilön työstämään keinot porvarihallituksen ja ruotsidemokraattien poliittisen tahdon toteuttamiseksi. Kiireellisimmän osan raportista on oltava valmis tammikuussa 2024 ja lopullisen version helmikuussa 2025.

Maasta poistaminen tehostuu Ruotsissa – karkotettavat säilöön tai panta jalkaan karkotusta odottaessa

Nuorten tekemät vakavat rikokset ovat lisääntyneet pelottavan kovaa vauhtia. Erityisesti alaikäisten väkivaltarikollisuus on kasvanut selvästi. Kyse on muun muassa pahoinpitelyistä, törkeistä ryöstöistä, henkirikoksista ja henkirikosten yrityksistä.

12–14-vuotiaiden väkivaltarikollisuuden taso on kasvanut muutamassa vuodessa peräti 134 prosenttia, ja poliisiylijohtaja Seppo Kolehmaisen mukaan alaikäisten tekemien ryöstörikosten määrä kasvoi pelkästään viime vuonna 93 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Perussuomalaiset kansanedustajat, lakivaliokunnan puheenjohtaja Leena Meri ja hallintovaliokunnan puheenjohtaja Mari Rantanen, ovat tilanteesta äärimmäisen huolissaan.
&#8211; Saamme jatkuvasti lukea mediasta juttuja alaikäisistä nuorista, jotka ovat syyllistyneet silmittömään väkivaltaan. Pelkästään tässä kuussa on taas uutisoitu lukuisista nuorten tekemistä puukotuksista ja porukalla tehdyistä ryöstöistä. Veitsiä ja muita aseita kannetaan mukana yhä useammin, ja niiden kanssa saatetaan hyökätä myös täysin sivullisten ihmisten kimppuun, perussuomalaisedustajat kertovat.
&#8211; Tilanne on erittäin vakava, ja nuorten tekemien rikosten ennaltaehkäisyyn onkin ehdottomasti panostettava nykyistä pontevammin. Tilanne vaatii kuitenkin myös kovien keinojen käyttöön ottamista ennen kuin on liian myöhäistä.
Rikosoikeudellisen vastuun ikärajaa laskettava
Yhä useammin vakavaan rikokseen syyllistyvät alle 15-vuotiaat nuoret. He jäävät tällä hetkellä ko­konaan vaille rangaistusta, sillä lain mukaan alle 15-vuo­tiasta ei voida tuomita rikosoikeudelliseen seuraamukseen.
&#8211; Kyllä lapsikin ymmärtää, että ketään ei saa lyödä puukolla. Monessa muussa maassa rikosoikeudellinen vastuu alkaakin jo ennen 15 vuoden ikää, ja myös Suomessa rikosoikeudellisen vastuun alkamisikää olisi viimeaikaisen kehityksen valossa syytä laskea. Lisäksi poliisille olisi annettava nykyistä laajemmat mahdollisuudet käyttää pakkokeinoja alle 15-vuotiaisiin nuoriin, jotta viranomaisilla olisi käytössään riittävät keinot myös nuorten tekemien rikosten selvittämiseksi.
&#8211; Esimerkiksi rikoskomisario Marko Forss Helsingin poliisilaitokselta on pitänyt ongelmallisena sitä, että vapauteen liittyviä pakkokeinoja, kuten pidättämistä, ei saa käyttää alle 15-vuotiaisiin.
Pysyvä maahantulokielto maahanmuuttajarikollisille
Ulkomaalaisten rikoksesta epäiltyjen osuus on tunnetusti korostunut esimerkiksi pahoinpitely- ja ryöstörikoksis­sa. Rikos- ja pakkokeinotilaston tiedoista ilmenee, että tämä pätee myös alaikäisten kohdalla, sillä joka neljäs väkivaltarikoksesta epäilty alaikäinen on ulkomaalaistaustainen. Rikoksia tehtailevan nuoren tie saattaa hyvinkin johtaa jengirikollisuuden pariin, ja Suomessa toimivien katujengien jäsenistä lähes kaikki ovatkin toisen polven maahanmuuttajia.
&#8211; Perussuomalaisten mielestä vakavaan rikokseen syyllistyneet ulkomaalaiset olisi karkotettava Suomesta ja heille olisi määrättävä pysyvä maahantulokielto. Mahdollisesti jo myönnetty Suo­men kansalaisuus olisi määrättävä menetettäväksi. Kyllä se vain on niin, että jos tässä maassa ei osaa elää ihmisiksi, niin tänne ei ole ulkomailta mitään asiaa, sanovat edustajat.
&nbsp;

Leena Meri ja Mari Rantanen vaativat toimia nuorisorikollisuuteen puuttumiseksi: ”Tilanne vaatii myös kovien keinojen käyttöön ottamista”

Helsingin poliisilaitoksen nuorisoryhmän tutkinnanjohtaja Marko Forss sanoi Ruben Stillerin <a href="https://areena.yle.fi/podcastit/1-63505887">ohjelmassa</a>, että poliisi tarvitsisi lisää keinoja alle viisitoistavuotiaiden tekemien rikosten tutkintaan.

Helsingin poliisilaitoksen nuorisoryhmän tutkinnanjohtaja Marko Forss aloittaa ikärajakeskustelun vanhasta laista.
&#8211; Rikoslaki säädettiin 1889, ja viidentoista vuoden rikosoikeudellinen ikäraja tuli voimaan 1894. Ikärajaa on useamman kerran yritetty muuttaa suuntaan tai toiseen. Perustelu, miksi sitä ei ole muutettu, on yleensä ollut se, että meillä ei ole oikeanlaisia seuraamuksia näille alle viisitoistavuotiaille. Ja sen takia sitä ei ole muutettu.
&#8211; Ja sanotaan näin poliisina, niin minua kiinnostaa paljon enemmän se puoli, miten me selvitetään rikoksia ja miten me katkaistaan niitä rikoskierteitä. Ja siitä näkökulmasta tämä on paljon mielenkiintoisempi kysymys, Forss sanoo Ylellä.
Pakkokeinoja ei voi käyttää alle 15-vuotiaaseen
Forss sanoo, että 15–17-vuotiaat eivät myöskään juuri saa kovia rangaistuksia, joten ikärajan alentamisella ei olisi tuomioihin vaikutusta.
&#8211; Kun puhutaan semmoisista henkirikoksista ja ylitörkeistä rikoksista, silloin voidaankin olla vähän ihmeissään, jos vaikka on kaksi neljätoistavuotiasta epäiltyä ja viisitoistavuotias epäilty, niin emme pysty turvaamaan sitä esitutkintaa niillä pakkokeinoilla. Meillä on erikseen kielletty pidättäminen, matkustuskielto, tehostettu matkustuskielto ja vangitseminen. Ja se on koko ajan ollut pikkusen häilyvä tämä, että mitä pakkokeinoja saat muuten käyttää alle viisitoistavuotiaaseen.
&#8211; Kaikki muut on oikeasti sallittuja, voit vaikka telekuunnella alle viisitoistavuotiasta, mutta nämä vapauteen kohdistuvat, jotka ovat rikoksen selvittämisen kannalta tärkeimmät, niitä ei ole mahdollista tehdä. Se näkökulma on semmoinen tärkeämpi, että pystytään turvaamaan se tutkinta. Mutta ymmärrän tietenkin senkin kehityskulun, että ei haluta alle viisitoistavuotiaita sulkea edes päiväksi kahdeksi poliisivankilaan, vaikka siellä olisi joku vakava rikos, hän sanoo.
&nbsp;

Marko ”Fobba” Forss Ylellä: ”Ikärajalla on väliä rikosten selvittämisen kannalta”

Perussuomalaisten kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaa on jättänyt hallitukselle vastattavaksi kirjallisen kysymyksen valmisteilla olevan ilmastolain mahdollisista vaikutuksista maanomistajien oikeuksiin. Hän kysyy hallitukselta, voiko uusi ilmastolaki heikentää maanomistajien oikeuksia.

&#8211; Maanomistajien oikeudet saattavat olla vaarassa ilmastolain etenemisen myötä. Pidän tärkeänä varmistaa jo valmisteluvaiheessa, ettei maanomistajien oikeuksia poljettaisi, sanoo Ritva &#8220;Kike&#8221; Elomaa.
Keskeinen uhka liittyy lakiluonnoksessa esitettyjen pakkokeinojen käyttöön, jotka saattavat rajoittaa maanomistajan oikeuksia omistamaansa maahan. Luonnoksessa ei esitetä myöskään pakkokeinojen käyttöön liittyen muutoksenhakumahdollisuutta tai edes korvausvelvollisuutta, mikäli maanomistajan oman maan käyttöä rajoitettaisiin.
Maanomistajien oikeuksia ei saa polkea kevein perustein
&#8211; Mahdollisten pakkokeinojen toteuttaminen ei saisi vaarantaa maanomistajien oikeuksia piirun vertaa. Kirjausten on myös oltava niin selkeitä, ettei tulkinnanvaraa jää lain pykälien soveltamisessa. Lisäksi lakiuudistuksen suhteen tulee varmistaa, että jos kuntia velvoitetaan tekemään ilmastosuunnitelmia, rajoittuisivat niihin liittyvät maankäyttöä koskevat toimet vain kuntien omaan maaomaisuuteen, Elomaa sanoo.
&#8211; Maanomistajien ja elinkeinonharjoittajien maanomistukseen liittyvät oikeudet ovat arvokas asia, eikä niitä sovi lähteä polkemaan kevein perustein ilmastopolitiikan nimissä.
&nbsp;

Maanomistajien oikeudet ehkä vaarassa ilmastolain etenemisen myötä – “Mahdollisten pakkokeinojen toteuttaminen ei saisi vaarantaa maanomistajien oikeuksia piirun vertaa”

Perussuomalaisten kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaa on jättänyt kirjallisen kysymyksen koskien eläinsuojeluviranomaisten toimivaltaa. Hän kysyy, miten hallitus tulee tehostamaan eläinsuojeluviranomaisten toimintaa ja onko hallituksella tahtoa laajentaa eläinsuojeluviranomaisten toimivaltaa erityisesti eläinten omistusoikeudesta päättämisen suhteen.

&#8211; Kyseessä on eläinten hyvinvoinnin kannalta todella tärkeä asiakokonaisuus, koska puutteellista valvontaa voidaan pitää jonkinlaisena pullonkaulana eläinten suojelussa, Kike Elomaa arvioi.
Rangaistukset vaatimattomia
Elomaan mielestä eläinten kaltoinkohtelu on erityisen julmaa, koska eläin on ihmisen armoilla ja puolustuskyvytön. Lisäksi rangaistukset ovat vaatimattomia ja kiinnijäämisen todennäköisyys on pieni. Myös eläintenpitokieltojen noudattamisen valvonta on vähäistä.
&#8211; Tällä hetkellä eläintenpitokieltojen valvonta perustuu käytännössä eläinsuojeluviranomaisen tietoon tulleisiin epäilyihin eläintenpitokiellon rikkomisesta ja eläintenpidon valvonta on kokonaisuudessaan valitettavan tehotonta. Yksi keskeinen puute on eläinsuojelun parissa työskentelevien viranomaisten rajalliset oikeuden puuttua eläinten kaltoinkohteluun. Toimivallan lisääminen on mielestäni erinomainen keino terävöittää valvontaa kustannustehokkaasti, Elomaa sanoo.
Toimivaltaa tehostettava
Eläinsuojelulain mukaan eläimiä on kohdeltava hyvin eikä niille saa aiheuttaa tarpeetonta kärsimystä. Lisäksi kaikki tarpeettoman kivun ja tuskan tuottaminen eläimille on kielletty.
&#8211; Tämän eläinsuojelulain kirjauksen pohjalta olisi tärkeää tehostaa eläinsuojelun parissa työskentelevien viranomaisten toimintaa merkittävästi lisäämällä toimivaltaa sekä resursseja, Elomaa vaatii.
Hyvinvointi kompastuu pykäliin
Elomaan mielestä pakkokeinojen käytön tulisi olla tehokasta, jotta eläimiä voitaisiin suojella nykyistä paremmin. Korkein hallinto-oikeus linjasi taannoin, ettei valvontaeläinlääkärillä ole toimivaltaa päättää eläimen omistusoikeuden siirtymisestä. Tapauksessa valvontaeläinlääkäri oli ottanut kiireellisenä toimenpiteenä koiran kotoaan hoitoon löytöeläintaloon.
Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen nojalla valvontaeläinlääkärillä ei ole toimivaltaa siirtää eläimen omistusoikeutta päätöksellään löytöeläintalolle, jonka toiminnasta eläinsuojeluyhdistys vastaa.
&#8211; Tässä on räikeä esimerkki siitä, miten eläinten oikeuksien ja hyvinvoinnin toteutuminen kompastuu pykäliin. On aivan kamalaa, kun eläinparka palautetaan vakavaan laiminlyöntiin syyllistyneelle omistajalle.

Elomaa: Korkeimman oikeuden ennakkopäätös vaarantaa eläinten hyvinvoinnin

Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää jätti <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Sivut/KK_777+2021.aspx">kirjallisen kysymyksen</a> mielenterveysongelmien kanssa painivien suomalaisten oikeudesta terveyteen ja turvallisuuteen. Taustalla on se, että Suomen poliisi muutti tulkintaansa mielenterveyslaista ja tämän myötä virka-avun antamisen ehdoista. Tämä on aiheuttanut huolta muun muassa lääkäreiden keskuudessa.

MTV uutisoi (19.1.) siitä, että Suomen poliisi muutti tulkintaansa 30 vuotta vanhasta mielenterveyslaista. Poliisihallitus on joulukuussa antanut poliisilaitoksille ohjaavan kirjeen, jossa selvennetään, millaisissa tilanteissa virka-apua terveydenhuollolle annetaan, kun kyseessä on tahdonvastainen hoito. Uuden tulkinnan mukaan poliisi ei enää anna virka-apua esimerkiksi silloin, kun ihminen halutaan arvioitavaksi tahdonvastaiseen hoitoon. Poliisihallituksesta muutosta perusteltiin valtakunnassa vaihtelevien tulkintojen yhtenäistämisellä.
Terveydenhuollossa tyrmistyttiin uudesta linjauksesta. MTV:n haastatteleman ylilääkärin mukaan nyt ollaan pattitilanteessa. Aiemmin virka-apua annettiin mielenterveyden häiriön epäilyssä, ja nyt vaaditaan jo tehty lähete tahdonvastaiseen hoitoon. Se taas ei ole mahdollista ennen potilaan arviointia. Arviota ei kuitenkaan voi tehdä näkemättä potilasta. Lähete tahdonvastaiseen hoitoon jää siis näissä tilanteissa tekemättä.
Jopa ihmishenkien menetykset vaarana
MTV:n uutisessa huomautetaan, että ihmiset, jotka eivät itse ymmärrä tarvetta hoidolle, voivat jäädä ilman hoitoa. Tämä voi haastatellun ylilääkärin arvion mukaan johtaa jopa ihmishenkien menetykseen, joko potilaan oman tai välillisesti muiden.
Virka-apua tarvittaisiin kaikissa niissä tilanteissa, joissa joudutaan toimimaan ihmisen tahdon vastaisesti. Poliisilla on ylilääkärin sanoman mukaan &#8220;pakkokeinojen käytön monopoli&#8221; sairaalan ulkopuolella. Lääkäreillä ja ensihoitajilla ei ole mitään mahdollisuuksia saada arvioitaviksi kaikkia mahdollisesti sairaita ihmisiä, jotka hoitoa voisivat tarvita.
Mäenpää vaatii hallitusta vastaamaan
Kansanedustaja Juha Mäenpää kysyykin kirjallisessa kysymyksessään julkisuudessa esitettyjen huolten vuoksi seuraavaa:
&#8211; Millä turvataan jatkossa mielenterveysongelmien kanssa painivien suomalaisten oikeus terveyteen ja turvallisuuteen tilanteessa, jossa poliisi on muuttanut tulkintaansa virka-avun antamisesta, ja miten varmistetaan terveydenhoitohenkilökunnan oikeus koskemattomuuteen?
&nbsp;
&nbsp;

Mäenpää huolissaan poliisin uudesta linjauksesta: Miten turvataan jatkossa mielenterveysongelmien kanssa painivien suomalaisten oikeus terveyteen ja turvallisuuteen?

Maanantaina 20.12.2021 käsiteltiin eduskunnassa hallituksen esitystä tartuntatautilain väliaikaisesta muuttamisesta. Tartuntatautilakiin ehdotettiin väliaikaista uutta pykälää, jolla sosiaali- ja terveysalan työntekijöiltä voitaisiin edellyttää koronarokotusta. Rokotteista kieltäytyvältä hoitajalta voitaisiin viime kädessä keskeyttää palkanmaksu. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää piti asiasta monta puheenvuoroa arvostellen voimakkaasti esitystä.

Juha Mäenpää huomautti, että Itä-Suomen yliopiston sosiaalioikeuden yliopistonlehtori ja valtiosääntöoikeuden dosentti Pauli Rautiainen kirjoitti Perustuslakiblogissa hyvin kriittiseen sävyyn asiaan liittyvästä perustuslakivaliokunnan lausunnosta ja erityisesti siitä, ettei rokottamattomille hoitajille olisi pahimmillaan palkanmaksuvelvollisuutta.
&#8211; Onko todella niin, että työsuhteisessa työssä itsensä elättävän ihmisen tiputtaminen tällä tavoin perusturvajärjestelmän läpi toimeentulotuelle ei nosta esiin ainuttakaan perusoikeuskysymystä? kysyi Rautiainen kirjoituksessaan.
Laki saattaisi pahentaa hoitajapulaa rajusti
Mäenpää kantoi huolta hoitajien riittävyydestä jo ennestään kuormittuneella alalla:
&#8211; Miten ihmeessä tämmöinen epidemian odotettu kasvu ja mahdollinen hoitajien hyllyttäminen samanaikaisesti toimii? Miten tämä yhtälö toimii? Minä valitettavasti pahoin pelkään, että tämä johtaa sairaanhoidon ja tämän terveysalan kriisiytymiseen.
Hoitajapulasta uutisoitu pitkin syksyä
Mäenpää viittasi puheissaan myös Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Superin puheenjohtajaan Silja Paavolaan. Paavola on aiemmin marraskuussa todennut:
&#8211; Koronapassi tai pakkorokottaminen on sama asia. Siinä pakotetaan ihminen ottamaan rokote. Tässä tilanteessa, jossa hoitajia on tosi vähän tarpeeseen nähden, se on aika riski.
Mäenpää huomautti, että hoitajapulasta on uutisoitu jo pitkin syksyä:
&#8211; Lokakuussa kerrottiin Ylellä, kuinka sairaalat ja terveyskeskukset pyörivät henkilöstön joustoilla. Työntekijöistä on pula, ja hoitajia pyydetään usein jäämään tuplavuoroihin. THL:n mukaan vuonna 2020 vain 13 prosentilla kunnista ei ollut sairaanhoitajien osalta rekrytointiongelmia. 57 prosentilla kunnista ongelmia oli ajoittain ja jopa 30 prosentilla rekrytointiongelmia oli jatkuvasti.
Nosti esiin sosiaalietiikan professorin näkemykset
Mäenpää ei jättänyt pohdintaa vain lukujen tasolle, vaan otti puheessaan kantaa myös filosofisemmalla tasolla koko koronapandemiaan. Pohdinnoissaan hän lainasi vastikään televisiossa esiintynyttä sosiaalietiikan professori Jaana Hallamaata.
&#8211; Hallamaa painottaa, että rokotekriittisten pakottaminen koronarokotuksiin lisää epäluottamusta ja jakolinjoja yhteiskunnassa. Hänen mukaansa pakon käyttäminen yhteiskunnassa on aivan äärimmäinen keino. Hallamaan mielestä sen hinta voi olla luottamuksen rapautuminen, vastakkainasettelun syventyminen ja vihollisuuksien luominen. Lopuksi hän toteaa vielä, että jos pakolla suljetaan yhteisön ulkopuolelle, me vääjäämättä syrjäytämme ihmisiä ja teemme kuiluja ihmisten välille.
&nbsp;

Mäenpää huolissaan hoitajien riittävyydestä: Hoitajien pakkorokotukset saattaisivat johtaa sairaanhoidon kriisiytymiseen

Viralliset moottorikelkkailureitit rajoittavat maanomistajan maankäyttöä monin eri tavoin ja asettavat heidät eriarvoiseen asemaan asuinkunnasta riippuen. PS-kansanedustaja Minna Reijonen vaatii parannuksia maanomistajan yksityisomaisyyden suojaan ja kuntien pakkokeino-oikeudesta luopumista.

Moottorikelkkailuväyliä tehdään Suomessa erilaisin tavoin. Epävirallinen kelkkailu-ura sovitaan maanomistajan kanssa. Kun väylä on epävirallinen, voidaan uran paikkaa helposti muuttaa, jos maanomistajalle tulee tarve esimerkiksi rakentaa tai käyttää omistamiaan maita muihin tarkoituksiin. Uran ylläpidon kustantavat harrastajat, ei yhteiskunta. Maanomistaja voi saada vuokratuottoja maidensa käytöstä.
Virallinen moottorikelkkailureitti merkitään rasitteeksi maanomistajan maille ja se voi rajoittaa maankäyttöä hyvinkin paljon esimerkiksi rakentamisen tai metsänomistamisen näkökulmasta. Maanomistajia ei aina kuunnella, vaan kunnat voivat käyttää pakkokeinoja maanomistajia kohtaan vahvistamalla reittejä lautakuntakäsittelyjen kautta. Ylläpidon kustantavat kunta, yhteiskunta ja veronmaksajat. Virallisten reittien käyttäjiltä ei peritä maksua käytöstä.
&#8211; Maanomistajalle maksetaan vain hyvin pieni kertakorvaus, vaikka reitti tulee rasitteeksi tilalle, sanoo Minna Reijonen.
Virallinen reitti on epäedullinen maanomistajalle
Maanomistajat ovat hyvin erilaisessa asemassa riippuen siitä, missä kunnassa sattuvat asumaan ja millainen tahtotila päättäjillä on kuntalaisten kuulemiseen tai pakkoreititysten tekemiseen.
&#8211; Kelkkailu on harrastus siinä missä muutkin harrastukset. Monet kelkkailijat ovat kertoneet mielellään osallistuvansa väylien kustannuksiin, jos kelkkailu-urat tehdään epävirallisina, kertoo Reijonen.
Maanomistajan yksityisomaisuudensuoja heikko
Pakkokeinojen käyttäminen maanomistajia kohtaan vaikuttaa Reijosen mielestä epäoikeudenmukaiselta ja kummalliselta, koska väylät ovat usein sovittavissa maanomistajien kanssa, kunhan korvaus on kohdallaan.
&#8211; Maanomistajan yksityisomaisuudensuoja tuntuu olevan hyvin heikko kuntien ajaessa mahdollisia pakkotoimia maanomistajan maille. Minulla ei ole mitään kelkkailua vastaan, vaan sitä vastaan, että kunnissa käytetään pakkokeinoja, sanoo Reijonen.
Reijonen teki aiheesta kirjallisen kysymyksen, jossa kysyy ministeriltä, ollaanko maanomistajan yksityisomaisuuden suojaa kelkkailureittien virallistamisen osalta parantamassa ja pakkotoimista maanomistajia kohtaan luopumassa.
&nbsp;