Perussuomalainen 1/2024

Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin

Käsikranaattien käyttö tuplaantui Ruotsin jengisodissa – helpompaa kuin räjähteiden valmistus omaan käyttöön

Kansanedustaja Jaana Strandman haluaa laittaa Itä-Suomen verkkoyhteydet kuntoon: “Yhteyksien toimivuus on kriittinen osa modernin yhteiskunnan toimintakykyä”

Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen

Ruotsista mallia: Rikoshyöty takavarikkoon

Venäjän varjolaivasto seilaa nyt Pohjoisella jäämerellä – ympäristökatastrofi vain ajan kysymys

E16-tietä jatketaan Suomen puolelle – ministeri Ranne: Vahvistaa Suomen turvallisuutta, huoltovarmuutta ja taloutta

Hallitus edistää viranomaisten tiedonvaihtoa – tavoitteena torjua muun muassa järjestäytynyttä rikollisuutta

Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe

Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta

Keskustan riveistä perussuomalaisiin siirtynyt Pekka Aittakumpu: ”Perussuomalaiset on Suomen rohkein puolue”

Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin

Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin

Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”

Donald Trumpin vierailu Joe Roganin ohjelmassa keräsi ennätysyleisön

Ruotsissa vietettiin hiljainen hetki Hamasin terroristi Yahya Sinwarin muistolle – tuhannet huusivat suosionosoituksia Malmössä

Eurooppaan vyöryi 10 vuodessa 4,5 miljoonaa Syyrian pakolaista – nyt kielteisen turvapaikkapäätökseen saaneet halutaan palauttaa turvalliseen kotimaahansa

Trumpin suosio kasvaa ja demokraattien epätoivo syvenee – on aika kaivaa taas esiin Hitler-kortti

pakkoenglanti

Valtioneuvoston “tiedonanto yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistämisestä suomalaisessa yhteiskunnassa“ rauhoittaa minua kansanedustajana mutta hermostuttaa kieli-ihmisenä. Paperin valmisteluissa kuultiin “noin sataa tahoa kansalaisyhteiskunnan edustajia, tutkijoita ja muita keskeisiä toimijoita“. Niihin ei kai sisältynyt äidinkielen ystäviä ja oikeinkirjoituksen taitajia.

Lainsäädäntö- ja selvityshankkeiden 18. kohdassa lukee: “Kriminalisoidaan holokaustin kielto.“
Tiedonanto on ykkösuutinen kaikissa medioissa. Holokausti-kohta on kuuminta ainesta. Sitaatti pomppii otsikoissa. Silti kukaan tiedonvälittäjä ei huomaa häikkää. Lukijat, klikkaajat, kuuntelijat ja töllöttäjät ovat autuaan ymmärtämättömiä.
Kansanedustaja-runopoika Juho Eerola vinkkasi sanavalintojen sekaannuksesta, jota tuskin olisin muuten äkännyt. Tarkoitus oli kriminalisoida holokaustin KIISTÄMINEN, ei kieltoa.
Tuommoisenaan tuo erittäin virallinen asiakirja tarkoittaa, että juutalaisten joukkomurhaaminen laillistuu ja ken murhaajia kieltää, syyllistyy rikokseen.
En tunne yhtään holokaustin kiistäjää, mutta holokaustin kieltäjiä olemme toivottavasti joka iikka.
Suomen maakuva vaarantuu tiedonannosta todenteolla. Poliitikot ja “kansalaisyhteiskunnan keskeiset toimijat“, älkää herrajumala julistautuko holokausti-kiellon kriminalisoijiksi! Mieluummin muistuttakaa, että kaasukammiot ja tuhoamisleirit ovat ehdottomasti kiellettyjä.
Oikeinkirjoituksella on väliä. Mikään viesti ei mene perille ilman kelvollista kirjakieltä. Kieli on kaiken kanssakäymisen A ja O. Nimenomaan äidinkieli on ajattelun ylivertainen työkalu ja ase. Se tylsyy helposti.
Sattuvilla sanoilla on väliä myös puhekielessä. Ylikansallinen pakkoenglanti sapettaa minua ja monia kanssaihmisiä. Hiljan kysyin “Talk Helsingin“ järjestäjiltä, miksi englanninkielinen nimi tapahtumalle, jonka koko ohjelma on suomeksi? Ei vastausta. Äidinkielettöminä olemme enemmän tai vähemmän mielettömiä.
&nbsp;

Teemu Keskisarjan kolumni: Olen holokaustin kieltäjä

Historioitsija Teemu Keskisarja lähtee perussuomalaisten eduskuntavaaliehdokkaaksi Uudeltamaalta. Suomen Uutisten haastattelussa Keskisarja sanoo, että päätökseen siirtyä tutkijan kammiosta politiikan näyttämölle vaikutti suuresti pelko Suomen taloudellisen itsenäisyyden menetyksestä EU:lle ja luonnonvarojen luisumisesta ylikansallisiin käsiin. Keskisarja korostaakin, että metsä on kaikille suomalaisille yhteinen asia. &#8211; Haluan ja pystyn vaikuttamaan metsäasiaan. Meidän on kumottava Suomen metsätalouden ja luonnonsuojelun vastakkainasettelu.

Historioitsija Teemu Keskisarja perustelee eilen julkaistulla Suomen Uutisten <a href="https://www.suomenuutiset.fi/historioitsija-teemu-keskisarja-perussuomalaisten-ehdokkaaksi-uudellamaalla-tama-oli-viimeinen-pisara/">videolla</a> päätöstään asettua ehdolle kevään eduskuntavaaleissa perussuomalaisten listalta sillä, että hän havaitsi Suomea uhkaavan perikadon.
Keskisarja avaa, että kyse on laajemmasta kokonaisuudesta, joka kytkeytyy sekä kulttuurisiin ja kielellisiin kuin myös Suomen valtiosuvereniteettiin liittyviin kysymyksiin EU:n liittovaltiokehityksen puristuksessa.
&#8211; Perikato ei valitettavasti ole liioiteltu uhkakuva. Viittaan sillä moniin seikkoihin, kuten taloudellisen itsenäisyyden rippeiden menetykseen EU:lle. Myös luonnonvarojen hallinnan luovutus ylikansallisiin käsiin on konkreettinen uhka.
Kyselyjä useasta puolueesta
Keskisarja on yksi Suomen eturivin kulttuurivaikuttajia. Pitkän harkinnan jälkeen hän päätti suostua perussuomalaisten ehdokkaaksi, koska sanoo, ”ettei tiennyt muuta puoluetta, josta säteilee aitoa lämpöä suomenkielistä kulttuuria ja äidinkieltä kohtaan.”
Kyselyjä miehelle on kuitenkin tullut ennenkin eri puolilta puoluekenttää. Tämän seurauksena Keskisarja sanoo tuntevansa hieman sympatioita eri puolille, ja toteaa sovittelevasti, että kaikissa puolueissa on jotain hyvää.
Keskisarja tunnustaa ihailevansa esimerkiksi vasemmistoliiton entistä europarlamentaarikkoa Esko Seppästä, etenkin tämän kirjallisen tuotannon vuoksi.
&#8211; Esko Seppänen vasemmiston meppinä oli EU-kritiikissään rutkasti aikaansa edellä. Seppänen osoitti Brysselin byrokratian valuviat &#8211; tai oikeammin mielenviat – jopa jämerämmin ja älyllisemmin kuin Timo Soini.
Historia on peili nykyhetkestä
Keskisarja on yksi Suomen tunnetuimpia historioitsijoita. Hän on väitellyt tohtoriksi jo 2006 Suomen historian oppiaineesta. Keskisarjan kattava kirjallinen tuotanto tarjoaakin näkökulmia Suomen menneisyyteen vuosisatojen taakse. Hänet on palkittu Valtion tiedonjulkistamispalkinnolla ja Vuoden historiateos -palkinnolla. Keskisarjan kirjallisesta tuotannosta mainittakoon esimerkiksi Suomussalmen ja Raatteen tien taisteluista kertova Raaka tie raatteeseen.
Kirjoittajan ja tutkijan työtään Keskisarja kuvaa ”olemiseksi kuolleiden ihmisten seurassa”, jossa hän kertoo sinänsä viihtyvänsä hyvin.
&#8211; Muodikas hokema on, että ei pidä katsella peruutuspeiliin. Historia ei olekaan opaskirja tulevaisuuteen, vaan pikemminkin kaukaisuudessa oleva peili nykyisestä elämäntaistelustamme. Jos kansa ei tunne menneisyyttään, se ei myöskään ansaitse tulevaisuuttaan.
Kielitaistelu antoi tasa-arvon
Suomalaisten, etenkin Suomen johtajien, historian tuntemusta Keskisarja kuvaa pintapuoliseksi ja paikoin jopa epä-älylliseksi.
&#8211; Milloin viimeksi kuulit suomalaisen ministerin puheessaan tai somepäivityksessään viittaavan esimerkiksi 1800-luvun kielitaisteluun ja fennomanian läpimurtoon? Juuri kukaan ei näitä enää muista. Vaikka nimenomaan kielitaistelu antoi suomalaisille ihmisarvon ja tasa-arvon ja kohotti kulttuurin, kansansivistyksen ja välillisesti taloudenkin.
Keskisarja korostaa, että politiikassa historian tuntemus on hänelle työkalu.
&#8211; Historia on minulle henki ja elämä, mutta aikalaisena en voi enää katsoa sivusta pahimpia asioita, joita politiikassa tapahtuu. En siis ajattele pelkkää historiaa, vaan myös tulevaisuutta.
Suomalainen metsä sysäsi politiikkaan
Suomalainen metsä on Keskisarjalle sydämen asia. Historioitsijana Keskisarja on syventynyt niin metsien merkitykseen Suomen kehitykselle kuin suomalaisten metsäyhtiöiden historiaan, teollistumiseen ja metsätalouden aluevaikutuksiin. Suomalaisesta metsästä hän on kirjoittanut puolisen tusinaa kirjaa.
Politiikkaan lähtemiseen vaikuttikin vahvasti EU:n suunnitelma Suomen metsien ennallistamiseksi. Maaseudun Tulevaisuuden <a href="https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/faccd0c8-f084-4b00-bb54-d3fa80d27c83">kolumnissaan</a> Keskisarja kuvaa ennallistamisen tarkoittavan lähinnä miljardihintaisia lumeprojekteja. Keskisarjan mukaan EU-komission asetusesitys luonnon ennallistamiseksi EU-alueella kielii koko maanosan mielenvikaisuudesta.
Keskisarja sanookin päättäneensä tehdä pienen akateemisen itsemurhan ja puhua Suomi-neidolle järkeä ennen kuin tämä hyppää koskeen.
&#8211; Alkusysäys politiikkaan lähtemiselle oli ilman muuta EU:n metsäkeskustelu. Siihen minun on pakko puuttua muutenkin kuin kirjoittajana, sillä haluan ja pystyn vaikuttamaan metsäasiaan. Suomalainen metsänomistus takaa ylihuomisesta huolehtimisen kulttuurin Suomessa. Juuri sen takia olemme EU:n metsäisin maa, Keskisarja sanoo.
Hän korostaa, että Suomessa on kumottava Suomen metsätalouden ja luonnonsuojelijoiden keinotekoinen vastakkainasettelu.
&#8211; Luonnonsuojelu on aivan helvetin hyvin mahdollista Suomessa ilman Brysselin luonnotonta byrokratiaa ja metsättömien jäsenmaiden holhousta. Kansallispuiston luomiseen Suomessa ei tietenkään tarvita tuhatta lobbaria, EU:n komissiota, tuhansia sivuja englanninkielistä jargonia ynnä muita.
Pakkoenglanti jyrää oman kielen
Keskisarja sanoo, että nykykulttuurissa häntä sapettaa suomen kielen polkeminen ja halventaminen.
&#8211; Pahin vihollinen on englannin kieli, joka vyöryy päälle viranomaisteksteissä, koulutusteollisuudessa ja nimistössä sekä internetin epäkulttuurissa. Ihmettelen, miksi me perussuomalaiset yleensä kiukuttelemme &#8220;pakkoruotsista&#8221;. Sehän on vain pikku päänsärky. Näennäisen vapaaehtoinen pakkoenglanti on aivosyöpä. Se tappaa ajattelun ja tunteet, joita on mahdollista sanoittaa vain ikiomalla äidinkielellä.
Pakkoenglanti valtaa jatkuvasti enemmän alaa myös akateemisessa maailmassa, mikä näkyy esimerkiksi yhä useampien koulutusohjelmien muuttumisessa englanninkielisiksi. Yhä useampi opinnäytetyö yliopistoissa tehdään englanniksi.
Keskisarja kuvaa tilannetta korkeakoulujen kansainvälistymiskiimaksi.
&#8211; Se tarkoittaa sitä, että kokoukset ovat englanniksi, jos vain yksikin kokouksen osanottaja ei suomea taida. Ansioluetteloissa korostuu englanti. Näin siitä huolimatta, että yliopistojen henkilökunnassa ja opiskelijoissa on valtavasti sellaisia ihmisiä, jotka arvostavat suomea äidinkielenään! Pakkoenglanti tulee ylhäältä päin &#8211; ja siihen voi puuttua.
Länsimaissa valtava kotoutusteollisuus
Keskisarjalla on näkemyksiä muihinkin politiikan keskeisiin substanssikysymyksiin. Kuten viime eduskuntavaaleissakin, myös tällä kertaa maahanmuuttopolitiikka on vaalien alla noussut puheenaiheeksi.
Keskisarja löytää maahanmuuttopolitiikasta paljon korjattavaa.
&#8211; Suomeen, kuten muihinkin länsimaihin, on syntynyt valtava kotoutusteollisuus. Sivuhaarana pyörivät rasisiminvastaiset ajatuspajat. Maahanmuuton tosiseikat ovat hautautuneet omituiseen julkisen sektorin industrialismiin.
Työvoimapula ratkaistaan rakenteellisesti
Nykyisin maahanmuuttoa ajavat vihervasemmistopuolueet kytkevät teeman Suomen väitettyyn ”työvoimapulaan”, vaikka tosiasia on, että Suomeen saapuvat maahanmuuttajat tulevat tänne tekemään pitkälti matalapalkka-alojen töitä, joiden tekijöistä ei ole pulaa nytkään.
Keskisarja sanookin, että työvoimapulaksi kutsuttu tilanne on seurausta siitä, että monia töitä ei yksinkertaisesti vain kannata tehdä eikä teettää.
&#8211; Työvoimaksi on tarjolla satojatuhansia suomalaisia työttömiä, kymmeniätuhansia työttömiä maahanmuuttajia &#8211; ja vielä EU:ssa puolen miljardin ihmisen jokseenkin vapaasti työmarkkina. Kyse on vain siitä, että työn tekemisen ja teettämisen hyödyt eivät tällä hetkellä kohtaa. Ongelma ei parane työvoiman houkuttelulla ulkomailta, vaan verotuksen laskulla, etuuksien pienentämisellä ja muilla rakenteellisilla muutoksilla.
Nato-päätös hoidettiin ripeästi
Eduskuntavaalit 2023 osuvat loppusuoralla olevan Nato-jäsenyysprosessin myötä käänteentekevään taitekohtaan Suomen historiassa. Historioitsija Keskisarja kuitenkin arvioi, että Suomen ulkopoliittinen rooli ei Nato-päätöksen myötä muilta osin muutu merkittävästi, vaan Suomen ulkopolitiikka jatkunee suhteellisen samalla tapaa, rauhallisesti ja vähäeleisesti kuin aikaisemmissakin liittoumissa.
Suomen valtiojohdon ripeä reagointi muuttuneeseen maailmantilanteeseen viime vuonna saa Keskisarjalta kiitokset.
&#8211; Nykyinen hallituksemme, presidenttimme ja eduskuntamme ovat menetelleet Nato-asiassa tarmokkaasti ja oikein. Kiitokset siitä!
Somessa vetelehtiminen ei innosta
Teemu Keskisarja on historiasta ammentava akateemikko, joka kuitenkin pohtii paljon tulevaisuuden kehityskuvioita &#8211; sangen yksilöllinen persoona siis monellakin tapaa. Omaperäistä on sekin, että vaikka Keskisarja tunnetaan laajasti julkisuudessa, häntä ei ole mahdollista tavoittaa sosiaalisen median kautta, koska hän ei ole somessa.
Tulevaisuudessa &#8211; ja mikäli tulee valituksi eduskuntaan &#8211; hän ei ole luopumassa tutkijantyöstään ja kirjoittamisesta.
&#8211; Ehdottomasti jatkan kirjojen kirjoittamista. Somessa en vetelehdi sekuntiakaan.

Teemu Keskisarja: ”Luonnonsuojelu on Suomessa mahdollista ilman Brysselin byrokratiaa ja metsättömien EU-jäsenmaiden holhousta”

pakkoenglanti

Teemu Keskisarjan kolumni: Olen holokaustin kieltäjä

Teemu Keskisarja: ”Luonnonsuojelu on Suomessa mahdollista ilman Brysselin byrokratiaa ja metsättömien EU-jäsenmaiden holhousta”

Uusimmat

Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin

Käsikranaattien käyttö tuplaantui Ruotsin jengisodissa – helpompaa kuin räjähteiden valmistus omaan käyttöön

Kansanedustaja Jaana Strandman haluaa laittaa Itä-Suomen verkkoyhteydet kuntoon: “Yhteyksien toimivuus on kriittinen osa modernin yhteiskunnan toimintakykyä”

Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen

Ruotsista mallia: Rikoshyöty takavarikkoon

Venäjän varjolaivasto seilaa nyt Pohjoisella jäämerellä – ympäristökatastrofi vain ajan kysymys

E16-tietä jatketaan Suomen puolelle – ministeri Ranne: Vahvistaa Suomen turvallisuutta, huoltovarmuutta ja taloutta

Hallitus edistää viranomaisten tiedonvaihtoa – tavoitteena torjua muun muassa järjestäytynyttä rikollisuutta

Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe

Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta

Viikon suosituimmat

Keskustan riveistä perussuomalaisiin siirtynyt Pekka Aittakumpu: ”Perussuomalaiset on Suomen rohkein puolue”

Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen

Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin

Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe

Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin

Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”

Donald Trumpin vierailu Joe Roganin ohjelmassa keräsi ennätysyleisön

Ruotsissa vietettiin hiljainen hetki Hamasin terroristi Yahya Sinwarin muistolle – tuhannet huusivat suosionosoituksia Malmössä

Eurooppaan vyöryi 10 vuodessa 4,5 miljoonaa Syyrian pakolaista – nyt kielteisen turvapaikkapäätökseen saaneet halutaan palauttaa turvalliseen kotimaahansa

Trumpin suosio kasvaa ja demokraattien epätoivo syvenee – on aika kaivaa taas esiin Hitler-kortti

Toimitus suosittelee

Miko Bergbom ja Niko Ohvo: Etelärantaa ja Hakaniemeä yhdistää rakkaus halpatyövoimaa kohtaan

Suomessa vieraillut brittiprofessori: woke-eliitti ja siihen kuuluva media ovat radikalisoituneet voimakkaasti, ja seuraus on karu: he ovat kyvyttömiä enää ymmärtämään tavallisia ihmisiä

Demarien toimittajaliitolla ja Journalistiliitolla kaksoisroolit: Ovat Yleisradion osakkaita, samalla lobbaavat Yle-leikkauksia vastaan

Väestö muuttuu, ongelmat kasaantuvat – Riikka Purra ja Mari Rantanen suuressa maahanmuuttokeskustelussa keskiviikkona (suora lähetys)

Korporaatiomaailma löi jarrut wokelle – identiteettipolitiikka katosi kymmenien suuryritysten vuosikertomuksista

Perussuomalainen 1/2024