Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso Ruotsissa: Liika älylaitteiden käyttö heikentää lasten hyvinvointia

Garedewilta toimenpidealoite nuoren määritelmän kaventamiseksi nuorisolaissa: 10-vuotiaat ja 29-vuotiaat eivät kuulu samoihin nuorteniltoihin

Etelä-Amerikan Elon Musk ei kuvia kumarra – aikoo laittaa Argentiinan talouden paraatikuntoon vaikka väkisin

Merituulivoiman rakentamisesta kannattamatonta –  kohoavat kustannukset, lisääntynyt kilpailu ja inflaatio syövät katteet

Merkittäviä verohyvityksiä suurille teollisille investoinneille – valtiovarainministeri Purra: ”Hallitus tukee suomalaista työtä ja teollisuutta”

Media jatkaa Trumpin demonisointia toisen salamurhayrityksen jälkeenkin – Trump: “En luovuta ikinä!”

Keskisuomalaisen päätoimittaja Yle-pomo Riikka Räisäsestä: Näillä näytöillä joku muu päätoimittaja olisi jo eronnut

Aamulehden ex-päätoimittaja: Ylen piikkiin rakastajansa kanssa matkustanut uutispomo Riikka Räisänen pitäisi siirtää syrjään

Poliisi nappasi Helsingin yliopiston kunniatohtorin kiinni kahdesti – ensin Kööpenhaminassa, sitten Tukholmassa

Halla-aho: Arvelen, että moni muukin kuin persukansa alkaa ymmärtää Ylen prioriteetteja – ”Leikkausvaraa riittää myös tulevaisuudessa”

Antikainen: Yle on väärässä – uutiset somaliaksi ja arabiaksi eivät auta sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan

Oxford

Oxfordin yliopistossa on jo vuosia riidelty siitä, pitäisikö erään rakennuksen julkisivua koristava Cecil Rhodesin patsas poistaa, koska mielenosoittajat ovat syyttäneet Rhodesia kolonialistiksi ja rasistiksi. Yliopiston hallinto kuitenkin päätti, että patsasta ei poisteta, koska kyseessä on suojeltu rakennus ja poistaminen tulisi hyvin kalliiksi. Rhodes siis seisoo seinällä yhä ahkerasta maalituksesta huolimatta.
Patsaan poistamisen sijaan rakennuksen seinustalle päätettiin pystyttää erillinen kyltti, jossa selvennetään Cecil Rhodesin roolia ja kolonialismin taakkaa, kertoo paikallislehti <a href="https://www.oxfordmail.co.uk/news/19639658.disrespectful-new-cecil-rhodes-notice-oriel-college-sparks-debate/">Oxford Mail</a>. Kyltti paljastettiin nyt lokakuussa vietettävän Mustan historian kuukauden kunniaksi.
Kyltissä kerrotaan, että Rhodes oli &#8220;kolonialisti, joka hankki omaisuutensa käyttämällä hyväkseen eteläisen Afrikan mineraaleja, maata ja ihmisiä. Jotkut hänen toimistaan johtivat suuriin ihmishenkien menetyksiin.&#8221;
Kyltissä kerrotaan myös se, että kyseinen Oriel-kampuksen rakennus on pystytetty Cecil Rhodesin lahjoittamilla rahoilla. Siksi hänen patsaansa koristaa talon julkisivua.
&#8220;Orjan kahleet patsaan kaulaan&#8221;
Kaikille pelkkä kyltti ei riitä. Paikallinen taiteilija <a href="https://www.oxfordmail.co.uk/news/19471664.cecil-rhodes-statue-wear-slave-collar-local-artist-says/">haluaisi</a>, että Rhodesin patsaan kaulaan laitettaisiin orjan kahleet. Oxfordin kaupunginvaltuutettu Shaista Aziz puolestaan pitää kylttiä riittämättömänä ja kuvailee Rhodesia &#8220;äänekkääksi valkoisen ylivallan kannattajaksi, kolonialistiksi ja orjanomistajaksi&#8221;.
Todellisuudessa Rhodes ei kuitenkaan ikinä omistanut orjia. Hän syntyi parikymmentä vuotta sen jälkeen, kun orjuus oli jo lopetettu Etelä-Afrikassa.
Timanttimonopoli
Etelä-Englannissa vuonna 1853 syntynyt Rhodes muutti nuorena Etelä-Afrikkaan, jossa hän jo 18-vuotiaana alkoi ostella timanttikaivoksia Rothschildin pankin rahoittamana. Rhodes saavutti käytännössä monopolin timanttikaivosalalla ja hänen perustamansa De Beers -yhtiö hallitsi alaa vielä Rhodesin kuoltuakin.
Politiikassa Cecil Rhodes kohosi Kapmaan pääministeriksi 1890. Viisi vuotta myöhemmin hän joutui eroamaan pääministerin tehtävästä sekaannuttuaan Transvaalin buuritasavaltaan tehtyyn hyökkäykseen.
Rhodesian valloittaja
Pääministerin paikalta erottuaan Rhodes julistautui oman vapaaehtoisjoukkonsa everstiksi ja valloitti alueen, joka myöhemmin tunnettiin nimellä Rhodesia. Sinne hänet myös haudattiin hänen kuoltuaan vuonna 1902. Paikallisten uudisasukkaiden keskuudessa Rhodes oli valtavan suosittu henkilö.
Cecil Rhodesia syytettiin jo hänen elinaikanaan siitä, että hän riisti mustilta näiden maa-alueita. Nuorena Oxfordissa opiskellessaan Rhodes sanoi, että &#8220;englantilainen rotu&#8221; on luotu valloittamaan maailma.
Isoja testamenttilahjoituksia Oxfordin yliopistolle
Upporikas Rhodes pyrki tekemään myös hyvää. Testamentissaan hän jätti Oxfordin yliopistolle suuren summan, jolla rakennettiin patsaskohun kohteena nyt oleva Oriel-kampuksen rakennus. Hän perusti myös nimeään kantavan säätiön, joka kustantaa joka vuosi sadan kansainvälisen jatko-opiskelijan opinnot Oxfordin yliopistossa.
Monet Rhodesin stipendillä Oxfordissa opiskelevat ovat Etelä-Afrikasta tai Zimbabwesta (entisestä Rhodesiasta) kotoisin olevia mustia opiskelijoita. Ja monet heistä ovat osallistuneet Rhodesin patsaan vastaisiin mielenosoituksiin.
&#8220;Murusia takaisin kolonialistien ryöstösaaliista&#8221;
Vuonna 2015 &#8220;Rhodes on kaadettava&#8221; -mielenosoitusten johtohahmoksi noussut Ntokozo Qwabe opiskeli itsekin Rhodes-stipendillä, kertoo <a href="https://www.theguardian.com/education/2016/jan/13/cecil-rhodes-statue-row-chris-patten-tells-students-to-embrace-freedom-of-thought">Guardian</a>-lehti. Hänen mielestään &#8220;stipendirahoilla ei voi ostaa meidän hiljaisuuttamme&#8221;. Qwaben <a href="https://www.independent.co.uk/student/news/ntokozo-qwabe-student-who-accused-oxford-of-proppingup-existence-of-systemic-racism-says-he-is-tired-of-being-asked-why-he-goes-to-the-university-a6790991.html">mielestä</a> hän vain otti takaisin Rhodesin kolonialistista ryöstösaalista.
&#8211; Ei ole tekopyhää opiskella Rhodes-stipendillä ja samalla julkisesti kritisoida Cecil Rhodesia ja hänen imperialistista ja kolonialistista perintöään, sanoi Ntokozo Qwabe.
Vaatimukset Rhodesin patsaan kaatamiseksi nousivat uudelleen esille kesän 2020 BLM-mellakoiden aikana. Suomen Uutiset <a href="https://www.suomenuutiset.fi/blm-mellakat-muuttuivat-kulttuurivallankumoukseksi-jossa-kaadetaan-patsaat-ja-hiljennetaan-vaaraoppiset/">kirjoitti</a> tuolloin, että BLM-mellakat muuttuivat kulttuurivallankumoukseksi, jossa kaadetaan patsaat ja hiljennetään vääräoppiset.

Cecil Rhodesin patsas suvaitsevaiston maalina Oxfordissa – musta Rhodes-stipendiaatti johti mielenosoituksia

Harvardin kutsumat professorit kävivät keväällä paneelikeskustelua siitä, pitäisikö epämiellyttäviin ilmaisuihin ja vihapuheeseen suhtautua väkivaltana ja kieltää ne yliopistoissa. Erään näkökulman mukaan voimakkaat ilmaisut saattavat vammauttaa ihmisiä henkisesti ja aiheuttaa myös fyysistä pahoinvointia. Monissa länsimaisissa yliopistoissa on jo järjestetty aikuisille ihmisille &#8220;turvallisia tiloja&#8221;, joissa epäkorrektit, provosoivat ja poliittisesti kiistanalaiset keskustelut on erikseen kielletty. Toinen näkökulma puolestaan painottaa karaistumisen tärkeyttä: yliopistoilla on tärkeä tehtävä valmistaa kypsiä aikuisia, jotka kykenevät kohtaamaan kaunistelemattoman maailman sellaisena kuin se on. Tuoreimmassa tapauksessa Oxfordin yliopisto kieltäytyi äskettäin ylioppilaskuntansa vaatimuksista sensuroida arkaluontoiseksi tulkittavia opetussisältöjä.

Vaikka yleisesti ottaen länsimaissa sananvapaus turvaa oikeuden myös monien mielestä epämiellyttäviin ilmaisuihin, organisaatiot kuten yliopistot voivat laatia omia sääntöjään. Keväällä ennen koronakriisiä Harvardin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan <a href="https://news.harvard.edu/gazette/story/2020/02/experts-debate-the-regulation-of-hateful-speech-on-campus">Rappaport Forum</a> -tapahtumassa professorit keskustelivat vihapuheesta ja ilmaisunvapaudesta akateemisessa ympäristössä. Arvovaltaisen tilaisuuden otsikkona oli &#8220;Milloin puhe on väkivaltaa? Ja muita kysymyksiä ilmaisusta kampuksella&#8221;. Rappaport Forum on vuosikymmenten saatossa tullut tunnetuksi merkittävistä yhteiskunnallisista vieraistaan, joista kuuluisimpia ovat mm. John F. Kennedy ja Martin Luther King Jr. 
Tällä kertaa keskeisinä panelisteina olivat psykologian professori Lisa Feldman Barrett ja sosiaalipsykologian alalta tunnettu eettisen johtajuuden professori Jonathan Haidt. Poliittisten mielipide-erojen psykologiaa tutkinut Haidt on osallistunut aktiivisesti yhteiskunnalliseen <a href="https://www.suomenuutiset.fi/moraalitutkija-jonathan-haidt-uudessa-kirjassaan-amerikkalaiset-opiskelijat-hyysataan-epaonnistujiksi/">keskusteluun</a> sananvapauden puolesta ja suhtautunut kriittisesti identiteettipolitiikkaan sekä sen edustamaan yliherkkyyden kulttuuriin.
Foorumin avauspuheenvuorossa Harvardin oikeustieteellisen tiedekunnan dekaani John Manning julisti, että huippuyliopiston täytyy olla paikka avoimelle keskustelulle. Viime vuosina tätä ihannetta on haastettu ankarasti, ja se on joutunut tiukempaan syyniin. Poliittisten areenojen kiistat identiteettipolitiikasta ja vihapuheesta ovat levinneet myös yliopistoinstituutioihin. Länsimaisten yliopistojen professorit joutuvat nyt käymään entistä enemmän keskustelua organisaatioidensa ilmaisuvapauden rajoista ja vastaamaan erilaisiin sensuurivaatimuksiin.
<h4>&#8220;Vihaisille ilmaisuille altistuminen&#8221;</h4>
Sanojen rinnastamista väkivaltaan perustellaan sillä, että vihaiset ilmaisut voivat lisätä stressiä sekä altistumista masennukselle ja jopa sydänsairauksille. Barrett myöntää, ettei minkä tahansa epämiellyttävän asian kuuleminen johda väistämättä pahoinvointiin. Riski on kuitenkin olemassa, mikäli henkilö on jo valmiiksi kroonisesti sairas. Tuolloin vihaisille ilmaisuille altistuminen pahentaisi oireita.
Myös Haidt tunnusti, että äärimmäiset ilmaisun muodot voivat selkeästi olla haitallisia, ja niihin on aihetta puuttua. Hän ei kuitenkaan nähnyt perusteita luokitella puhetta väkivallaksi. Korkeakoulutuksen tehtävänä on antaa henkisiä valmiuksia, ja riittävä määrä epämiellyttävääkin puhetta on hänen mukaansa edellytys aikuisen ihmisen oppimiselle. Haidt varoittaa myös sananvapauden rajoittamisen väärinkäyttöpotentiaalista. Ajatus puheesta väkivaltana antaa välineitä mielipidetyrannialle, jossa minkä tahansa epämiellyttävän tai poikkeavan ajatuksen voi leimata väkivallaksi. Tämä olisi vastoin yliopistojen keskeisintä tehtävää.
<h4>Ilmaisunvapaus kasvattaa kohtaamaan oikean maailman</h4>
Epämiellyttävien ilmaisujen kitkemisessä on vaarana nuorten sietokyvyn heikkeneminen. Haidtin mukaan lapsia kasvatetaan kouluissa äärimmäisen stressittömässä ympäristössä maailmaan, jota ei oikeasti ole olemassakaan. Nyt hän pelkää, että sama periaate ulotetaan nuorten aikuisten koulutukseen:
&#8220;Sanotaan, että teemme kaikkemme mikroaggressioiden kitkemiseksi. Sitten kun valmistut koulusta oikeaan elämään ja yrität etsiä töitä, tulet pitämään sitä täysin sietämättömänä.&#8221;
Yleisöstä kysyttiin, eikö muuta yhteiskuntaa tulisi tällöin pitää ongelmaisena. Yliopistolla voisi tuolloin olla esimerkillinen rooli tavoitteiden asettajana muulle yhteiskunnalle. Haidt sanoi, että ilmaisunvapauden vapaaehtoinen rajoittaminen toimii vain joissain paikoissa. Silloinkaan ei olisi mitään takeita, etteikö yliopistosta valmistuva henkilö kohtaisi joskus epämiellyttävää sisältöä.
Myöskään Barrett ei innostunut ajatuksesta tehdä yliopistoista herkempiä ympäristöjä, vaan toivoi lähinnä ihmisten satunnaisten henkisten ongelmien tiedostamista ja parempaa huomioimista.
<h4>Oxfordin yliopisto ei taipunut opiskelijoiden vaatimuksiin</h4>
Toukokuun alussa Oxfordin yliopiston kerrottiin hylänneen opiskelijavetoisen ylioppilaskuntansa aloitteen sensuroida vihapuheeksi tulkittavaa akateemista oppisisältöä. Aloitteessa esitettiin, että transsukupuolisia, muunsukupuolisia, liikuntarajoitteisia, työväenluokkaisia ja naispuolisia opiskelijoita tulisi erityisesti suojella ”vihalta” yliopistoympäristössä.
Päällimmäisenä tarkoituksena oli käytännössä estää yllä mainituille vähemmistöille vihamieliseksi tulkittavan materiaalin sisällyttäminen opetukseen. Aloite pyrki myös sisällyttämään &#8220;triggeröintivaroituksia&#8221; muihin arkoihin materiaaleihin. ”Trigger warning” on sisällön alkuun laitettava varoitus, jonka ansiosta herkkä ja esimerkiksi post-traumaattisille stressioireille altis henkilö osaa välttää lukemasta mm. syrjivää kieltä sisältäviä kirjallisuuskatkelmia.
Yliopisto <a href="https://www.theoxfordblue.co.uk/2020/05/03/breaking-university-rejects-su-motion-to-ban-academic-hate-speech/">kommentoi</a> hylkäävää päätöstään koulun opiskelijalehti Oxford Bluelle:
&#8220;Sananvapaus on yliopiston elinehto. Se mahdollistaa tiedon etsimisen ja auttaa lähestymään totuutta&#8230; Yliopiston ei koskaan pitäisi kieltää lain suojaa nauttivia ilmaisun muotoja&#8230; Väistämättä tämä johtaa siihen, että yliopiston jäsenet kohtaavat näkemyksiä, joista osa on heille vastakkaisia, äärimmäisiä tai loukkaavia. Yliopiston tulee täten edistää ilmaisunvapautta sivistystä vaalien. Kaikki teoriat eivät ole saman arvoisia… Niitä tulee mahdollisuuksien mukaan altistaa todisteille, kyseenalaistaa ja testata… Kenenkään puhujan tai kuulijan ei pitäisi joutua pelottelun tai sensuurin kohteeksi.&#8221;
Yksi maailman tunnetuimmista tieteen kansantajuistajista, professori Richard Dawkins <a href="https://twitter.com/richarddawkins/status/1256652141063811072">tuki</a> yliopiston linjaa provosoimalla twitterissä:
&#8220;Eli historian opiskelijat eivät kykene lukemaan naisten sortamisesta saati natsien noususta tai apartheidista, teologian opiskelijat eivät kykene lukemaan Raamattua tai Koraania, filosofian opiskelijoiden ei pitäisi lukea kovinkaan paljon moraalifilosofian kirjallisuutta jne. Mitä varten he luulevat yliopiston olevan olemassa?&#8221;

Huippuyliopistoista on tullut sensuurivaatimusten näyttämö, mutta rajansa kaikella – Oxford kieltäytyy kiihkoilijoiden kirjarovioista