Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso Ruotsissa: Liika älylaitteiden käyttö heikentää lasten hyvinvointia

Garedewilta toimenpidealoite nuoren määritelmän kaventamiseksi nuorisolaissa: 10-vuotiaat ja 29-vuotiaat eivät kuulu samoihin nuorteniltoihin

Etelä-Amerikan Elon Musk ei kuvia kumarra – aikoo laittaa Argentiinan talouden paraatikuntoon vaikka väkisin

Merituulivoiman rakentamisesta kannattamatonta –  kohoavat kustannukset, lisääntynyt kilpailu ja inflaatio syövät katteet

Merkittäviä verohyvityksiä suurille teollisille investoinneille – valtiovarainministeri Purra: ”Hallitus tukee suomalaista työtä ja teollisuutta”

Media jatkaa Trumpin demonisointia toisen salamurhayrityksen jälkeenkin – Trump: “En luovuta ikinä!”

Keskisuomalaisen päätoimittaja Yle-pomo Riikka Räisäsestä: Näillä näytöillä joku muu päätoimittaja olisi jo eronnut

Aamulehden ex-päätoimittaja: Ylen piikkiin rakastajansa kanssa matkustanut uutispomo Riikka Räisänen pitäisi siirtää syrjään

Poliisi nappasi Helsingin yliopiston kunniatohtorin kiinni kahdesti – ensin Kööpenhaminassa, sitten Tukholmassa

Halla-aho: Arvelen, että moni muukin kuin persukansa alkaa ymmärtää Ylen prioriteetteja – ”Leikkausvaraa riittää myös tulevaisuudessa”

Antikainen: Yle on väärässä – uutiset somaliaksi ja arabiaksi eivät auta sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan

oppilas

Suomessa koululainen voi saada kuulapyssystä ohtaan, mutta kovaksi on meno äitynyt Ruotsissakin: koulukaveria hakataan ja potkitaan naamaan, opettaja saa nyrkistä yrittäessään estää lasta kuristamasta toista tai oppilas uhkaa ottaa puukon kouluun ja tappaa. Koulujen tapahtumat heijastavat lasten arkea, päättelee Sydsvenskan.

Joka neljäs 9–18-vuotias ruotsalaiskoulun oppilas on joutunut väkivallan, uhkailun tai kiusaamisen kohteeksi, <a href="https://www.expressen.se/mama/barn-baby/ny-undersokning-var-fjarde-barn-utsatt-for-allvarligt-vald-i-skolan/">kertoo</a> Expressen.
Sydsvenskan on puolestaan <a href="https://www.sydsvenskan.se/2024-01-03/slag-stryptag-och-dodshot-sa-ser-vardagen-ut-pa-mellanstadiet">käynyt läpi</a> kolmen Etelä-Ruotsissa sijaitsevan peruskoulun 258 uhka- ja vaaratilanneilmoitusta. Aikajana on kolme lukukautta: vuosi 2022 ja kevät 2023. Puolet ilmoituksista koskee väkivaltaa ja uhkailua.
&#8211; Joka viikko on jonkin sortin tappelu. Kun nuorimmilta oppilailta loppuvat sanat, he alkavat potkia, töniä tai kuristaa, toteaa Naverlönn-koulun rehtori Anna Moberg.
Näin on, jos siltä näyttää
Jokaisella luokalla on yleensä kaksi tai kolme oppilasta, jotka tarvitsevat tukea ja huomiota väkivaltaisen käytöksen saamiseksi hallintaan. Sydsvenskan on kaivanut esiin esimerkkejä ilmoituksista, jotka käsittelevät verbaalisia uhkauksia esimerkkikouluissa:
&#8211; Syntyy riita. Oppilas uhkaa ottaa puukon kouluun ja halal-teurastaa toisen koululaisen.
&#8211; ”Työnnänkö haarukan kurkkuusi?”
&#8211; Lapsi uhkaa päivä toisensa jälkeen tappaa toisen lapsen: ”Jos ei tänään niin jonakin toisena päivänä”.
Väkivaltainen työpaikka
Työympäristövirasto (Arbetsmiljöverket) on käynnistänyt<a href="https://www.av.se/arbetsmiljoarbete-och-inspektioner/inspektioner-utredningar-och-kontroller/inspektion/aktuella-inspektioner/hot-och-vald-i-skolan/?hl=v%C3%A5ld%20i%20skolor"> selvityksen</a> väkivallan ja uhkailun kartoittamiseksi Ruotsin kouluissa. Ongelmista työpaikoilla ilmoitetaan yhä useammin ja <a href="https://via.tt.se/pressmeddelande/3374896/sveriges-larare-stor-oro-for-okat-hot-och-vald-i-skolan?publisherId=3236597&amp;lang=sv">väkivalta</a> kouluissa on yhä vakavampaa. Kymmenessä vuodessa tapausten määrä on <a href="https://www.svt.se/nyheter/inrikes/anmalningarna-av-vald-och-hot-i-skolan-har-fordubblats">kaksinkertaistunut</a>.
&#8211; Mitä tulee opettajin ja kouluavustajiin, luvut eivät todellakaan ole lystikästä luettavaa. Tuskin on toista ammattia, jossa väkivalta on niin arkista, sanoo Arbetsmiljöverketin asiantuntija Kristian Hansson.
Useimmissa tapauksissa aikuista on lyöty tai heitä on kivitetty, kun he ovat yrittäneet rauhoittaa lapsia. Esimerkkikouluissa onkin otettu käyttöön tietyt rutiinit ja niihin liittyvä koulutus väkivaltatilanteiden rauhoittamiseksi.

Hakkaamista, kuristamista ja tappouhkauksia – peruskoulun arkea Ruotsissa

Kunniakäsitykset, islamofobia tai antisemitismi eivät ole yhtäkkiä esiin putkahtavia teemoja ruotsalaiskouluissa. Oppilaat ovat eläneet niiden keskellä koko ikänsä. Lasten ja nuorten taustat ovat usein täysin erillään valtakulttuurista ja se on jo itsessään ongelma. Kouluissa vaietaan usein vaikeista asioista ja siihen pitäisi saada muutos.

Opettajat ruotsalaiskouluissa väistelevät kiistanalaisia aiheita ja ovat mieluummin hiljaa, kuin joutuvat myrskyn silmään. Ruotsin Koulutarkastuslaitos (Skolinspektionen) julkaisi taannoin <a href="https://www.skolinspektionen.se/aktuellt/nyheter/kontroversiella-fragor-ar-en-viktig-del-i-undervisningen/">raportin,</a> jonka mukaan kouluissa vältetään puhumista esimerkiksi rasismista, maahanmuutosta, ympäristöasioista, bensanhinnoista tai seksuaalisesta suuntautumisesta.
Koulutarkastuslaitoksen selvitys osoittaa, että ”on olemassa riski siitä, että opettaja välttelee tämän tapaisia kysymyksiä muun muassa konfliktien pelossa”. Parannettavaa löytyi kaikkiaan 21 koulusta, kun tarkastuksen kohteena oli yhteensä 30 oppilaitosta.
Perinteet haastavat nykyisyyden
Eri puolilta maailmaa tulevien ihmisten kansoittamilla alueilla saattaa edelleen vallita perinteinen machokulttuuri ja nainen on se heikompi ja usein myös rikkinäinen astia.
Emansipaatio on lapselle tai nuorelle unta vain ja ristiriita todellisuuden ja opetussuunnitelman välillä usein hankalasti ylitettävissä.
&#8211; Joskus tulee mielen, että oppilaat puhuvat meille asioita, joita haluamme kuulla, koska se heidän mielestään saattaa näkyä parempana numerona todistuksessa, <a href="https://www.svd.se/a/l3v9G9/larare-undviker-kansliga-amnen-stor-klyfta-mellan-killar-och-tjejer">pohtii</a> erityisopettaja Pär Wallin Svenska Dagbladetissa.
Opetuksen tavoitteena vapaa ja ajatteleva yksilö
Ruotsin koulujen opetussuunnitelmissa on lukuisa määrä tavoitteita, jotka jokainen avoimeen kansalaisyhteiskuntaan kasvanut voi allekirjoittaa. Haasteet tosin ovat samoja kuin aikanaan yritettäessä yhdistää sosialismin teoria ja käytäntö.
&#8211; Kaikille lapsilla ja nuorilla on Ruotsissa täsmälleen samat oikeudet opetukseen, jonka koululaki ja opetussuunnitelma määrittelevät. Nyt puheena olevat kysymykset ovat tärkeä osa tätä kokonaisuutta, <a href="https://www.svd.se/a/O8jb7b/skolminister-lotta-edholm-tystnadskultur-far-inte-ta-over-i-skolan">sanoo</a> porvarihallituksen kouluministeri Lotta Edholm.
&#8211; Jos oppilas tuo mukanaan kotona vallitsevat patriarkaaliset uskomukset, koulun rooli on entistäkin tärkeämpi. Eräs koulun tärkeimmistä tehtävistä on antaa oppilaalle mahdollisuus kasvaa vapaaksi, itsenäiseksi ja ajattelevaksi yksilöksi.

Kouluministeri vaatii toimia: ”Vaikenemisen kulttuuri ei saa vallata ruotsalaiskouluja”

Perussuomalaisten naisjärjestö on pettynyt siihen, ettei valtion budjettineuvotteluissa suunnattu panostuksia peruskoulutuksen tason parantamiseksi ja koulurauhan takaamiseksi.

&#8211; Koulukiusaamiselle on kerta kaikkiaan saatava stoppi. Nyt vastuuta pompotellaan ja kiusatut kärsivät. Kiusaamiseen on puututtava heti alkuvaiheessa, koska traumat kiusaamisesta voivat vaikuttaa loppuelämään, Perussuomalaisten Naisten puheenjohtaja, kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaa toteaa.
Ei oppivelvollisuuden pidentämiselle
Naisjärjestö panostaisi varhaiseen puuttumiseen ensisijaisesti ja pitää puheita maksuttomasta toisesta asteesta ja erityisesti oppivelvollisuuden pidentämisestä väärinä lääkkeinä.
&#8211; Vähävaraisia perheitä pitää tietysti tukea, mutta oppivelvollisuuden venyttäminen ei poista niitä syitä, joiden vuoksi nuoret putoavat kelkasta. Jos näihin suunnitellut rahat käytetään varhaiseen puuttumiseen, voidaan saada tuloksia aikaan, Perussuomalaisten julkilausumassa täsmennetään.
Liikaa integraatiota liian suurissa ryhmissä
Perussuomalaiset Naiset muistuttaa, että moni lapsi tarvitsee oppimiseen erityistukea jo aikaisessa vaiheessa koulutaipalettaan.
&#8211; Luokissa on hyvin eri tasoisia oppilaita liian suurissa ryhmissä. Tämä haittaa kaikkien oppimista – myös erityisryhmien. Maahanmuuttajataustaiset lapset luovat vielä oman haasteensa oppimisympäristöön. Opettajien ja avustajien resurssit loppuvat kesken, ja oppimisen kanssa painiskelevat lapset jäävät vielä pahemmin jälkeen.
Vapaan kasvatuksen tulokset näkyvät
Perussuomalaiset Naiset vaativat myös kurinpalautusta luokkiin. Opettajien auktoriteetti on heidän mukaansa heikentynyt liian vapaan kasvatuksen ja individualismin myötä.
&#8211; Opettajien jaksaminen on koetuksella. Luokkiin tarvitaan kuria ja järjestystä takaisin – niin, että opettaja on oikea auktoriteetti. Pitää myös muistaa, etteivät opettajat yksin ole vastuussa lasten kasvatuksesta vaan ensisijainen kasvattaja tulee lapsen kotoa. Lapset tarvitsevat rajoja ja rakkautta, jotta heistä kasvaa tasapainoisia aikuisia.
Ilmiöoppiminen on eräänlainen ihmiskoe
PS-Naiset arvostelee myös niin sanottua ilmiöoppimista, jolla heidän mukaansa sysätään liikaa vastuuta lapselle.
&#8211; Ei lapsi osaa ottaa sellaista itsenäistä oppijan roolia ja vastuuta. Hänelle ”ilmiöoppiminen” on hölmöä sanan helinää vailla konkretiaa. Pisa-tuloksemme laskevat ja lapsemme ja nuoremme voivat pahoin, ja tällaiset uudistukset vain laittavat lapset enemmän heitteille.
&#8211; Miksi hyviksi koetut järjestelmät ja tyylit pitää romuttaa jonkin ideologisen opetusmallin tieltä? Tämä näyttää olevan ihmiskoe, jossa panoksena on lastemme tulevaisuus.

Perussuomalaiset Naiset: Opettajien jaksaminen on koetuksella – “Luokkiin tarvitaan kuria ja järjestystä takaisin”