Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso Ruotsissa: Liika älylaitteiden käyttö heikentää lasten hyvinvointia

Garedewilta toimenpidealoite nuoren määritelmän kaventamiseksi nuorisolaissa: 10-vuotiaat ja 29-vuotiaat eivät kuulu samoihin nuorteniltoihin

Etelä-Amerikan Elon Musk ei kuvia kumarra – aikoo laittaa Argentiinan talouden paraatikuntoon vaikka väkisin

Merituulivoiman rakentamisesta kannattamatonta –  kohoavat kustannukset, lisääntynyt kilpailu ja inflaatio syövät katteet

Merkittäviä verohyvityksiä suurille teollisille investoinneille – valtiovarainministeri Purra: ”Hallitus tukee suomalaista työtä ja teollisuutta”

Media jatkaa Trumpin demonisointia toisen salamurhayrityksen jälkeenkin – Trump: “En luovuta ikinä!”

Keskisuomalaisen päätoimittaja Yle-pomo Riikka Räisäsestä: Näillä näytöillä joku muu päätoimittaja olisi jo eronnut

Aamulehden ex-päätoimittaja: Ylen piikkiin rakastajansa kanssa matkustanut uutispomo Riikka Räisänen pitäisi siirtää syrjään

Poliisi nappasi Helsingin yliopiston kunniatohtorin kiinni kahdesti – ensin Kööpenhaminassa, sitten Tukholmassa

Halla-aho: Arvelen, että moni muukin kuin persukansa alkaa ymmärtää Ylen prioriteetteja – ”Leikkausvaraa riittää myös tulevaisuudessa”

Antikainen: Yle on väärässä – uutiset somaliaksi ja arabiaksi eivät auta sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan

Operaatiokeskus

Tukholmassa rikollisjengejä vastaan taistelee poliisin erikoisyksikkö, jonka työstä media tietää kovin niukasti. Virkavallan arki on rankkaa jengiläisten tappaessa toisiaan ja räjäytellessä todellisten tai kuviteltujen vihollisten asumuksia. Vaikeimpaan paikkaan poliisi joutuu, jos vastassa on 10-vuotias lapsi ase kädessä, kertoo Dagens Nyheter.

Tukholman poliisitalon kahdeksannessa kerroksessa Kungsholmenilla sijaitsee epäsiisti huone, jonne ei ole asiaa ulkopuolisilla, edes siivoojalla. Huone on poliisin <a href="https://www.expressen.se/nyheter/polisen-om-barnens-vald-sprids-som-en-tsunami/">operaatiokeskus</a>, josta johdetaan <a href="https://polisen.se/om-polisen/polisens-arbete/sprangningar-och-skjutningar/">jengisodan</a> vastaisia toimia pääkaupungissa.
Aamukokouksessa kello kahdeksan käydään ensin porukalla pikkupuhetta mukavista asioista ja vasta sen jälkeen todellisuus lyö silmille:
Millaiselta näyttää tutkinnan kuvissa <a href="https://www.tv4.se/artikel/5nsNOkPX4oNynLHMy3ttLq/layth-14-hittad-doed-foersvann-fran-hvb-hem-i-nykoeping">14-vuotias poika</a> köysi kaulassa, kädet sidottuna ja suu teipattuna. Sienestäjä löysi ruumiin sattumalta. Millainen on jengisodan todellisuus tänään, kuka on hyökkäämässä kenenkin kimppuun, kuka tilaa murhan ja missä isku voisi tapahtua.
Media tietää tuskin puoliakaan todellisuudesta
Vuorossa olevat poliisit käyvät läpi yön tapahtumat, mitä tehtiin ja mitä pitää seuraavaksi saada aikaan. Operaatiokeskuksen vuorovahvuus on seitsemän henkeä. Tiimin ulkopuolisena on läsnä vielä sosiaalisihteeri, koska sekä tappajat että heidän uhrinsa ovat usein alaikäisiä.
&#8211; Kaikkea tapahtunutta on vaikea saada kootuksi yhteen, <a href="https://www.dn.se/sverige/inifran-polisens-hemliga-hogkvarter-valdsvagen-ar-var-pandemi/">kertoo</a> kenttäjohtajana vuorossa työskentelevä Kristofer Olheim Dagens Nyheterille.
&#8211; Mediassa kerrotaan tuskin puoliakaan siitä, minkä kaiken kanssa me täällä työskentelemme.
Oman lapsen ikäiset rikolliset
Poliisille tuottaa hankaluuksia se, että heitä vastassa ovat <a href="https://bra.se/publikationer/arkiv/publikationer/2023-11-01-barn-och-unga-i-kriminella-natverk.html">lapset</a>, jotka voivat olla iältään jopa 10 vuoden kummankin puolen. Poliisin joutuvat kohtaamaan, taltuttamaan ja riisumaan aseista omien lastensa ikäisiä rikollisia. Se voi tuntua tosi oudolta, eikä poliisi ole saanut tähän koulutusta.
&#8211; Siinä tulee poliisille henkisiä esteitä, kun itse on tottunut olemaan vanhemman roolissa. Jos lapsella on ase kädessään, ei siihen kuitenkaan reagoi samalla tavalla, kuin jos vastassa olisi aikuinen, Olheim sanoo.
&#8211; Tällaiset tilanteet vaativat panostusta sekä henkiseen valmistautumiseen että jälkipuintiin.

Tukholman poliisin vaikea valinta: ”Jos lapsella on ase kädessä, siihen ei reagoi samoin kuin aikuiseen”

Normaaliolojen hallinnollinen johtaminen ei riitä poikkeustilassa, vaan sen rinnalle tarvitaan kriisiajan johtamisjärjestelmä, joka on vakiomenettely tällaisissa tilanteissa. Eversti Urpo Leppäjärven mielestä operaatiokeskus olisi pitänyt ottaa käyttöön heti, kun koronakriisi alkoi. Hän kommentoi asiaa Suomen Uutisille.

Hallitus <a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006460345.html">kertoi</a> 1.4 toimista, joilla se vahvistaa johtamista ja koordinointia koronaviruksen aiheuttamissa poikkeusoloissa. Valtioneuvoston kansliaan perustetaan pysyvän tilannekeskuksen rinnalle erillinen koronavirukseen keskittyvä 17-jäseninen operaatiokeskus, päällikkönään Heikki Hovi. Lisäksi hallitus laajentaa koronatoimia koordinoivaa Covid19-ryhmää, jonka käyttöön operaatiokeskus tuottaa tietoa. Ryhmää luotsaa pääministerin valtiosihteeri Mikko Koskinen.
Eversti Urpo Leppäjärven mielestä operaatiokeskus olisi pitänyt ottaa käyttöön heti, kun kriisi alkoi.
– Se olisi antanut päättäjille työrauhan keskittyä alusta asti siihen, mikä on kokonaisuuden kannalta oleellista.
Johtamisvastuun delegointi mahdollistaa nopean, joustavan ja tarkoituksenmukaisen toiminnan. Leppäjärven näkemyksen mukaan ennakoimisen välttämättömyys oli syynä siihen, että presidentti Sauli Niinistö <a href="https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/hallituslahde-mtv-lle-istuva-presidentti-on-vahan-valia-ehdottanut-jonkinlaisen-turvallisuusneuvoston-perustamista/7774484?fbclid=IwAR3lpXY8uGyYLWefYZXEqcty5jn7JNb_B8gHMtkpLV9qrma_DpLi_h18Mw0#gs.2nbwfg">ehdotti</a> pääministeri Sanna Marinille ”nyrkin” eli <a href="https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006457022.html">operatiivisen johtoryhmän</a> perustamista.
– Presidentillä on pitkä kokemus valtion johtamisesta. Hän on valtion ylintä johtoa ja ylipäällikkönä hänellä on velvollisuutensa ja myös tärkeä rooli valmiuslain käyttöesityksessä, Leppäjärvi toteaa.
<h4>Operaatiokeskuksen tilat heti käyttöön 24/7</h4>
Hallituksen nyt kaavailema operaatiokeskus ei ole mitään uusi juttu, joka olisi nyt vasta keksitty. Operaatiokeskus on nimittäin suunniteltu otettavaksi käyttöön jo olemassa olevissa poikkeustilannesuunnitelmissa. Sille on varattu tilakin. Urpo Leppäjärvi on itse käynyt kyseisessä keskuksessa virassa ollessaan.
– Operaatiokeskuksen tiloissa on valmiina maanlaajuiset viestiyhteydet ja täydelliset toimintasuunnitelmat. Se on organisoitu majoitustiloja myöten pitkäaikaista toimintaa varten, joten henkilöiden ei tarvitsisi edes poistua sieltä. Se on tehty juuri hallituksen käyttöön, tilaa on varattu myös presidentille.
Leppäjärvi toivookin, että eri virastojen ja laitosten virkamiehet alkavat nyt kiireesti pyörittää operaatiokeskusta 24/7 eivätkä enää <a href="https://www.is.fi/politiikka/art-2000006459301.html">luista kokoontumisista</a>, kuten tähän asti.
– Nämä niin kutsutut ”yhteysupseerit” kokoaisivat eri hallinnonalojen tiedot yhteen, kuulisivat asiantuntijoita laaja-alaisesti, analysoisivat dataa ja tekisivät tilannearvioita, joiden pohjalta tehtäisiin esityksiä päättäjille. Tehtävänä olisi myös päätösten toimeenpano ja niiden valvonta, Leppäjärvi sanoo.
Vain operaatiokeskus nimittäin mahdollistaa kriisiaikana välttämättömän nopeatempoisen johtamisen, sillä valtioneuvosto ei ole operatiivinen toimija vaan se hoitaa hallinnolliset asiat kuten lainsäädännön, päätöksenteon ja resursoinnin.
<h4>Hyvä kriisijohtajuus on ennakoimista pahimpaan </h4>
Rajavartiolaitoksen palveluksessa kolme vuosikymmentä toimineena sissikouluttajana ja Raja- ja Merivartiokoulun johtajana Urpo Leppäjärvi tietää, että kriisijohtamisessa ytimessä on vahva ennakointi, nopea toimeenpanokyky, jatkuva tilannekuvan ylläpito ja ympärivuorokautinen johtamisvalmius. Kriisijohtamisen lähtökohta on varsin selkeä: <a href="https://www.verkkouutiset.fi/juha-sipila-suurhyokkays-edellyttaa-kovaa-valmistelua/?fbclid=IwAR09NJ9zlRiN8yQiUrbVl0CAe-4HgqGoDjJoApaQ_y2K5AHZ_aUvODV4YAc#44453689">on varauduttava</a> pahimpaan mahdolliseen.
– Mitä pikimmin on tehtävä pohjatyöt eli laadittava pahimman vaihtoehdon skenaario. Sen pohjalta toimitaan ja sitten vasta tarkastellaan lievempiä keinoja.Ennakoiminen ja varautuminen pitäisi organisaatioita koko ajan valmiudessa tilanteen mahdolliseen eskaloitumiseen. Leppäjärven arvion mukaan valtioneuvoston toiminta ei kuitenkaan ole ollut ennakoivaa vaan <a href="https://www.suomenuutiset.fi/koronatilastointi-kuralla-thl-ei-tieda-mita-sairaaloissa-tapahtuu-dosentti-moittii-pitaisi-olla-teknisesti-yksinkertaista/">reagoivaa</a>. Kenelläkään ei ole ollut kokonaiskuvaa kriisitilanteesta, koska viranomaisten toiminnat on hajautettu erilleen ja kohtalokkaita <a href="https://www.uusisuomi.fi/uutiset/sielta-paasi-rypas-liikkeelle-il-ministerion-johtaja-myontaa-virheen-lentokentalle-tulleiden-koronatoimissa/c7e08bba-544f-4e3a-a6b6-8fa8d3ef627f">tietokatkoja</a> on jo syntynyt.
– Tämä tuli <a href="https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/5c878360-a985-4fd9-83b6-031fbefd6a19">todistetuksi lentokentillä</a>, kun Suomeen palanneiden valvonta ei toiminut. Viranomaisten <a href="https://www.lapinkansa.fi/analyysi-hallitus-purkaa-koronahimmelia-ja-teravoi/756659">koordinointi</a> puuttui täysin, vaikka lentokenttien ja liikennekeskusten suojaus- ja eristämissuunnitelmat ovat olemassa, Leppäjärvi sanoo.
Hän muistuttaa siitä, ettei virhe ollut viranomaisten vika, koska he toimivat vallitsevan tilanteen mukaan eikä heillä ollut ennakointivaltuuksia.– Mutta hallitus olisi sen voinut päättää ajoissa, jos tilannetta olisi osattu arvioida etukäteen.
Myös <a href="https://www.suomenuutiset.fi/nakokulma-kertokaa-meille-mita-tapahtuu/">kansalaisia olisi jo pitänyt valmistella</a> pahinta vaihtoehtoa varten. Leppäjärvi uskoo <a href="https://yle.fi/uutiset/3-11229831?fbclid=IwAR2KTEraTipWa0DiDyr0BLcb78sES_SmUQLDFcyVpOaM4WEG47BuguVWuBg">koronakriisin vähättelyn</a> syöneen kansalaisten <a href="https://www.mediuutiset.fi/debatti/laakari-hallitukselta-taysin-vaara-liike-voihan-viruslinko/8fb46647-260b-4d42-9b05-f7ddcb4b7cd6?fbclid=IwAR0Hs8MxkPWJlChNUBEovEuP3PQAKYQj5RN51cUY3g9ZK0xBmN2XySlELI8">luottamusta</a> viranomaisten ja hallituksen pätevyyteen.
– Mielestäni olisi ihan voitu antaa ennakkovaroitus, että näillä ja näillä kriteereillä tilanne voi eskaloitua. Jos sitten pahin ei toteudu, voidaan jälkikäteen todeta, etteivät kriteerit onneksi täyttyneetkään.
<h4>Kriisissä ennemminkin ylireagoidaan kuin odotellaan</h4>
Kriisin hetkellä päätökset pitää tehdä nopeasti, joten ne joudutaan monesti tekemään puutteellisilla tilannetiedoilla.
– On parempi tehdä päätös kuin jättää päättämättä. Ei suotta sanota, että ”päätös se on paskakin päätös”, summaa Leppäjärvi.
Hän korostaa sitä, että nopeat päätökset voivat johtaa ylireagointiin. Se on kuitenkin parempi kuin tilanne, jossa ei tehdä mitään.
– Ylireagoinnin voi myöhemmin purkaa, mutta jos reagoit aina viiveellä, olet aina myöhässä, tai et voi reagoida ollenkaan.
Eversti Leppäjärvi ottaa esimerkiksi Etelä-Korean, jossa aluksi ylireagoitiin koronaan.
– Lopputuloksen kannalta siitä oli pelkkää hyötyä.
Suomalaisessa kulttuurissa ylireagointia on vanhastaan pidetty ”liikana intoiluna”. Johtamiskulttuuri on Leppäjärven mukaan onneksi muuttunut.
– Kenraali Adolf Ehrnroothin mielestä vastahyökkäys ei tule koskaan liian aikaisin, yleensä se tulee liian myöhään.
<h4>Johtajaa saa kritisoida yhteisessä taistelussa</h4>
Viime viikolla pääministeri Sanna Marin <a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006457439.html">pyysi työrauhaa</a> ja pyysi <a href="https://www.verkkouutiset.fi/sanna-marin-viranomaisia-ei-kyseenalaisteta-kriisin-aikana/">siirtämään kritiikin</a> kriisin jälkeiseen aikaan. Eversti Urpo Leppäjärvelle menettely toi mieleen vanhan sotaväen, jossa johtajaa ei saanut kritisoida.
– On hyvin outoa ajatella, että annetaan hallituksen johtaa ja katsotaan sitten myöhemmin, miten kävi. Nyt pitää panna kaikki peliin. Ei tässä kriisissä ole sivustakatsojia.
Eversti Urpo Leppäjärvi on urallaan osallistunut kriisiajan suunnitteluihin ja yhteistoimintaan siviiliviranomaisten kanssa sekä toiminut turvallisuusalan konsulttina kotimaassa ja ulkomailla. Maanpuolustuskorkeakoulun johtamistaidon mentorina hän tietää, että sotilasjohtajia koulutetaan esittämään ja vastaanottamaan kritiikkiä sekä oppimaan palautteesta.
– Mitä enemmän rakentavaa kritiikkiä tulee, sen parempi. Ilman palautetta johtaja voi fiksoitua eli takertua putkinäköisesti vanhaan toimintamalliin.
Nykyajan johtajan tärkeä ominaisuus on kyky kuunnella muita.
– Hyvällä johtajalla on niin sanottua taktista empatiakykyä. Hän oikeasti ymmärtää toisen ihmisen sanoman, riippumatta siitä, mitä mieltä hän itse on, Leppäjärvi summaa.
<h4>Vain kokemus tekee hyvän johtajan</h4>
Yhteistyö on johtamisen avainsana, mutta päätöksentekijällä on loppupelissä jakamaton vastuu. Hän ei voi selitellä tekemisiään, sillä lopputulos puhuu puolestaan. Kriisin lopputulos tyydyttää harvoin kaikkia, joten johtajan ei tule miettiä omaa kohtaloaan, vaan sitä, miten päämäärä saavutetaan eli miten turvataan kansalaiset.
– Oman aseman miettiminen on hyvin inhimillistä, mutta se erottaakin suuret johtajat vaatimattomista, Leppäjärvi kertoo ja jatkaa: Hyvä johtaja laittaa itsensä likoon vaikeissakin ratkaisuissa.
Hyväksi johtajaksi ei synnytä vaan siihen tarvitaan koulutusta. Ennen kaikkea hyvään johtajuuteen kuljetaan vain yhtä tietä: kokemuksen tietä.
– Joka yrittää johtaa kaikkea, ei johda mitään, muistelee Leppäjärvi vanhaa preussilaista sanontaa.
Nykyisen koronakriisin johtaminen on mahdoton tehtävä, jos sitä johtavat lähes kokemattomat ja kriiseihin kouluttamattomat nuoret johtajat tilanteessa, jossa kukaan ei ole ollut aiemmin.
– Hapuilu on täysin ymmärrettävää. Ei heitä voi siitä moittia, Leppäjärvi myöntää.
– He yrittävät parhaansa, mutta sehän ei tietenkään riitä.
Siksi Leppäjärven mukaan hallituksen kannattaisi tarttua kokeneimpien johtajien ja asiantuntijoiden avuntarjouksiin ja sillä tavalla osoittaa puhaltavansa yhteiseen hiileen kaikkien hyväksi.
– Vahva johtaja uskaltaa delegoida, sanoo Leppäjärvi ja muistelee presidentti Risto Rytiä, jolla oli kanttia sanoa, että vaikka olen ylipäällikkö, luovutan tehtävän itseltäni pois, koska minulla ei ole kokemusta kriisijohtamisesta.
– Hän kuitenkin säilytti lopullisen vastuunsa politiikasta ja otti henkilökohtaisen vastuun toimistaan presidenttinä.

Sissikouluttaja hoputtaa käynnistämään operaatiokeskuksen täydellä teholla – muistuttaa Adolf Ehrnroothin opista: “vastahyökkäys ei tule koskaan liian aikaisin, yleensä se tulee liian myöhään”