Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso Ruotsissa: Liika älylaitteiden käyttö heikentää lasten hyvinvointia

Garedewilta toimenpidealoite nuoren määritelmän kaventamiseksi nuorisolaissa: 10-vuotiaat ja 29-vuotiaat eivät kuulu samoihin nuorteniltoihin

Etelä-Amerikan Elon Musk ei kuvia kumarra – aikoo laittaa Argentiinan talouden paraatikuntoon vaikka väkisin

Merituulivoiman rakentamisesta kannattamatonta –  kohoavat kustannukset, lisääntynyt kilpailu ja inflaatio syövät katteet

Merkittäviä verohyvityksiä suurille teollisille investoinneille – valtiovarainministeri Purra: ”Hallitus tukee suomalaista työtä ja teollisuutta”

Media jatkaa Trumpin demonisointia toisen salamurhayrityksen jälkeenkin – Trump: “En luovuta ikinä!”

Keskisuomalaisen päätoimittaja Yle-pomo Riikka Räisäsestä: Näillä näytöillä joku muu päätoimittaja olisi jo eronnut

Aamulehden ex-päätoimittaja: Ylen piikkiin rakastajansa kanssa matkustanut uutispomo Riikka Räisänen pitäisi siirtää syrjään

Poliisi nappasi Helsingin yliopiston kunniatohtorin kiinni kahdesti – ensin Kööpenhaminassa, sitten Tukholmassa

Halla-aho: Arvelen, että moni muukin kuin persukansa alkaa ymmärtää Ylen prioriteetteja – ”Leikkausvaraa riittää myös tulevaisuudessa”

Antikainen: Yle on väärässä – uutiset somaliaksi ja arabiaksi eivät auta sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan

Omaisuusrikokset

Valtiontaloudessa asiat ovat joskus pienestä kiinni. Pääministeri Marinin hallitus ottaa ensi vuonna lähes 7 000 miljoonaa euroa lisää velkaa keskellä talouskasvua ja lisää monia pysyviä menoja, mutta poliisin tarvitsemaan 40 miljoonan määrärahojen lisäykseen ei rahaa löydy kuin neljännes. Perussuomalaisten kansanedustaja Jani Mäkelä pitää hallituksen prioriteetteja käsittämättöminä.

Vajaaksi jäävä 30 miljoonaa euroa aiheuttaa poliisin arvion mukaan toiminnan supistamista ja merkittäviä irtisanomisia. Jani Mäkelän mukaan kysymys on arvovalinnoista.
Hallitus osoittaa kehitysapuun 1 257 miljoonaa euroa. Siirtämällä siitä kymmenen päivän rahat poliisille ratkaistaisiin koko vaje.
&#8211; Näin hallitus ei aio kuitenkaan tehdä, vaan sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) tyytyy ”toivomaan” eduskunnan kyselytunnilla, ettei kovin montaa poliisia tarvitsisi irtisanoa! Mitään syytä tähän hallitus ei tivaamisesta huolimatta suostu kertomaan, Mäkelä puuskahtaa.
Luottamus ei ole itsestäänselvyys
Mäkelä pitää hallituksen arvovalintoja käsittämättöminä tilanteessa, jossa huumerikollisuus kasvaa koko maassa voimakkaasti ja uudet rikollisuuden muodot, kuten väkivaltaiset nuorten miesten jengit ja joukkotappelut, ovat rantautuneet suomalaiseen yhteiskuntaan.
&#8211; Suomalaiset luottavat viranomaisiin. Luottamus ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys &#8211; se pitää ansaita joka päivä. Poliisi ansaitsee luottamuksen sillä, että selvittää rikoksia ja pystyy vastaamaan kansalaisten tarpeeseen. Nyt hallitus on tarkoituksellisesti vaarantamassa tätä luottamusta, Mäkelä varoittaa.
Turvallisuudesta ei saa tinkiä
Ihmisten oikeustajuun ei mahdu, että samaan aikaan omaisuusrikoksia jää selvittämättä tutkijoiden puuttuessa, mutta punavihreä virkakoneisto painostaa poliiseja ottamaan kiinni ihmisiä väärinajattelusta ja vanhoista kirjoituksistaan.
&#8211; Perussuomalaisten linja on selvä. Yhteiskunnan tulee hoitaa ensin tärkeimmät tehtävänsä ja yrittää parannella maailmaa vasta jos jotain jää yli. Turvallisuus on keskeinen peruspalvelu ja perusoikeus – siitä ei voi eikä saa tinkiä. Poliisille pitää antaa resurssit ja ohjata käyttämään ne oikeaan työhön kentällä, Mäkelä vaatii.
&nbsp;

Hallitus vaarantaa suomalaisten luottamuksen viranomaisiin – Mäkelä: “Turvallisuus on perusoikeus”

Perussuomalaisten kansanedustaja Ritva &#8220;Kike&#8221; Elomaalta oli mennä kahvit väärään kurkkuun hänen lukiessaan uutista hallituksen aikeista leikata poliisin määrärahoja entisestään. Elomaa ihmettelee, miten voi olla mahdollista, että poliisin budjetti saattaa jäädä peräti 35–40 miljoonaa euroa vajaaksi.

Poliisin määrärahojen leikkaamisen seurauksena on pakko hakea säästöjä jo aiempien säästötoimien myötä tiukoille viritetystä toiminnasta. Näin ollen säästöt näkyvät väistämättä kenttätason lainvalvonnassa ja suomalaisten turvallisuudesta huolehtimisessa. Myös poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen on nostanut esille sen tosiseikan, etteivät budjettipäätökset kulje käsi kädessä poliisin toimintaan kohdistuvien odotusten kanssa.
&#8211; Mikä on turvallisuuden arvo Sanna Marinin hallituksen silmissä? Poliisi on ollut aivan liian usein budjettileikkurin tähtäimessä kuluvan vuosituhannen aikana. Mielestäni lisäleikkauksiin ei ole missään nimessä enää varaa, koska pidän poliisin työtä kansalaisten turvallisuuden takaamiseksi äärimmäisen tärkeänä, sanoo Ritva &#8220;Kike&#8221; Elomaa.
Leikkaukset johtavat työpaikkojen vähenemiseen
Lisäksi poliisilaitosten toiminta nojaa pitkälti miesvahvuuteen, ja leikkaukset johtavat väistämättä työpaikkojen vähenemiseen. Liialliset säästötoimet ovat myös suuri riski henkilöstön työssäjaksamiselle.
&#8211; Kun poliisin resurssit hupenevat, pystytään puuttumaan lähinnä vakaviin henkeen ja terveyteen kohdistuvien rikosten torjumiseen. Esimerkiksi omaisuusrikosten selvittäminen ja liikennevalvonta jäävät väistämättä vähemmälle huomiolle. Automaattinen nopeusvalvonta ei pysty ikinä korvaamaan liikkuvan poliisin lakkauttamisen jättämää aukkoa. Pikkurikoksiin ei ole tarpeeksi resursseja puuttua nykyisinkään, Elomaa kertoo.
Suomessa eivät saa vallita villin lännen säännöt
Elomaa kysyy, halutaanko tosiaan antaa sellainen viesti, että pienempiä rötöksiä voi tehtailla ilman tuntuvaa pelotetta kiinnijäämisestä. Ihmisten omaisuudella on oltava sen verran suojaa, ettei sitä voi tuosta vain anastaa ilman seurauksia. Kun resurssit hupenevat, näkyy se ensin harvaan asutuilla seuduilla. Esimerkiksi kotihälytyksiin reagointi kestää usein aivan liian kauan, kun lähin poliisi on pitkän välimatkan takana.
&#8211; Huumeongelmat ja kansainvälinen rikollisuus haastavat poliisia ennennäkemättömällä tavalla. En halua, että Suomessa vallitsevat villin lännen säännöt, koska virkavallalle ei anneta tarpeeksi euroja valvoa järjestystä. Hallituksen tulee harkita poliisin budjettia uudemman kerran ja vähintäänkin perua säästöt. Määrärahoja tulisi ennemminkin kasvattaa, sillä turvallisuus on suunnattoman kallisarvoinen asia, Elomaa vaatii.
&nbsp;

Elomaa: Poliisin määrärahojen vähentäminen vaarantaa suomalaisten turvallisuuden

Asuntomurtojen määrä on romahtanut Uudellamaalla. Poliisi arvelee yhdeksi syyksi sitä, että rikolliset eivät pääse maahan. Sama ilmiö on havaittu myös Ruotsissa. 
Länsi-Uudellamaalla asuntomurtojen määrä on romahtanut lähes kymmenesosaan normaalista, kertoo <a href="https://yle.fi/uutiset/3-11317933">Yle</a>. Omaisuusrikosten määrä sekä Uudellamaalla että pääkaupunkiseudulla on muutenkin vähentynyt selvästi koronakriisin aikana.
Ylen haastattelemat poliisikomisariot pitävät omaisuusrikosten määrän laskun yhtenä syynä sitä, että liikkuvat rikollisryhmät eivät pääse Suomeen. Esimerkiksi läntisellä Uudellamaalla tapahtuu kevätkuukausina tavallisesti parikymmentä asuntomurtoa kuukaudessa. Nyt niitä on ollut vain kolme kappaletta, kertoo rikoskomisario Janne Saari Länsi-Uudenmaan poliisista.
Ulkomaalaisten rikollisten maahanpääsyn estymisen lisäksi rikosmäärän laskua selittää myös se, että ihmiset ovat olleet tavallista enemmän kotona.
– Asuntomurrot tapahtuvat pääsääntöisesti silloin kun asukkaat eivät ole kotona, kertoo rikoskomisario Saari Ylelle.
Sama ilmiö havaittu myös Ruotsissa
Myös Ruotsissa on huomattu, että omakotitaloihin tehtyjen murtovarkauksien määrä on vähentynyt merkittävästi. Ilmiön arvellaan johtuvan siitä, että vaikka Ruotsi ei olekaan sulkenut rajojaan, muut Euroopan maat ovat, joten kansainvälisten rikollisryhmien vapaa liikkuvuus on vaikeutunut.
&#8211; Olen vakuuttunut siitä, että tämä johtuu suljetuista rajoista, jotka pysäyttävät kansainväliset varkauskiertueet, kertoo Vellingen kunnan lähipoliisi Jörgen Sjåstad <a href="https://www.sydsvenskan.se/2020-04-09/drastisk-minskning-av-inbrott-i-vellinge-kan-bero-pa-stangda">Sydsvenskan</a>-lehdelle.
Huhtikuun ensimmäiseen viikkoon mennessä Vellingessä oli tapahtunut kymmenen asuntomurtoa. Viime vuonna samaan aikaan vastaava luku oli 33. Aiemmin kunnassa on tapahtunut paljon rakennustyömaihin kohdistuneita varkauksia, joissa esimerkiksi omakotityömaalle juuri toimitetut keittiökalusteet on käyty poimimassa &#8220;parempaan käyttöön&#8221;. Nyt tällaisia, tilaustöiltä vaikuttaneita varkauksia ei ole tapahtunut lainkaan.
&#8211; Tulee olemaan jännittävää nähdä, mitä tapahtuu rajojen jälleen auetessa. Oletan murtojen määrän jälleen kasvavan, mutta kukaan ei ole iloisempi kuin minä, jos tämä trendi pysyy, leppoisalta isoisältä näyttävä lähipoliisi sanoo.
Vellinge on pikkukunta Skånessa Malmön eteläpuolella. Normaalisti alue on kiinteässä yhteydessä muualle Eurooppaan Malmöstä Tanskaan johtavan suuren sillan ansiosta. Mutta nyt Euroopan rajat ovat kiinni, mikä vaikeuttaa paitsi murtoliigojen, myös huumeiden, aseiden ja ihmisten salakuljettajien toimintaa.

Asuntomurtojen määrä on romahtanut – ihmiset ovat kotona, eivätkä rikolliset pääse maahan

Ei ole mitenkään tavatonta, että rikollisella on useampia identiteettejä. Todistuksia voi väärentää itse ja ostaa, kaikki on kaupan netin pimeällä puolella. Kiinniotetun rikollisen todellisen henkilöllisyyden selvittäminen on poliisille todellinen urakka, kertoo Ruotsin yleisradio.

Poliisi saa yhä enemmän harmaita hiuksia selvittäessään kiinniotettujen kulkijoiden todellista minää henkilöllisyystodistusten takana. Rajapoliisin päällikkö Patrik Engström kertoo SVT:n uutisissa, että väärennettyjä tilapäisiä henkilönumeroita sekä sosiaaliturvatunnuksia koskevat ongelmat ja ilmiön laajuus on poliisin tiedossa.
Karkotukset kangertelevat
Väärennökset vaikeuttavat viranomaisten työtä monella tapaa. Väärillä nimillä maassa oleskelevilla ihmisillä on todennäköisesti syynsä piileskelyyn ja siksi kyseessä on todellinen yhteiskunnallinen ongelma:
&#8211; Haku päällä olevien henkilöiden tavoittaminen vaikeutuu, samoin vaikkapa karkotusmääräysten toimeenpano. Toisin sanoen poliisi joutuu näkemään merkittävästi enemmän vaivaa eteen tulevien tapausten selvittämiseksi, Engström toteaa.
Varkaalla 15 henkilöllisyyttä
Ruotsin yleisradion uutiset kertoo esimerkin elävästä elämästä: viisikymppisellä naisella oli taipumusta putsata vanhuksilta näiden arvotavarat, kun mummit ja vaarit olivat keskittyneet ostosten tekoon. Vuonna 2018 nainen tuomittiin vankilaan useista törkeistä varkauksista ja uhrit olivat yli 80-vuotiaita.
Nainen väitti, ettei ollut astunut jalallaankaan kansankotiin ennen vuotta 2018. Poliisin selvitykset osoittivat toista: nainen oli tuomittu samankaltaisista rikoksista Ruotsissa jo vuonna 2012, eri henkilön nimellä toki.
Naisen sormenjäljet pystyttiin Europolin kautta yhdistämään varkauksiin useammassa maassa ja eri henkilöllisyyksiä kertyi rosvolle pelkästään manner-Euroopasta 15 kappaletta.
&nbsp;

No nyt on mistä valita: Rikollisella 15 eri henkilöllisyyttä!

”Tutkinnanjohjajien vastuulla on, että jutut jäävät pääsääntöisesti esikäsittelyyn.” Näin toteaa Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen rikostutkijoille osoitettu vähäisiä omaisuusrikoksia koskeva ohjeistus. Poliisin sisäiseen käyttöön tarkoitettu ohje <a href="https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005949603.html">vuodettiin</a> HS:lle.

”Esikäsittely toimii siten, että perusrikostutkintaan ohjautuu mahdollisimman vähän juttuja. Vähäiset omaisuus- ja muut rikokset keskeytykseen. Yksityisyyden, rauhan ja kunnian loukkaamiset, lievät pahoinpitelyt ja muut vastaavat rikokset rajoitukseen”, ohjeistus kuuluu HS:n mukaan.
Ohjeistuksen antanut rikosylikomisario Timo Nyssönen kertoo HS:lle, ettei ohje tarkoita kategorista rikosten roskikseen heittoa ilman tutkintaa. Kyse on hänen mukaansa laillisesta priorisoinnista, joka tehtiin pakon edessä.
Apulaispoliisipäällikkö Ari Karvonen muistuttaa HS:lle, että poliisi toimii niillä resursseilla, jotka päättäjät sille antavat.