PS Naiset 3/2024

Perussuomalainen 1/2024

Simula hallituksen sairaalaverkkoesityksestä: Esityksen kaatuminen olisi lopettanut kaiken leikkaustoiminnan Oulaskankaalla

Yhdenvertaisuusvaltuutetulle selvitys pakolaiskiintiön kohdentamisesta: Ketään ei ole syrjitty

SDP esitti pakolaiskiintiön ja vastaanottotukien korottamista – hallitus äänesti opposition haaveet kumoon

Kaisa Garedew: Vuonna 2025 Suomi tulee olemaan turvallisempi, autoilijaystävällisempi ja vähemmän byrokraattinen maa

Päivän pointti: Yhtäkään sairaalaa ei suljettu

Ronkainen: Turvallisuus on perusta yhteiskuntamme vakaudelle, hyvinvoinnille ja tulevaisuuden kasvulle

Lux Helsingin somekampanja yhdistää hijabin naisten voimaannuttamiseen – Lähi-idän asiantuntija: Monin paikoin maailmaa naiset on pakotettu huntuun vielä tänäkin päivänä

Tampereen valtuusto päätti nostaa poliitikkojen palkkioita – Vigelius: ’’Veronmaksaja ei hyödy millään tapaa’’

Eduskunta hyväksyi hallituksen esityksen sairaalaverkon uudistamisesta

Rikosuhrimaksuihin 50 prosentin korotus – lakiehdotuksen tavoitteena turvata tukipalveluiden saatavuus rikoksen uhreille

Li Andersson esiintyi äärivasemmiston katuväkivaltaa tukevassa tilaisuudessa

Tynkkynen osti Hesarin etusivun täyteen maahanmuuttopolitiikkaa

Greta Thunberg esiintyi Saksassa: “Vit**un Saksa! Ja vit**un Israel!”

Vasemmistotaustainen oikeusprofessori maalailee kauhukuvia maamiinoihin kävelevistä turvapaikanhakijoista – puolustusvaliokunnan perussuomalaisilta tylyt terveiset professorille

Rami Lehtinen: ”Pitääkö jonkun oikeasti kuolla ennen kuin äärivasemmiston uhka nousee todelliseen keskusteluun Suomessa?”

Eduskunta äänesti pois ’’moninkertaisen ensikertalaisuuden’’ – Vigelius: ’’Rikoksenuusijat ansaitsevat ankarammat tuomiot’’

Krista Kiurua lyöty kasvoihin

Pekka Aittakumpu: “Keskustalla on menossa kampanja, jossa valehdellaan, että Oulaskankaan sairaala olisi lakkautusuhan alla”

Joka neljäs ruotsalaisnuori aikuistuu lukutaidottomana – mitä ihmettä he tekevät seuraavat 60 vuotta ja kuka sen maksaa?

Argentiinan rankka talousihme näyttäisi toimivan – inflaatio on hallinnassa eikä kansa ole noussut kapinaan

oma valuutta

Investointipankkiiri Sami Miettisen vieraana Neuvottelijat-kanavalla ollut taloustieteen dosentti Tuomas Malinen kertoo, ettei EU:n elpymisväline voi olla kertaluontoinen. Toistuvat tukipaketit noudattavat valuuttaliitoille tuttua kaavaa: ne hajoavat, ellei niitä pidetä kasassa tulonsiirroin.

Sami Miettisen Neuvottelijat-kanavalla Tuomas Malinen on hyvin suosittu keskusteluvieras. Miettinen kertoo, että Malisen aiempaa haastattelua on katsottu lähes 70 000 kertaa.
Uusin keskustelu – &#8220;<a href="https://www.youtube.com/watch?v=ZJWypezUQbI">Pimeää pelottelua, euro ja hallituksen möröt</a>&#8221; – pureutuu Suomen talouden ongelmiin yhteisvaluutta euron jäsenmaana.
Valtiovarainministeri Matti Vanhasen (kesk.) mukaan Suomi <a href="https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000007790282.html">vertautuu</a> jo Kreikkaan ja Portugaliin. <a href="https://www.is.fi/politiikka/art-2000007791386.html">Ilta-Sanomat</a> kyseli eduskuntapuolueiden ryhmänjohtajilta lääkkeitä maamme ankeaan taloustilanteeseen. Ainoastaan perussuomalaisten eduskuntaryhmän johtaja Ville Tavio havaitsi yhteisvaluutta euron joustamattomuuden keskeiseksi ongelmaksi.
Elpymispaketista ei keskustella
Malinen hämmästelee pääministeri Sanna Marinin (sd.) ajankäyttöä. Marinilla ei ole koko keväänä aikaa keskustella EU:n elpymisvälineen taloudellisista vaikutuksista.
– Pääministerihän on esitellyt esimerkiksi kotia. Kaikennäköisille muunlaisille haastatteluille näyttää riittävän aikaa, Malinen ihmettelee.
Malinen muistuttaa, että pääministeri on töissä kansalaisia varten. Ministerin pitäisi sen vuoksi varata jokin aika historiallisen tukipaketin perustelemiseksi.
Malinen on halunnut herättää keskustelua pelastuspaketin vaikutuksista. Keskustelua on käyty ilman hallitusta. Malinen kertoo, että <a href="https://pelastusrahasto.fi/tietopaketti/">pelastusrahasto.fi</a> -sivuston esittelemät faktat on todettu oikeiksi. Maamme hallitus vain yrittää valkopestä näitä faktoja.
Markan kytkös oli virhe
Miettinen kertoo keskustelleensa ex-pääministeri Esko Ahon kanssa. Ahon hallituksen aikana 90-luvun alun lama riepotteli Suomea. Suomen talous toipui markan kellutuspäätöksen jälkeen.
Julkisessa keskustelussa 90-luvun alun lamaa pidetään markan syynä, vaikka oikeasti laman syy oli markan kytkennässä silloiseen ERM-järjestelmään.
– Harva muistaa tai kaikki ei ehkä tiedäkään, että vientihän alkoi elpymään jo 1993 alkuvuodesta näiden devalvaation (1991) ja devalvoitumisen (kellutus 1992) myötä hyvin voimakkaasti, kun maailmantalous vähän korjaantui. Se veti meidät ylös sieltä laman pohjalta, ei suinkaan Nokia, Malinen sanoo.
Suomen talous kasvoi noin 50 prosenttia nopeammin kuin Venäjän talous maamme saatua markkamme.
– Suomihan on aina pärjännyt erittäin hyvin silloin, kun meillä on oma raha ja silloin, kun se on ollut vapaa, Malinen lisää.
Hän painottaa, ettei Suomi enää kiinnittäisi omaa markkaansa.
Kriiseissä tarvitaan joustoja
Talouden häiriötiloissa jonkun talouden rattaan tulee joustaa. Malinen summaa, että joustoja tarvitaan valuuttakurssista tai työmarkkinoilta. Muutoin jousto siirtyy työttömyyslukuihin.
Hän kertoo, että Suomi olisi selvinnyt finanssi- ja eurokriiseistä nopeammin ilman yhteisvaluuttaa. Asiasta ei olla kuitenkaan haluttu edes keskustella.
VM esitteli talouden madonluvut raportissaan, missä useassa kohdassa mainittiin paikallinen sopiminen. Ylen aamutelevisiossa vieraillut SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta epäili sen tarkoittavan palkkaleikkauksia. Työmarkkinoiden tarve joustaa tarkoittaa juuri palkkaleikkauksia tai palkattoman työajan pidentämistä.
– Jos pitäisi palkkojen ja hintojen joustaa alas päin niin puhutaan luokkaa 10-20 prosenttia. Sillähän tulisi valtavia vaikutuksia kotimaiseen kysyntään ja ihmisten velan takaisinmaksukykyyn, Malinen toteaa.
Hän arvelee, ettei paikallista sopimista kannattava kokoomus taida ymmärtää, miten suuria joustoja työmarkkinoiltamme vaaditaan.
– Jos valuuttakurssi on kiinni euron takia, palkat ovat kiinni. Sitten ainoa, mikä pystyy joustamaan on työttömyys, Malinen kertoo.
VM:n raportissa alhainen työllisyysaste on mainittu ongelmaksi.
– Ja jos näistä pitäisi valita, niin minä valitsisin sen valuuttakurssin. Joka ikinen kerta, Malinen täräyttää.
Valuuttaliittojen pääomavirrat
Valuuttakursseilla on taipumus tasoittaa kilpailukykyeroja. Kilpailukyvyn heikentyessä myös kyseisen maan valuutta heikkenee. Tällöin kyseiseen maahan on helpompaa houkutella ulkomaisia investointeja. Lisäksi vientituotteista tulee kilpailukykyisempiä huokeamman hinnan vuoksi.
Valuuttaliitoissa tämä sisäinen tasausmekanismi uupuu. Malinen huomauttaa, että pääomavirrat hakeutuvat korkean tuottavuuden maihin. Heikosti tuottaviin maihin ei investoida.
Pääomavirtojen tyrehdyttyä valtio korvaa pääoman vähenemisen velkaantumalla. Näin ollen valuuttaliitoissa vahvat taloudet vahvistuvat entisestään ja heikommat taloudet heikkenevät entisestään.
Heikosti tuottavissa maissa velkaa joudutaan nostamaan jatkuvasti aina velkakriisiin asti. Malinen huomauttaa, ettei Kreikan velkakriisi ollut millään muotoa poikkeus. Se on valuuttaliiton <a href="https://www.suomenuutiset.fi/valuuttaliittojen-vaihtoehdot-tulonsiirrot-tai-hajoaminen/">vääjämätön seuraus</a>.
Hätäovet teljettiin
Kreikka ei ole ainoa tukirahoitusta tarvinnut euromaa. Euron on sanottu olevan peruuttamaton. Sille ei olla haluttu luoda mekanismia, miten rahaliitosta pääsisi pois.
Malisen mielestä tällainen ulospääsy olisi voitu suunnitella eurokriisin iskettyä.
– Euron kohtalon hetki oli meidän eduskuntavaalit 2011, jolloin päätettiin Kreikan toisesta tukipaketista. Suomalaiset äänesti massiivisesti vastaan ja perussuomalaiset saivat tämän jytkyn. Silloin oltaisiin Kreikalle sanottu, että ei käy ja Kreikka olisi defaultannu (julistautunut maksukyvyttömäksi) sekä ajautunut ehkä ulos euroalueesta, Malinen toteaa.
Näin ei kuitenkaan tehty ja kokoomuksen johdolla ex-pääministeri Jyrki Katainen valitsi toisen tien: tulonsiirtounionin kehityksen. Malinen kertoo elpymispaketin olevan tämän kehityspolun päätepiste. Hän sanoo, että sen hyväksyminen tarkoittaa, että olemme tulonsiirtounionissa.
EU:n perussopimus sovitettu tulonsiirtounionille
Malisen mukaan EU:n perussopimuksen uuden tulkinnan mukaan yksi jäsenmaa voi joutua vastaamaan toisen jäsenmaan velasta. Uuden tulkinnan mukaan myös EU voi velkaantua.
Näillä uusilla tulkinnoilla on Malisen mielestä raivattu pois tulonsiirtounionin lailliset esteet. Uusia tulkintoja ei ole hyväksytetty jäsenmaissa.
Suomi voi äänestää tulonsiirtounionia vastaan vain hylkäämällä EU:n elpymispaketin. Tämän paketin jälkeen kieltäytyminen on vaikeaa, koska uusi tulonsiirtoja puoltava tulkinta on jo kertaalleen hyväksytty.
– Koko ajan meidän verotulojamme rupeaa virtaamaan etelään. Valuuttaunionit ei kestä muuten pystyssä. Italia on pahasti ylivelkaantunut, se tarvitsee koko ajan tulonsiirtoja, Malinen muistuttaa.
Euroerot vaihtoehtona
Entä jos Suomi ei hyväksykään elpymispakettia? Se voi merkitä muutamien maiden euroeroa.
– Jos tähän ei mennä, niin Italia ja Espanja saattaa vaikka lähteä eurosta &#8211; ja ehkä toivottavasti Suomikin, Malinen listaa.
Malinen perustelee Suomen euroeroa sillä, että euron toistuva pelastaminen käy maallemme jo liian kalliiksi. Kukaan ei oikein tiedä, mitä euron pelastaminen saisi Suomelle maksaa.
– Eurosta on tulossa Suomen taloudelle kaksoistuhoase. Euron ulkoinen arvo ei jousta meidän tarpeidemme mukaan ja nyt me joudumme alkaa maksamaan eteläisille valtioille, hän sanoo.
Hän arvioi, että elpymispaketti tulee heikentämään EU:ta. Rahasta tulee herkästi riitaa.
– Kaikki höpinä siitä, että tämä on kertaluontoinen on paksu vale, Malinen täräyttää.

Suomen talouden ongelmilla yhteinen nimittäjä: euro – Tuomas Malinen kertoo Neuvottelijat-kanavalla miksi

Perussuomalaisten 1. varapuheenjohtajan, kansanedustaja Riikka Purran mukaan yhteisvastuiden lisäämisen sijaan nyt kannattaisi ryhtyä selvittämään mahdollisuuksia eurojärjestelmästä eroamiselle. &#8211; Meillä on hyvinkin lähellä olevia pohjoismaita, joissa ei ole euroa käytössä, joten mallia ei tarvitse etsiä kaukaa. Euroon ei kuulu moni muukaan EU-maa ja hyvin niillä tuntuu menevän, Purra sanoi AlfaTV:n haastattelussa.
 
Pääministeri Sanna Marinin mukaan Suomen linja koronataistelussa on hybridistrategia, johon liittyy niin sanottu ”testaa, jäljitä, eristä, hoida” -malli. Perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Riikka Purra toteaa, että hän tarkastelee mieluummin sitä, mitä hallitus konkreettisesti saa toimillaan aikaan.
&#8211; Minua kiinnostaa se, mitä eri sektoreilla tapahtuu ja miten epidemia tukahtuu, eikä se, millä nimellä toimia kutsutaan, Purra sanoo. Hänet nähtiin tänään perjantaina vieraana AlfaTV:n <a href="https://www.permanto.fi/fi/web/alfatv/player/vod?assetId=56442461&amp;fbclid=IwAR0NA2lsvGeBiT286GKdzxxs_LrLPSATD-vD8vwmERBJmp7JOMQf70hLiDg">Koronalive-ohjelmassa</a>.
Purra on tyytyväinen siitä, että esimerkiksi Ruotsiin verrattuna kuolleisuus ja tartunnat ovat Suomessa jääneet huomattavasti matalammalle tasolle. Kuitenkaan Purra ei vielä toistaiseksi halua arvioida hallituksen toimia kokonaisuutena.
&#8211; Koko kriisiajasta voidaan antaa arvio vasta paljon myöhemmin, kukaanhan ei vielä tiedä mahdollisesta toisesta aallosta eikä siitä, mitä kesällä tapahtuu kun yhteiskuntaa ryhdytään vähitellen avaamaan.
&#8211; Jos nyt katsotaan vaikka kuolemantapauksia, niin niitä on tosiaan ollut huomattavasti vähemmän kuin esimerkiksi Ruotsissa. Toisaalta on myös maita, jotka ovat onnistuneet estämään kuolemia vieläkin paremmin kuin Suomi.
Sen sijaan Ruotsissa ja Venäjällä epidemiatilanne on vaikeampi kuin Suomessa.
&#8211; Suomi on tavallaan nyt pussissa, koska molemmilla puolilla on valtiot, joissa epidemia jyllää eri tahdissa kuin meillä. Toivottavasti ei koeta että perustuslaki tai ihmisoikeussopimukset tulevat jälleen tielle, kun yritetään huolehtia, että näistä maista ei leviä virusta enempää Suomeen, Purra sanoo.
Oppositio tyytyväinen hyvistä asioista
Purra toteaa, että siitä saakka kun poikkeusoloihin mentiin ja valmiuslaki otettiin käyttöön, niin monet hallituksen aikaansaamat asiat ovat tapahtuneet poliittisen paineen alla.
&#8211; Me oppositiossa olemme tyytyväisiä hyvistä asioista, ja muilta osin yritämme kirittää ja välillä myös kritisoida. Hallitus on tehnyt myös virheitä, kuten esimerkiksi suojavälineisiin ja niiden riittävyyteen liittyvät epäselvyydet sekä lentokenttiin liittyvä toiminta, miten kentiltä pääsi aluksi hyvin vapaasti liikkumaan eteenpäin. Näitä asioita juuri oppositio on nostanut esille.
Mielipidekyselyjen mukaan kansa on antanut tukensa hallituksen toimille. Etenkin pääministeripuolue sdp on saanut viime viikkoina nauttia parantuneista kannatusluvuista. Purra sanoo, että vastaavanlainen kehitys on nähty kaikissa maissa jopa riippumatta siitä, miten hallitus on onnistunut estämään kuolemantapauksia.
Perusuomalaisten gallup-kannatus on viime viikkoina hieman laskenut. Uusimman Helsingin Sanomien gallupin mukaan kannatus on 18,1 prosenttia, joka silti on edelleen korkeampi kuin kevään 2019 eduskuntavaaleissa.
Purra uskoo, että perussuomalaisten kannatus tulee jälleen nousemaan, kun politiikassa siirrytään akuutin kriisivaiheen jälkeen hankalampien asioiden käsittelyyn.
&#8211; Tarkoitan ensisijaisesti taloutta ja EU:n yhteisvastuuseen liittyviä kysymyksiä.
Koulujen avaaminen oli huono ratkaisu
Hallitus on päättänyt, että yhteiskuntaa avataan asteittain, esimerkiksi ravintolat ja kahvilat voidaan avata tietyin rajoituksin kesällä. Koulut avattiin jo aiemmin 14. toukokuuta.
Purran mielestä koulujen avaaminen oli huono ratkaisu.
&#8211; Vastustin sitä enkä nähnyt järkeväksi palata kouluihin vain kahdeksi viikoksi ennen lomia. Etäopetus oli juuri saatu hyvään käyntiin ja sitä olisi voitu jatkaa.
&#8211; Tietysti ymmärrän, että koulujen avaamiselle oli olemassa perusteita kuten se, että läheskään kaikissa perheissä etäopetus ei ollut sujunut. On ollut paljon sellaisia lapsia, jotka ehkä ”tippuivat kelkasta” ja joihin ei ole edes saatu yhteyttä. Minusta olisi kuitenkin ollut järkevämpää – epidemia huomioiden – tehdä jonkinlaisia kohdistettuja toimia, jotka olisivat puuttuneet juuri näihin lapsiin.
Perheissä on ollut myös pahoinvointia, joka on jäänyt piiloon.
&#8211; Itse luotan opettajiin, että heillä on pääasiassa tieto ja näkemys siitä, keitä nämä lapset ovat. Jos lapsi jättää tulematta päivittäisiin Teams-istuntoihin eikä tee tehtäviään, todennäköisesti huoli on herännyt jo aiemmin. Toki varmasti on tapauksia, joissa ongelmat ovat etäkoulussa kärjistyneet, mutta uskon että opettajat olisivat pystyneet poimimaan näitä ihmisiä. Sillä olisi voitu välttää muun muassa julkisen liikenteen kasvu ja se, että nyt kaikki menevät kouluihin, Purra sanoo.
Virus olisi pitänyt pyrkiä tukahduttamaan
Purra ja monet muut perussuomalaiset, esimerkiksi kansanedustaja Ville Tavio, ovat esittäneet, että olisi ollut järkevämpää myös talouden kannalta pyrkiä tukahduttamaan virus nopeammin.
&#8211; Tarkoitan sitä, että olisi tehty voimakkaampia, kohdistettuja toimia erityisesti alueelle, jossa ongelma on suuri, kuten Uudellamaalla. Sitten taas maakunnissa, joissa on hädin tuskin enää tartuntoja ollenkaan, niin niissä olisi voitu toimia jollain toisella tavalla.
&#8211; Nyt näemme, että tämä (tukahduttaminen) ei ole se, mitä nyt tehdään, vaan pikkuhiljaa yhteiskuntaa avataan. Tässä pitää siis tarkastella mitä nyt tapahtuu. Jos syksyllä tulee toinen aalto, mitä pidetään todennäköisenä, niin sitten toivottavasti mennään tukahduttamiseen, ettei löysässä hirressä roikkuminen jatkuisi ikuisesti. Se on pirullista sekä kansantaloudelle että yksilöille.
EU-ongelmamaiden vaikeudet eivät johdu koronasta
Saksa ja Ranska esittivät aiemmin tällä viikolla EU:lle 500 miljardin elpymisrahastoa, josta jaettaisiin avustuksia koronasta kärsineille EU-jäsenvaltioille. Purra torjuu ehdotuksen, ja näkee sen lähinnä yrityksenä kiihdyttää liittovaltiokehitystä ja yhteisvastuuta.
&#8211; Ei se kuulosta hyvältä. Elpymisrahasto olisi vain uusi, valtava menoerä valtiolle. Julkistalous, erityisesti kuntien talous, on jo nyt valmiiksi huonossa kunnossa ja etenemme kohti suuria vaikeuksia. Jos osallistuisimme yhteisvastusiin, se olisi miljardien pommi lisää menopuolelle.
Yhteisvastuita EU:ssa on lisätty jo pitkään. Purra sanoo, että kriisi on saanut aikaan sen, että ongelmamailla kuten Kreikalla, Italialla ja Espanjalla on nyt entistä enemmän ongelmia.
&#8211; Niiden ongelmat eivät kuitenkaan johdu koronasta vaan huonosta taloudenpidosta, velkaantumisesta ja verojen karttelusta. Italiassa myös mafia vie rahaa välistä.
Elpymisrahastossa ei siis kyse olisi lainoista vaan nimenomaan avustuksista. Purra katsoo, että EU on edennyt koko ajan tähän suuntaan, finanssikriisistä alkaen.
&#8211; EU toimii muutenkin omia sääntöjään vastaan. Se, että kyse ei olisi lainoista vaan avustuksista, muuttaa kuvion radikaalimmaksi, koska ei edes lähdetä siitä, että rahoja maksettaisiin takaisin. Jo yksistään lainoilla olisi merkittävä vaikutus kansallisvaltioille ja niiden vastuille. Tämä on kuitenkin vielä paljon enemmän.
Eurosta voisi pikkuhiljaa pakittaa pois
Suomen linja on aiemmin ollut yhteisvastuiden torjuminen, mutta viime aikoina hallituksesta on kuultu myös hyväksyviä signaaleja. Esimerkiksi eurooppaministeri Tytti Tuppuraisen (sd.) mukaan Suomen kanta elpymisrahastoon on ”rakentava ja avoin.”
Perussuomalaisten kanta yhteisvastuiden lisäämiseen on kielteinen.
&#8211; Nähdäkseni Suomen ei pidä millään ehdoilla lähteä mukaan uusiin yhteisvastuisiin. Kyllä me (perussuomalaiset) ennemminkin kannatamme sitä, että kriisitilanteessa olisi oleellista tarkastella koko järjestelmää ja ehkä samalla miettiä, miten eurosta päästäisiin pois, Purra sanoi.
Hän jatkaa, ettei perussuomalaisilla ole virallista linjausta eurosta eroamiselle.
&#8211; Vähintäänkin eurosta eroamisesta seuraavat riskit ja niiden välttäminen tulisi selvittää etukäteen. Euroero löytyy myös EU-poliittisesta ohjelmastamme, jossa rakennetaan erilaisia polkuja miten eurosta päästään pois. Lisäksi meillä on myös hyvinkin lähellä olevia pohjoismaita, joissa ei ole euroa käytössä, joten mallia ei tarvitse etsiä kaukaa. Euroon ei kuulu moni muukaan EU-maa ja hyvin niillä tuntuu menevän.
&#8211; Vaikka EU:ssa ei ole mekanismia eurosta eroamiselle, jo julkinen keskustelu asiasta on erinomaista. Myös monet professorit ja ekonomistit ovat viime aikoina ottaneet kantaa asiaan. Tilanne on nähdäkseni jo hyvin erilainen kuin aiemmin, Purra sanoo.
Purra nostaa esille myös pienen pakittamisen mahdollisuuden.
&#8211; Esimerkiksi niin, että otettaisiin euron rinnalle oma valuutta markka maksuvälineeksi, eli peruutettaisiin samaa kautta mitä on euroon tultukin. Tällaista voidaan pohtia.
Eduskunnan kyselytunnilla ei saada vastauksia
Monet kansanedustajat ovat viime aikoina ihmetelleet sitä, ettei eduskunnan kyselytunnilla hallitukselta tule riittävän selkeitä vastauksia kansanedustajien kysymyksiin. Purran mukaan ongelma ei liity yksistään koronakriisiin.
&#8211; Minusta tuntuu, että koko tällä kaudella ei ole oikein saatu kunnollisia vastauksia. Kyselytunneista on tullut teatteria: on aivan sama, miten päin kysymyksen esittää, kun siihen ei kuitenkaan tule konkreettista vastausta.
&#8211; Vastaukset ovat hokematyyppisiä, esimerkiksi puhutaan hyperstrategiasta. Ne ovat ulkoa opeteltuja vastauksia, joissa ei yleensä ole pohdintaa tai varsinaista vastausta kysymykseen, Purra sanoo.
Hän katsoo, että ongelma liittyy laajemmin siihen, että hallitukselta tulee usein eduskuntaan heikosti valmisteltuja esityksiä.
&#8211; Se on havaittu mediassakin. Osa esitysten ongelmista tietysti liittyy siihen, että ne ovat kiireellisiä. Toisaalta on kuitenkin myös tullut lakipaketteja, jotka vain näennäisesti liittyvät koronaan ja sitten niitä lakiesityksiä joudutaan korjaamaan. Tällainen oli muun muassa hallintovaliokuntaan tullut ulkomaalaislain muuttamisesitys.
KoronaLive-ohjelma katsottavissa <a href="https://www.permanto.fi/fi/web/alfatv/player/vod?assetId=56442461&amp;fbclid=IwAR0NA2lsvGeBiT286GKdzxxs_LrLPSATD-vD8vwmERBJmp7JOMQf70hLiDg">täällä</a> &gt;

Purra: Suomen ei pidä millään ehdoilla lähteä mukaan EU-elpymisrahastoon  –  ”Miljardien pommi lisää menopuolelle”

Kansanedustaja Ano Turtiainen ilmaisee huolensa Suomen varautumisesta eurokriisiin. Euron romahtaessa Turtiainen pitää tärkeimpänä valmistautumisena omaan kansalliseen valuuttaan siirtymistä.
 
&#8211; Suomen pitää olla varautunut erilaisiin kriiseihin, myös tai etenkin talouskriisiin. Jos euro romahtaa, se romahtaa rytinällä ja nopeasti. Minua huolestuttaa, ettei tähänkään tilanteeseen ole varauduttu tarpeeksi, Ano Turtiainen sanoo.
&#8211; Varsinkin omaan kansalliseen valuuttaan siirtyminen pitäisi olla suunniteltu huolella. Vaikka hallituspuolueet eivät haluakaan luopua eurounelmistaan, pitää olla realisti. Emme voi roikkua muiden armoilla.
Italiaa pidetty pystyssä muiden rahoilla
Koronan aiheuttama lama tulee olemaan maailmanlaajuinen ja kestänee useita vuosia.
&#8211; Euro voi hajota myös edessä olevan valtavan suuren laman johdosta. Euron hajoaminen realisoisi Suomelle huomattavan suuret vastuut ja on mahdollista, ettemme pystyisi niistä selviytymään, Turtiainen sanoo.
Turtiaisen mukaan erityisesti Italia on avainasemassa kriisin syvenemisessä.
&#8211; Italiaa on pidetty vuosikaudet pystyssä muiden rahoilla. Nyt Italia on ennestäänkin huonon talouden päälle kärsinyt koronasta. Asiantuntijatkin pitävät todennäköisenä, että jos Italia romahtaa, euro romahtaa. Italia lepää siis taas muiden hyväntekeväisyyden varassa, Turtiainen perustelee.
Omaan valuuttaan nopealla aikataululla
Turtiainen jätti asiasta kirjallisen kysymyksen.
&#8211; Miten Suomi on varautunut mahdolliseen euron romahdukseen ja tilanteeseen, jossa Suomen pitää siirtyä nopeallakin aikataululla omaan valuuttaan? Entä kuinka suuret Suomen maksettaviksi tulevat sitoumukset ovat euron hajotessa? Turtiainen kysyy ministeriltä.

Turtiainen: Suomen varauduttava euron hajoamiseen