Oikeusministeriö

Oikeusministeriössä valmistunut lakiluonnos ehdottaa, että vieraassa valtiossa määrätty kuolemanrangaistus voitaisiin panna Suomessa täytäntöön vapauteen kohdistuvana seuraamuksena.

Oikeusministeriön hallinnonalalla tulee voimaan muutoksia 1. tammikuuta 2025 alkaen. Muun muassa avioliittoon pakottamisen rangaistavuutta selkeytetään, tyttöjen ja naisten sukuelinten silpominen kriminalisoidaan rikoslaissa entistä selkeämmin, lapsensurmaa koskeva lainsäännös kumotaan ja tappo on jatkossa vanhentumaton rikos.

Oikeusministeriössä on valmistunut arviomuistio varmuusvankeudesta ja sen käyttöönotosta. Uusi seuraamus olisi tarkoitettu vaarallisimpia väkivaltarikoksia tekeville.

Hallitus esittää aserikoksia koskevan lainsäädännön merkittävää uudistusta. Hallitusohjelman mukaisesti törkeän ampuma-aserikoksen vähimmäisrangaistus korotettaisiin kahdeksi vuodeksi vankeutta. Jatkossa tästä rikoksesta tuomittaisiin pääsääntöisesti ehdoton vankeusrangaistus.

Täysistunnossa käsiteltiin illasta oikeusministeriön hallinnonalaa. Esittelijöinä toimivat valtiovarainvaliokunnan jäsen Minna Reijonen ja oikeusministeri Leena Meri. Vuonna 2025 oikeusministeriön toimintamenoihin on suunnattu 35 miljoonaa euroa enemmän kuin tänä vuonna.

Lakiehdotus rikosuhrimaksujen korotuksesta lähti lausuntokierrokselle. Lakiehdotuksen tavoitteena on turvata tukipalveluiden saatavuus rikoksen uhreille korottamalla rikosuhrimaksun rahamääriä 50 prosentilla.

Oikeusministeriössä on valmistunut lakiehdotus hallitusohjelman mukaisista muutoksista vankeus- ja tutkintavankeuslakiin. Tavoitteena on muun muassa parantaa vankilaturvallisuutta ja torjua järjestäytynyttä rikollisuutta.

Hallitus esittää lakimuutoksia, joilla pannaan kansallisesti täytäntöön EU:n pakoterikosdirektiivin velvoitteet. Direktiivin tarkoituksena on varmistaa, että pakotteiden rikkominen on kaikissa jäsenvaltioissa rangaistavaa ja että rangaistussäännökset täyttävät yhteisen vähimmäistason.

Perussuomalaisten kansanedustaja Onni Rostila toteaa, että uudessa hallitusohjelmassa on tehty aito suunnanmuutos monella keskeisellä, erityisesti perussuomalaisille tärkeällä politiikan sektorilla. - Muutos näkyy etenkin etenkin kriminaalipolitiikassa ja rangaistusten kiristämisessä, Rostila toteaa.

Oikeusministeriö on asettanut koordinaatioryhmän tukemaan ministeriöiden lainsäädäntöhankkeita, joiden tavoitteena on hallitusohjelman mukaisesti poistaa rikoksentorjuntaan liittyviä tietojenvaihdon esteitä.

Oikeusministeriö asettaa työryhmän selvittämään yhdenvertaisuusvaltuutetun ja tasa-arvovaltuutetun tehtävien kehittämistä ja yhdistämistä. Samalla myös vanhusasiavaltuutetun tehtävät ja asema aiotaan selvittää. Tavoitteena on tarjota jatkossa matalan kynnyksen oikeussuojaa kaikilla syrjintäperusteilla yhdestä toimistosta.

Hallitus esittää muutoksia yhdenvertaisuuslakiin koskien yhdenvertaisuuden edistämistä varhaiskasvatuksessa. Jatkossa laki ei enää velvoittaisi varhaiskasvatuksen järjestäjiä laatimaan toimipaikkakohtaisia toiminnallisia yhdenvertaisuussuunnitelmia. Hallintotyön keventyessä jäisi enemmän työaikaa lasten parissa tehtävään työhön ja velvoitteista aiheutuvat kustannukset vähenisivät.

Oikeusministeriössä valmistellaan aserikosten rangaistusten ankaroittamista hallitusohjelman mukaisesti. Rahoitus rikoslain kiristämiselle varmistui budjettiriihessä.

Hallitus on saanut valmiiksi talousarvion ensi vuodeksi. Oikeusministeri Leena Meri kertoo olevansa erittäin tyytyväinen oikeusministeriön saamista lisäpanostuksista.

Oikeusministeriö on lähettänyt lausunnoille hallituksen esityksen luonnoksen, jonka mukaan rikoslakiin lisättäisiin säännös holokaustin ja muiden vakavien kansainvälisten rikosten kiistämisestä. Uusi säännös rajattaisiin mahdollisimman tarkasti sananvapauden suoja huomioiden.

Naisten Linjan päivitys viestipalvelu X:ssä yhdistyksen tukeen kohdistuvasta leikkauksesta nosti keskusteluun muun muassa sen tosiasian, että yhdistyksen avustuksia on jäänyt käyttämättä vuodelta 2023 yhteensä 223 267 euroa.