nuorisorikollisuus

Iisalmen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Kati Åhman, 56, vaihtaa puoluetta. Kolme kautta Iisalmen kaupunginvaltuustossa vaikuttanut Åhman jättää SDP:n kohtuuttomaksi kokemansa ryhmäkurin vuoksi ja siirtyy perussuomalaisiin, jossa uskoo voivansa paremmin edistää itselleen tärkeitä asioita.

- Rikollisen elämäntavan ihannointi ja rikollisuuteen liittyvien vaarojen vähättely, etenkin nuorilla, on otettava vakavasti, oikeusministeri Leena Meri sanoo.

Eduskunnassa käsiteltiin eilen hallituksen esitystä rikoslain muuttamiseksi nuoriso- ja jengirikollisuuden osalta. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom tylytti omassa puheenvuorossaan vasemmistolaisen maahanmuuttopolitiikan tuloksia, minkä vuoksi suomalaiseenkin yhteiskuntaan on jo päässyt juurtumaan ilmiöitä, jotka eivät tänne kuulu.

Tänään eduskunnan lähetekeskustelussa käsiteltiin rikoslain muutoksia, joiden myötä katujengien tekemille rikoksille tulee ankarammat rangaistukset, alle 15-vuotiaan värvääminen rikoksen tekijäksi säädetään erikseen rangaistavaksi ja nöyryytysväkivallasta tehdään rangaistuksen koventamisperuste. Perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Garedew kiittää hallitusta katujengiongelman tunnustamisesta ja siihen puuttumisesta.

Rikoksentorjuntaneuvosto kokoontui eilen Poliisihallituksen vieraana. Kokouksen pääaiheena oli nuorten väkivaltarikollisuuden kehitys ja puuttumisen keinot. Keskustelussa painottuivat tavoitteiden ja keinojen lisäksi konkreettiset toimenpiteet, joita poliisi on tehnyt ja tekee nuorisorikollisuuden estämiseksi.

Hallituksen esityksessä rikoslain muuttamiseksi ehdotetaan, että katujengeissä tehdyistä rikoksista ja nöyryytysväkivallasta määrättäviä rangaistuksia kovennettaisiin. Alle rikosvastuuikäisen lapsen käyttämisestä rikoksen tekemiseen säädettäisiin rangaistavaksi erikseen ja ankarammin.

On puhuttu Ruotsin tiestä ja Ruotsin tilanteesta, mutta nyt kyse on jo Pohjoismaiden tilanteesta, toteavat Pohjoismaiset poliisiliitot. Poliisiliitot ovat julkaisseet yhteisen kannanoton, jossa korostetaan sekä poliisien määrän että poliisien ja muiden toimijoiden kansainvälisen yhteistyön merkitystä. Perussuomalaisten kansanedustaja Mira Nieminen perää toimia ja tiiviimpää yhteistyötä paitsi poliisiviranomaisten myös Pohjoismaiden päätöksentekijöiden välillä rikollisen kehityksen katkaisemiseksi.

Hallitus esittää vuoden 2025 talousarvioesityksessä oikeusministeriön hallinnonalalle määrärahoja kaikkiaan 1,2 miljardia euroa. Kokonaismäärärahan taso on 26 miljoonaa euroa enemmän kuin tämän vuoden varsinaisessa talousarviossa, kun vuosittain vaihtelevia vaalimenoja ei huomioida. Lisärahoitusta varattiin muun muassa vankiloiden turvatekniikkaan.

Katurikollisuus ja nuorisojengiväkivalta ovat lisääntyneet Suomessa ja maahanmuuton lieveilmiöt ovat kasvussa, kuten on tapahtunut ja tapahtuu kaikissa muissakin vastaavanlaista politiikkaa toteuttaneissa maissa. Valtiovarainministeri Riikka Purra kertoi tänään vuoden 2025 talousarvion lähetekeskustelussa hallituksen toimista suunnan korjaamiseksi, minkä ansiosta Ruotsin tilanne voidaan vielä välttää.

Hallitus päätti budjettiriihessään ehdottaa sisäministeriön hallinnonalalle yhteensä 2,2 miljardia euroa vuoden 2025 talousarviossa. Hallinnonalan määräraha laskee ensi vuonna 372 miljoonaa euroa verrattuna tähän vuoteen. Säästöissä noudatetaan kuitenkin hallituksen päätöstä, jonka mukaan operatiivisissa tehtävissä eli kenttätyössä toimivien poliisien ja rajavartijoiden määrä ei vähene.

Hallituksen budjettiriihessä päätettiin lisätä pelastusopistolle sekä -koululle yhteensä noin miljoona euroa ensi vuodelle.