Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso Ruotsissa: Liika älylaitteiden käyttö heikentää lasten hyvinvointia

Garedewilta toimenpidealoite nuoren määritelmän kaventamiseksi nuorisolaissa: 10-vuotiaat ja 29-vuotiaat eivät kuulu samoihin nuorteniltoihin

Etelä-Amerikan Elon Musk ei kuvia kumarra – aikoo laittaa Argentiinan talouden paraatikuntoon vaikka väkisin

Merituulivoiman rakentamisesta kannattamatonta –  kohoavat kustannukset, lisääntynyt kilpailu ja inflaatio syövät katteet

Merkittäviä verohyvityksiä suurille teollisille investoinneille – valtiovarainministeri Purra: ”Hallitus tukee suomalaista työtä ja teollisuutta”

Media jatkaa Trumpin demonisointia toisen salamurhayrityksen jälkeenkin – Trump: “En luovuta ikinä!”

Keskisuomalaisen päätoimittaja Yle-pomo Riikka Räisäsestä: Näillä näytöillä joku muu päätoimittaja olisi jo eronnut

Aamulehden ex-päätoimittaja: Ylen piikkiin rakastajansa kanssa matkustanut uutispomo Riikka Räisänen pitäisi siirtää syrjään

Poliisi nappasi Helsingin yliopiston kunniatohtorin kiinni kahdesti – ensin Kööpenhaminassa, sitten Tukholmassa

Halla-aho: Arvelen, että moni muukin kuin persukansa alkaa ymmärtää Ylen prioriteetteja – ”Leikkausvaraa riittää myös tulevaisuudessa”

Antikainen: Yle on väärässä – uutiset somaliaksi ja arabiaksi eivät auta sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan

nousukausi

Perussuomalaisten kansanedustaja Vilhelm Junnila on pettynyt hallituksen ensi vuoden talousarvioesitykseen, jossa otetaan lisää velkaa lähes 7 miljardia euroa, vaikka eletään nousukautta. Vastuullisempi hallitus olisi Junnilan mielestä laittanut suuruudenhullut ideologiset ilmastoprojektit ja tulevaisuusinvestoinnit odottamaan parempia aikoja.

Valtiovarainministeriön syksyn talouskatsauksessa Suomen bruttokansantuotteen arvioidaan kasvavan 3,3 % tänä vuonna ja 2,9 % ensi vuonna. Aihetta juhlaan ei silti ole, sillä Euroopan komission ennusteessa EU:n keskiarvo oli 4,8 prosenttia. Vertailun vuoksi naapurimaa Ruotsinkin talouden ennustetaan kasvavan 4,6 prosenttia tänä vuonna.
&#8211; Talousarvioesityksessä todetaan, että Sanna Marinin hallitus toteuttaa aktiivista ja vastuullista finanssipolitiikkaa, joka mitoitetaan suhdannetilanteen edellyttämällä tavalla. Kuulostaako nousukaudella otettu lähes 7 miljardin lisävelka vastuulliselta ja suhdannetilanteen edellyttämältä? kysyy Vilhelm Junnila.
&#8211; Lisäksi menokehyksiinkin on luvattu palata vasta seuraavan hallituksen aikana 2024, jolloin talouskasvun huippu on jo luultavasti ohi ja lähestytään seuraavaa taantumaa.
Vain työllisyystoimet siirrettiin
Junnilan mielestä vastuullisempi hallitus olisi koronapandemian iskiessä ja verotulojen tippuessa siirtänyt suuruudenhullut ideologiset ilmastoprojektit ja tulevaisuusinvestoinnit odottamaan parempia aikoja.
&#8211; Ainoa mitä siirrettiin olivat kunnolliset työllisyystoimet. Työllisyys on toki noussut, mutta Suomen työllisyystilanne seuraa globaaleja suhdanteita, joten voidaan todeta, että työllisyys on hallituksen toimista huolimatta noussut. Tässäkään ei ole aihetta juhlaan, sillä suhdanteiden laskiessa myös työllisyys laskee ja niitä rakenneuudistuksia pitäisi tehdä nyt eikä vain siirtää vastuuta seuraavien hallitusten niskaan jo järkyttävän velkataakan lisäksi, muistuttaa Junnila.
Kultamunia muniva hanhi
Talousarvion tulopuolessa esitetään, että valtion omistamien osakkeiden myynnistä ennakoidaan kertyvän tuloja 1,4 miljardia euroa, joista jopa miljardi käytetään hallitusohjelman mukaisiin tulevaisuusinvestointeihin. Junnilan mukaan osakkeet pitämällä olisi varmempi osinkotuotto epämääräisiä ”tulevaisuusinvestointeja” parempi. Eräs Marinin hallituksen tulevaisuusinvestointikohteista on kehitysapu.
&#8211; Tulee väkisinkin mieleen Aisoposin eläinsatu ’Kultamunia muniva hanhi’. Tarinassa ahneet omistajat tappoivat lopulta kultamunia munivan hanhen halutessaan rikastua yksittäisiä munia nopeammin.
&#8211; Ironisesti eräs aiemmista kertaluonteisista tulevaisuusinvestoinnin kohteista oli kehitysapu, ja koska hallitus on myös linjannut, että Suomi saavuttaa vuonna 2030 0,7 prosentin tavoitteen kehitysapuun bruttokansantuotteesta, niin kyllähän tässä joku nopeasti rikastuu, mutta ei Suomi.
Sote-uudistus käy kalliiksi työssäkäyvälle
Junnila perkaa myös hallituksen suunnittelemaa sote-uudistusta ja hyvinvointialueita. Ylen uutisoinnin mukaan viime viikolla viranomaisten laskelmien perusteella uudistuksen lisärahantarve on 6,4 miljardia euroa kahdeksan ensimmäisen vuoden aikana sen jälkeen kun sote alkaa eli vuonna 2023.
Suomen Kuntaliiton omistaman konsulttiyhtiön laskelmien mukaan tämä tarkoittaa kuntaveroksi muutettuna viiden prosenttiyksikön korotusta. Veronmaksajien keskusliiton mukaan viisi prosenttiyksikköä merkitsee keskituloiselle 1 800 euroa lisäveroja vuodessa. Keskituloiselle pariskunnalle lisävero olisi 3 400 euroa.
&#8211; Sote-uudistuksen piti alun perin laskea kustannuksia, mutta tämäkin hallituksen projekti vain sysää lisämenoja seuraaville hallituksille, jotka johtavat edelleen lisävelanottoon ja/tai veronkorotuksiin. Valtiovarainministeri Annika Saarikko väläytti aiemmin, että työn verotusta voitaisiin keventää vuonna 2023, mutta todellisuus taitaa olla toinen, että verot ja maksut vain nousevat, Junnila toteaa.

Junnila talousarvioesityksestä: ”Kuulostaako nousukaudella otettu lähes 7 miljardin lisävelka vastuulliselta ja suhdannetilanteen edellyttämältä?”

Puheenjohtaja Riikka Purra otti tänään pitämässään ryhmäpuheenvuorossa kantaa valtion talousarvioon kritisoiden sitä muun muassa velkataakan ja julkisten menojen kasvattamisesta. Perussuomalainen vaihtoehto tarjoaa maailmanparannuksen sijasta turvaa, palveluja ja ostovoimaa suomalaisille.

Korona helpottaa, ja talous kasvaa lujaa, mutta vain hetken. Pian Suomessa palataan taas perinteiseen nollakasvuun ja suuriin rakenteellisiin alijäämiin. Ainakin hetkellisesti Suomessa on puheenjohtaja Riikka Purran mukaan pulaa komponenteista, energiasta, työvoimasta, turvasta ja näkemyksestä.
&#8211; Kuulitte oikein, näkemyksestä. Hallituksella on monta kivalta kuulostavaa ideaa ilmastojohtajuudesta ilmaiseen koulutukseen. Nämä kuitenkin johtavat kasvavaan velkataakkaan ja veronkorotuksiin eivätkä luo uskottavasti kasvua, velkakestävyyttä, edes hyvinvointia tai ratkaisua varsinaisiin ongelmiin, Purra totesi.
&#8211; Hallitus kehuu työllisyystilannetta, joka on lähes kokonaan hyvän kansainvälisen suhdannetilanteen seurausta. Toimenpiteitä esimerkiksi työn kannustavuuden lisäämiseksi ei ole tehty, vaikka veronalennuksilla jo flirttaillaankin taas vaalien lähestyessä.
<h4 class="x_MsoNormal">Kunnianhimoisin ilmastopolitiikka kurittaa suomalaista</h4>
Hallituksen ykköshanke on maailman kunnianhimoisin ilmastopolitiikka. Purran mukaan kysymys ei ole vain siitä, että päätetään olla kunnianhimoisia, sillä kunnianhimo maksaa. Se lisää kustannuksia kansalaisille nostaessaan monenlaisia arjen maksuja ja heikentää teollisuuden kilpailukykyä.
&#8211; Samaan aikaan Bryssel hamuaa metsiämme eli nykykielellä hiilinieluja. Hallituksen elokapinapuolueet levittävät aatettaan, jossa maailmaa pelastetaan ilmastohätätilaa huutamalla, valoja sammuttamalla ja kansalaista kurjistamalla.
&#8211; Keski- ja Etelä-Euroopassa sähkö- ja kaasulaskut nousevat, päästöosuudet kallistuvat ja maksajia kaivataan. Riski on, että uuden EU:n ilmastopaketin myötä suomalainen hoitaa ensin omat kallistuneet bensa- ja lämmityslaskunsa ja sitten vielä lisää italialaisten laskuja. Koska sitä on maailman kunnianhimoisin ilmastopolitiikka, Purra sanoi.
<h4 class="x_MsoNormal">Miljardien alijäämästä ei riitä 30 miljoonaa poliisille</h4>
Keskellä nousukautta hallitus on saanut aikaiseksi melkein seitsemän miljardia euroa alijäämäisen budjetin, mutta ei pysty tarjoamaan riittävää rahoitusta poliisille.
&#8211; Kärjistyvä tilanne on ollut tiedossa kuukausia. Jo alkukesästä hallintovaliokunta yksimielisesti kertoi, että edessä on poliisin yt-neuvotteluita, mikäli budjettia ei korjata. Poliisi ei kykene hoitamaan tehtäviään, tutkimaan rikoksia, turvaamaan katujamme.
&#8211; Poliisi ei pääse paikalle harvaan asutuilla alueilla, koska poliiseja ei ole. Valtiovarainministeri yrittää venkoilla vastuusta ja sanoo, että valiokunnan pitää selvittää asiaa. Kyllä me olemme selvittäneet, moneen kertaan, Purra moitti.
<h4>Pelastustoimen asema vieläkin huonompi</h4>
Purran mielestä poliiseja tarvitaan enemmän kentälle suojelemaan kansalaisia, vähemmän toimistoon tutkailemaan sosiaalisen median kiellettyjä sanoja ja afrikkalaista ihmiskauppaa. Pelastustoimen asema on vielä poliisiakin huonompi.
&#8211; Kertokaa, millainen hallitus ottaa 6 900 miljoonaa uutta velkaa, mutta ei halua resursoida poliisin ja palokunnan toimintaa muutamilla kymmenillä miljoonilla? Kyse on turvallisuudesta ja ihmishengistä! Purra ihmetteli.
<h4 class="x_MsoNormal">Vain haitalliseen maahanmuuttoon panostetaan</h4>
Hallitus saa haettua lomailevia afgaaneja vallankumouksen keskeltä ja Isis-äitejä leiriltä, mutta ei ilmeisesti pysty järjestämään pitkissä jonoissa odottavien huippuosaajien oleskelulupien käsittelyä kohtuullisessa ajassa. Suomi lähettää mieluummin maahanmuuttoviraston henkilökuntaa Pakistaniin, koska hallitus haluaa tehdä kaikkensa afganistanilaisten perheenyhdistämisten helpottamiseksi.
&#8211; Mitä jos tekisitte kaikkenne esimerkiksi helpottaaksenne sitä, että suomalainen pääsee lääkäriin ja hoitoon sitä tarvitessaan, siis ihan oikeasti, ei paperilla? Älkääkä sanoko, että soteuudistus takaa tämän. Ei takaa. Sen sijaan uudistuksenne lisää valtavasti kustannuksia, jotka maksaa kukapa muu kuin veronmaksaja. Eikä sovi unohtaa niitäkään rahasummia, joita uudistuksen siivellä lapioitte puolueille ja kutsutte sitä kansanvallaksi. Jo on härskiä, Purra syytti.
<h4 class="x_MsoNormal">”Työllisyystoimet” vain kasvattavat julkisia menoja</h4>
Hallituksen mukaan julkisen talouden tasapainottaminen edellyttäisi 2,2 prosentin talouskasvua ja 78 prosentin työllisyysastetta. Kumpaakaan näistä ei Purran mielestä tulla hallituksen eväillä kestävästi täyttämään. Hallituksen keskeiset työllisyystoimet paisuttavat julkisia menoja ja korkeintaan kaunistavat tilastoja. Julkista taloutta ei hoideta eikä kestävyysvajetta korjata kosmeettisilla toimenpiteillä. Tuottavuus mataa, mutta julkisen puolen johtajien palkat liihottavat.
&#8211; Kun kasvatatte menoja, te heikennätte julkisen talouden tasapainoa, jolloin paraneva työllisyys ei korjaakaan julkista taloutta. Kun te vaaditte maahanmuuttoa, te ette kiinnitä huomiota tulijoiden todelliseen vaikutukseen, palkkatasoon, maksettuihin veroihin, saatuihin tukiin ja palveluihin, vaan olette tyytyväisiä, kun joku on saatu maahan. Se on ehkä lyhyellä aikajänteellä äänestäjiänne miellyttävää politiikkaa, kunnes Ruotsin tie johtaa Ruotsin tuloksiin, Purra arvioi.
<h4 class="x_MsoNormal">Hallituksen toimenpiteet ylläpitävät heikkoja palkkoja</h4>
Kukaan ei vastusta huippuosaajia, mutta perussuomalaiset eivät usko heitä tänne kovin paljon saatavan, kun palkasta lähtee enemmän valtiolle kuin tulee omaan taskuun.
&#8211; Entä luuletteko todella, että hoitoalan sisäiset ongelmat työn kuormittavuuden suhteen korjaantuvat sillä, että tuodaan ulkomailta ne, jotka suostuvat sitä työtä tekemään? Väärä asenne, väärä lääke. Korjatkaa alan ongelmia. Jos ei ole rahaa, priorisoikaa.
&#8211; Kun lisäätte pysyviä ja väliaikaisia menoja, te lisäätte kansalaisten ja yritysten vero- ja maksutaakkaa. Tämä vaikeuttaa ja hankaloittaa kasvua ja lannistaa koko yhteiskuntaa. Nousukaudella ei kannattaisi leuhkia omalla erinomaisuudella, vaan varautua siihen, kun se väistämättä päättyy ja koko karmeus tulee taas näkyviin. Luottoluokittaja on jo väläytellyt leikkausta. Eikö tämä huolestuta teitä? Purra kysyi.
<h4 class="x_MsoNormal">Ideologinen maailmanparantaminen on suomalaisilta pois</h4>
Hallitus ei suostu tunnustamaan, että maailmanparantaminen on aidosti pois suomalaisilta, jos ei vielä nyt, niin velkaantumisen myötä tulevilta sukupolvilta. Ideologiseen maailmanparantamiseen käytetyt rahat tulevat samasta kirstusta, maksetuista veroista.
&#8211; Ilmastojohtajuus tarkoittaa miljardien korotuksia veroihin ja hintoihin. Eurooppalaisuus tarkoittaa satojen miljoonien vuotuisen nettomaksun lisäksi osallistumista säännöllisesti toistuviin miljardien tukipaketteihin, tulonsiirtoihin, yhteisiin veroihin ja yhteiseen velkaan, Purra sanoi.
<h4>Perussuomalainen vaihtoehto</h4>
Velkakestävyyttä ei hallituksen politiikalla saavuteta, ja kannatuksen ostaminenkin alkaa muodostua yhä vaikeammaksi, koska äänestäjät kyllä huomaavat kulujen kasvavan. Kun argumentit loppuvat ja pää tulee vetävän käteen, otetaan käyttöön vääristely.
&#8211; Kansalaiset ansaitsevat arjen turvaa. Riittävästi poliiseja ja hyväkuntoiset tiet. Ennustettavat ja maltilliset sähkön, lämmön, liikenteen ja asumisen hinnat. EU:n, joka ei petä ja rahasta. Valtion, joka luottaa kansalaisten kykyyn päättää itse rahojensa käytöstä. Hallituksen, joka ajattelee laskun maksajaa ja on suomalaisen puolella, sanoi Purra puheenvuoronsa päätteeksi.

Perussuomalainen vaihtoehto priorisoi: Suomalaiselle turvaa, hyviä palveluita ja enemmän ostovoimaa

Perussuomalaiset ovat jättäneet vastalauseen valtiovarainvaliokunnan mietintöön vuoden 2021 kolmannesta lisätalousarviosta. Vastalauseessa moititaan väärin ajoitettua suhdannepolitiikkaa. Vastalauseen yhteydessä perussuomalaiset esittävät hallitukselle epäluottamusta.

Akuutin koronakriisin jälkeisestä nousukaudesta huolimatta hallitus kasvattaa menoja vaarantaen maamme pitkän aikavälin velkakestävyyden ja edellytykset vastata seuraavaan taantumaan. 
&#8211; Kun talous lähtee maailmanlaajuisesti uudelleen käyntiin ja sen seurauksena inflaatio nousee, valtionlainojen korot voivat nousta. Tämä kaventaisi valtion taloudellista liikkumavaraa merkittävästi, kansanedustaja Ville Vähämäki linjaa.
Velkaa kasvatettu kahdessa vuodessa 40 miljardilla
Vastalauseessa moititaan puuttuvan menokurin ohella huoletonta suhtautumista velkaantumiseen.
&#8211; Hallitus otti viime vuonna velkaa 18,4 miljardia, ja tämän lisäbudjetin myötä kuluvan vuoden budjettivaje nousee 14,4 miljardiin. Lisäksi hallitus on ottanut EU-tukipaketin kautta vastuuta veronmaksajille 6,5 miljardia. Kahdessa vuodessa hallitus on siis kasvattanut velkaa 40 miljardilla, kansanedustaja Toimi Kankaanniemi sanoo.
&#8211; Hyväksymme koronasta johtuvat menot välttämättöminä, mutta vastapainoksi olisi jo nyt tarvittu myös menoleikkauksia esimerkiksi maamme ulkopuolelle menevistä määrärahoista.
Olisi tarvittu talouden kasvua tukevia ratkaisuja
Tässä vaiheessa koronakriisiä olisi siis tarvittu jo talouden pitkäaikaista kasvua tukevia ratkaisuja eikä lyhytnäköistä määrärahojen kasvattamista hyvinvoinnin nimissä.
&#8211; Esimerkiksi akkuteollisuus yhdistettynä kaivosteollisuuteen sisältää mahdollisuuden maailmanluokkaa olevan keskittymän luomiseen maahamme. Metsäteollisuuteen rinnastettavan menestystarinan syntyminen loisi aitoa hyvinvointia ja työpaikkoja, ja ilmastokin kiittäisi, Vähämäki kannustaa.
&#8211; Työllisyystoimia oli luvattu jo hallitusohjelmassa, mutta hallituksen eväät ovat koko ajan jääneet luvatusta. Ilman kipeitäkin uudistuksia talouden tasapainottamisesta tulee rankka savotta, joten nyt ei ole oikea aika harrastaa kuurupiiloa, Kankaanniemi jatkaa.
Mahdollisuuksia ei pitäisi tukahduttaa
Rakenteellisten uudistusten ja uutta kasvua ja liiketoimintaa synnyttävien pelinavausten sijaan hallitus on ollut kiinnostuneempi kokonaisten toimialojen vaikeuttamisesta.
&#8211; Hallituksen tavoite turpeen tuotannon puolittamisesta kuluvan vuosikymmenen aikana on tapahtumassa etuajassa. Sen sijaan, että hallitus jakaa turpeen tuottajille lopettamiskorvauksia, olisi voitu myöntää alan merkitys energiaomavaraisuudessa, kasvuturpeessa ja esimerkiksi akustiikkalevyissä. Ainutlaatuinen turvealamme omaa kilpailutekijöitä, joita muilla mailla ei ole. Mahdollisuuksia ei pitäisi tukahduttaa, vaan vaalia, kansanedustaja Jari Koskela muistuttaa.
&#8211; Olemme lehdistä saaneet lukea, kuinka EU-komissio kaavailee Suomen metsien määrittelemisestä eräänlaiseksi eurooppalaiseksi yhteisomaisuudeksi. Etelä- ja Keski-Euroopalle kyllä kelpaa suomalaisten metsien suojelu ilmastotekona, mutta hallituksen ei pitäisi antaa tuumaakaan periksi ja vaarantaa vastuullisen metsäteollisuutemme toimintaedellytyksiä, Kankaanniemi vaatii.

Perussuomalaiset esittävät hallitukselle epäluottamusta menokurin puutteen johdosta: “Talouden tasapainottamisesta tulee rankka savotta”

Hallituspuolueiden ja kokoomuksen kansanedustajat hehkuttivat suoraan sydämestä Ylen A-Talkissa Suomelle miljardien tappiot tuovaa EU-elvytyspakettia, jonka väitetään olevan kertaluonteinen. Perussuomalaisten Lulu Ranne huomautti, että EU on rikkomassa omia sääntöjään ja elvytyspaketista Suomelle tulevat väitetyt edut ovat kyseenalaisia. &#8211; Vaakakupissa ovat myös Suomen itsemääräämisoikeus ja kansallisen budjettivallan menettäminen. Samalla joudumme maksamaan vuosikausiksi satoja miljoonia lisämaksuja, Ranne muistutti.

Kokoomuksen kansanedustaja Arto Satonen selitti eilen Ylen A-talkissa kokoomuksen ailahtelevaa ja epäselvää linjaa EU-elvytyspaketista. Torstaina kokoomus ilmoitti, että viikko aiemmin tehty ryhmäpäätös äänestää tyhjää on nyt purettu, joten enemmistö kokoomusedustajista tulee todennäköisesti tukemaan elvytyspaketin läpimenoa eduskunnassa.
Satonen esitti ohjelmassa useita kertoja, että valtiovarainvaliokunnan mietintöön sittemmin lisätyt lausumat esimerkiksi paketin kertaluonteisuudesta sekä siitä, että jatkossa kaikki EU-maat vastaavat omista veloistaan ovat nyt poistaneet kokoomuksen huolet. Vielä viikko sitten kokoomuksen ryhmänjohtaja Kai Mykkänen väitti, että paketissa olisi ”pahoja valuvikoja”.
&#8211; Valtiovarainvaliokunnan mietintöön saatiin tärkeitä asioita, joten luonnollista on, että ollaan sen puolella. Meillä on nyt vahvat lausumat, se on kokoomukselle keskeistä, Satonen hehkutti.
Suomen lausumia ei enää lueta EU:ssa
Perussuomalaisten kansanedustaja Lulu Ranne moitti kokoomuksen selittelyjä surkeiksi. Ranne huomautti, että elvytyspakettiin ei lausumien myötä ole tullut mitään olennaisia muutoksia ja että samat ongelmat ovat pysyneet.
Ranne huomautti, että Satosen toistuvasti ylistämillä, valtiovarainvaliokunnan mietintöön lisätyillä lausumilla ei ole mitään painoarvoa EU-tasolla.
&#8211; Se ei tässä miksikään muutu, että tämän paketin myötä &#8211; mikäli se hyväksytään &#8211; EU:ta ollaan muuttamassa kohti velka- ja tulonsiirtounionia. Perussuomalaiset vastustaa tätä kehitystä.
&#8211; Kuvitteleeko kokoomus oikeasti, että EU:ssa luetaan mietinnössä olevia lausumia? Jos Suomi ja muut maat hyväksyvät elvytyspaketin, niin sitten se vain pannaan toimeen. Ei Suomen papereita enää kukaan sitten lue.
Onko Suomen etu maksaa kuusi ja saada takaisin kaksi?
A-Talkissa olivat paikalla myös hallitusta edustavat kansanedustajat Jouni Ovaska (kesk) ja vasemmistoliiton Merja Kyllönen, jonka mukaan elvytyspaketissa kyse olisi ratkaisusta, joka vaikuttaa Suomen vientiteollisuuden kykyyn toimia ja elpyä. Kyllönen vielä erikseen painotti, että jos ”EU ei elvy, ei Suomikaan&#8221;.
Kyllöseltä näyttää jääneen lukematta esimerkiksi taloustieteen tohtori Juha Tervalan valtiovarainvaliokunnalle antama lausunto. Tervalan mukaan elvytyspaketti todennäköisesti heikentää Suomen taloutta ja tulonsiirroille perustuva järjestely ei ole Suomen edun mukainen.
Satosen tapaan myös Ovaska esitti, että valtiovarainvaliokunnan mietintöön lisätyt ”tiukat lausumat” varmistaisivat tulevaisuudessa sääntöjen noudattamisen ja talouskurin. Ovaskan mukaan lausumat sitoisivat myös Suomen tulevia hallituksia palattaessa aikaan, jolloin ”taloussäännöt pelaavat”. Ovaska myös erikseen vakuutteli, että yhteiset pelisäännöt olisivat keskustalle tärkeitä.
Lulu Ranne huomautti Ovaskalle ja Kyllöselle, että elvytyspaketilla ei ole mitään tekemistä koronan tai elvytyksen kanssa.
&#8211; Tässä on kyse vain tulonsiirroista ja liittovaltiokehityksestä. Keskusteluissa vain pyritään selittämään kertaluonteisuudesta sekä siitä, että järjestely ei muka olisi perussopimusten vastainen. Tosiasiassa tässä kuitenkin otetaan yhteistä velkaa. Talouskurilla on siis pyyhitty pöytää.
Ranne viittasi no bailout -periaatteeseen todetessaan, että elvytyspaketilla EU rikkoo omia sääntöjään.
&#8211; Meille on nyt tulossa uusia sääntöjä. Ei kai kukaan enää edes kuvittele, että uudessa kehittyvässä liittovaltio-EU:ssa sääntöjä noudatettaisiin tämän paremmin. Eikä ole Suomen etu maksaa 6 miljardia, kun takaisin saadaan noin kaksi, Ranne sanoi.
Missä viipyy vaikutusarvio elvytyspaketista?
Hallitus ei ole teettänyt elvytyspaketista vaikutusarviota tai muutakaan esitystä, miten ja millä tavalla elvytyspaketti vahvistaisi Suomen vientiä &#8211; tai miten elvytyspaketti muuten olisi Suomen edun mukainen järjestely.
Konkreettisia perusteluja eivät A-Talkissa esittäneet myöskään Kyllönen, Ovaska ja Satonen – poliittista retoriikkaa saatiin sitäkin enemmän.
Satonen myös epämääräisesti varoitteli, että jos Suomi lähtisi kaatamaan elvytyspaketin, vaikuttaisi se ”Suomen kansainväliseen asemaan.”
&#8211; Pelissä ovat todella isot asiat, Suomen pitää tehdä yhteistyötä. Jos matto nyt vedetään alta, on vaikea ennustaa mitä tapahtuisi, Satonen herutteli.
Kyllösen mielestä edessä on ota tai jätä -tilanne, koska elvytyspaketti on kiinni EU:n seitsemän vuoden rahoituskehyksessä ja tällä kokonaisuudella olisi vaikutuksia elinkeinoelämään sekä ympäristö- ja ilmastoasioihin.
Elvytyspaketti parempi kaataa nyt 
Ranne huomautti, että markkinat eivät ole toistaiseksi reagoineet epävarmuuteen elvytyspaketin hyväksymisestä, eli korot eivät ole nousseet. Perussuomalaisten kansanedustaja totesikin, että jos elvytyspaketti kaadetaan nyt, vaikutus markkinoille on joka tapauksessa pienempi kuin se vaihtoehto, että EU:n ongelmien annetaan kasvaa.
&#8211; Elvytyspaketti ei ratkaise eteläisen Euroopan rakenteellisia ongelmia ja velkaongelmia. Esimerkiksi Italian ongelmia ei muutenkaan voi ratkaista lisärahalla, vaan siellä tarvitaan saneerausta. Mitä pidemmälle lykätään päätöstä elvytyspaketin hylkäämisestä, sitä suuremmiksi ongelmat paisuvat.
Ranne painotti myös sitä, että Suomen saamat väitetyt edut elvytyspaketista ovat kyseenalaisia.
&#8211; Tässä tilanteessa vaakakupissa ovat Suomen itsemääräämisoikeus, kansallisen budjettivallan menettäminen ja EU-perussopimuksien romuttaminen. Samalla joudumme maksamaan vuosikausiksi satoja miljoonia lisämaksuja. Puhutaan suurista summista: maksamme ainakin 6,6 miljardia ja saamme takaisin 2,1 miljardia. Suomen kannalta siis erittäin huono diili, Ranne sanoi.
Miksi pitäisi elvyttää talouden noususuhdanteessa?
Ovaska esitti A-Talkissa, että elvytyspaketti ei rikkoisi EU:n perussopimuksia. Juridiikan kannalta väite on kuitenkin melkoinen veivaus, sillä EU-perussopimuksiin kirjatun niin sanotun no bailout -säännön mukaan jäsenmaita kielletään ottamasta vastuuta toisten maiden veloista.
Myös tasavallan presidentti, entinen valtiovarainministeri Sauli Niinistö on arvostellut elvytyspakettia. Niinistön mukaan euroalueen talousryhti edellyttää paluuta EU-perussopimusten noudattamiseen.
Ovaska esitti hämmentävästi, että keskusta haluaisikin palata takaisin ”sääntöihin, mitä on yhdessä sovittu”. Kepuedustajan mukaan paluu EU-neuvottelupöytään ei kuitenkaan olisi enää mahdollista, koska juuri nyt pitää elvyttää.
&#8211; Me aiomme toimia sillä tavalla, että tämä maa nousee niin kuin Eurooppakin nousee. Nyt tarvitaan nimenomaan niitä elvytystoimia, tarvitaan vipuvaikutusta että kun laitetaan rahaa, niin yrityksetkin lähtevät laittamaan rahaa, Ovaska sanoi.
Ranne ihmetteli, miksi lähestyvässä korkeasuhdanteessa edes tarvittaisiin elvytystä. Useiden <a href="https://yle.fi/uutiset/3-11839136">ennusteiden</a> mukaan Suomen talous onkin nousemassa koronaa edeltävälle tasolle jo tämän vuoden aikana. Myös maailmantalouden arvioidaan <a href="https://www.cnbc.com/2021/04/06/imf-world-economic-outlook-april-2021-global-gdp-to-hit-6percent.html">kasvavan</a> kuusi prosenttia tänä ja ensi vuonna.
&#8211; Jos oletamme, että elvytys auttaisi, niin siinä olemme jo myöhässä. Nythän talouden nousukausi lähestyy. Näköpiirissä on patoutunutta kasvua, joten jos velalla lähdetään elvyttämään lisää, tilanteessa on myös talouden ylikuumenemisen riski, Ranne sanoi.
Hän jatkoi, että jokainen miljardi, jonka Suomi laittaa jonnekin muualle näkyy siinä, että Suomen oma taloudellinen kestokyky heikkenee.
&#8211; Ne (elvytyspakettiin menevät) miljardit eivät lisää meidän vientiämme. Tärkeintä olisikin, jos haluamme elvyttää, niin me sijoitamme rahoja Suomeen. Myös julkinen sektori on saatava tasapainoon ja verokiilaa on pienennettävä. Ne ovat todellisia edellytyksiä Suomen kilpailukyvylle.
Kansan hyväksyminen tarvitaan
Satonen iski A-Talkissa myös pöytään Kiina- ja Venäjä-kortit.
&#8211; Meidän pitää tässä samalla katsoa myös isompaa kuvaa, Satonen lausui.
Ranne totesi kansanedustajakollegalleen, että elvytyspakettia on nyt ryhdytty puolustelemaan mitä erilaisimmilla selityksillä sen jälkeen, kun taloudelliset perusteet ovat osoittautuneet hatariksi.
&#8211; Keskustelua voi tietysti viedä mihin tahansa suuntaan. Näin yleensä tehdään, kun taloudelliset argumentit ovat loppuneet. Todellisista turvallisuusuhkista voisi paremminkin keskustella erikseen, eli miten niihin reagoidaan ja miettiä vaihtoehdot.
Eduskunnan perustuslakivaliokunta myös edellytti viime vuonna, että elvytyspaketti ja sen toimeenpano edellyttävät laajaa <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/tiedotteet/Sivut/Perustuslakivaliokunta-on-arvioinut-EUn-elpymissuunnitelmaa.aspx">kansalaisten hyväksyntää</a>. Perustuslakivaliokunta lausunnossaan erikseen korostaa , että demokraattisen legitimiteetin varmistaminen on tärkeää.
Ranne huomautti, että se EU, johon Suomi aikoinaan liittyi ei enää muistuta sitä yhteisöä, johon kehitys nyt kulkee.
&#8211; Kansa ei ole antanut mandaattia tällaiselle kehitykselle eikä EU:n perussopimuskaan.

Keskusta ja vasemmisto sekä hallituksen tueksi rynnännyt kokoomus ylistivät vuorotellen EU-elvytyspakettia Ylellä – perussuomalaiset muistutti ikävistä tosiasioista – ”Talouskurilla on pyyhitty pöytää”