Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso Ruotsissa: Liika älylaitteiden käyttö heikentää lasten hyvinvointia

Garedewilta toimenpidealoite nuoren määritelmän kaventamiseksi nuorisolaissa: 10-vuotiaat ja 29-vuotiaat eivät kuulu samoihin nuorteniltoihin

Etelä-Amerikan Elon Musk ei kuvia kumarra – aikoo laittaa Argentiinan talouden paraatikuntoon vaikka väkisin

Merituulivoiman rakentamisesta kannattamatonta –  kohoavat kustannukset, lisääntynyt kilpailu ja inflaatio syövät katteet

Merkittäviä verohyvityksiä suurille teollisille investoinneille – valtiovarainministeri Purra: ”Hallitus tukee suomalaista työtä ja teollisuutta”

Media jatkaa Trumpin demonisointia toisen salamurhayrityksen jälkeenkin – Trump: “En luovuta ikinä!”

Keskisuomalaisen päätoimittaja Yle-pomo Riikka Räisäsestä: Näillä näytöillä joku muu päätoimittaja olisi jo eronnut

Aamulehden ex-päätoimittaja: Ylen piikkiin rakastajansa kanssa matkustanut uutispomo Riikka Räisänen pitäisi siirtää syrjään

Poliisi nappasi Helsingin yliopiston kunniatohtorin kiinni kahdesti – ensin Kööpenhaminassa, sitten Tukholmassa

Halla-aho: Arvelen, että moni muukin kuin persukansa alkaa ymmärtää Ylen prioriteetteja – ”Leikkausvaraa riittää myös tulevaisuudessa”

Antikainen: Yle on väärässä – uutiset somaliaksi ja arabiaksi eivät auta sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan

Norbert Röttgen

Saksan CDU:n tuore puheenjohtaja Armin Laschet tuli valituksi puolue-eliitin voimin puolueen puheenjohtajaksi. Puolueen johtajana hän on etulyöntiasemassa nousta liittokansleriksi syksyn vaaleissa. Saksan liittokanslerius merkitsee painavasti myös EU:n suuntaan. Taustansa vuoksi se merkitsee suuria haasteita Saksalle ja koko EU:lle.

Armin Laschet ponnistaa Saksan väkirikkaimmasta osavaltiosta. Häntä pidetään istuvan liittokansleri Angela Merkelin kausien jatkeena. Hän voitti vastaehdokkaansa Friedrich Merzin ja Norbert Röttgenin 1001 valitsijamiehen äänillä.
Hän on hiiliteollisuuden mies. Ajatushautomo Eurointelligencen johtaja Wolfgang Münchau sanoo Laschetin olevan <a href="https://www.eurointelligence.com/column/laschet">&#8220;hiilimies&#8221;</a>. CDU on kannatusmittauksien kärjessä ennen vihreitä. Münchau kirjoittaa Laschetin olevan ilmastonmuutoksen kieltäjä. CDU:n ja vihreiden koalitiohallitus tuntuisi siksi hieman etäiseltä tai riitaisalta.
<h4>Kallellaan Venäjään ja Kiinaan</h4>
Laschet toppuutteli Venäjän arvostelua Krimin miehityksen jälkeen, <a href="https://foreignpolicy.com/2020/03/09/armin-laschet-merkels-pro-russia-china-friendly-successor/">Foreign Policy</a> -lehti toteaa. Hän on torunut ennemmin Yhdysvaltoja ja hän hakee tiiviitä välejä Kiinan kanssa.
Yhdysvaltain tuore presidentti Joe Biden ei lämpene Kiinan suhteen, vaan edeltäjänsä Donald Trumpin tiukka Kiina-linja saanee jatkoa. Tämä voi hiertää Saksan ja siten EU:n välejä Yhdysvaltoihin.
<a href="https://www.politico.eu/article/clouds-gather-over-nord-stream-2/">Laschet kannattaa</a> rakenteilla olevaa Nord Stream 2 -kaasuputkea. Laschetin kotiosavaltion energiajätit ymmärrettävästi tukevat kiistanalaisen kaasuputken rakentamista. Yhdysvaltain mukaan Saksa tulee riippuvaisemmaksi venäläisestä energiasta. Erimielisyys voi hiertää Saksan ja Yhdysvaltojen välejä. Vaarana on, että EU jää tämän kiistan välikappaleeksi.
<h4>Ei saksalaisten mieleen</h4>
Laschetista ei välttämättä leivota liittokansleria, vaikka puolue voittaisikin syksyn vaalit. <a href="https://www.reuters.com/article/us-germany-politics-laschet-newsmaker/newsmaker-rocky-road-beckons-as-new-cdu-chair-laschet-seeks-to-fill-merkels-shoes-idUSKBN29L0GY">Reuters</a> kertoo Der Spiegelin julkaisemasta kannatuskyselystä, josta vain alle 12 prosenttia kaikista saksalaisista olisi äänestänyt Laschetin CDU:n johtoon.
Toiseen vaaliin yltänyt Merz jäi hieman alle 29 prosentin siivuun ja alussa pudonnutta Röttgeniä puheenjohtajaksi olisi valinnut lähes 32 prosenttia saksalaisista.
Toisin sanoen Laschet nauttii vähiten saksalaisten suosiota. CDU:n baijerilaisen sisarpuolueen johtaja Markus Söder on saksalaisten suosikki kristillisdemokraattien liittokansleriksi.
Puolueen eliitti äänesti vähiten suositun ehdokkaan puheenjohtajaksi. Valinta voi siten kääntyä koko puoluetta vastaan syksyn vaaleissa. Ja jos <a href="https://www.bloomberg.com/news/articles/2021-01-20/merkel-s-successor-has-some-explaining-to-do-in-washington">Söder nimetään liittokansleriehdokkaaksi</a> niin tällöin puoluejohtajan merkitys puolueen linjanvetäjänä voi luoda konflikteja maan johdon kanssa.
Saksan sisäpolitiikka ei ole irrallaan EU:sta johtuen maan painoarvosta unionille. EU:n suunta voi jäädä mysteeriksi. EU voi huomata myös istuvansa kahdella jakkaralla. Suurvallat – Yhdysvallat ja Kiina eivät välttämättä ilahdu, jos unioni pyrkii poimimaan rusinat kaikkien pullista.

Saksan suurimman puolueen tuoreetta puheenjohtaa kutsutaan Hiilimieheksi, joka on kallellaan Kiinaan ja Venäjään – minkälainen mies on kyseessä, ja tuleeko hänestä lliittokansleri?

Syyrialaisia turvapaikanhakijoita koskenut ehdoton palautuskielto nousi Saksassa sisäministerikokouksen suureksi kiistanaiheeksi. Saksa ei ole vuodesta 2012 lähtien poistanut maasta yhtään syyrialaista. Vuodenvaihteen jälkeen vakaviin rikoksiin syyllistyneiden karkottaminen tulee yksittäistapauksissa mahdolliseksi.
Torstaina alkaneen Saksan osavaltioiden sisäministerikokouksen suureksi kiistanaiheeksi nousi jo kauan etukäteen liittovaltion sisäministeri Horst Seehoferin (CSU) esitys syyrialaisten palautuskiellon purkamiseksi rikoksiin syyllistyneiden osalta. Liittovaltion sisäministerin lisäksi jokaisella Saksan kuudestatoista osavaltiosta on oma sisäministeri. Sisäministerit pitävät säännöllisesti kokouksia sopiakseen muun muassa turvallisuuteen liittyvistä asioista.
Maan pääpuolueiden välillä vallitsi selkeä <a href="https://www.dw.com/en/german-minister-wants-criminals-expelled-to-syria-despite-asylum-safeguards/a-55754998">jakolinja</a> palautuskiellon jatkamisen suhteen: Seehoferin CSU/CDU-koalitio halusi, että palautuskielto puretaan, kun taas sosialidemokraatteja edustavat osavaltiosisäministerit olisivat pitäneet sen ennallaan.
Ulkoministeriön uusimman Syyria-katsauksen perusteella Seehofer esitti ennen kokousta, että ainakin rikoksiin syyllistyneet ja saksalaisten turvallisuutta vaarantavat henkilöt voitaisiin tapauskohtaisen harkinnan jälkeen karkottaa Syyrian turvallisiksi katsotuille alueille. Seehoferin kanta voitti kokouksessa perjantaina. Ehdoton palautuskielto siis päättyy vuoden vaihtuessa.
&#8220;Populismia ja äärioikeiston kosiskelua&#8221;
Ennen kokousta sisäministeri Seehoferia vastaan esitettiin kaikki normaalit syytökset populismista ja äärioikeiston kosiskelusta. Palautuskiellon purkamista vastustaneet poliitikot ja ihmisoikeusjärjestöt vetosivat siihen, että Syyria ei ole turvallinen ja sinne palautettuja odottaa kidutus ja kuolema. Vastustajat pitivät myös karkotusten toimeenpanoa käytännössä mahdottomana.
Sen sijaan Seehoferilla oli oman puolueensa vankka tuki. Jopa liberaalina pidetty CDU:n puheenjohtajaehdokas Norbert Röttgen <a href="https://www.spiegel.de/politik/deutschland/norbert-roettgen-fordert-wiederaufnahme-von-abschiebungen-nach-syrien-a-9e222d17-474e-4a34-8434-756d2a5542fc">vaati</a> palautuskiellon purkamista.
&#8211; Meidän on annettava koko maailmalle selvä poliittinen signaali, että Saksa ei ole terroristien turvapaikka, Röttgen totesi.
&#8211; Palautuskiellon ansiosta jopa yleiselle turvallisuudelle vaaraksi olevat syyrialaiset voivat luottaa siihen, että heitä ei karkoteta maasta.
Saksassa 770 000 syyrialaista turvapaikanhakijaa
Yli miljoona syyrialaista on hakenut EU-alueelta turvapaikkaa sen jälkeen, kun Syyrian sisällissota alkoi vuonna 2011. Heistä noin 770 000 asuu Saksassa.
Alun perin palautuskiellon tarkoitus oli, että syyrialaisia ei lähetettäisi takaisin, vaikka heidän turvapaikkahakemuksensa osoittautuisi perusteettomaksi. Tilapäiseksi säädettyä palautuskieltoa on vuoden 2012 jälkeen jatkettu vuoden tai puolen vuoden välein.
Tällä hetkellä Saksassa on lähes 6 000 sellaista syyrialaista, jotka odottavat maastapoistamisen toimeenpanoa. Osalle on annettu käännytyspäätös, koska heidän turvapaikkahakemustaan ei ole hyväksytty, ja osa on saanut karkotuspäätöksen rikostuomion takia. Ketään heistä ei ole voitu palauttaa Syyriaan palautuskiellon vallitessa.
Tagesschau-uutisohjelman <a href="https://www.tagesschau.de/inland/abschiebung-syrien-imk-101.html">mukaan</a> karkotettavien joukossa on yli 90 sellaista syyrialaista islamistia, joiden katsotaan edustavan terroriuhkaa. Kaikkiaan Saksassa asustelee 615 henkilöä, jotka <a href="https://www.tagesschau.de/investigativ/wdr/syrien-abschiebung-islamisten-101.html">luokitellaan</a> terroriuhkaa aiheuttaviksi islamisteiksi. Joukossa on esimerkiksi turkkilaisia, venäläisiä ja irakilaisia.
Dresdenin terrori-isku vaikutti suhtautumiseen
Saksalaisten asenteiden muuttumiseen on osaltaan <a href="https://www.tagesschau.de/investigativ/wdr/syrien-abschiebung-islamisten-101.html">vaikuttanut</a> Dresdenissä lokakuussa tehty terrori-isku, jossa 20-vuotias syyrialainen turvapaikanhakija hyökkäsi veitsellä homopariskunnan kimppuun tappaen toisen keski-ikäisistä miehistä. Syyrialaismies oli vapautunut vankilasta vain muutamaa päivää aikaisemmin.
Myös Suomen Uutiset <a href="https://www.suomenuutiset.fi/islamistinen-veitsi-isku-dresdenissa-isis-kannattaja-oli-tullut-turvapaikanhakijana-saksaan/">kertoi</a> tästä vuonna 2015 alaikäisenä turvapaikanhakijana Saksaan tulleesta syyrialaisesta, joka oli saanut kielteisen päätöksen turvapaikkahakemukseensa. Hänet tuomittiin jo vuonna 2018 nuorena rikoksentekijänä 2 vuoden ja 9 kuukauden vankeusrangaistukseen Isis-järjestön tukemisesta. Hänen tiedettiin olevan vaarallinen vielä vapautumisensa jälkeenkin, mutta häntä ei voitu karkottaa maasta.
Syyrialaisia yritetty saada pois maasta kaikin keinoin
Koska Syyriaan karkottaminen ei ole ollut mahdollista, Saksan viranomaiset ovat joissakin tapauksissa yrittäneet saada vaaralliseksi osoittautuneen syyrialaisen lähtemään tavalla tai toisella ihan minne vain, kunhan poistuu Saksasta. Menettely on tunnettu nimellä &#8220;valvottu poismuutto&#8221;.
Esimerkiksi eräs pomminrakentamisesta ja Isis-järjestöstä kiinnostunut nuori syyrialaismies saatiin taivuteltua lähtemään maasta maksamalla hänelle lentolippu Turkin kautta Sudaniin ja antamalla 50 euroa rahaa käteen. Nuorimies oli ollut jalkapannassa ja ajoittain jopa ympärivuorokautisessa poliisin tarkkailussa, joten viranomaiset olivat hyvin tyytyväisiä saatuaan hänet lähtemään.

Saksa aloittaa syyrialaisten rikollisten karkottamisen ensi kertaa vuoden 2012 jälkeen

Turvapaikanhakijoiden leirin tuhopoltto Kreikassa on saanut Saksan poliittisesti täysin sekaisin. Kaikki puolueet vihreistä kristillisdemokraatteihin huutavat sen puolesta, että leirinsä polttaneet turvapaikanhakijat pitää tuoda Saksaan. Lesboksen saarella yhä olevat turvapaikanhakijat puolestaan kertovat vihaavansa koko Eurooppaa, mutta haluavat silti Saksaan. 
Koronatartuntojen vuoksi karanteeniin asetetut turvapaikanhakijat <a href="https://www.suomenuutiset.fi/13-000-turvapaikanhakijan-leiri-paloi-maan-tasalle-kreikassa-levottomuudet-leviavat-lesboksen-saarella/">sytyttivät</a> viime viikolla Lesboksen saarella sijaitsevan Morian leirin tuleen. Mellakoivat turvapaikanhakijat pyrkivät myös estämään palomiehiä sammutustöissä. Maan tasalle palaneessa leirissä asui UNHCR:n tietojen mukaan 11 500 turvapaikanhakijaa, joista noin 4000 on lapsia. Lesboksen saarelle julistettiin tapahtuneen vuoksi hätätila.
Viikonloppuna poliisi joutui käyttämään kyynelkaasua mellakoivia turvapaikanhakijoita vastaan, kun nämä heittelivät poliiseja kivillä, kertoo <a href="https://www.welt.de/politik/ausland/article215591204/Fluechtlingslager-Moria-Griechische-Polizei-setzt-Traenengas-gegen-Migranten-ein.html">Welt</a>-lehti. Kreikan hallitus on lähettänyt Lesbokselle laivoja, jotta kodittomiksi joutuneille perheille voidaan tarjota katto pään päälle, mutta suurin osa Morian leirin turvapaikanhakijoista nukkuu taivasalla, koska he vastustavat uuden telttaleirin pystyttämistä. Osa turvapaikanhakijoista on mellakoimalla jopa yrittänyt estää Kreikan viranomaisia pystyttämästä uusia telttoja.
<h4>Turvapaikanhakija: &#8220;Vihaan Eurooppaa&#8221;</h4>
Norjan yleisradion NRK:n <a href="https://www.nrk.no/urix/moria-beboer-til-nrk_-_-na-bare-hater-jeg-europa-1.15155213">haastattelema</a> turvapaikanhakija kertoo, että laittomat siirtolaiset tulivat EU-alueelle suurin odotuksin, mutta kokevat nyt EU:n pettäneen heidät.
&#8211; Nyt minä vain vihaan Eurooppaa, NRK:n haastattelema Mila-niminen turvapaikanhakija kertoo.
Lesboksen leirin olosuhteet eivät ole vastanneet turvapaikanhakijoiden vaatimuksia.
&#8211; Jotkut meistä ovat olleet täällä jo kolme vuotta ja kukaan ei ole kysynyt, olemmeko me tyytyväisiä olosuhteisiin.
&#8211; Tulipalo syttyi, koska ihmiset olivat vihaisia ja halusivat näyttää vihansa. Me sytytimme koko leirin tuleen näyttääkseemme halveksuntamme, Mila kertoo.
<h4>Saksassa väännetään siirrettävien määristä</h4>
Turvapaikanhakijat ovat tehneet selväksi, että he eivät halua asua teltoissa eivätkä jäädä Kreikkaan. Useimmat haluaisivat mieluummin Saksaan ja vetoavat liittokansleri Angela Merkeliin, jotta tämä ottaisi heidät vastaan.
Saksassa onkin käyty kiivasta keskustelua aiheesta. Sisäministeri Horst Seehofer ilmoitti, että Saksa ottaa vastaan noin 150 alaikäistä turvapaikanhakijaa. Tämä ei vihreille kuitenkaan riitä, kertoo <a href="https://www.welt.de/politik/deutschland/article215584298/Moria-Krise-Claudia-Roth-bescheinigt-Horst-Seehofer-Totalversagen.html">Welt</a>-lehti. Vihreät vetoavat liittokansleri Merkeliin, jotta tämä sallisi laajamittaisen turvapaikanhakijoiden siirron Kreikasta Saksaan. Vihreät toivovat myös muiden EU-maiden osallistuvan Kreikan turvapaikanhakijoiden uudelleensijoittamiseen.
Vihreiden lisäksi myös Merkelin kristillisdemokraattien sisältä on kuulunut vaatimuksia suuremmasta kiintiöstä. CDU-puolueen puheenjohtajuutta tavoitteleva Norbert Röttgen vaatii, että Saksan on otettava vastaan 5000 turvapaikanhakijaa Kreikasta.
Röttgen ei ole huolissaan siitä, että siirroista muodostuisi vetovoimatekijä laittomalle siirtolaisuudelle. Hän painottaa kuitenkin, että nyt kyseessä on poikkeustapaus humanitaarisen kriisin ratkaisemiseksi, &#8220;joten meidän on tehtävä selväksi, että tämä ei ole signaali&#8221;.
<h4>Junnila: &#8220;Leirit roihuavat, jos sillä saa menolipun Suomeen&#8221;</h4>
Monet ovat sitä mieltä, että tällainen menettely nimenomaan lähettää täysin väärän signaalin: turvapaikanhakijoita ikään kuin palkitaan oman leirinsä polttamisesta, mikäli lopputuloksena on se, että heidät siirretään Kreikasta korkeamman elintason maihin. Esimerkiksi perussuomalaisten kansanedustaja Vilhelm Junnila on <a href="https://www.suomenuutiset.fi/pakolaisleirit-roihuavat-jos-silla-saa-menolipun-suomeen/">arvostellut</a> turvapaikanhakijoiden siirtoja toisiin EU-maihin.
– Täysin väärä signaali, joka rohkaisee tuhopolttoihin. Ei voi olla niin, että pakolaisleirejä polttamalla päästään käsiksi Suomen sosiaaliturvaan ja etuuksiin. Leirit roihuavat, jos sillä saa menolipun Suomeen, Junnila jyrähtää.

Lesboksen turvapaikanhakijat kertovat vihaavansa Eurooppaa, mutta he haluavat silti Saksaan – “sytytimme koko leirin tuleen näyttääkseemme halveksuntamme”

Saksan suurimman puolueen puheenjohtajavalinta sotkee Saksan politiikkaa ja vaikuttaa koko unioniin. Edellisen puheenjohtajan valintaan osallistui 999 valitsijamiestä. Koko Euroopan suunta on siis varsin harvojen käsissä.
Saksan kristillisdemokraattien (CDU) puheenjohtajakisaan osallistuu neljä henkilöä. Kaksi heistä tavoitteli puheenjohtajuutta myös viime kerralla. Joulukuun alussa 2018 kisan hävisivät politiikan ja liike-elämän välillä sukkuloinut Friedrich Merz ja Saksan terveysministeri Jens Spahn. Kisan voitti Annegret Kramp-Karrenbauer, joka pitkästä nimestään johtuen on median kielessä AKK.
Merz ylsi toiselle valintakierrokselle AKK:n kanssa ja hävisi vaalin täpärästi. AKK saavutti noin 52 prosenttia äänistä ja Merz joutui tyytymään 48 prosenttiin äänistä.
Tulevassa puheenjohtajakisassa kahden aiemman haastajan lisäksi mukana on hallinnon suosikki Armin Laschet ja hiljattain kisaan osallistunut liittopäivien ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Norbert Röttgen.
Kaksi johtajaa – yksi ongelma
Liittokansleri Angela Merkel ilmoitti luopuvansa puolueen puheenjohtajuudesta lokakuussa 2018. Hän kuitenkin halusi jatkaa liittokanslerina tuleviin liittopäivävaaleihin asti.
Saksaan oli muodostumassa yhden puolueen sisälle kahden johtajan ongelma. Merkel jatkaisi ulkopolitiikan johdossa esimerkiksi Eurooppa-neuvostossa. CDU:n puheenjohtaja virittelisi puolueen linjauksia ja politiikkaa.
Merkel oli aiemmin pitänyt selvyytenä, että Saksan suurimman puolueen puheenjohtaja on samalla maan liittokansleri. Merkel sai puolueeltaan runsaasti kritiikkiä vapaan maahanmuuttopolitiikansa vuoksi. Paine ajoi luopumaan jostain.
Liittopäivien hallituskumppani SPD ei sulata vieläkään muuta liittokansleria kuin Merkel. Se viestii sitä, että Merkelin täysi-ikään ehtinyt liittokanslerin ura on vienyt CDU:ta rutkasti vasemmalle.
Merkel ei ollut enää täysin perillä puolueestaan luovuttuaan puheenjohtajuudesta. Samalla linkki kentän ja maan johdon välillä katkesi.
Näin kävi, vaikka Merkelin suosikkiehdokas AKK voittikin vaalit. Asetelma ei toiminut. Nyt maailmalla jännätään sitä, että haastaako uusi puheenjohtaja Merkelin tosissaan vai voittaako Laschet, joka empiirisen kokemuksen mukaan olisi altis epäonnistumiselle.
Liittokanslerin potkut hankalia
Saksan liittokansleria ei voida erottaa maan perustuslain mukaan ilmoitusluontoisena asiana. CDU:n tulevakaan puheenjohtaja ei voi tätä tehdä.
Mikäli puolueen johtoon valittaisiin Merkelin vasemmistolaista politiikkaa tiukasti kritisoinut Merz, voisi yksi ratkaisu olla Merkelin vetäytyminen maan johdosta.
Tässäkin on ainakin kolme ongelmaa. Ensinnäkin se olisi nolo loppu Merkelin valtakaudelle. Toiseksi Merkel on hyvin suosittu johtaja. Ja kolmanneksi: sosiaalidemokraatit (SPD) on uhannut kävellä ulos hallituksesta, jos Merkel ei jatka liittokanslerina.
Tuo kolmas asia voisi merkitä uusia liittopäivävaaleja, mitä SPD tuskin nykyisten kannatuslukujen vuoksi toivovan. Toisaalta, SPD on jo käyttänyt rutkasti poliittista pääomaansa vaatimassa Thüringenin osavaltion pääministerivalinnan perumista. Puolue on kipuillut aiemminkin ja hallituksen jatko on silloin tällöin ollut veitsen terällä.
Raja tullee myönnytyksissä jossain kohtaa vastaan, mikäli ukaasilista on pitkä.
Milloin uusi puheenjohtaja valitaan?
Sitäkään ei vielä tiedetä, milloin uusi puheenjohtaja olisi määrä valita. Puoluekokous järjestetään joulukuussa, mutta monen mielestä sinne on pitkä aika ja puolueelle halutaan nopeasti uusi puheenjohtaja.
Puolueen sääntöjen mukaan puoluekokous voitaisiin järjestää aikaisintaan huhtikuun lopulla. Ajoituksessakin on oma ongelmansa.
Saksa on EU:n puheenjohtajamaa heinäkuun alusta vuoden loppuun asti. Käydäänkö silloin valtakamppailua CDU:n puheenjohtajavalinnan kanssa? Jos valinta tehdään aiemmin, painostaako uusi puheenjohtaja liittokanslerin ulos ja puheenjohtajuuden alkaessa maassa on tyystin uusi liittokansleri?
Vai käykö jopa niin, että Saksassa käydään liittopäivävaalit, eikä maalla ole varsinaisesti johtajaa, joka voisi antaa askelmerkkejä EU:n kehityssuunnalle?

Saksa takalukossa – kristillisdemokraattien puheenjohtajavalinta johtaa sotkuun