Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso Ruotsissa: Liika älylaitteiden käyttö heikentää lasten hyvinvointia

Garedewilta toimenpidealoite nuoren määritelmän kaventamiseksi nuorisolaissa: 10-vuotiaat ja 29-vuotiaat eivät kuulu samoihin nuorteniltoihin

Etelä-Amerikan Elon Musk ei kuvia kumarra – aikoo laittaa Argentiinan talouden paraatikuntoon vaikka väkisin

Merituulivoiman rakentamisesta kannattamatonta –  kohoavat kustannukset, lisääntynyt kilpailu ja inflaatio syövät katteet

Merkittäviä verohyvityksiä suurille teollisille investoinneille – valtiovarainministeri Purra: ”Hallitus tukee suomalaista työtä ja teollisuutta”

Media jatkaa Trumpin demonisointia toisen salamurhayrityksen jälkeenkin – Trump: “En luovuta ikinä!”

Keskisuomalaisen päätoimittaja Yle-pomo Riikka Räisäsestä: Näillä näytöillä joku muu päätoimittaja olisi jo eronnut

Aamulehden ex-päätoimittaja: Ylen piikkiin rakastajansa kanssa matkustanut uutispomo Riikka Räisänen pitäisi siirtää syrjään

Poliisi nappasi Helsingin yliopiston kunniatohtorin kiinni kahdesti – ensin Kööpenhaminassa, sitten Tukholmassa

Halla-aho: Arvelen, että moni muukin kuin persukansa alkaa ymmärtää Ylen prioriteetteja – ”Leikkausvaraa riittää myös tulevaisuudessa”

Antikainen: Yle on väärässä – uutiset somaliaksi ja arabiaksi eivät auta sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan

Norbert Hofer

Itävallassa jouduttiin järjestämään ennenaikaiset parlamenttivaalit sunnuntaina. Vaalivoitto lankesi keskustaoikeistolaiselle ja konservatiiviselle Kansanpuolueelle (ÖVP). Puolue sai alustavien tulosten mukaan 37,1 prosenttia äänistä. Puolueella on kolme vaihtoehtoa hallituskumppaniksi.

ÖVP kasvatti kannatustaan viime vaaleista. Alustavan vaalituloksen mukaan puolue miehittäisi 71 paikkaa 183-paikkaisessa parlamentissa. Edellisissä vaaleissa puolue metsästi 62 paikkaa.
– Olen häkeltynyt. Olen lähes sanaton, ex-liittokansleri ja ÖVP:n puheenjohtaja Sebastian Kurz (kuvassa) kertoi vaalituloksen ensimmäisten tulosten jälkeen.
Puolueen kannattajat huusivat toistuvasti yhteen ääneen &#8220;liittokansleri Kurz&#8221; -voitonjuhlahuutoa.
Vihreät paransi parhaiten
Vihreät rynnivät kertaheitolla Itävallan parlamenttiin ja saavuttivat peräti 14 prosenttia äänistä. Lisäystä tuli mykivästävät 10,2 prosenttiyksikköä aiemmista vaaleista. Vihreiden edustajia uuteen parlamenttiin tulee peräti 26 kappaletta. Vihreät jäivät alle äänikynnyksen vuoden 2017 vaaleissa.
Vihreiden kannatusnousu noudattaa yleiseurooppalaista trendiä. Kannatuksen taustalla on ajatus, etteivät EU-maiden päättäjät ota ilmastonmuutoshuolia riittävän vakavasti. Vihreistä tuli Itävallan neljänneksi suurin puolue. Vaalitulos on myös puolueen historian paras.
ÖVP:n ja Vihreiden lisäksi vaalivoiton sai myös liberaalinen NEOS. Puolue sai läpi 15 kansanedustajaa.
Demareille ja Vapauspuolueelle tappiot
Toiseksi suurimmaksi puolueeksi tulee sosiaalidemokraattinen SPÖ 21,7 prosentin äänisaaliilla. Puolue menettää 11 paikkaa ja saa uuteen parlamenttiin 41 edustajaa. Se on puolueen huonoin tulos maailmansotien jälkeisenä aikana.
Kolmanneksi suurin puolue on Vapauspuolue FPÖ. Puolue menetti 21 paikkaa ja sai vain 30 edustajaa läpi. Puolueen imago kärsi Ibizan lomahuvilassa salaa kuvatun videon vuoksi. Videolla silloinen puheenjohtaja Heinz-Christian Strache lupaili tuottavia liiketoimia naiselle, jonka Strache oletti olevan venäläisen liikemiehen sukulainen.
Strache erosi puolueen kärjestä syrjään ja puoluetta johtaa nyt presidentinvaaleissa hyvin menestynyt Norbert Hofer.
Kurzilla valinnanvaraa
Kurz voi nyt valita hallituskumppaninsa. Mahdolliset kumppanit ovat SPÖ, FPÖ ja Vihreät. Ennen vaaleja hän on sanonut haluavansa keskustaoikeistolaisen hallituksen.
Demarien tai vihreiden kanssa tällainen toive tuskin toteutuu. Kurz voi myös muodostaa uuden hallituksen kansallismielisen FPÖ:n kanssa.
FPÖ on halukas jäämään oppositioon vaalitappion myötä. Sen sijaan Vapauspuolue on ÖVP:n kannattajien <a href="https://orf.at/stories/3138987">selkeä ykkössuosikki</a> hallituskumppaniksi.

Itävallassa vaalivoitto Kansanpuolueelle – saa valita hallituskumppaninsa

Kansallismielisen Itävallan vapauspuolueen johtaja Norbert Hofer varoittaa kansalaisia maan rajoja uhkaavasta vaarasta. Myrsky on nousemassa samasta suunnasta kuin ennenkin. 

Lähi-idän sotien jalkoihin jääneet ihmiset ovat taas lähdössä liikkeelle ja Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan on jo käsi kahvalla valmiina avaamaan portit Eurooppaan.
Norbert Hofer suhtautuu erittäin varauksellisesti EU:n Turkin kanssa vuonna 2016 solmimaan pakolaissopimukseen ja löylyä löytyy lisää:
&#8211; Turkin jäsenyysneuvottelut EU:n kanssa on haudattava lopullisesti, sillä tuosta valtiosta ei voi tulla eikä koskaan tule osa Euroopan unionia, Hofer ilmoittaa selkeästi.
”Turkki kiristää EU:ta”
Hofer on erityisen käärmeissään Turkille kesällä myönnetystä 1,4 miljardin euron avustuksesta. Turkki kiristää Euroopan unionia, mutta ei pidä omaan osuuttaan pakolaissopimuksesta.
Hoferin mielestä Itävallan on otettava <a href="https://diepresse.com/home/innenpolitik/5691580/FPOe-sieht-Oesterreich-vor-neuem-Grenzsturm">kohtalo</a> omiin käsiinsä ja turvattava rajansa, koska ”EU:n ulkorajojen valvonnasta ei näytä tulevan mitään ja Frontex ei toimi”.
&#8211; Meidän on ryhdyttävä kansallisiin toimiin, myrsky nousee ja hallitsematon massamuutto uhkaa rajojamme. Vuosi 2015 ei saa toistua.

Turkkiin ei voi luottaa – myrsky on nousemassa Itävallan rajoilla

Itävallan vapauspuolueen entinen puheenjohtaja ja maan entinen varaliittokansleri Heinz-Christian Strache aiheutti melkoisen kalabaliikin juuri EU-vaalien alla. Hän jäi kiinni kyseenalaisesta, videolle tallentuneesta suhmuroinnista venäläisen hämärähenkilön kanssa. Strache palasi kuin bumerangi takaisin politiikan parrasvaloihin, kun kansa valitsi hänet edustajakseen Euroopan parlamenttiin. Vapauspuolue (FPÖ) sai vaaleissa 17,2 prosenttia äänistä.
 
Strachen paluulippu politiikkaan on oikeastaan sosiaalisen median ansiota, sillä vapauspuolueen jäseniä maaniteltiin somessa osoittamaan tukensa Strachelle hädän hetkellä, viime viikkojen kaoottisten tapahtumien jälkeen. Ja tuen osoitus tarkoitti Ruotsin yleisradioyhtiö <a href="https://www.svt.se/nyheter/utrikes/valsucce-trots-ibiza-skandalen-heinz-christian-strache-far-ett-av-osterrikes-eu-mandat">SVT</a>:n mukaan nimenomaan Strachen avittamista EU-parlamenttiin.
<h4>Strachen aikeista ei tietoa</h4>
Toistaiseksi on epäselvää, aikooko Strache ottaa vakanssin vastaan. Hän lupasi palata asiaan Facebookissa, mutta kyseinen postaus on sittemmin kadonnut. Vapauspuolueen uusi puheenjohtaja Norbert Hofer sanoi Itävallan yleisradioyhtiö ORF:n haastattelussa, että hän aikoo ottaa asian esille Strachen kanssa, mutta päätös mandaatin vastaanottamisesta on täysin Strachen omassa harkinnassa.
Strachen aikaansaama sekasotku johti maanantaina lopulta koko Itävallan hallituksen kaatumiseen, kun liittokansleri Sebastian Kurz (ÖVP) hävisi luottamuslauseäänestyksen parlamentissa. Myös vapauspuolue äänesti hallituksen epäluottamuksen puolesta. Maata johtaa toimitusministeriö syksyn ennenaikaisiin vaaleihin ja uuden hallituksen muodostamiseen asti.

Itävallan kansa luottaa vapauspuolueeseen – paikka EU-parlamentista napsahti myös kohupoliitikolle

Populismin tutkijat ovat vähän väliä tv-ruudussa omituisilta kuulostavine teorioineen. Äskettäin suomeksi julkaistu saksalaisen politiikan tutkijan Jan-Werner Müllerin teos <a href="https://www.netn.fi/kirjat/populismi">Mitä on populismi?</a> auttaa ymmärtämään populismiteoreetikoiden puhetta. Eri asia on, auttaako se millään tavalla ymmärtämään politiikkaa itseään, kirjoittaa tiedetoimittaja Marko Hamilo.

Populismi on hankala sana. Eräs Timo Soini perusti puolueen, jota hän kutsui populistiseksi sanan positiivisessa mielessä. Olihan hän tehnyt yliopistolla opinnäytteenkin populismista. Sellainen puolue kuuntelee kansaa.
Tavanomaisessa retoriikassa &#8220;populismilla&#8221; on tarkoitettu katteettomia lupauksia, vastuutonta haihattelua ja epärealistisia politiikkaohjelmia. Vasemman laidan populistin verot siirtyvät valtion maksettavaksi, vihreän populistin sähkö tulee pistorasiasta ja byrokratian vastaisen populistin ohjelmassa hyvinvointivaltion rahoittamiseen riittää kansanedustajien määrän puolittaminen.
Kolmanneksi populismi voi olla pelkkä leimakirves. Pimeää pelottelua ja populismia &#8211; sitähän me kaikki maahanmuuton ja eurofederalismin kriitikot harjoitamme. Vaikka kuinka osoittaisimme, että ne katteettomat lupaukset ovat tosiasiassa sen vastapuolen synti.
Princetonin yliopistossa politiikan tutkimuksen professorina toimiva Jan-Werner Müller tunnustaa kirjassaan populismin käsitteenmäärittelyn ongelmat.
<h4>Impivaara-teoria on vanhentunut</h4>
Hän esittää myös varsin perusteltua kritiikkiä sellaista meilläkin moneen kertaan kuultua psykologisoivaa teoriaa kohtaan, jossa populismi nähdään vain jonkinlaisena modernisaation ilmavaivana, menneeseen agraariyhteiskuntaan kaipaavien mielensäpahoittajien nostalgiana jotakin kadotettua tai ehkä pikemminkin kuviteltua Impivaaraa kohtaan.
&#8211; Miksi sitten niin monet meistä turvautuvat siihen yhä uudelleen? Koska tiedostetusti tai tiedostamattamme ammennamme joukosta oletuksia, jotka ovat peräisin 1950- ja 1960-luvuilla parhaat päivänsä nähneestä modernisaatioteoriasta, Müller kirjoittaa.
Müllerin mukaan tämä pätee jopa sellaisiin politiikan teoreetikkoihin, jotka kysyttäessä vastaisivat modernisaatioteorian menettäneen kaiken uskottavuutensa.
&#8211; Juuri Daniel Bellin, Edward Shilsin ja Seymour Martin Lipsetin kaltaiset liberaalit intellektuellit alkoivat 1950-luvulla kuvata “populismina” pitämäänsä ilmiötä yksinkertaisempaa, “esimodernia” elämää kaipaavien ihmisten ahdistusten ja vihan avuttomaksi artikulaatioksi.
Kaikki kolme mainittua henkilöä ovat Max Weberin perillisiä.
<h4>Populistin tuntomerkki: &#8220;me ja vain me edustamme kansaa&#8221;</h4>
Hylättyään vanhat populismiteoriat Müller kehittelee omaansa, joka oikeastaan sisältää vain kaksi kriteeriä. Populistinen liike on autoritaarinen, ja se uskottelee, että se ja vain se voi aidosti edustaa kansaa.
Tällaista teoriaa voi sanoa kansankielisesti korkealentoiseksi, koska se pyrkii niputtamaan saman termin alle niin vasemmistolaisia kuin oikeistolaisia populistisia liikkeitä, ja niin vallassa olevien eliittien hampaissa olevia haastajia kuin itse hallitusvaltaan nousseita puolueita.
Populistisia olisivat tämän määritelmän mukaan niin Donald Trumpin hallinto, vasemmistolaiset Espanjan Podemos ja Kreikan Syriza, oikeistoliberaali Geert Wildersin puolue Hollannissa, Saksan konservatiivinen AfD ja Ranskan talouskysymyksissä vasemmalle kallistuva Kansallinen rintama. Perussuomalaisetkin kirjassa erikseen mainitaan.
On vaikea hahmottaa, miten Perussuomalaiset täyttäisi kumpaakaan Müllerin populistipuolueen kriteereistä. Perussuomalaiset on ennemminkin juuri sellaisten autoritaaristen, demokratiasta ja kansalaisyhteiskunnasta ulossulkevien mekanismien kohteena, joita Müller pitää populisteille tyypillisinä. Sananvapautta rajoitetaan Euroopassa nimenomaan “populistien” pelossa, ei populistien toimesta.
Puheenjohtaja Jussi Halla-aho on kylläkin usein todennut, että Perussuomalaiset on ainoa puolue, joka jakaa kansan enemmistön tai ainakin hyvin suuren vähemmistön käsityksen maahamuutosta ja Euroopan unionista, mutta tämäkään ei täytä Müllerin kriteeriä liikkeestä, joka on omasta mielestään ainoa kansan edustaja.
Perussuomalaisillehan sopisi enemmän kuin hyvin, että muutkin puolueet alkaisivat omaksua sen agendaa näiltä osin. Ongelma hallitusyhteistyössä olikin siinä, ettei näin tapahtunut edes sen vertaa kuin hallitusohjelmassa sovituksi uskottiin.
<h4>Populisteille ei kannata puhua kuin idiooteille</h4>
Müller ei kuitenkaan ole vailla ansioita populismin analyysissään. Hän tietysti katsoo maailmaa populismin ehkäisy mielessään, mutta yksi keskeinen havainto on sama kuin monella kansallismielisellä maahanmuuttokriittisellä: perinteisillä konservatiivipuolueilla on usein ratkaiseva rooli siinä, saavatko populistit tai “populistit” agendaansa eteenpäin.
Müllerin esimerkkinä on Itävallan viimevuotinen <a href="https://yle.fi/uutiset/3-9334643">presidentinvaali</a>, joka päättyi vihreiden Alexander Van der Bellenin niukkaan voittoon Vapauspuolueen Norbert Hoferista.
Müllerin mukaan oleellista oli, että Itävallan perinteiset konservatiivit vastustivat Hoferia, ja he pystyivät tietysti punavihreitä uskottavammin puhuttelemaan punavihreisiin täysin kyllästyneitä maaseudun äänestäjiä.
Suomessakin kokoomus on äänestäjäkuntansa suhteellisen vahvasta maahanmuuttokriittisyydestä ja kansallismielisyydestä huolimatta omaksunut täysin punavihreän maahanmuuttopoliittisen agendan.
Toinen käyttökelpoinen havainto Müllerillä on se, että populisteille ja heidän seuraajilleen ei kannata puhua kuin vähä-älyisille. Ylimielisyys ikään kuin todistaa oikeaksi sen populistisen liikkeen kannattajien käsityksen, että nuo elitistit tuolla halveksuvat meitä tavallisia kansalaisia, eivätkä he vallanpitäjinä aja meidän etuamme.
Kaiken kaikkiaan Müllerin yritys hahmottaa yhden vanhan käsitteen uudelleenmäärittelyllä hyvin erilaisia poliittisia liikkeitä hyvin erilaisissa historiallisissa tilanteissa vaikuttaa päälleliimatulta. On vaikea nähdä, millä tavoin näin yleinen populismin teoria voisi ennustaa, selittää tai tehdä ymmärrettäväksi nykyaikaisen politiikan ilmiöitä.
On kuitenkin yksi syy, miksi Mitä on populismi? kannattaa lukea. Se ennustaa, selittää ja tekee ymmärrettäväksi, millainen puhe populismista median täyttää. Tämä kirja on useiden populismin tutkijoiden raamattu. Müllerin teoria on näille akateemikoille se palikka, joka työnnetään suomalaisen poliittisen kulttuurin koloon, sopi se siihen tai ei.
Korjaus 23.9.2017 klo 9:36: Poistettu politiikan tutkija Mari K. Niemeä koskeva maininta. Toisin kuin tekstissä välitettiin, hän ei ole tutustunut Mitä on Populismi -kirjaan.

Mitä populismi on – ja onko sillä mitään tekemistä perussuomalaisten kanssa?

ITÄVALTA | Wienin arkkipiispa Christoph Schönbornin mukaan islamin uhka Eurooppaa kohtaan on suurimmillaan sitten 1600-luvun. Hän totesi hämmästyttävässä kannanotossaan, että monet muslimit haluavat hävittää kristinuskon ja valloittaa Euroopan. Asiasta kertoi <a href="http://www.telegraph.co.uk/news/2016/09/13/austrian-cardinal-tipped-to-be-the-next-pope-warns-of-an-islamic/">Telegraph</a>-lehti.

Arkkipiispa puhui Wienin taistelun 333:tenä vuosipäivänä järjestetyssä muistotilaisuudessa. Vuonna 1683 Itävallan alueella käytiin ankara taistelu kristittyjen koalition ja Osmanien valtakunnan välillä. Taistelussa kristityt löivät turkkilaiset valloittajat.
Muistotilaisuudessa puhunut arkkipiispa Schönborn kysyi: ”Joutuuko Eurooppa islamilaisen valloituksen kohteeksi? Monet muslimit toivovat tätä ja sanovat, että Euroopan aika on ohitse”.
&#8211; Jumala armahtakoon Eurooppaa ja sen asukkaita, jotka ovat vaarassa unohtaa kristillisen perintömme, arkkipiispa rukoili.
Itävallan jännitteinen tilanne
Arkkipiispan kommentit <a href="http://news.google.com/news/url?sr=1&amp;sa=t&amp;ct2=us%2F0_0_s_5_0_t&amp;usg=AFQjCNECOvUdYcahATS17yL2FU3B-hk_Zg&amp;did=b4335cd8eb538c5f&amp;sig2=PTbCFk0iML3j5ixLKMJHTg&amp;cid=52779209088922&amp;ei=hbrZV7DyKIWGyQO2p6OACQ&amp;rt=STORY&amp;vm=STANDARD&amp;url=http%3A%2F%2Fwww.dailymail.co.uk%2Fnews%2Farticle-3787334%2FCardinal-tipped-Pope-warns-Islamic-conquest-Europe-says-Muslims-want-that.html">on tulkittu</a> tuen osoitukseksi oikeistolaista vapauspuoluetta kohtaan.
Itävallan tilanne on jännittynyt turvapaikkakriisin vuoksi. Maassa järjestettiin keväällä presidentinvaalit, jossa vihreiden tukema Alexander Van der Bellen voitti vapauspuolueen Norbert Hoferin hiuksenhienolla erolla. Epäselvyyksien vuoksi vaalien toinen kierros joudutaan uusimaan.
Eurooppaa kesällä riivanneet terrori-iskut <a href="https://www.suomenuutiset.fi/itavallan-presidentinvaalien-uusinta-lahestyy-jopa-17-prosenttia-aanestajista-saattaa-vaihtaa-ehdokasta/">ovat sittemmin siivittäneet</a> vapauspuolueen presidenttiehdokkaan Hoferin gallupjohtoon.
Äskettäin ilmoitettuun, että lokakuun alkuun kaavailtua toista kierrosta joudutaan lykkäämään äänestyskirjekuorien huonon liiman vuoksi. Viivästystä on moitittu farssiksi.

Paaviksi kaavailtu Wienin arkkipiispa varoittaa: Euroopaa uhkaa islamilainen valloitus

Itävallan presidentinvaalien uusinta voi tuottaa kokonaan erilaisen tuloksen kuin toukokuussa. Presidentinvaalien toinen kierros <a href="https://www.suomenuutiset.fi/euroopan-kiristynyt-tilanne-vaikuttaa-gallupeihin-vaihtuuko-itavallan-presidentti-uusintavaaleissa/">määrättiin</a> toimitettavaksi uudelleen ääntenlaskun epäselvyyksien vuoksi. Uusintavaalit järjestetään lokakuun toisena päivänä.

Uutistoimisto Reuters <a href="http://www.reuters.com/article/us-austria-election-poll-idUSKCN1100KP">kertoo</a>, että peräti 12 prosenttia itävaltalaisista saattaa muuttaa äänestämäänsä ehdokasta. Lisäksi viisi prosenttia vastaajista kertoi varmuudella vaihtavansa ehdokasta.
Itse vaalitulos on vielä veitsen terällä. Vapauspuolueen ehdokas Norbert Hofer on saanut erilaisissa mielipidekyselyissä 48,5-57,5 prosentin kannatuksen. Hoferin vastaehdokas, vihreiden ex-puheenjohtaja Alexander Van der Bellen on kyselyissä keskimäärin aavistuksen perässä.
Äänestyskäyttäytymisen vaihtelut voivat mennä suuntaan tai toiseen. Itävaltalaisen iltapäivälehti Österreichin kyselyn mukaan kannattajia on saattanut asettua Hoferin taakse viimeaikaisten terrori-iskujen vuoksi. Toisaalta brittien EU-eroäänestyksen arvellaan tuoneen Van der Bellenille lisäystä äänimäärään.

Itävallan presidentinvaalien uusinta lähestyy, jopa 17 prosenttia äänestäjistä saattaa vaihtaa ehdokasta

ITÄVALTA | Vapauspuolueen (FPÖ) presidenttiehdokas Norbert Hofer on kasvattanut johtoaan mielipidemittauksissa, <a href="http://www.reuters.com/article/us-austria-election-poll-idUSKCN10B09P">uutistoimisto Reuters</a> kertoo. Hoferin johto on kasvanut 52 prosenttiin. Hän hävisi huhtikuussa järjestyn presidentinvaalin äärimmäisen niukasti vihreiden tukemalle kilpakumppanilleen Alexander Van der Bellenille, mutta <a href="https://www.suomenuutiset.fi/sisaministerio-tutkii-itavallan-vaaliepaselvyydet/">epäselvyyksien</a> vuoksi Itävallan perustuslakituomioistuin määräsi, että maahan on järjestettävä uudet vaalit.

Reutersin mukaan islamistiterroristien tekemät viimeaikaiset iskut ja brittien EU-eroänestys ovat nostaneet FPÖ:n suosiota.
FPÖ tunnetaan erittäin maahanmuuttokriittisenä puolueena. Puolue on väläyttänyt myös kansanäänestystä EU-erosta brittien tapaan. Puheenjohtaja Heinz Christian Strache on lisäksi vaatinut tiukempaa linjaa EU:n ja Turkin suhteisiin. Strachen mukaan epäonnistuneen Turkin vallankaappausyrityksen jälkeen Turkki on ajautunut yhä kauemmas EU-jäsenyysneuvotteluista. Turkki on esimerkiksi pohtinut kuolemanrangaistuksen paluuta.
Strachen mukaan EU:n tulisi katkaista myös taloudellinen tuki Turkille. Avustusten sijaan hän tarjoaisi Turkille pakotteita ja sanktioita.
Presidentinvaalien äänestystäpäivä on 2.10.
<h4>Hoferin puole noussut suosituimmaksi</h4>
Parlamenttivaaligallupeissa FPÖ on kiilannut ykköseksi 35 prosentin kannatuksellaan.
Toisena tulevat sosialidemokraatit ovat FPÖ:stä kaukana takana, heidän kannatuksensa on 25 prosentissa. Keskusta-porvarillinen Kansanpuolueen kannatus on 19 prosentissa. Hallituksessa on tällä hetkellä Kansanpuolue ja sosialidemokraatit.

Euroopan kiristynyt tilanne vaikuttaa gallupeihin – vaihtuuko Itävallan presidentti uusintavaaleissa?

Itävallan presidentinvaalien toisella kierroksella alustavissa tuloksissa molemmat ehdokkaat ovat itävaltalaislehti Der Standardin mukaan <a href="https://derstandard.at/jetzt/livebericht/2000037346223/offenes-rennen-um-praesidentschaft-hofer-und-van-der-bellen-beinahe" target="_blank">rinta rinnan</a>. Vaaleissa ovat vastakkain euro- ja maahanmuuttokriittisen Vapauspuolueen Norbert Hofer, sekä vihreiden tukema Alexander Van der Bellen.

Euroopassa odotetaan tuloksia sydän syrjällä. Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker on suoraan kertonut <a href="http://kurier.at/politik/inland/bp-wahl-ich-mag-sie-nicht-juncker-klar-gegen-fpoe-und-hofer/199.902.808">tukevansa</a> Van der Belleniä. Tällainen tuki ulkomailta on perin harvinaista.
Itävallan presidentin virka on enimmäkseen seremoniallinen. Hofer on kuitenkin todennut, että melko harva oivaltaa presidentin valtaoikeuksia. Presidentti voi esimerkiksi hajoittaa hallituksen. Itävallan hallitus koostuu Saksan mukaan porvarillisesta ÖVP:stä ja sosialidemokraateista (SPÖ).
Vaaleja seurataan pitkin Eurooppaa, sillä Hoferin edustamaa Vapauspuoluetta on syytelty äärioikeistolaiseksi. Hofer keräsi ensimmäisellä kierroksella yli 35 prosenttia äänistä. Itävallan presidentti on toisen maailmansodan jälkeen tullut joko ÖVP:n tai SPÖ:n riveistä. Ensimmäisellä kierroksella puolueiden ehdokkaat tulivat kuitenkin vasta neljänneksi ja viidenneksi hieman yli 11 prosentin äänisaaliilla.
Toinen kierros on niin tiukka, että tulosta voidaan joutua odottamaan maanantaihin asti. Postitse annetut äänetkin voivat tulla merkittäväksi näissä vaaleissa.

Itävallan presidentinvaaleissa erittäin tiukka kisa

Itävallan presidentinvaalien ensimmäisellä kierroksella Vapauspuolueen (FPÖ) Norbert Hofer saavutti noin 35 prosentin äänisaaliin. Itävallan perinteisten puolueiden ehdokkaat jäivät kisassa hieman yli kymmenen prosentin tuloksiin. Itävaltaa on toisen maailmansodan jälkeen hallinneet joko sosialidemokraatit (SPÖ) tai maltillinen porvaripuolue Kansanpuolue (ÖVP). Tällä hetkellä SPÖ ja ÖVP ovat muodostaneet hallituskoalition.
Itävallan presidentin virka on enimmäkseen seremoniallinen. Presidentti voisi hajottaa hallituksen, mikä tietäisi varsinaista sokkia, sillä populisteiksi leimattu Vapauspuolue voisi kasvattaa edustajamääräänsä parlamentissa vaalien jälkeen.
Itävallan vaalitulos antaa kuitenkin selkeän viestin siitä, että Eurooppaa ravistuttanut turvapaikkakriisi vaikuttaa vaalituloksiin rutkasti.
Toinen kierros 22. toukokuuta
Itävallan presidentinvaalien toinen kierros käydään sunnuntaina 22.5. Hofer saa tuolloin vastaansa vihreiden Alexander Van der Bellenin. Van der Bellen saalisti 21 prosentin äänimäärän. Kolmanneksi ylsi itsenäisenä ehdokkaana ollut Imgard Griss. Hän keräsi 19 prosenttia äänistä.
Muiden puolueiden kannattajien arvellaan äänestävän Hoferia vastaan. Hofer menestyi ensimmäisellä kierroksella paremmin kuin mitä kannatusmittaukset olivat osoittamassa.
– Tuntemamme järjestelmä on tullut tiensä päätökseen. Turhautuminen on hyvin suurta ja se näkyy vaalituloksissa, wieniläinen politiikan tutkija Thomas Hofer kertoo talouslehti <a href="http://www.ft.com/intl/cms/s/0/a9d48cea-0a27-11e6-b0f1-61f222853ff3.html#axzz46psZeURl" target="_blank">Financial Timesille</a>.
&#8220;Emme ole maailman sosiaalitoimisto&#8221;
Ehdokkaana olevan Norbert Hoferin viesti oli kampanjansa viime metreillä perin selkeä.
– Me emme ole maailman sosiaalitoimisto, hän painotti.
Hofer kritisoi kampanjassaan myös EU:n tekemiä myönnytyksiä Turkille. Hänen mielestään Itävallassa ei ole sijaa islamin kulttuurille.