Perussuomalaisten kunta- ja aluevaalitapahtumille startti Mikkelissä – syysaurinko ja Riikka Purran puhe vetivät Kirkkopuiston täyteen väkeä

Miko Bergbom ja Niko Ohvo: Etelärantaa ja Hakaniemeä yhdistää rakkaus halpatyövoimaa kohtaan

Mossad: Iran teettää terrori-iskuja katujengeillä – iskut Israelin Tukholman ja Kööpenhaminen suurlähetystöihin saman jengin tekosia

Junnila: Terroristijärjestöt riisuttava aseista tavalla tai toisella

Isisin ja Hamasin yhteistyö paljastui Gazassa: Hamas-Isis-taistelija piti jesidinaista orjanaan 10 vuotta

Elomaa: Sodissa kaatuneiden muistotaulut palautettava kouluihin

Demaripomo Razmyar kommentoi maahanmuuttajien Pisa-tuloksia – PS:n Koponen: ”Kujalla kuin käkikello”

PISA: Kun vasemmiston argumentit loppuvat, rasismisyyttely alkaa – Miko Bergbom antaa Li Anderssonin kuulla kunniansa

Kansallisarkiston ex-pääjohtajalta vakava varoitus Elokapinan radikalisoitumisriskistä – vertaa terroristijärjestö Punaiseen armeijakuntaan

Onni Rostilan kolumni: Sunnuntainen suru-uutinen

Uusi dokumentisarja kertoo jihadistien seksiorjuutuksesta ja joukkoraiskauksista Syyriassa –  seksiorjuus perustellaan sharia-lailla

nettoveronmaksajat

Tilastokeskuksen eilen YouTubessa järjestämä striimi otsikolla <a href="https://www.youtube.com/watch?v=axGQWiKrguI">”Suuri maahanmuuttokeskustelu”</a> ei ollut suuri mediatapahtuma parin sadan katsomiskerran puolesta eikä myöskään siinä esitettyjen näkökulmien takia, jotka koostuivat ”meillä on huutava työvoimapula” ja ”Suomi tarvitsee maahanmuuttoa” -kaltaisista kliseistä. Keskustelu herätti kuitenkin asiasta <a href="https://www.facebook.com/SimoGronroosPS/?locale=fi_FI">Facebookiin</a> kirjoittaneen ajatuspaja Suomen Perustan toiminnanjohtaja Simo Grönroosin huomion.

Viime vuonna Suomeen muuttaneiden 72 000 maahanmuuttajan määrä &#8211; josta esimerkiksi Helsingin Sanomat julkaisi riviuutisen kohdassa ”Lyhyesti” &#8211; ei ole herättänyt juuri vastaavanlaisia keskusteluja televisiossa tai radiossa, vaikka maahanmuuton määrän nopean kasvun luulisi olevan väitetystä maahanmuuton tarpeesta päivittäin huutavien ajankohtaisohjelmien vakioaihe, kertoo ajatuspaja Suomen Perustan toiminnanjohtaja Simo Grönroos Facebook-kirjoituksessaan.
&#8211; Kyseisessä striimissä Janne Antikainen aluekehityksen konsulttitoimisto MDI:stä ja Tilastokeskuksen erikoistutkija Hanna Sutela iloitsivat maahanmuuton kasvusta ja toivat samalla esille tilastotietoa muuttoliikkeestä, Grönroos kirjoittaa.
Tulijat eivät ole nettoveronmaksajia
Isompaa maahanmuuton määrää pidettiin keskustelun puheenvuoroissa tärkeämpänä kuin korkeaa työllisyysastetta, ja Suomen väkiluvun riemuittiin voivan olla parissa vuosikymmenessä lähemmäs seitsemää miljoonaa, mikäli maahanmuutto jatkuisi nykyisellä korkealla tasolla. Ravintola-alan ja sote-alan väitettiin olevan työvoimapula-aloja, koska kotimaasta ei muka löydy tekijöitä, vaikka tosiasiassa osaavia tekijöitä löytyisi kyllä molemmille aloille myös Suomesta, mutta heikot palkat ovat ajaneet kymmenet tuhannet suomalaiset ammattilaiset muille aloille.
&#8211; Korkea maahanmuutto toi keskustelijoiden mukaan ”valoa tilanteeseen” myös siksi, että sen nähtiin ratkaisevan hyvinvointiyhteiskunnan rahoituksen ongelmat, vaikka todellisuudessa Euroopan ulkopuolelta tulevat muuttajat eivät ole nettoveronmaksajia ja he näin ollen päinvastoin kasvattavat julkisen talouden rahoituksen ongelmia, Grönroos huomauttaa.
Suomessa ei ole työvoimapulaa
Maahanmuuton todettiin tulevan monia eri väyliä pitkin, ja aasialaisten valtioiden todettiin korostuvan lähtömaiden joukossa. Etenkin opiskelijamaahanmuuton todettiin nousseen isoksi maahanmuuton osa-alueeksi, jonka kautta Suomeen tulee väkeä hyvinkin eksoottisista maista, kuten Bangladeshista ja Sri Lankasta, joista jälkimmäisestä tulevat muuttajat ovat myös kärjessä perheenyhdistämiseen liittyvän maahanmuuton saralla.
&#8211; Esitetyt väitteet maahanmuuton taloudellisista vaikutuksista eivät pidä paikkaansa, sillä tilastot kertovat karua kieltään maahanmuuttajien maksamista veroista ja saamista tulonsiirroista, joiden summa on julkisen talouden kannalta negatiivinen. Tiedämme yhtä lailla, että Suomessa ei ole työvoimapulaa, joka vaatisi maahanmuuttoa, Grönroos toteaa.
Taloudellisten kysymysten lisäksi maahanmuutto vaikuttaa yhteiskuntaan myös monilla muilla tavoilla, jotka jätetään usein keskustelussa huomioimatta. Grönroos kehottaa miettimään hetken sitä, minkälaiseksi maaksi monikulttuuristuva Suomi muuttuu yhteiskuntarauhan kannalta, jos nykyisille tulijavirroille ei saada laitettua stoppia. Tämä onnistuu vaikka hieman silmäilemällä monikulttuurisuuden onnistumista uusien, hieman eksoottisten ja paljon hehkutettujen maahanmuuttajaryhmien kotimaiden tilanteen kautta.
Intian etniset levottomuudet
Intian eteläpuolella sijaitseva Sri Lankan saarivaltio on tullut teelippujen lisäksi suomalaisille parhaiten tunnetuksi uutisissa aika ajoin käsiteltävistä etnisistä levottomuuksista ja aikanaan vuosikymmeniä käydystä sisällissodasta, joiden osapuolina ovat olleet maan valtaväestönä olevat buddhalaiset singaleesit ja brittien siirtomaakaudella teeplantaaseille työvoimaksi tuomat hindulaiset tamilit. Konfliktin luonnetta kuvaa osaltaan se, että stereotyyppinen terroristien käyttämä dynamiittivyö ei ole Lähi-idässä kehitetty varuste, vaan todellisuudessa tamilikapinallisten lanseeraama väline.
Sri Lankan naapurissa sijaitsevan Intian ja tämän koillisnaapurin Bangladeshin yhteinen historia taas katkesi Britannian vallan päättymiseen alueella vuonna 1947. Tuolloin brittiläisen Intian alueella asuneiden hindujen ja muslimien kärjistynyt konflikti johti Intian itsenäistyessä alueen islamilaisten osien erkaantumiseen Pakistaniksi, josta Itä-Pakistanina tunnettu Bangladesh taas itsenäistyi 1970-luvun alussa.
&#8211; Gandhi ja muut Intian itsenäisyysaktivistit katsoivat rauhanomaisen vastarinnan oikeaksi tieksi, kun kamppailtiin aikansa suurinta imperiumia vastaan, mutta väkivallattomat keinot unohtuivat taas nopeasti, kun uskonnolliset ryhmät alkoivat selvittää välejään siirtomaavallan otteen antaessa periksi, Grönroos kirjoittaa.
Myös kiinalaisten maahanmuutto kasvussa
Suomeen tulevien maahanmuuttajien kasvavaan joukkoon kuuluvat myös intialaisten kanssa maailman väkirikkaimman kansakunnan tittelistä kilpailevat kiinalaiset, joiden kohtaamiset muiden alueen kansojen kanssa ovat myös olleet usein vähemmän positiivisia. Islamilaisten uiguurialueiden kiinalaistaminen on noteerattu usein kriittisesti länsimaissakin, mutta kiinalaisen maahanmuuton myötä tapahtuva miehitetyn Tiibetin kiinalaistaminen taas on saanut länsimaisen yleisön keskuudessa osakseen vähemmän huomiota.
&#8211; Jos siis maahanmuuttajien lähtömaissa hindut, buddhalaiset ja muslimit eivät tule keskenään toimeen – tai kiinalaisten maahanmuutto ei välttämättä rikastuta pienempien kansojen kulttuuria &#8211; niin miten 5,5 miljoonan ihmisen Suomi voisi säilyttää yhteiskuntarauhansa ja välttää uskonnolliset ja etniset konfliktit, jos se ottaa vuosittain vastaan kymmeniä tuhansia maahanmuuttajia mitä kaukaisimmista maailman kolkista? Grönroos kysyy.
Tilastoja ei käytetä riittävästi
Grönroosin vetää hiljaiseksi, kun hän näkee koulutettujen ihmisten hurraavan ennätyksellisen suuria maahanmuuttolukuja, selittävän maahanmuuton tuomat taloudelliset vaikutukset päinvastaisiksi kuin mitä ne todellisuudessa ovat ja leikkivän, että maahanmuuton aiheuttamia kulttuurillisia ja etnisiä ristiriitoja ei ole olemassa.
&#8211; Jos jotain positiivista halutaan nähdä, niin kiitokset Tilastokeskukselle maahanmuuton määrien tilastoinnista ja esillä pitämisestä. Ongelma ei ole siinä, etteikö tietoa ja tilastoja olisi olemassa, vaan siinä, että niitä ei käytetä riittävästi, Grönroos huomauttaa lopuksi.
&nbsp;

Suomen Perustan Simo Grönroos suuresta maahanmuuttokeskustelusta: Maahanmuutto ei ratkaise hyvinvointiyhteiskunnan rahoituksen ongelmia – päinvastoin

Emeritusprofessori Vesa Kanniainen kertoo <a href="https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/vesa-kanniainen/milla-tulorajalla-tyoperainen-maahanmuutto-hyodyttaa-suomen-julkista-taloutta/?_gl=1*1wniw21*_ga*MTczODk2MDgyNC4xNjgzNTI5OTgx*_ga_3L539PMN3X*MTY4NTEwMzY2OC45LjEuMTY4NTEwNDA0Ny4wLjAuMA..&amp;_ga=2.45470692.1976972455.1685103669-1738960824.1683529981">Uuden Suomen blogissaan</a> laskeneensa maahanmuuttajien ansiotulon tasoksi noin 1 700 euroa kuukaudessa, jotta tämä hyödyttäisi julkisen talouden rahoitusasemaa eli maksaisi enemmän veroja kuin saisi sosiaalietuuksia. Ajatuspaja Suomen Perustan tutkija Samuli Salminen <a href="https://twitter.com/Samuli_Salminen/status/1662055056001187841">tyrmää</a> Twitterissä professorin laskelmat.

Emeritusprofessori Vesa Kanniainen kirjoittaa blogissaan, että 1 700 euroa kuukaudessa tienaavan tulisi maksaa veroja 20 366 euroa vuodessa, jotta hän olisi keskimäärin nettoveronmaksaja eli maksaisi enemmän veroja kuin saisi sosiaalietuuksia.
Ajatuspaja Suomen Perustan tutkija Samuli Salmisen mukaan on helppo nähdä, ettei 1 700 euroa kuussa tienaava maksa vuodessa 20 000 euroa veroja.
&#8211; Kanniainen itsekin kirjoittaa, että laskelman ei ole tarkoitus antaa kuvaa siitä, onko joku tietty yksilö nettomaksaja vai ei. Jos lasketaan, onko henkilö nettomaksaja, niin olisi huomioitava veroprogressio eikä olettaa, että kaikki maksavat käytännössä veroa saman verran. Kanniaisen mukaan &#8220;nettomaksajuus&#8221; edellyttää keskimääräistä kokonaisveroastetta eli 42 %. EVAn <a href="https://www.eva.fi/blog/2019/12/17/selvita-evan-verokoneesta-kuinka-paljon-todella-maksat-veroja-2020-palkansaajien-kokonaisveroaste-nousee-jo-keskituloa-matalammilla-tuloilla/">laskelman</a> mukaan &#8211; jossa oletettavasti veroprogressio mukana &#8211; noin 3 000/kk bruttopalkkatuloilla kokonaisveroaste on tuo 42 %, Salminen kirjoittaa.
Matalapalkkaiset maksavat vähemmän veroja
Toisin sanoen 1 700 euron kuukausitulot eivät vielä riitä tekemään kenestäkään nettoveronmaksajaa. Salmisen mukaan maksetut verot eivät progression vuoksi ole lineaarisessa suhteessa palkkatuloihin. Siksi koko veropotin jakaminen kaikille tasan ei kerro henkilön maksamista veroista. Maksettujen verojen jakauma on vahvasti oikealle vino.
&#8211; Matalapalkkaisten (maahanmuuttajien) maksamien verojen jakauma sijaitsee vasemmalla suhteessa koko väestöön. Siksi matalapalkkaisten joukossa maksettujen verojen keskiarvo ei ole tuo 20 366 e/kk, eli verokertymä on pienempi kuin koko väestössä, Salminen selittää.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Kommentti Kanniaisen laskelmaan nettomaksajista.
Yksilö ei ole vielä nettomaksaja, jos hänen bruttopalkkansa on 1 700e/kk. Kanniaisen laskelman mukaan 1 700 e/kk tienaavan tulisi maksaa veroja 20 366 euroa vuodessa, jotta näin olisi. On helppo nähdä &#8230;<a href="https://t.co/qHXBCBFkYk">https://t.co/qHXBCBFkYk</a>
&mdash; Samuli Salminen (@Samuli_Salminen) <a href="https://twitter.com/Samuli_Salminen/status/1662055056001187841?ref_src=twsrc%5Etfw">May 26, 2023</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
&#8230; että näin ei todellisuudessa ole. Eli 1700e/kk tienaava ei maksa vuodessa veroja 20k.
Kanniainen itsekin kirjoittaa, että: &quot;laskelman ei ole tarkoitus antaa kuvaa siitä, onko joku tietty yksilö nettomaksaja vai ei, [&#8230;]&quot;.
Oma kommentti: Jos lasketaan, onko henkilö&#8230;
&mdash; Samuli Salminen (@Samuli_Salminen) <a href="https://twitter.com/Samuli_Salminen/status/1662055058475819009?ref_src=twsrc%5Etfw">May 26, 2023</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
&#8230; nettomaksaja, niin olisi huomioitava veroprogressio, eikä olettaa, että kaikki maksavat käytännössä veroa saman verran.
Kanniaisen mukaan &quot;nettomaksajuus&quot; edellyttää keskimääräistä kokonaisveroastetta eli 42 %. Evan laskelman mukaan &#8212; jossa oletettavasti veroprogressio&#8230;
&mdash; Samuli Salminen (@Samuli_Salminen) <a href="https://twitter.com/Samuli_Salminen/status/1662055060753219585?ref_src=twsrc%5Etfw">May 26, 2023</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
&#8230; mukana &#8212; noin 3 000/kk bruttopalkkatuloilla kokonaisveroaste on tuo 42 %.
Eli siihen onko tietty henkilö nettomaksaja vai ei, ei riitä vielä 1 700e/kk bruttopalkka.<a href="https://t.co/FAkBfb4DMW">https://t.co/FAkBfb4DMW</a>
&mdash; Samuli Salminen (@Samuli_Salminen) <a href="https://twitter.com/Samuli_Salminen/status/1662055062774972417?ref_src=twsrc%5Etfw">May 26, 2023</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Vähän &quot;teoreettisempaa&quot; pohdintaa lopuksi: &#8211; Maksetut verot eivät ole lineaarisessa suhteessa palkkatuloihin (koska progressio). Siksi koko veropotin jakaminen kaikille tasan, ei kerro henkilön maksamista veroista. &#8211; Maksettujen verojen jakauma on vahvasti oikealle vino.
&mdash; Samuli Salminen (@Samuli_Salminen) <a href="https://twitter.com/Samuli_Salminen/status/1662055064805036033?ref_src=twsrc%5Etfw">May 26, 2023</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
&#8211; Matalapalkkaisten (maahanmuuttajien) maksamien verojen jakauma sijaitsee vasemmalla vs. koko väestö. &#8211; Siksi matalapalkkaisten joukossa maksettujen verojen keskiarvo ei ole tuo 20 366e/kk, eli verokertymä on pienempi kuin koko väestössä.
&mdash; Samuli Salminen (@Samuli_Salminen) <a href="https://twitter.com/Samuli_Salminen/status/1662055066856038401?ref_src=twsrc%5Etfw">May 26, 2023</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
&nbsp;

Suomen Perustan tutkija Samuli Salminen tyrmää emeritusprofessori Vesa Kanniaisen laskelmat nettoveronmaksajista – “1 700 euroa kuussa tienaava ei maksa vuodessa 20 000 euroa veroja”

Talouskurjuus iskee nyt pahiten juuri heihin, jotka veroillaan ja aktiivisella kulutuksellaan pitävät yhteiskuntaa pystyssä. Keskiluokka on uskonut huomiseen ja toiminut sen mukaisesti. Edessä saattaa olla tilanne, joka on monelle tuskallisen uusi ja ennen näkemätön.

&#8211; He ovat viettäneet mukavaa ja spontaania elämää. On voitu tehdä mitä lystää tai ostaa mitä huvittaa, jos siltä on tuntunut. Tilanne alkaa jo olla päinvastainen. Kuukausibudjetti pitää tehdä, säästämiset ja ostot suunnitella, ehkä jättää humpatkin harvemmalle.
Näin <a href="https://www.dn.se/ekonomi/privatekonomen-det-kommer-vara-jobbigt-fem-ar-framat-minst/">sanoo</a> Nordean vanhemman liiton ekonomisti Ingela Gabrielsson Dagens Nyheterissä. &#8220;Heillä&#8221; hän tarkoittaa nuorta, keskiluokkaista aikuisväestöä, joka vielä 1990-luvun laman aikaan oli onnellisen ymmärtämätön talouden tunnusluvuista. Ja jolla nyt mahdollisesti on lapsia ja asunto- sekä kulutusvelkaa.
&#8211; Kyseessä on todellakin suuri muutos olosuhteissa ja paluuta entiseen ei ole vähään aikaan odotettavissa. Tämä on hyvä jokaisen nyt ymmärtää. Puhe ei ole kuukaudesta tai parista, vaan nyt on näin toistaiseksi.
Viiden vuoden yksinäisyys
Kysymys päällä olevan talouskriisin, <a href="https://www.eurojatalous.fi/fi/2023/artikkelit/talous-talvihorroksessa/">taantuman</a> &#8211; vai miksi sitä haluaakin kutsua – kestosta on tragedian ydin. Se ei nimittäin ole ohi vuoteen tai pariin. Gabrielsson uumoilee kriisin kestoksi vähintään viisi vuotta.
Ennustaminen on vaikeaa siksi, että juuri tällaista, monesta lähteestä pulppuavaa talouskriisiä ei ole aiemmin nähty.
Gabrielsson arvelee lainakorkojen nousevan Ruotsissa kuuteen prosenttiin. Huomattavaa tässä yhteydessä on se, että hän puhuu Ruotsin tilanteesta. Ruotsi ei ole EMU:n jäsen ja maan valuutta on kruunu.
Tyhjästä on paha nyhjästä
Vaikeat ajat eivät ole tulleet Eurooppaan kuin musta joutsen. Hankalaa on ollut jonkin aikaa. Se taas on johtanut siihen, että monet ovat jo siivonneet kulutustaan ja leikanneet sen minkä leikata voi. Keskiluokka eritoten.
Ongelma onkin sitten siinä, mistä ottaa, kun tyhjästä ei voi enää nyhjäistä. Jos tilanne siis vielä tästä pahenee. Mistä sitten <a href="https://vm.fi/-/meno-ja-rakennekartoitus-seka-verokartoitus-2023">leikataan</a>? Ja miten silloin nostetaan veroja? Missä ovat kasvun eväät?
Tällöin ollaan tilanteessa, jossa asuntoja, autoja ja kesämökkejä ynnä muuta kiinteää omaisuutta tulee yhä enemmän tarjolle ja myyntiajat pitenevät. Kierre jatkuu ja hinnat laskevat.

Pankin ekonomisti ennustaa viiden vuoden talouskurjuutta: ”Jos et vielä ole nähnyt talouskriisiä, niin nyt on syytä varautua”

Vasemmistoliiton Jussi Saramo esitti tänään MTV:n Uutisaamussa, että koronan vuoksi lomautettujen tai irtisanottujen ravintolatyöntekijöiden tilalle tulisi palkata humanitaarisen maahanmuuton kautta saapuvaa halpatyövoimaa. Saramon kansanedustajakollega, perussuomalaisten Ville Tavio huomautti, että matalapalkka-aloille saapuvat työntekijät yleensä päätyvät elämään sosiaalitukien varassa.

Sisäministeriö tiedotti eilen Twitterissä, että hallitus neuvottelee pakolaiskiintiön nostosta tämän viikon budjettiriihessä. Vihreä sisäministeri Maria Ohisalo esitti jo aiemmin pakolaiskiintiön tuplaamista 1 050:sta 2 000:een Afganistanin tilanteen vuoksi.
Vasemmistoliiton kansanedustaja, opetusministerin tehtävässä aiemmin pyörähtänyt Jussi Saramo sotkee vihervasemmistolle tyypilliseen tapaan humanitaarisen maahanmuuton ja Suomen työlupajärjestelmän.
&#8211; Tämä on nimenomaan se porukka, joka eniten tarvitsee apua. Meillä on myös samalla valtava työvoimapula, ja me tarvitaan lisää ihmisiä. Meidän pitää hoitaa kotouttamisjärjestelmät ja luoda väylät niin, että kaikki voivat työllistyä, Saramo <a href="https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/ajatus-laskottelusta-on-todellisuudesta-vieraantunut-nain-perussuomalaiset-ja-vasemmistoliitto-tylyttivat-toisiaan-maahanmuutosta/8229260#gs.a9243k">sanoi tänään</a> MTV:n Uutisaamussa.
Jokaisesta lähes miljoonan hintalappu
Jokaisesta Suomeen saapuvasta humanitaarisesta maahanmuuttajasta veronmaksajille aiheutuvat elinkaarikustannukset ovat 690 000-950 000 euroa. Saramon mielestä humanitaarinen maahanmuutto olisi kuitenkin Suomelle ”taloudellisesti valtava voitto”.
Saramo jopa vihjasi, että pakolaisvirtojen mukana on tulossa korkeasti koulutettuja ihmisiä. Saramon mukaan Suomeen saattaisi saapua jopa tulevaisuuden Nobel-palkinnon voittajia.
&#8211; Pakolaisista voi tulla hyvinkin osaavaa väkeä. Kun katsotaan maailmanhistoriaa, vaikka nobelisteja, niin pakolaisuus voi ajaa ihmistä suorittamaan.
Taloudellisesti ei kovin kannattavaa
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio torjuu ehdotuksen pakolaiskiintiön paisuttamisesta. Tavio toteaa, että humanitaarinen maahanmuutto ei muutenkaan ole kannattavaa, ennen kuin jo aikaisemmin tänne tulleet ovat työllistyneet.
&#8211; En usko, että tuosta ryhmästä tulee Suomeen kovin montaa nettoveronmaksajaa. Tulijoiden elinkaarikustannukset tulisivat vain olemaan satoja miljoonia. Massamaahanmuutto aiheuttaa myös turvallisuusriskejä.
Perussuomalaisten tavoite on humanitaarisen maahanmuuton lopettaminen.
&#8211; Auttaminen tapahtuu tehokkaimmin lähimaiden pakolaisleireillä, Tavio sanoo.
Tavio huomauttaa, että humanitaaristen maahanmuuttajien heikko työllistyminen voidaan havaita esimerkiksi vertailemalla työllisyysasteita eri väestöryhmien välillä.
&#8211; Tilanne on se, että suomen kieltä ei opita ja yhteiskuntaan ei sopeuduta. Luvut alkavat olla jo niin suuria, että pääkaupunkiseudulla voidaan havaita, kuinka Suomea vieraskielistetään. Muu Suomi seuraa perässä.
Vasemmisto unohti suomalaiset työttömät
Suomessa oli heinäkuussa 322 000 työtöntä työnhakijaa ja lisäksi suuri määrä vajaatyöllistettyjä. Hallituspuolueet tunnetusti eivät ole kiinnostuneita pohtimaan keinoja Suomessa olevien työllistymiselle. Saramo jatkaa samalla linjalla.
&#8211; Meillä on työvoimapulaa. Me tarvitaan korkeasti koulutettuja mutta myös matalamman koulutustason ihmisiä sekä julkiselle että yksityiselle sektorille, Saramo perustelee tarvetta haalia Suomeen maahanmuuttajia.
Vasemmiston kansanedustaja jopa esitti Uutisaamussa, että koronan vuoksi lomautettujen tai irtisanottujen ravintolatyöntekijöiden tilalle tulisi palkata halpatyövoimaa siitä ihmisjoukosta, joka saapuu Suomeen humanitaarisen maahanmuuton kanavia pitkin.
&#8211; Ravintoloista on jo irtisanottu paljon porukkaa. Heitä on vaikea saada takaisin.
Sosiaaliturvaedut vetävät tulijoita Suomeen
Perussuomalaiset haluaa varmistaa, että Suomeen työmarkkinoille tulisi lähinnä aidosti korkeakoulutettua väkeä, koska matalamman palkkatason aloille työvoimaa on saatavilla jo nyt.
&#8211; Suomen täytyisi olla houkutteleva yli 3 000 euroa kuussa ansaitseville asiantuntijoille. Tätä pitäisi myös edellyttää Suomeen saapumisen ehtona. Meidän ei kannata ottaa tänne matalapalkkatyövoimaa, Tavio sanoo.
Hän huomauttaa, että tosiasiassa moni tulija jaksaa työskennellä vain sen aikaa, kunnes saa oikeudet täyteen sosiaaliturvaan.
&#8211; Suomen sosiaaliturvajärjestelmän ansiosta matalapalkka-aloille saapuvat työntekijät pitkälti päätyvät elämään sosiaalitukien varassa. Suomi on maahanmuuton kohdemaa juuri siitä syystä, että meillä pääsee nopeasti kiinni korkeaan elintasoon ja asumaan isoihin asuntoihin.

Vasemmistoliiton ex-ministeri Saramo vertasi Suomeen pyrkiviä humanitaarisia maahanmuuttajia Nobel-voittajiin – Tavio tyrmäsi: ”En usko, että on montaa nettoveronmaksajaa”

Jussi Halla-aho esitti puoluejohtajien keskustelupaneelissa kuntien talousongelmiin ratkaisuja. Kunnille tai maakunnille voitaisiin ensinnäkin antaa enemmän alueellista päätösvaltaa toteuttaa palveluja. Halla-aho myös patisteli hallitusta ryhtymään edistämään työpaikkojen syntymistä. &#8211; Ilman työpaikkoja ei ole myöskään aktiivisia, työssäkäyviä ihmisiä, jotka veroillaan voivat rahoittaa kuntien palveluja, Halla-aho painotti.

Lähes kaikki eduskuntapuolueiden johtajat olivat tänään paikalla Kuntaliiton järjestämässä Kuntamarkkinoiden puheenjohtajapaneelissa. Paneelissa nähtiin sdp:n Sanna Marin, keskustan Annika Saarikko, vihreiden Maria Ohisalo, vasemmistoliiton Li Andersson, kokoomuksen Petteri Orpo, perussuomalaisten Jussi Halla-aho ja rkp:n Anna-Maja Henriksson.
Kuntien talous on ottanut osumaa koronasta johtuen ja monissa kunnissa on paineita nostaa kunnallisverotusta.
Suuria kaupunkeja rasittaa hallitsematon väestönkasvu
Halla-aho sanoi pitävänsä luonnollisena sitä, että valtio auttaisi kuntia taloudellisella tuella, jotta kunnat voivat selviytyä niille asetetuista tehtävistä.
&#8211; Olisi myös suotavaa, että valtio tässä tilanteessa pidättäytyisi toimenpiteistä, jotka lisäävät kuntien velvoitteita.
Halla-ahon mukaan kuntien rakenteellisten ongelmien ratkaisemiseen vaaditaan silti enemmänkin toimia. Perussuomalaisten puheenjohtaja muistutti, että Suomessa on 300 kuntaa ja kuntien ongelmat ovat usein joskus jopa päinvastaisia keskenään.
&#8211; Suurissa kaupungeissa ja pääkaupunkiseudulla kuntien ongelmana on nähdäkseni hallitsematon väestönkasvu, kun taas muualla Suomessa tilanne on usein päinvastainen. Tulevaisuudessa kunnat eivät tule selviytymään velvoitteistaan, jos velvoitteet pysyvät nykyisellä tasolla ja jos verotuspohja kutistuu, kuten se nyt tekee.
Hoitajamitoitus jää toteuttamatta
Paneelissa käytiin läpi eräitä hallituksen lupaamia ja budjettiriihessä mahdollisesti päätettäviä, kuntatalouteen liittyviä uusia toimenpiteitä.
Oppositiojohtajat Orpo ja Halla-aho olivat hyvin epäileväisiä hallituksen päättämän hoitajamitoituksen toteutumisesta. Sitova 0,7 vähimmäishoitajamitoitus tulee velvoittavaksi ympärivuorokautisessa vanhustenhoidossa.
- Siitä yksinkertaisesta syystä, että ei ole rahaa, eikä hoitajia, niin en usko, että tämä toteutuu, Orpo sanoi.
Halla-aho oli samoilla linjoilla.
&#8211; Näiden asioiden kirjaaminen lakiin ei auta, jos käytössä ei ole resursseja.
Hallituksen rivit rakoilivat
Halla-aho esitti kuntien ongelmiin kaksi ratkaisua.
&#8211; Ensinnäkin kunnille tai maakunnille voitaisiin antaa enemmän alueellista päätösvaltaa siinä, mitä palveluja ne toteuttavat. Tai sitten on ryhdyttävä edistämään sitä, että työpaikkoja syntyy myös Ruuhka-Suomen ulkopuolelle, koska ilman työpaikkoja ei ole myöskään aktiivisia, työssäkäyviä ihmisiä, jotka veroillaan voivat rahoittaa kuntien palveluja.
Myös Orpo sanoi, että julkisen rahan jakamisen lisäksi tarvitaan päätöksiä, joilla syntyy uskoa ja toivoa tulevasta sekä edellytyksiä yritystoiminnalle ja kilpailukyvylle.
&#8211; Niillä syntyy kuntiin työpaikkoja, ja työpaikoista syntyy verotuloja. Loputtomasti ottamalla lainaa me emme pysty pyörittämään kuntiamme, ja se taas uhkaa vakavasti meidän hyvinvointipalveluitamme, Orpo sanoi.
Puoluejohtajilta kysyttiin, tulisiko kuntien tehtäviä karsia. Halla-aho, Orpo ja Henriksson kannattivat tehtävien karsimista. Yllättäen myös keskustan Saarikko oli samaa mieltä, vaikka hallitustoverit Ohisalo, Andersson ja Marin eivät karsisi kuntien tehtäviä.
Anderssonin mielestä karsimisen sijaan pitäisi ennemminkin uudistaa toimintatapoja. Marinin mukaan kunnissa ei ole mitään turhia tehtäviä. Marin nosti esille peruspalvelut, kuten terveydenhuollon, koulutuksen, päivähoidon ja vanhustenhoidon.
Ongelmana kuntien puuhastelu perustehtävien ulkopuolella
Halla-aho toi esille poliittisena ongelmana sen, että Suomessa usein voitetaan eduskuntavaalit lupaamalla palveluja, jotka sälytetään kuntien toteutettavaksi, mutta rahoitusta ei kunnille lisätä.
&#8211; Tästä kierteestä pitäisi päästä ulos. Asiaa voi lähestyä kuntalain tarkoituksesta, eli lain mukaan kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa sekä järjestää asukkailleen palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla.
Suurin osa kuntien menoista koostuu soteen, koulutukseen ja peruspalveluihin liittyvistä menoista. Halla-aho huomautti, että kunta voi kuitenkin halutessaan ottaa hoitaakseen muitakin tehtäviä.
&#8211; Varsinkin suurissa kaupungeissa ongelmana on se, että ne ottavat hoitaakseen muita kuin perustehtäviään. Ylimääräisiä tehtäviä pitäisi pikemminkin karsia, Halla-aho sanoi.
&#8211; Kun huomioidaan väestörakenne ja väestökehitys, niin suurimmalla osalla kunnista ei ole mahdollisuutta toteuttaa tehtäviään.
Halla-ahon mukaan olisi hyvä, jos alueilla olisi enemmän mahdollisuuksia päättää asioistaan siten, että alueella voitaisiin huomioida kyseisen alueen väestölliset ja maantieteelliset erityispiirteet
&#8211; Alueet voisivat sitten hyödyntää omia vahvuuksiaan ja kompensoida omia heikkouksiaan. Eli että Suomen sisällä siirryttäisiin kohti federatiivisempaa mallia.
Oppivelvollisuuden laajentaminen väärä ratkaisu
Toisin kuin Halla-aho, hallitusta edustavat Andersson, Marin ja Ohisalo haluaisivat jopa lisätä kuntien tehtäviä, mikä tietäisi lisää verorasitusta kuntalaisille.
Andersson puolusti kuntien rasitukseksi tulevaa oppivelvollisuuden laajentamista, eli hallituksen lupaamaa maksutonta toisen asteen koulutusta. Kuntaliiton arvion mukaan oppivelvollisuuden laajentamisen hintalappu kuitenkin on lähes 160 miljoonaa euroa. Suurin erä on oppimateriaalit, joiden kustannus on noin 94 miljoonaa euroa.
Halla-aho totesi, että kaikki jakavat hallituksen tavoitteen siitä, että mahdollisimman monella olisi toisen asteen koulutus. Halla-ahon mukaan oppivelvollisuuden laajentaminen ei kuitenkaan osu todellisiin ongelmiin.
&#8211; Investoiminen väärään paikkaan johtaa helposti siihen, että tarpeellisiakaan resursointeja ei toisella asteella pystytä tekemään Tälläkään hetkellä kenkä ei purista siitä, että nuoret eivät hakeutuisi toisen asteen koulutukseen vaan siitä, että koulutuksessa ei pysytä. Tämä on yleensä seurausta jo peruskoulun aikana syntyneistä ja kasautuneista ongelmista.
&#8211; Koulupudokkuusongelma linkittyy kaupungeissa myös heikkotasoiseen maahanmuuttoon, jolle hallitus ei halua tehdä mitään. Kuten olemme lehdistä saaneet lukea: Pääkaupunkiseudulla yli puolet toimeentulotukiasiakkaista on ulkomaalaisia, koko maassa jo kolmannes. Ongelma on valitettavasti periytyvä ja ylisukupolvinen, Halla-aho totesi.

Ministerit Andersson, Marin ja Ohisalo tahtovat kunnille uusia tehtäviä ja kuntalaisille verorasitusta  – Halla-aho keskittyisi olennaiseen: ”Kuntien ylimääräisiä tehtäviä pitäisi pikemminkin karsia”

Perussuomalaisten kansanedustaja Ville Tavio sanoo, että ei ole mitään estettä ryhtyä tekemään Suomessa perheystävällisempää politiikkaa &#8211; sen sijaan että Suomi jatkaa toimintaansa maailman sosiaalitoimistona.

Valtaosa Suomeen tällä hetkellä tulevasta maahanmuutosta heikentää Suomen taloudellista huoltosuhdetta. Haitallisen maahanmuuton torjuminen onkin oleellista sen varmistamisessa, että Suomessa riittää resursseja suomalaisille vanhuksille ja muille palveluja tarvitseville.
<iframe loading="lazy" title="Tuumaustunnilla Tavio ja Grönroos: PS selvitti suomalaisten maksuhalukkuuden." width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/xj5mLVEyrnM?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
Perussuomalaisten kansanedustaja Ville Tavio sanoo, ettei ole mitään estettä ryhtyä tekemään Suomessa perheystävällisempää politiikka, sen sijaan että Suomi jatkaa toimintaansa koko maailman sosiaalitoimistona.
&#8211; Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla kaikista sosiaalituen saajista maahanmuuttajia on jo noin 40 prosenttia, joten kyseessä on suuri taakka julkiselle taloudelle.
Nettoveronmaksajaksi yli 3 000 euron kuukausipalkalla
Tavio lisää, että vain harvat maahanmuuttajat ovat nettoveronmaksajia, eli maksavat enemmän veroja kuin saavat tulonsiirtoja ja käyttävät palveluja.
&#8211; Suomessa nettoveronmaksajaksi pääsee vasta sillä, että ansaitsee yli 3 000 euroa kuukaudessa. Humanitaaristen maahanmuuttajien ansiot eivät sille tasolle yllä. Työssäkäyvien, asiantuntijatehtävissä toimivien maahanmuuttajien osalta tilanne on tietenkin erilainen.
Halpatyövoima heikentää suomalaisen duunarin asemaa
Perussuomalaisten puoluesihteeri Simo Grönroos huomauttaa, että halpatyövoiman maahanmuutto heikentää lisäksi suomalaisten duunarien työmarkkina-asemaa.
&#8211; Halpatyövoima on miinusmerkkistä myös julkiselle taloudelle. Vaikka olisi tullutkin töihin Suomeen, niin se ei vielä tarkoita, että olisi nettoveronmaksaja. Ja vain nettoveronmaksajat tuovat valtion kassaan lisää rahaa, jolla voidaan turvata esimerkiksi vanhusten palvelut.