Nato-jäsenyys

Maa on edelleen menossa väärään suuntaan, mutta merkkejä paremmasta näkyy jo. Näin tulkitsevat ruotsalaisäänestäjät kansankodin nykytilannetta DN/Ipsos-tutkimuksen mukaan. Lasi voi olla joko puoliksi täynnä tai puoliksi tyhjä, riippuen asenteesta. Sen päättää äänestäjä itse.

Mistä Suomeen saataisiin lisää talouskasvua? Kysymys on aiheellinen, koska tuntuvaa kasvua ei ole nähty liki 17 vuoteen. Vaikeuskerrointa nostaa nyt Yhdysvaltain uuden kauppapolitiikan aiheuttama epävarmuus, joka nakertaa markkinoiden luottamusta kaikkialla maailmassa. Toimialojen tarjoamia mahdollisuuksia on kuitenkin paljon. Tuleva elinkeinoministeri Sakari Puisto näkee etenkin puolustusteollisuuden tarjoavan jatkossa positiivisia näkymiä. - Puolustusteollisuus varmasti on yksi paikka, jossa meillä on paljon innovaatiomahdollisuuksia, nyt etenkin Nato-jäsenyyden myötä ja osaamiskeskusten näkökulmasta.

Elinkeinoministeri Wille Rydmanin ministerikauden yksi kärkihankkeista on toteutumassa, sillä Helsingissä aletaan jo tänä vuonna rakentaa raskaan sarjan jäänmurtajaa. Tilaus vahvistaa merkittävällä tavalla Suomen meriteollisuutta.

Eduskunnassa käytiin tänään lähetekeskustelu valtioneuvoston puolustusselonteosta. Selonteossa tarkastellaan Suomen puolustuksen toimintaympäristöä ja arvioidaan puolustuksen kehittämistarpeita. Kansanedustaja Jari Ronkainen korosti perussuomalaisten ryhmäpuheessa, kuinka Suomen puolustuspolitiikan on perustuttava realismiin ja ennakoivaan varautumiseen.

Tasavallan presidentti Alexander Stubb avasi valtiopäivät ensimmäistä kertaa. Eduskunnan puhemiehenä äänin 105 jatkamaan valittu perussuomalaisten Jussi Halla-aho puhui valtiopäivien avajaisissa muun muassa niistä monista Suomen sisäiseen ja ulkoiseen turvallisuuteen kohdistuvista uhista, joita vastaan maamme on varauduttava.

Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan päätavoite edelleen on turvata maamme itsenäisyys ja alueellinen koskemattomuus, estää joutuminen sotilaalliseen konfliktiin sekä taata suomalaisten turvallisuus ja hyvinvointi. Tämä on perussuomalaisille ehdoton lähtökohta, puolueen ryhmäpuheenvuoron pitänyt kansanedustaja Vilhelm Junnila painotti.

Eduskunnan lähetekeskustelussa käsiteltiin tänään kansainvälisten taloussuhteiden ja kehitysyhteistyön selontekoa eli KaKe-selontekoa. Aiheesta esittelypuheenvuoron pitäneen ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavion mukaan geopoliittisten ja geotaloudellisten jännitteiden kasvu, nousevien ja kehittyvien maiden vahvistuva asema ja talouden riskit edellyttävät muutoksia myös Suomen kauppa- ja kehityspolitiikkaan.

Valtiovarainministeri Riikka Purra kertoi vuoden 2025 talousarvion lähetekeskustelussa Suomen osoittavan Nato-jäsenyyteen liittyviin uusiin resurssitarpeisiin yhteensä 67 miljoonan euron lisämäärärahan. Myös Ukrainan tukemista jatketaan määrätietoisesti.

Keskusrikospoliisi epäilee kolmen ulkomaalaistaustaisen miehen osallistuneen radikaali-islamistisen Isis-ryhmän toimintaan. Perussuomalaisten kansanedustaja, tiedusteluvalvontavaliokunnassakin vaikuttava Vilhelm Junnila kuitenkin vakuuttaa huolestuneille kansalaisille, että tämä hallitus panostaa sekä sisäiseen että ulkoiseen turvallisuuteen.

Eduskunnassa keskusteltiin tänään valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisesta selonteosta, jossa arvioidaan Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittista toimintaympäristöä ja määritellään Suomen toiminnan tavoitteet ja painopisteet lähivuosille.

Puola on noussut lyhyessä ajassa yhdeksi Euroopan merkittävimmistä turvallisuuteensa panostavista maista. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää kannustaa suomalaisia poliitikkoja ja turvallisuudesta vastaavia toimijoita syvempään yhteistyöhön maan kanssa.

Suurlähettiläskokouksessa puhuneen perussuomalaisen ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavion mukaan Suomen on nykyisessä nopeasti muuttuvassa ja vaikeasti ennakoitavassa toimintaympäristössä tarkasteltava ulkopolitiikkaansa entistä kansainvälisemmin.