Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso Ruotsissa: Liika älylaitteiden käyttö heikentää lasten hyvinvointia

Garedewilta toimenpidealoite nuoren määritelmän kaventamiseksi nuorisolaissa: 10-vuotiaat ja 29-vuotiaat eivät kuulu samoihin nuorteniltoihin

Etelä-Amerikan Elon Musk ei kuvia kumarra – aikoo laittaa Argentiinan talouden paraatikuntoon vaikka väkisin

Merituulivoiman rakentamisesta kannattamatonta –  kohoavat kustannukset, lisääntynyt kilpailu ja inflaatio syövät katteet

Merkittäviä verohyvityksiä suurille teollisille investoinneille – valtiovarainministeri Purra: ”Hallitus tukee suomalaista työtä ja teollisuutta”

Media jatkaa Trumpin demonisointia toisen salamurhayrityksen jälkeenkin – Trump: “En luovuta ikinä!”

Keskisuomalaisen päätoimittaja Yle-pomo Riikka Räisäsestä: Näillä näytöillä joku muu päätoimittaja olisi jo eronnut

Aamulehden ex-päätoimittaja: Ylen piikkiin rakastajansa kanssa matkustanut uutispomo Riikka Räisänen pitäisi siirtää syrjään

Poliisi nappasi Helsingin yliopiston kunniatohtorin kiinni kahdesti – ensin Kööpenhaminassa, sitten Tukholmassa

Halla-aho: Arvelen, että moni muukin kuin persukansa alkaa ymmärtää Ylen prioriteetteja – ”Leikkausvaraa riittää myös tulevaisuudessa”

Antikainen: Yle on väärässä – uutiset somaliaksi ja arabiaksi eivät auta sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan

Moraalikato

Perussuomalaisten kansanedustaja Olli Immonen totesi tänään, että elpymispaketissa on kyse merkittävästä EU:n muutoksesta.

Immonen muistutti, että eduskunnan perustuslakivaliokunta on jo aiemmin todennut, että EU:n elpymispaketissa on kyse Suomen täysivaltaisuuden kannalta merkittävään toimivallan siirtoon Euroopan unionille rinnastuvasta järjestelystä, joka muuttaa merkittävällä tavalla unionin luonnetta.
&#8211; Näin valiokunta katsoo, että elpymispakettia koskeva ehdotus on eduskunnassa hyväksyttävä päätöksellä, jota on kannattanut vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä. Tämä osaltaan kertoo sen, kuinka merkittävästä muutoksesta nyt EU:ssa on kyse ja kuinka merkittävästä perussopimusten tulkintakäytännöstä on kyse. Tätä emme hyväksy — tuskin hyväksyy Suomen kansakaan.
&#8211; Elpymispaketti murentaa EU:n sääntöperusteisuutta, lisää moraalikatoa ja vie Suomen tulonsiirtounioniin ja lopulta liittovaltioon, Immonen sanoi.

Immonen: Elpymispaketti murentaa EU:n sääntöperusteisuutta, lisää moraalikatoa ja vie Suomen tulonsiirtounioniin – ”Tätä emme hyväksy, tuskin hyväksyy Suomen kansakaan”

Saksan ja Ranskan johtajat esittivät maanantaina valtavaa 500 miljardin elpymisrahastoa, josta EU jakaisi avustuksia koronan heikentämille EU-maille. Ehdotus on hyvin poikkeuksellinen, sillä kyse ei ole enää lainasta vaan avustuksista, joita ei tarvitsisi maksaa takaisin. Suomen linjana on aikaisemmin ollut tällaisten ehdotusten torjuminen, mutta hallitus lähettää ristiriitaisia signaaleja.

Kun rahastoehdotus tuli julkisuuteen, kommentoi sitä ensimmäisten joukossa eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sdp.). Hänen <a href="https://www.talouselama.fi/uutiset/te/f5043bc4-67fa-4879-b361-1026e1540ca7?ref=ampparit:a9d5">mukaansa</a> Suomen kanta elpymisrahastoon on ”rakentava ja avoin”. Kanta on hyvin eri sävyinen kuin Suomen ehdottoman kielteinen kanta aiempina vuosina.
Aiheesta keskusteltiin keskiviikon A-studiossa.
Puheenjohtaja Jussi Halla-aho (ps.) piti Tuppuraisen lausuntoa kummallisena.
&#8211; Käytännössä kaikki muut pienet nettomaksajamaat – Itävalta, Alankomaat, Tanska ja Ruotsi ovat sanoneet enemmän tai vähemmän jyrkän ”ei”:n näille suunnitelmille. Suomi sen sijaan suhtautuu näihin melko positiivisesti, Halla-aho kommentoi ja jatkoi:
&#8211; Tällaisilla tulonsiirto- ja yhteisvastuujärjestelmillä on moraalisesti hyvin rappeuttava vaikutus sekä siellä rahan saajapäässä että maksajapäässä. Saajapäässä ei tukien antaminen ei luo kannustetta tervehdyttää rakenteita &#8211; tästä Etelä-Euroopan jäsenmaat kärsivät. Tätä laskuahan me olemme maksaneet Euroopan vakausmekanismin EVM:n kautta nyt vuosikausia.
Halla-ahon mukaan elpymisrahasto nostaisi Euroopan unionin tulonsiirtoluonteen uudelle tasolle.
Ohjelmaa juontanut Katri Makkonen totesi, että myös Saksa on aikaisemmin ollut tässä asiassa hyvin tiukka, mutta että maan linja on nyt muuttumassa. Hän kysyi, eikö tämä kerro siitä, että nyt tarvitaan poikkeuksellisia keinoja. Halla-aho vastasi:
&#8211; Saksan tiukka linja on jossain määrin retoriikkaa. Se ei niinkään liity Saksan kansallisen edun puolustamiseen vaan pikemminkin halutaan muun Euroopan omaksuvan saksalaisen taloudenpitokulttuurin, mitä ei selvästikään ole tapahtumassa. Täytyy muistaa se, että Saksalla on hyvin paljon saatavia kriisimaista. Saksalla on erittäin voimakas oma intressi.
Kokoomuskansanedustaja Antti Häkkänen jatkoi:
&#8211; Saksa on jäämässä suurista maista nyt yksin tämän vastuullisen talouslinjan edustajana. Ongelma on se, että kun Suomi on perinteisesti ollut pohjoismaiden, Hollannin ja Itävallan kanssa Saksan mukana samassa porukassa ja tukenut kohtuullisen vastuullista taloudenhoitoa, kilpailukyvyn rakentamista maiden omavastuisuutta asioiden hoidosta. Nyt Suomen hallitus on lähtenyt ulos näistä ryhmistä.
Häkkänen pohti, onko Suomen hallituksella jonkinlainen piilossa oleva EU-linja. Jos tällainen on, se pitäisi keskustella yhdessä läpi, jotta saataisiin selko siitä, missä porukassa Suomi seisoo.
Hallituspuolue keskustan eduskuntaryhmyri Antti Kurvinen ei ollut havainnut samoja huolia. Hän vastasi:
&#8211; Häkkäsellä on jotain päiväunien painajaisia. Ennen tänne tuloa varmistin vielä valtionvarainministeri Katri Kulmunilta (kesk.), että Suomi tekee erittäin vahvaa yhteistyötä Saksan ja niin sanottujen hansamaiden, Baltian maiden ja ja pohjoismaiden kanssa. Hallituksen mielestä Suomi on uudistuslinjalla, kasvun linjalla. Jos näitä tukipaketteja pyöritellään EMV:n kautta, näitä SURE:ja, niin on selvää, että niiden ehdoksi pitää asettaa uudistusten toteuttaminen. Näitä tarvitaan Suomessakin, esim, soteuudistus ja paikallinen sopiminen.
Myös kansanedustaja Johannes Koskinen (sdp.) kommentoi asiaa:
&#8211; Vuosi sitten keskusteltiin, että EU tarvitsee lisärahoitusta ilmastopolitiikkaan, kasvupolitiikkaan, 5G-politiikkaan jne. Nyt paketti kääntää katseet – rahoitusta käytettäisiinkin pääsääntöisesti koronakustannuksiin. Sehän on virheellistä. Periaatteessa koronastakin päävastuu on jokaisella maalla, ja niillä on mahdollisuus ottaa velkaa kriisinhoitoon.
&#8211; Miksi tämä asia on niin auki? On mahdollista, että asiaan tulee muutoksia &#8211; enemmän lainapainotteisuutta.
Koskinen petasi omassa puheenvuorossaan monimutkaista ajatusta siitä, että kriisimaat maksaisivat elpymisrahastosta saamaansa tukia tulevilla koheesiorahastosaatavilla.
&#8211; Jos rahaston käyttötarkoitusta muutetaan kohti sitä, että parannetaan tulevan kasvun edellytyksiä koko Euroopassa, ja kohdistuu enemmän uusille alueille, ilmastopolitiikkaan, tutkimukseen ja tuotekehitykseen, on mahdollista, että nopeasti annettavista tuista sitä saava maa maksaisi tulevilla koheesiorahasto- tai muilla satavilla. Tämä tasaisi monivuotisen kauden.
Juontaja kysyi vierailta, pitäisikö EU:n olla solidaarinen ja näyttää yhtenäiseltä.
Halla-aho vastasi:
&#8211; EU on integraatiokierteessä. Erilaiset integraatioprojektit, joista epäonnistunein on varmaankin yhteisvaluutta euro, synnyttävät kriisejä tai annakin mahdollistavat kriisejä, joiden ratkaisemiseksi tarjotaan lisää integraatiota – kuten tässäkin tapauksessa. Perusteluna on aina se, ettei ole meidän etumme, että järjestelmä romahtaa. Ei tietenkään ole, mutta kysymys kuuluu, onko meidän syytä kuulua tällaiseen järjestelmään, jonka romahtamiseen meillä ei ole varaa, vaan meidän pitää sitoa itsemme maksamaan toisten velkoja.
Häkkänen arvioi Yhdysvaltojen ja Kiinan kasvavan voimakkaasti seuraavan kymmenen vuoden aikana. Hän piti järkevänä yhteistoimintaa silloin kun tehdään yhteisiä suuria hankkeita, jotka eivät muuten toteutuisi, esimerkiksi infrastruktuurihankkeet ja yhteiset sisämarkkinat.
&#8211; Näitä pitää tukea, totta kai. Mutta siinä tilanteessa, joissa jäsenvaltion oma vastuu omista asioista &#8211; oman koulutusjärjestelmän, omien työmarkkinoiden ja yritystoiminnan kehittämisestä -ruvetaan siirtämään muiden maksettavaksi, niin siinä tehdään karhunpalvelus koko Euroopalle, Häkkänen huomautti.
Kurvisen mukaan tarvitaan jokaisen jäsenvaltion omaa vastuuta omasta taloudenpidosta. Mitään tällaista moraalikatoa ei saa tulla. Jokaisen jäsenmaan pitää vastata viime kädessä omasta talouspolitiikastaan.
Komission elpymisrahastoehdotus julkistettaneen ensi viikolla.
Katso A-studion lähetys <a href="https://areena.yle.fi/1-50330937">Areenasta</a> &gt;

SDP:ltä varovaista nyökkäilyä valtavalle EU-elpymisrahastolle – Halla-aho: “Moraalisesti hyvin rappeuttava vaikutus, nostaisi Euroopan unionin tulonsiirtoluonteen uudelle tasolle”

EU kurittaisi mielellään Puolaa, joka ei suostu vastaanottamaan turvapaikanhakijoita, muttei näe malkaa omassa silmässään. EU taistelee perin laiskasti korruptiota, rahanpesua ja veronkiertoa vastaan. VTT Heikki Koskenkylä kirjoittaa EU:n arvovalinnoista. 

Euroopan unionissa on käyty jo muutaman vuoden vilkasta keskustelua arvoista. Taustana ovat ns. Kööpenhaminan kriteerit, joiden täyttäminen on ehtona EU-jäsenyydelle. Kriteerien mukaan jäsenyys edellyttää, että maalla on käytössään instituutiot, jotka turvaavat demokratian, ihmisoikeudet, oikeuslaitoksen riippumattomuuden ja vähemmistöjen turvan. Erikseen on määritelty taloudelliset kriteerit. Kööpenhaminan kriteerit ovat ns. poliittisia ehtoja jäsenyydelle.
Vain yhden kerran on määrätty sanktioita poliittisten kriteerien rikkomuksesta. Tämä tapahtui vuonna 2000, jolloin Itävallan hallitukselle määrättiin sanktio, Wolfgang Schüssel oli tuolloin pääministerinä. Arvokeskustelua on ollut paljon korruption osalta, jota on esiintynyt paljon muun muassa Romaniassa ja Bulgariassa, mutta todellisuudessa monessa muussakin EU-maassa.
Viime aikoina tulilinjalle ovat joutuneet erityisesti Puola ja Unkari. Molempia on syytetty siitä, että ne eivät noudata EU:n päätöksiä kiintiöpakolaisten vastaanotossa. Puola on nyt komission kritiikin kohteena, jonka väitetään vaarantavan oikeuslaitoksen riippumattomuuden. Komissio pitää rikettä vakavana EU:n perusarvojen rikkomuksena. Puolalta on uhattu viedä sen äänestysoikeus EU:n päätöksenteossa. Tämä vaatisi kuitenkin yksimielisen päätöksen. Vaihtoehtona on väläytetty Puolan EU:lta saamien koheesiovarojen supistamista. Puola saa näitä tukia eniten EU-maista. Unkaria on syytetty ihmisoikeuksien rikkomuksista ja demokratian vaarantamisesta.
<blockquote>Joitakin arvoasioita ja muitakin kriteerejä nostetaan esille. Samaan aikaan toisia kriteerien ja pelisääntöjen rikkomuksia katsotaan läpi sormien. Tästä on useita esimerkkejä viime vuosilta.</blockquote>
Tämä EU:n arvoista käytävä kiistely saattaa haitata pahasti EU:n alkavia pitkän ajan budjettineuvotteluja. Ne käynnistyvät EU:n huippukokouksessa 23.-24.2.2018. EU:n arvokeskustelu on kuitenkin varsin ristiriitaista ja epätasa-arvoista sekä tarkoituksenhakuista. Joitakin arvoasioita ja muitakin kriteerejä nostetaan esille. Samaan aikaan toisia kriteerien ja pelisääntöjen rikkomuksia katsotaan läpi sormien. Tästä on useita esimerkkejä viime vuosilta.
Korruptiosyytösten kohteeksi otettu vain muutamia maita, erityisesti Bulgaria ja Romania. Todellisuudessa korruptiota esiintyy paljon useissa EU-maissa. Kärjessä ovat kansainvälisten tutkimusten mukaan Italia, Kypros, Kreikka ja Malta. Myös Ranska, Puola, Unkari ja Slovakia voidaan lisätä listalle. Italian korruptio on pitkäaikaista ja laajaa ja kytkeytyy osin mafian vahvaan asemaan Italiassa.
Rahanpesusta ovat useat maat jääneet kiinni. Uusin tapaus on Latvia, jossa jopa keskuspankin pääjohtaja on epäilyksen kohteena. Tapaus on herättänyt maailmalla suurta huomiota. Latvialainen ABLV-pankki on syyllistynyt rahanpesuun Pohjois-Korealaisen pankin tai jopa valtion kanssa. Erikoista on se, että rahanpesun saivat selville Yhdysvaltain viranomaiset. EU:n viranomaiset eivät tapausta huomanneet. EKP:n pankkivalvonta on epäonnistunut tässä pahasti.
<blockquote>EU:n pahin korruption ja rahanpesun paikka onkin nykyisin pieni saarivaltio Malta.</blockquote>
Kyproksella asuu kymmeniätuhansia venäläisiä. He omistavat maan pankkeja, talletuksista heillä on jopa kolmanneksen osuus. Kyproksen kriisin yhteydessä 2011-2012 paljastui suuria rahanpesutapauksia. Ilman kriisiä niitä ei olisi huomattu. Uusin tapaus on Malta. Siellä tapettiin tunnettu toimittaja, joka oli päässyt perille maan ylimmän johdon korruptiosta ja rahanpesusta. Malta on myöntänyt tuhansille venäläisille Maltan passin. EU:n pahin korruption ja rahanpesun paikka onkin nykyisin pieni saarivaltio Malta. EU:n viranomaiset eivät ole saaneet kunnon otetta Maltan hämäräpuuhiin ja laajaan rikollisuuteen.
Ehkä kaikkein laajin ongelma on ns. veroparatiisimaiden kanssa. Näitä on maailmalla yli 10, ja kuuluisin lienee tällä hetkellä Panama. Jopa Nordea on jäänyt kiinni Panaman yhteyksistään. Verokeidasvaltioihin virtaa valtavia määriä pääomia EU-maista, Yhdysvalloista ja muualtakin. Näistä pääomista suurin osa välttää veronmaksun. EU-alueen valtiot menettävät verotuloja satoja miljoonia vuodessa, suurimmat arviot ovat useita miljardeja. Useiden organisaatioiden toimesta ongelmaan on yritetty saada ratkaisu. Mukana ovat olleet ainakin komissio, OECD, IMF ja YK. Ongelman ratkaiseminen on edennyt hitaasti.
<blockquote>Luxemburg on aina taistellut verosalaisuuden puolesta.</blockquote>
EU:n komissio julkaisi viimevuonna listan maista, jotka välttelevät sijoitustensa määristä ja tuotoista ilmoittamista muille maille. Tällöin sijoitusten lähtömaiden viranomaiset eivät saa tehtyä verotusta yrityksiensä ja kansalaistensa tuloista ko. maista. Suurta huomiota herätti se, että komission ”mustalla listalla” ei ollut yhtään EU-maata. Tätä pidettiin suorastaan moraalittomana tekona. Aiempien komission ja OECD:n selvitysten mukaan epätervettä verokilpailua ja verotietojen salaamista esiintyy useissa EU-maissa. Näitä ovat erityisesti Luxemburg, Hollanti, Irlanti, Kypros ja Malta. Luxemburg on aina taistellut verosalaisuuden puolesta. Kun 2000-luvun alussa alettiin uudistaa talletusdirektiiviä, Luxemburg vastusti kiivaasti. Saksa teki aloitteen uudistamisesta, koska sieltä oli siirtynyt kymmeniä miljardeja talletuksia Luxemburgin pankkeihin ja talletuskorot olivat siellä verottomia. Talletusdirektiiviä muutettiin lopulta niin, että Saksan ja muidenkin maiden veroviranomaiset alkoivat saada tietoja Luxemburgissa olevista näiden maiden talletuksista. Luxemburg on edelleen kiivaasti puolustanut jäljellä olevia ns. verosalaisuuksiaan.
<blockquote>Junckerin nimitystä voidaan pitää eräänlaisena poliittisen nimityspolitiikan korruption huippuna.</blockquote>
Kaiken kaikkiaan voidaan sanoa, että EU:n viranomaisten ja erityisesti komission toiminta on näissä arvo- ja verotuskysymyksissä pahasti kaksinaamaista. Toiminnasta puuttuu kokonaan johdonmukaisuus. Tästä syystä Puolan ja Unkarin kimppuun käymistä ei voida hyväksyä lainkaan. Todellinen huipentuma oli neljä vuotta sitten kun Jean-Claude Juncker, Luxemburgin pääministeri, nimitettiin komission puheenjohtajaksi. Hän oli koko uransa ajan taistellut kiivaasti Luxemburgin veroetujen puolesta. Junckerin nimitystä voidaan pitää eräänlaisena poliittisen nimityspolitiikan korruption huippuna.
Der Spiegel-lehdessä (17.2.2018) on laaja Puolan pääministerin haastattelu. Mateusz Morawiecki kiistää kaikki EU:n komission syytökset. Hän viittaa myös edellä käsiteltyihin asioihin kuten korruptioon, rahanpesuun ja veronkiertoon. Komission tulisi keskittyä näiden ongelmien ratkaisemiseen ja jättää Puola rauhaan.

Koskenkylä: EU:n toiminta on arvokysymyksissä ja verotuksessa pahasti kaksinaamaista

Kotikaupungissaan Porissa viikonvaihteessa kampanjoinut Laura Huhtasaari painotti yhteisvastuiden ajavan Euroopan moraalikatoon. Perussuomalaisten eurovaaliehdokas korosti puheessaan, että jokaisen maan on vastattava omista veloistaan.
&#8211; Perussuomalaiset sanovat, että piikki kiinni ja tämä on myös kansan viesti! Huhtasaari painotti.

Huhtasaaren terveiset vaalikiertueelta: Jokainen vastatkoon omista veloistaan (video)