Perussuomalainen 1/2024

Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin

Käsikranaattien käyttö tuplaantui Ruotsin jengisodissa – helpompaa kuin räjähteiden valmistus omaan käyttöön

Kansanedustaja Jaana Strandman haluaa laittaa Itä-Suomen verkkoyhteydet kuntoon: “Yhteyksien toimivuus on kriittinen osa modernin yhteiskunnan toimintakykyä”

Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen

Ruotsista mallia: Rikoshyöty takavarikkoon

Venäjän varjolaivasto seilaa nyt Pohjoisella jäämerellä – ympäristökatastrofi vain ajan kysymys

E16-tietä jatketaan Suomen puolelle – ministeri Ranne: Vahvistaa Suomen turvallisuutta, huoltovarmuutta ja taloutta

Hallitus edistää viranomaisten tiedonvaihtoa – tavoitteena torjua muun muassa järjestäytynyttä rikollisuutta

Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe

Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta

Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin

Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin

Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”

Donald Trumpin vierailu Joe Roganin ohjelmassa keräsi ennätysyleisön

Ruotsissa vietettiin hiljainen hetki Hamasin terroristi Yahya Sinwarin muistolle – tuhannet huusivat suosionosoituksia Malmössä

Eurooppaan vyöryi 10 vuodessa 4,5 miljoonaa Syyrian pakolaista – nyt kielteisen turvapaikkapäätökseen saaneet halutaan palauttaa turvalliseen kotimaahansa

PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille

SVT nauhoitti salaa Malmössä imaamin perjantairukouksen, jossa ylistettiin Hizbollahin johtaja Nasrallahia

monikulttuurinen Suomi

”Syntyvyys laskee niin nopeasti, että Suomessa voi olla 90 vuoden päästä enää alle miljoona suomalaistaustaista. Se tarkoittaa, että Suomi tarvitsee maahanmuuttoa vielä paljon kipeämmin kuin on ennakoitu.” Näin kirjoittaa Helsingin Sanomat tuoreessa <a href="https://www.hs.fi/talous/art-2000010098112.html">artikkelissaan</a>. Ajatuspaja Suomen Perustan toiminnanjohtaja Simo Grönroos kiittelee <a href="https://www.facebook.com/SimoGronroosPS/?locale=fi_FI">Facebookissa</a> Hesaria suomalaistaustaisten määrän nopean vähenemisen noteeraamisesta, mutta on täysin eri mieltä HS:n asiasta vetämästä johtopäätöksestä.

Ajatuspaja Suomen Perustan toiminnanjohtaja Simo Grönroosin mielestä Helsingin Sanomat ansaitsee kiitokset nostaessaan esiin suomalaistaustaisten määrän nopean vähenemisen.
Vähemmän kiitosta lehti ansaitsee tästä vetämästään johtopäätöksestä, jonka mukaan Suomi tarvitsisi tämän takia vielä nykyistä &#8220;kipeämmin&#8221; maahanmuuttoa, sillä HS ei nosta artikkelissaan esiin sitä tosiasiaa, että esitettyjen lukujen valossa suomalaiset voisivat jäädä vähemmistöksi Suomessa noin 50 vuodessa jo nykyisillä maahanmuuton määrillä.
&#8211; Artikkelissa nostetaan lisäksi esiin taas kerran moneen kertaan kuultuja vääriä väitteitä maahanmuuton taloudellisista vaikutuksista, mutta toisaalta myös paljastetaan rivien välistä maahanmuuttoa ajavien tahojen todellisia motiiveja, Grönroos kirjoittaa.
&#8211; Käsitellään ensin iänikuinen väite siitä, että kehitysmaista tulevat ihmiset olisivat julkisen talouden rahoituksen pelastus.
Julkiset palvelut eivät riipu maahanmuuton määrästä
Helsingin Sanomat haastattelee eläkeyhtiö Varman toimitusjohtajaa Risto Murtoa: ”Jos nettomaahanmuutto pienenisi Suomessa lähelle nollaa, vanhusten huollossa täytyisi luopua siitä pohjoismaisten hyvinvointivaltioiden peruslupauksesta, että lapset eivät hoida vanhempiaan, Murto sanoo.”
&#8211; Todellisuudessa vanhustenhoivan, kuten kaikkien julkisten palveluiden, järjestäminen ei riipu väestön tai maahanmuuton määrästä vaan siitä, kuinka paljon yhteiskunnalla on varoja, joita voidaan sijoittaa kyseisen palvelun järjestämiseen. Nuorta työikäistä väkeä täynnä olevat kehitysmaat eivät ole vanhustenhoidon – tai minkään muunkaan julkisen palvelun – suurvaltoja.
&#8211; Murto itsekin myöntää, että ”matalan tuottavuuden työpaikkoja, kuten ravintolatyöntekijöitä, postinjakajia ja bussikuskeja, voi vielä Suomeen saada. Mutta julkisen sektorin ammattilaisia, kuten lääkäreitä, on vaikea houkutella”. Suomeksi sanottuna valtaosa työperäisestäkin maahanmuutosta tuo Suomeen ihmisiä, jotka maksavat veroja vähemmän kuin käyttävät julkisia palveluita ja näin ollen heikentävät todellisuudessa vanhuspalveluiden rahoituksen edellytyksiä entisestään, Grönroos huomauttaa.
Maahanmuutolla ei pureta eläkepommiakaan
Toinen Murron esille nostama aihe on maahanmuuton vaikutus eläkejärjestelmään. ”Jos maahanmuuttoa rajoitettaisiin ja väestö pienenisi, se tarkoittaisi Murron mukaan eläkejärjestelmän osalta välttämättä sitä, että töitä pitäisi tehdä olennaisesti pidempään kuin nyt.”
&#8211; Suomalainen eläkejärjestelmä on rakennettu niin, että osa eläkeläisen saamasta eläkkeestä tulee hänen töissä käydessään kerätystä ja rahastoidusta varallisuudesta ja osan rahoittavat nyt töissä olevat heiltä kerätyistä eläkemaksuista. Työikäisen väestön väheneminen lisää tietysti painetta käyttää rahastoitua osuutta enemmän, mutta maahanmuutto ei ole ratkaisu myöskään eläkejärjestelmän rahoitukseen, Grönroos sanoo.
&#8211; Tämä johtuu siitä, että maahanmuuttajien palkat ovat keskimäärin niin pieniä, että niistä kerätyt eläkemaksut jäävät vaatimattomiksi verrattuna maahanmuuttajan käyttämiin julkisiin palveluihin, ja pienituloinen ja rikkonaisen työuran omaava maahanmuuttaja päätyy todennäköisesti eläkepommin purkajan sijaan takuueläkkeen nauttijaksi.
Onko väestönkasvu itsetarkoitus?
Väestön ikääntyminen on haaste julkisen talouden ja eläkkeiden rahoittamiselle, mutta maahanmuutosta ei ole ratkaisuksi asiaan. Grönroos muistuttaa myös, että pienenevät ikäluokat mahdollistavat resurssien siirtämisen varhaiskasvatuksesta ja koulutuksesta vanhustenhoitoon.
&#8211; Miksi sitten maahanmuuttoa ajetaan kuin käärmettä pyssyyn, vaikka se on rasitus julkiselle taloudelle – kaikista muista sen tuomista ongelmista puhumattakaan? Onko väestönkasvu itsetarkoitus ja kenelle? Grönroos kysyy.
HS:n mukaan ”talouden kannalta väestön pieneneminen tarkoittaa väistämättä investointien vähenemistä, kun kotimainen kysyntä pienenee, ellei vientivetoinen teollisuus meitä pelasta”. Murto lisää tähän, kuinka ”esimerkiksi uusi vähittäiskauppaketju sijoittuu mieluummin Ruotsiin, jossa on parempi väestöpohja”.
Elinkeinoelämälle ihmiset ovat kuluttajia
Tässä ollaan Grönroosin mukaan asian ytimessä. Tavalliselle kansalaiselle pienenevä väestö ei tarkoita itsessään sitä tai tätä, sillä julkiset palvelut voidaan tuottaa isossa tai pienessä maassa, riippuen vain siitä, että verovaroja maksetaan riittävässä suhteessa tarvittaviin palveluihin. Murron esille nostamien vähittäiskauppaketjujen osalta kansalainen voi myös olla huoletta, sillä kysynnän ja tarjonnan laki tuo kauppoja ihmisten ulottuville juuri niin paljon kuin on kysyntää.
&#8211; Väestönkasvu on kuitenkin itsetarkoitus elinkeinoelämän lobbareille, jotka näkevät ihmiset ensi sijassa kuluttajina. Elinkeinoelämän matematiikka menee niin, että mitä enemmän ihmisiä, niin sitä enemmän voidaan avata vähittäiskauppoja, sitä enemmän voidaan tuottaa tavaroita tehtaissa ja sitä enemmän myydä palveluita.
&#8211; Se, mikä vaikutus maahanmuuton tuomalla väestönkasvulla on julkiselle taloudelle, yhteiskuntarauhalle tai ylipäätään muulle yhteiskunnalle, ei kiinnosta Murtoa tai elinkeinoelämää, sillä lasku näistä ongelmista jakautuu koko yhteiskunnan maksettavaksi siinä missä voitot kohdistuvat suoraan elinkeinoelämälle.
Tabuja yhteiskunnasta löytyy
Seuraavaksi Grönroos siirtyy taloudellisia kysymyksiä vakavampaan aiheeseen eli väestöön.
Helsingin Sanomat nostaa esiin, että ”kansalliskonservatiivit lisäävät kannatustaan varoittamalla ja jopa pelottelemalla Suomen kulttuurisesta muutoksesta, jos maahanmuutto kasvaa”. Murto lisää vielä, että hänen mielestään ”kyse on yhteiskunnallisen keskustelun yhdestä suuresta tabusta”.
&#8211; Tässä asiassa voin olla Murron kanssa tietyssä mielessä samaa mieltä – Murron ajama maahanmuuton kannattaminen ja moninaisuuden ylistys eivät toki ole tabuja, mutta tabuja nyky-yhteiskunnasta löytyy, sillä suomalaiselle näyttää ennemminkin olevan jonkinlainen tabu sanoa ääneen, että hän ei halua jäädä vähemmistöksi omassa maassaan, Grönroos pohtii.
Suomalaisista vähemmistö omassa maassaan
Väestötilastoja vuosia tutkinut systeemianalyysin emeritusdosentti Kyösti Tarvainen on arvioinut kantasuomalaisten jäävän Suomessa vähemmistöksi vuosisadan loppuun mennessä. Viime vuosina tapahtunut maahanmuuton nopea kasvu ja suomalaisten syntyvyyden lasku ovat kiihdyttämässä kehitystä vielä entisestään.
&#8211; Suomalaisten jyrkästi laskeneella syntyvyydellä ja nykyisellä 50 000 – 70 000 maahanmuuttajan vuotuisella määrällä maahanmuuttajataustaisen väestön ja kantaväestön määrät voivat siis karkean arvion mukaan kohdata jo joskus noin 50 vuoden kuluttua, jos HS:n laskuharjoitusta suomalaisten määrän romahtamisesta on uskominen.
&#8211; HS:n mukaan tultaessa 2070-luvulle suomalaisia olisi noin 3 miljoonaa, joten vuotuisella 50 000 uudella maahanmuuttajalla nykyinen puolen miljoonan kokoinen maahanmuuttajataustaisen väestön määrä olisi samantyyppisellä laskuharjoituksella kasvanut pelkän muuttoliikkeen kautta yhtä suureksi kuin kantaväestö – ottamatta siis edes huomioon maahanmuuttajien korkeampaa syntyvyyttä, joka nopeuttaa kehitystä vielä tästäkin.
&#8211; On siis korkea aika pohtia sitä, minkälaisen Suomen haluamme jättää jälkipolville: halutaanko Suomen olevan väkiluvultaan pienempi, mutta kulttuurillisesti yhtenäisempi, vai vannoa jatkuvan väestönkasvun ja maahanmuuton nimiin ja tehdä Suomesta monikulttuurinen ja monikielinen valtio, jonka yksi vähemmistöistä suomalaiset ovat? Grönroos kysyy.
&nbsp;

Kantasuomalaisten määrän nopea väheneminen noteerattiin jo Hesarissakin – tosin johtopäätöksistä voidaan olla montaa mieltä

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho ei lämpene Helsingin kaupunginvaltuutettu Pilvi Torstin (sd.) ehdotukselle, jonka mukaan Helsingin tulisi perustaa omat terveysasemien sisällä toimivat yksikkönsä eri kieliryhmille.

&#8211; Sosialidemokraatit voisivat täsmentää, onko heidän virallinen kantansa se, että vähemmistöille pitää järjestää omat, segregoidut ja karvalakkikansalta suljetut sotepalvelut. Kaupunkilaisia varmasti kiinnostaa kuulla tämä jo ennen seuraavia kunnallisvaaleja, itsekin Helsingin kaupunginvaltuustossa istuva Jussi Halla-aho toteaa.
Poliitinen korrektius estää keskustelun
Halla-aho huomauttaa, että somalien yliedustus koronatartunnan saaneiden joukossa on yleinen eurooppalainen ilmiö.
&#8211; Suomessa on totuttuun tapaan oltu ihmeissään siitä, että maamme ei olekaan erityistapaus, vaan se, mikä tapahtuu muualla, tapahtuu myös meillä. Asian tiimoilta käyty keskustelu on osoittanut hyvin, miten poliittinen korrektius vaikeuttaa ongelmista puhumista ja niiden ratkaisemista. Suomi ei monista muista maista, mm. Britanniasta, poiketen harrasta etnistä tilastointia. Äidinkielen perusteella meillä saa tilastoida, ja tästä johtuen koronatartuntojenkin yhteydessä puhutaan &#8220;somalinkielisistä&#8221;, kun oikeasti tarkoitetaan &#8220;somaleja&#8221;.
&#8211; Somalit siis redusoidaan kielivähemmistöksi, ja sitten päästäänkin sellaiseen nerokkaaseen argumenttiin, että ei kieli voi altistaa tartunnalle. Tietenkään tilanne ei johdu kielestä.
Somaleista tullut pyhiä lehmiä
Halla-ahon mukaan syy löytyy todennäköisemmin elämäntavoista ja asenteista.
&#8211; Valtavat perheet, jatkuva sukulointi, kyläily ja suurissa joukoissa hengailu kauppakeskuksissa altistavat tartunnoille. Välinpitämättömyys ohjeistuksia kohtaan, taikausko ja fatalismi altistavat tartunnoille, Halla-aho listaa Facebookissa.
&#8211; Ikävä kyllä monikulttuurisessa Suomessa somalit ovat toteemeja ja pyhiä lehmiä. Mikään heitä koskettava ongelma ei johdu heistä itsestään. Kaikki on jonkun muun eli suomalaisten syytä. Yliedustus rikostilastoissa on suomalaisten syytä. Surkea työllistyminen on suomalaisten syytä. Heikko yleinen terveystilanne on suomalaisten syytä. Huono koulumenestys on suomalaisten syytä. Koronatartunnat ovat suomalaisten syytä, kun ei ole tiedotettu riittävästi somalin kielellä.
Halla-aho kirjoittaa, että ”suomalaisten itseruoskinta voi olla tyydyttävää, mutta ongelmia sillä ei kyllä ratkaista.”
&#8211; Tosiasioiden tunnustaminen on ongelmanratkaisun alku.

Halla-aho: ”Onko sosialidemokraattien virallinen kanta se, että vähemmistöille pitää järjestää omat, karvalakkikansalta suljetut sotepalvelut?”

monikulttuurinen Suomi

Kantasuomalaisten määrän nopea väheneminen noteerattiin jo Hesarissakin – tosin johtopäätöksistä voidaan olla montaa mieltä

Halla-aho: ”Onko sosialidemokraattien virallinen kanta se, että vähemmistöille pitää järjestää omat, karvalakkikansalta suljetut sotepalvelut?”

Uusimmat

Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin

Käsikranaattien käyttö tuplaantui Ruotsin jengisodissa – helpompaa kuin räjähteiden valmistus omaan käyttöön

Kansanedustaja Jaana Strandman haluaa laittaa Itä-Suomen verkkoyhteydet kuntoon: “Yhteyksien toimivuus on kriittinen osa modernin yhteiskunnan toimintakykyä”

Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen

Ruotsista mallia: Rikoshyöty takavarikkoon

Venäjän varjolaivasto seilaa nyt Pohjoisella jäämerellä – ympäristökatastrofi vain ajan kysymys

E16-tietä jatketaan Suomen puolelle – ministeri Ranne: Vahvistaa Suomen turvallisuutta, huoltovarmuutta ja taloutta

Hallitus edistää viranomaisten tiedonvaihtoa – tavoitteena torjua muun muassa järjestäytynyttä rikollisuutta

Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe

Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta

Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen

Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin

Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe

Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin

Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”

Donald Trumpin vierailu Joe Roganin ohjelmassa keräsi ennätysyleisön

Ruotsissa vietettiin hiljainen hetki Hamasin terroristi Yahya Sinwarin muistolle – tuhannet huusivat suosionosoituksia Malmössä

Eurooppaan vyöryi 10 vuodessa 4,5 miljoonaa Syyrian pakolaista – nyt kielteisen turvapaikkapäätökseen saaneet halutaan palauttaa turvalliseen kotimaahansa

PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille

SVT nauhoitti salaa Malmössä imaamin perjantairukouksen, jossa ylistettiin Hizbollahin johtaja Nasrallahia

Toimitus suosittelee

Miko Bergbom ja Niko Ohvo: Etelärantaa ja Hakaniemeä yhdistää rakkaus halpatyövoimaa kohtaan

Suomessa vieraillut brittiprofessori: woke-eliitti ja siihen kuuluva media ovat radikalisoituneet voimakkaasti, ja seuraus on karu: he ovat kyvyttömiä enää ymmärtämään tavallisia ihmisiä

Demarien toimittajaliitolla ja Journalistiliitolla kaksoisroolit: Ovat Yleisradion osakkaita, samalla lobbaavat Yle-leikkauksia vastaan

Väestö muuttuu, ongelmat kasaantuvat – Riikka Purra ja Mari Rantanen suuressa maahanmuuttokeskustelussa keskiviikkona (suora lähetys)

Korporaatiomaailma löi jarrut wokelle – identiteettipolitiikka katosi kymmenien suuryritysten vuosikertomuksista

Perussuomalainen 1/2024