Perussuomalainen 1/2024

Tutkimus: Suomalaiset haluavat kontrolloida työperäistä maahanmuuttoa – kaksi kolmesta hyväksyy vain julkista taloutta vahvistavan maahanmuuton

Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta

Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin

Käsikranaattien käyttö tuplaantui Ruotsin jengisodissa – helpompaa kuin räjähteiden valmistus omaan käyttöön

Kansanedustaja Jaana Strandman haluaa laittaa Itä-Suomen verkkoyhteydet kuntoon: “Yhteyksien toimivuus on kriittinen osa modernin yhteiskunnan toimintakykyä”

Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen

Ruotsista mallia: Rikoshyöty takavarikkoon

Venäjän varjolaivasto seilaa nyt Pohjoisella jäämerellä – ympäristökatastrofi vain ajan kysymys

E16-tietä jatketaan Suomen puolelle – ministeri Ranne: Vahvistaa Suomen turvallisuutta, huoltovarmuutta ja taloutta

Hallitus edistää viranomaisten tiedonvaihtoa – tavoitteena torjua muun muassa järjestäytynyttä rikollisuutta

Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe

Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin

Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin

Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”

PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille

SVT nauhoitti salaa Malmössä imaamin perjantairukouksen, jossa ylistettiin Hizbollahin johtaja Nasrallahia

Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta

Mikko Alatalo

Yleisradion johdon harkitsemattomat ulostulot paljastavat, ettei yhtiössä ole sisäistetty hyvän halinnon periaatteita. Yle kamppailee poikkeuksellisella tavalla Suomea laajalti koskettavaa kulukuuria vastaan ja valjastaa oman ajankohtaisohjelmansa oman rahoituksensa lobbaamiseen. 

Organisaatioissa hallituksen tehtävänä on valvoa toimivaa johtoa. Erityisesti yritysmaailmassa, jossa hallitus edustaa ennen kaikkea osakkeenomistajia, hallitukselta edellytetään strategisen tuen lisäksi kykyä suhtautua toimivaan johtoon kriittisesti. Toisin sanoen, hallituksen tehtävänä on laittaa toimitusjohtaja tilivelvolliseksi osakkeenomistajille – ei toisinpäin. Jos hallituksen puheenjohtaja tai muut jäsenet &#8220;kovistelevat&#8221; jollekin, kohteena ei suinkaan ole yksittäinen omistaja, vaan pikemminkin toimitusjohtaja.
Julkisella sektorilla nk. hyvä hallintotapa voi puolestaan saada eriskummallisia piirteitä. Yleisradion kohdalla roolit ovat menneet sekaisin. Ylestä näyttää tulleen poliittinen toimija, jossa sen hallitus ja johto ovat liittoutuneet yhteisen poliittisen agendan taakse varsinaisia kansan valitsemia poliittisia päättäjiä vastaan. Suomeksi sanottuna Ylen hallituksesta on tullut suuremman Ylen budjetin lobbari – aikana, jolloin Suomen julkinen talous on kroonisesti alijäämäinen, ja budjettia pyritään tasapainottamaan sekä leikkauksilla että veronkorotuksilla.
Viime kuussa uutisoitiin, että Ylen hallituksen puheenjohtaja Matti Apunen oli <a href="https://www.suomenuutiset.fi/mita-ihmetta-ylen-korkein-johto-torjuu-leikkauksia-myllypuheluilla-keskustakansanedustaja-sain-tanaan-illalla-yhden-poliittisen-urani-oudoimmista-puheluista/">soittanut</a> keskustan kansanedustaja Pekka Aittakummulle ja käyttäytynyt omituisesti. Aittakumpu <a href="https://twitter.com/PAittakumpu/status/1789019391159361627">kertoi</a>, että puhelussaan Apunen oli syyttänyt häntä Ylen ja tämän henkilökunnan halveksimisesta. Syynä oli se, että Aittakumpu oli &#8220;aplodeerannut&#8221; valtiovarainministeri Riikka Purran X-päivitykselle ja kehottanut leikkaamaan Ylen budjetista. Purra <a href="https://x.com/ir_rkp/status/1788786235940495428">oli huomauttanut</a>, että Ylen laitaoikeistosta kertovassa sarjassa &#8220;uhkaavaan&#8221; poliittiseen kategoriaan pääsi jo näkemyksellä, jonka mukaan mies ei voisi synnyttää.
Apunen <a href="https://www.suomenuutiset.fi/painostustapauksesta-uutta-tietoa-matti-apunen-on-kovistellut-myos-kansanedustajaa-joka-kuuluu-ylen-rahoitusta-arvioivaan-tyoryhmaan/">oli kovistellut</a> myös Ylen rahoitusta arvioivaan työryhmään kuuluvaa perussuomalaisten kansanedustaja Joakim Vigeliusta. Aittakummun tapauksen noustua esille mediassa Vigelius kertoi Apusen yrittäneen kuulustella häntä edellisenä syksynä perussuomalaisten &#8220;Yle-vihamielisyydestä&#8221;. Lisäksi Apunen oli arvostellut Yle-leikkausten suuruutta.
Viime talvena presidentinvaalien alla Apunen <a href="https://yle.fi/aihe/a/20-10006086">laati</a> Ylen suulla vastineen perussuomalaisten presidentinvaaliehdokas Jussi Halla-ahon Yleä koskeville kommenteille. Halla-aho oli kannattanut Ylen budjetin leikkauksia ja vihjannut mediatalon olevan vasemmiston äänitorvi. Apunen esitti loukkaantuneensa ikään kuin Ylen henkilökunnan puolesta.
Halla-ahon kommentit olivat Ylen hallituksen puheenjohtajalle pelkkä keppihevonen avautua perussuomalaisista yleisellä tasolla. Julistuksessaan Apunen nimittäin syytti yleisesti perussuomalaisia siitä, etteivät he olisi missään vaiheessa esittäneet &#8220;toiminnallista analyysiä&#8221; siitä, mihin vaatimukset Ylen budjetin leikkaamisesta perustuivat.
Ylen hallituksen puheenjohtajan paimenkirjeessä presidentinvaalien alla oli muitakin kuin vaalivaikuttamisen piirteitä. Se oli myös malliesimerkki pyrkimyksestä siirtää maalitolppia talouspoliittisessa keskustelussa. Jos menokuria ajava hallitus ei myönnä Ylelle erityistä suojaa leikkauksilta, Ylen hallituksen ja toimivan johdon on turha vedota Yle-kohtaiseen ”toiminnalliseen analyysiin”. Suomen kansa ja hallitus eivät ole Ylen alaisia, vaan toisin päin.
Valtion mediatalon roolina on pikemminkin mahdollisen säästöpolitiikan jalkauttaminen tavalla, joka keskittyy ydintehtävien priorisointiin &#8211; olettaen, että Ylen johto sentään tietää ydintehtävänsä ja jonkinlaiset prioriteetit.
Jos ei tiedä, näiden selventäminen olisi tavanomaisen yhtiön tapauksessa asialistan kärjessä.
<h4>Kilpailua viihdepuolella kaupallisten kanssa</h4>
Apunen näyttää suhtautuvan valtion byrokratiaan kuin se olisi bisnestä. Edellä mainitussa myllykirjeessään hän muistutti, että menojaan supistavilla yrityksillä on tapana analysoida toiminnan eri osa-alueiden &#8220;kilpailukykyisyyttä&#8221;. Jo kaksi vuotta aikaisemmin Apunen <a href="https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/ee75f084-de71-4ac6-b903-46b8e45e7a5e">kertoi</a> näkevänsä Ylen kilpailullisena toimijana suuremmilla markkinoilla.
Iltalehti kysyi Apuselta perusteluja toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttilan 327 000 euron vuosipalkalle ja erityisesti 34 200 euron ylimääräiselle bonukselle. Apunen vetosi siihen, että Ylen suurena haasteena olisi kilpailla ihmisten ajankäytöstä kansainvälisten viihdejättien kanssa.
Siinä, missä satojentuhansien eurojen vuosipalkkaa nostavat yritysjohtajat joutuvat hankkimaan tulospalkkionsa ja organisaatioidensa rahoituksen pärjäämällä kilpailullisilta markkinoilta, Ylen &#8220;liikevaihto&#8221; on puolestaan turvattu erillisellä Yle-verolla. Yle-veroa maksetaan riippumatta siitä, miten paljon Ylen tarjonta maistuu yksittäiselle kansalaiselle.
Jos Yleä kerran pitäisi tarkastella bisneksenä, niin ratkaisevin tekijä Ylen &#8220;liikevaihdolle&#8221; olisi tässä tapauksessa markkinoiden sijaan valtakunnan politiikka. Tästä syystä onkin ironista ja kierolla tavalla ymmärrettävää, että Yleisradion johdon intresseissä on vaikuttaa poliittiseen mielipideilmastoon. Siitä näyttää muodostuneen Ylen johdon epäpyhä ydintehtävä. Yle tukee varauksetta poliittisia liikkeitä, jotka suhtautuvat velkarahan runsaaseen käyttöön sallivasti.
<h4>Kirittäjä vai markkinahäirikkö?</h4>
Viikko takaperin Ylen hallituksen jäsen Mikko Alatalo ja entinen jäsen Lauri Kontro <a href="https://suomenkuvalehti.fi/mielipide/julkinen-palvelu-ja-yksityinen-media-tarvitsevat-toisiaan/?shared=1290905-b182e255-1">lobbasivat</a> Suomen Kuvalehden mielipidetekstissä Ylen suurta roolia ikään kuin kotimaisen median taisteluparina kansainvälisiä mediajättejä vastaan. Ylen hallituspalkkioita nauttivan Alatalon johdolla valtion mediaorganisaatiota ylistettiin yksipuolisesti yksityisen median &#8220;kirittäjänä&#8221;. Puheenvuoro sivuutti kaiken viime vuosina esitetyn kritiikin Ylestä markkinahäirikkönä, joka ajaa yksityisiä mediatoimijoita ahtaammalle.
Ylen poliittinen hivutus sai uusia muotoja lauantaina, kun Ylä-Anttila <a href="https://yle.fi/a/74-20091660">vieraili</a> Ylen Ykkösaamussa. Hän kommentoi hallituksen aikeita leikata Ylen budjettia noin neljänneksellä, 120-140 miljoonaa euroa. Ylä-Anttila maalaili uhkakuvia leikkauspolitiikan vaikutuksista käyttämällä esimerkkejä ohjelmatarjonnan suosituimmasta päästä: MM-hiihto, draamatuotanto, Euroviisut ja kotimainen elokuvatuotanto.
<a href="https://www.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2024/06/yle_areena.png"><img loading="lazy" decoding="async" class="alignnone size-full wp-image-117522" src="https://www.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2024/06/yle_areena.png" alt="" width="1727" height="964" srcset="https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2024/06/yle_areena.png 1727w, https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2024/06/yle_areena-300x167.png 300w, https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2024/06/yle_areena-1024x572.png 1024w, https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2024/06/yle_areena-768x429.png 768w, https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2024/06/yle_areena-70x40.png 70w, https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2024/06/yle_areena-1536x857.png 1536w, https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2024/06/yle_areena-100x56.png 100w, https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2024/06/yle_areena-60x33.png 60w" sizes="(max-width: 1727px) 100vw, 1727px" /></a>
Merja Ylä-Anttila (vasemmalla) Ykkösaamussa 1.6.2024 Seija Vaaherkummun haastateltavana. 
Merja Ylä-Anttilan vierailu Ykkösaamussa voidaan tulkita Ylen vetoomukseksi leikkauksia vastaan. Ajankohtaisohjelman kokonaisen 40-minuuttisen jakson valjastaminen tällaiseen toimintaan on vähintäänkin kyseenalaista.
Ylen <a href="https://yle.fi/aihe/s/ylen-ots">ohjelmatoiminan ja sisältöjen eettiset ohjeet</a> kieltävät omien etujen ajamisen: &#8220;Emme käytä Ylen ohjelmia ja sisältöjä omien etujemme [..] ajamiseen&#8221;, &#8220;Emme ohjelman- ja sisältöjen teossa hanki, vastaanota tai vaadi itsellemme hyötyä&#8221;. 
Lisäksi Journalistin ohjeiden neljännen kohdan mukaan &#8220;Journalisti ei saa käyttää asemaansa väärin. Hänen ei pidä käsitellä aiheita, joihin liittyy henkilökohtaisen hyötymisen mahdollisuus eikä vaatia tai vastaanottaa etuja, jotka voivat vaarantaa riippumattomuuden tai ammattietiikan.&#8221;
Epäselvää toisaalta on, onko Ykkösaamun haastattelussa enää lainkaan kyse journalismista. Yleisradion toimitusjohtaja Ylä-Anttila on ohjelmaa juontavaan Seija Vaaherkumpuun nähden selvässä valta-asemassa. Lisäksi on ilmeistä, että koko johto hallitusta myöden on siilipuolustuksessa säästöjä vastaan. Vaaherkummun mahdollisuudet kriittiseen journalismiin ovat olemattomat.
Lauantain Ykkösaamu onkin poikkeuksellisen hampaaton.
<h4>Yle laajentunut voimakkaasti</h4>
Ylä-Anttila korosti &#8220;kansallisen identiteetin säilyttämistä&#8221;. Katsojalle jäi epäselväksi, olisiko Yle mieluummin pitämässä kiinni itse tuottamistaan ohjelmista, ulkomailta tilattavista sisällöistä ja kaupallisia formaatteja jäljittelevästä reality-viihteestä. Toimitusjohtajan puheista oli hankala löytää merkkejä Apusen itsensä peräänkuuluttamasta repertuaarin priorisoinnista ja rahasummien suhteuttamisesta.
Ylen nykyinen rooli kaikessa suuruudessaan perustuu tulkintaan julkisesta palvelusta. Tämä tulkinta on luonnollisesti poliittinen kysymys. Ylä-Anttila kertoi puolustavansa avoimesti nk. laajaa tulkintaa julkisesta palvelusta. Juuri tämä tulkinta on mahdollistanut Ylen aggressiivisen laajenemisen tarjoamaan ”jokaiselle jotakin” ja joillekin vähän enemmän. Tämän tulkinnan kannattaminen ääneen toimitusjohtajan asemasta on vahva poliittinen kannanotto itsessään.
Takavuosina suomalaisessa julkisessa keskustelussa markkinatalousmiehenä tunnettu Apunen tietänee varmasti itsekin käsitteen empire building (suom: valtakunnan rakentaminen). Se kuvaa lieveilmiötä, jossa toimiva johto pyrkii kasvattamaan valtaansa ja organisaationsa toimintoja piittaamatta omistajien resurssien panos-tuotos-suhteesta. Lieveilmiö on tyypillinen organisaatioille, joiden hallitus on heikko tai laiminlyö tehtäviään. Ylen hallitus ei vakuuta olevansa kansan puolella valvomassa organisaation toimintaa, vaan liittolainen Ylen itsekkäässä poliittisessa lobbaamisessa menokuria ajavaa hallitusta vastaan.
Ylä-Anttilan esiintymisessä on viitteitä myös toisesta saman sukuisesta, suuressa maailmassa tunnistetusta ilmiöstä, nk. Washingtonin syndroomasta. Menokuria ajavan hallituksen alaiset organisaatiot jättävät tahallaan priorisoimatta resurssien käyttöä tai aloittavat jopa tahallaan leikkaamisen niistä toiminnoistaan, joista kansalaiset säästäisivät viimeisenä. Tämän taktiikan tarkoituksena on luoda kansalaisille sekä vaikutelma, ettei mistään voisi säästää, lisätä yleistä tyytymättömyyttä ja painostaa ihmisiä kaikkea säästöpolitiikkaa vastaan.
Yle-veron kohdalla relevantteja kysymyksiä olisi ainakin kaksi. Ensinnäkin, saavatko Yle-veron maksajat vastinetta rahoilleen? Toisekseen, olisiko suomalaisilla vaihtoehtoista, kiireellisempää käyttöä edes osalle lähes 600 miljoonan euron Yle-budjetista?
Ihannemaailmassa Ylen toimiva johto ja viimeistään sen hallitus selvittäisivät näitä asioita jatkuvasti ja vilpittömästi.

Analyysi: Ylen hallitukseen kuuluu Matti Apusen lisäksi Mikko Alatalo, ja heidän molempien pitäisi valvoa tiukasti Ylen johtoa – mutta käykin juuri päinvastoin

Liikenteen suuri uudistus eli liikennekaari sai eduskunnassa pääosin myönteisen vastaanoton jopa opposition edustajilta, kun eduskunta keskusteli hallituksen esityksestä tiistaina. Liikennekaari on yksi tärkeimmistä hallituksen kärkihankkeista, joka pyrkii avaamaan uudenlaisia ja entistä runsaampia markkinoita ja palveluita liikennealalle ympäri Suomen.

Oppositiopuolueiden edustajat kehuivat hallituksen esitystä lähetekeskustelun aikana suunnilleen kaikesta: digitaalisuuden hyödyntämisestä palveluiden tuotannossa niin, että Suomi nousee kehityksen kärkipaikalle. Samalla yritettiin kuitenkin väittää, että perussuomalaiset olisivat jotenkin taipuneet taksiasioissa.
&#8211; Tämä on tärkeä hanke, jossa on paljon myönteistä, Eero Heinäluoma (sd.) myönsi.
&#8211; Vaikka en liikennekaarta kannata, pidän sitä välttämättömänä, Silvia Modig (vas.) muotoili.
<h4>Lupa vaaditaan edelleen</h4>
Liikennevaliokunnan puheenjohtaja Ari Jalonen (ps.) korosti heti perussuomalaisten suurta saavutusta: taksiliikenteen säilymistä luvanvaraisena.
&#8211; Olennaista on luotettavuuden säilyminen taksipalveluissa koko maassa. Tervehdinkin ilolla sitä, että taksien luvanvaraisuus pysyy jatkossakin, Jalonen totesi.
Jalonen piti joukkoliikenteen digitalisaatiota ja uusien palveluiden synnyttämistä liikennekaaren ytimenä. Yhteinen maksurajapinta on siinä olennainen keino.
&#8211; Uudistusta pitäisi entisestään kiihdyttää. Valtionyhtiöt, kuten VR voisivat olla edelläkävijöinä ja avata toimintaansa, Jalonen toivoi.
<h4>Ei täyttä vapautusta: luvanvaraisuus säilyy!</h4>
Talousvaliokunnan puheenjohtaja Kaj Turunen (ps.) linjasi puolueen saavutukset.
&#8211; Perussuomalaiset ovat myöskin pitäneet sanansa. Taksiliikennettä ei ole vapautettu – luvanvaraisuus säilyy! Samoin poistettiin esityksessä ollut vapautus luvasta alle 10 000 euron liikevaihdolla toimivilta kuljettajilta. Taksilupa säilyy heilläkin. Mutta hinnat vapautuvat, Turunen muistutti.
Mikko Alatalo (kesk.) painotti, että liikennekaariuudistus vapauttaa uudenlaisia palveluita erityisesti maaseudulla, mikä on hyvä. Kyytejä voi yhdistää ja luoda matkaketjuja: jopa samalla matkakortilla voi matkustaa useissa erilaisissa välineissä.
<h4>Pysähdyksen aika on jäänyt taakse</h4>
Toimi Kankaanniemi (ps.) kehui hallitusta modernista otteesta.
&#8211; On hienoa, että hallitus on siirtynyt uudistusten tielle ja pysähdyksen aika on jäänyt taakse, Kankaanniemi suitsutti.
Hän painotti uudistuksen suurta tarvetta: esimerkiksi Kela ja kunnat maksavat suunnattomia summia liikennepalveluista joka vuosi.
&#8211; Maaseudun näkökulmasta uudistus on toki haasteellinen. Perussuomalaiset saivat kuitenkin läpi tavoitteensa, jotka olivat kynnyskysymyksiä, Kankaanniemi korosti.
Veera Ruoho (ps.) kehui digitaalisuutta, joka luo uusia palveluita todennäköisesti entistä alhaisemmilla hinnoilla. Myös perussuomalaisille tärkeä 10 000 euron tuloraja vedettiin pois. Myös taksilupa säilyi ja perussuomalaisten vaatimuksesta yrityksen toimipaikan piti olla Suomessa. Myös Ruotsin virheet koetetaan välttää.
Myös Jalonen sanoi perussuomalaisten pitäneen viimeiseen saakka kiinni omista ehdoistaan.
&#8211; Jossain joustettiin, mutta ei olennaisessa: takseja ei vapautettu – lupa on oltava, Jalonen painotti.
Alalle tulee kuitenkin isoja ja uudistuksia, joita pitää pohtia vielä perusteellisesti: miten tavaraliikenteen hinnoittelu menee, miten maaseudun pääsääntöinen asemapaikka toimii käytännössä.
&#8211; Vielä menee moniaita tunteja ennen kuin selvitetään tällaiset asiat, Jalonen povasi.
<h4>Harmaa talous tarkkaan syyniin</h4>
Liikenneministeri Anne Berner (kesk.) sanoi uudistuksen päätavoitteeksi antaa yrittäjälle uudenlaisen mahdollisuuden kannattavaan toimintaan ja antaa palvelua asiakkaalle yhdistämällä liikennepalveluun erilaisia toimia, kuten postia, rahtia ja matkustajia.
&#8211; Tavoite on luoda entistä enemmän palvelua niin, että julkista liikennettä taksiliikenne mukaan lukien käytettäisiin huomattavasti enemmän kuin nyt, Berner linjasi.
Myös Über voi toimia alalla, mutta samoin ehdoin kuin muut yrittäjät, jolloin siitä tulisi laillista. Harmaa talous joutuu jatkossa tarkkaan syyniin.
&#8211; On totta, että jokainen luvan saanut voi ajaa kyytejä. Valvonnassa vaaditaan, että myös Über julkaisee kaikki maksunsa Trafille. Valvonta paranee ja harmaan talouden torjunta paranee, Berner lupasi.
Hän arvioi uudistuksen säästävän julkisia menoja 70 miljoonaa euroa. Kela on arvioinut säästöt jopa tätä suuremmiksi.
&#8211; Traktoreita takseiksi, entäpä varustus?
Timo Heinonen (kok.) kuvasi liikennekaarta ajattelutavan täydelliseksi muutokseksi: järjestelmäkeskeisyydestä siirrytään asiakaskeskeiseen kokonaisvaltaiseen palveluun.
Vihreiden Antero Vartia uskoi tarjonnan lisäävän mahdollisuuksia saada kyytejä ja liikkua myös maaseudulla. Eero Suutari (kok.) uskoi maaseudun palveluiden säilyvän: Kainuun takseilla on jo nyt yleensä sopimus esimerkiksi koululiikenteestä. Hän muistutti arvioista, joiden mukaan uudistus voi luoda jopa 18 000 uutta työpaikkaa.
Myös savukoskelainen Eeva-Maria Maijala (kesk.) piti uudistusta hyvänä maaseudun kannalta ja kiitti oppositiota kiinnostuksesta maaseutua kohtaan.
&#8211; Minusta tämä esitys on erittäin hyvä – se mahdollistaa uudenlaista toimintaa yhdistämällä palveluita, Maijala kehui.

Liikennekaari sai myönteisen vastaanoton – “Perussuomalaiset ovat pitäneet sanansa”

Mikko Alatalo

Analyysi: Ylen hallitukseen kuuluu Matti Apusen lisäksi Mikko Alatalo, ja heidän molempien pitäisi valvoa tiukasti Ylen johtoa – mutta käykin juuri päinvastoin

Liikennekaari sai myönteisen vastaanoton – “Perussuomalaiset ovat pitäneet sanansa”

Uusimmat

Tutkimus: Suomalaiset haluavat kontrolloida työperäistä maahanmuuttoa – kaksi kolmesta hyväksyy vain julkista taloutta vahvistavan maahanmuuton

Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta

Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin

Käsikranaattien käyttö tuplaantui Ruotsin jengisodissa – helpompaa kuin räjähteiden valmistus omaan käyttöön

Kansanedustaja Jaana Strandman haluaa laittaa Itä-Suomen verkkoyhteydet kuntoon: “Yhteyksien toimivuus on kriittinen osa modernin yhteiskunnan toimintakykyä”

Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen

Ruotsista mallia: Rikoshyöty takavarikkoon

Venäjän varjolaivasto seilaa nyt Pohjoisella jäämerellä – ympäristökatastrofi vain ajan kysymys

E16-tietä jatketaan Suomen puolelle – ministeri Ranne: Vahvistaa Suomen turvallisuutta, huoltovarmuutta ja taloutta

Hallitus edistää viranomaisten tiedonvaihtoa – tavoitteena torjua muun muassa järjestäytynyttä rikollisuutta

Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen

Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe

Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin

Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin

Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”

Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin

Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta

PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille

SVT nauhoitti salaa Malmössä imaamin perjantairukouksen, jossa ylistettiin Hizbollahin johtaja Nasrallahia

Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta

Toimitus suosittelee

Miko Bergbom ja Niko Ohvo: Etelärantaa ja Hakaniemeä yhdistää rakkaus halpatyövoimaa kohtaan

Suomessa vieraillut brittiprofessori: woke-eliitti ja siihen kuuluva media ovat radikalisoituneet voimakkaasti, ja seuraus on karu: he ovat kyvyttömiä enää ymmärtämään tavallisia ihmisiä

Demarien toimittajaliitolla ja Journalistiliitolla kaksoisroolit: Ovat Yleisradion osakkaita, samalla lobbaavat Yle-leikkauksia vastaan

Väestö muuttuu, ongelmat kasaantuvat – Riikka Purra ja Mari Rantanen suuressa maahanmuuttokeskustelussa keskiviikkona (suora lähetys)

Korporaatiomaailma löi jarrut wokelle – identiteettipolitiikka katosi kymmenien suuryritysten vuosikertomuksista

Perussuomalainen 1/2024