PS Naiset 3/2024

Perussuomalainen 1/2024

Simula hallituksen sairaalaverkkoesityksestä: Esityksen kaatuminen olisi lopettanut kaiken leikkaustoiminnan Oulaskankaalla

Yhdenvertaisuusvaltuutetulle selvitys pakolaiskiintiön kohdentamisesta: Ketään ei ole syrjitty

SDP esitti pakolaiskiintiön ja vastaanottotukien korottamista – hallitus äänesti opposition haaveet kumoon

Kaisa Garedew: Vuonna 2025 Suomi tulee olemaan turvallisempi, autoilijaystävällisempi ja vähemmän byrokraattinen maa

Päivän pointti: Yhtäkään sairaalaa ei suljettu

Ronkainen: Turvallisuus on perusta yhteiskuntamme vakaudelle, hyvinvoinnille ja tulevaisuuden kasvulle

Lux Helsingin somekampanja yhdistää hijabin naisten voimaannuttamiseen – Lähi-idän asiantuntija: Monin paikoin maailmaa naiset on pakotettu huntuun vielä tänäkin päivänä

Tampereen valtuusto päätti nostaa poliitikkojen palkkioita – Vigelius: ’’Veronmaksaja ei hyödy millään tapaa’’

Eduskunta hyväksyi hallituksen esityksen sairaalaverkon uudistamisesta

Rikosuhrimaksuihin 50 prosentin korotus – lakiehdotuksen tavoitteena turvata tukipalveluiden saatavuus rikoksen uhreille

Li Andersson esiintyi äärivasemmiston katuväkivaltaa tukevassa tilaisuudessa

Tynkkynen osti Hesarin etusivun täyteen maahanmuuttopolitiikkaa

Greta Thunberg esiintyi Saksassa: “Vit**un Saksa! Ja vit**un Israel!”

Vasemmistotaustainen oikeusprofessori maalailee kauhukuvia maamiinoihin kävelevistä turvapaikanhakijoista – puolustusvaliokunnan perussuomalaisilta tylyt terveiset professorille

Rami Lehtinen: ”Pitääkö jonkun oikeasti kuolla ennen kuin äärivasemmiston uhka nousee todelliseen keskusteluun Suomessa?”

Eduskunta äänesti pois ’’moninkertaisen ensikertalaisuuden’’ – Vigelius: ’’Rikoksenuusijat ansaitsevat ankarammat tuomiot’’

Krista Kiurua lyöty kasvoihin

Pekka Aittakumpu: “Keskustalla on menossa kampanja, jossa valehdellaan, että Oulaskankaan sairaala olisi lakkautusuhan alla”

Joka neljäs ruotsalaisnuori aikuistuu lukutaidottomana – mitä ihmettä he tekevät seuraavat 60 vuotta ja kuka sen maksaa?

Lakivaliokunnan perussuomalaiset iloitsevat joululahjarahasta – ”Menee varmasti hyvään käyttöön”

mielipiteet

Presidenttiehdokas Jussi Halla-aho oli tänään Helsingin piispa Teemu Laajasalon vieraana Helsingin tuomiokirkon kryptassa avaamassa omaa persoonaansa ja arvomaailmaansa ISTV:n <a href="https://www.is.fi/politiikka/art-2000010002934.html">Presidentin arvot -keskustelussa</a>. Halla-ahon mielestä arvon käsitteestä on nykyään tullut yhä useammin synonyymi mielipiteelle.

Tasavallan presidentillä ei nykyisen perustuslain oloissa ole kovin paljon suoranaista valtaa muihin kuin ulko- ja turvallisuuspolitiikan kysymyksiin, mutta presidentti-instituution merkitys tavallisille kansalaisille on todennäköisesti paljon laajempi.
Vaikka ulko- ja turvallisuuspolitiikka kiinnostaakin ihmisiä etenkin näinä aikoina, ei se Jussi Halla-ahon mielestä riitä selittämään sitä, miksi äänestysaktiivisuus presidentinvaaleissa on vaaleista toiseen korkeampi kuin muissa vaaleissa.
&#8211; Ihmiset varmasti kiinnittävät hyvin paljon huomiota presidentin vähemmän viralliseen julkilausumattomaan rooliin ylimpänä kansalaiskeskustelijana, jota voidaan kutsua myös arvojohtajaksi. Presidentin nykyiset toimivaltuudet ovat evoluution tulosta. Meillä on lähdetty hyvin vahvasta presidentistä, jolla on ollut hyvin vahva muodollinen asema niin sisä- kuin ulkopolitiikassa. Käynnissä on parlamentaarinen evoluutio, jonka päätepisteenä saattaa olla samankaltainen seremoniallinen presidentti kuin useimmissa muissa maissa, Halla-aho pohti presidentti-instituution merkitystä suomalaisille.
Arvoista tullut mielipiteiden synonyymi
Helsingin Sanomien vaalikoneessa Halla-aho on nostanut tärkeimmiksi arvoikseen rehellisyyden, kohtuullisuuden ja armollisuuden. Hän ei itsekään ole aivan varma siitä, ovatko listatut asiat arvoja vai pikemminkin hyveitä.
”Arvon” käsite on nykyään ristiriitainen. Yhtäältä moniarvoisuutta pidetään positiivisena asiana, mutta samaan aikaan puhutaan jakamattomista, yhteisistä arvoista, joihin kaikkien pitäisi sitoutua tai muuten on yhteisen veneen keikuttaja.
&#8211; Viime vuosina käydyssä keskustelussa ”arvoa” on yhä useammin alettu käyttää mielipiteen synonyyminä. Toisin sanoen asioita, jotka ennen olivat pelkästään mielipiteitä, joista saatettiin riidellä ja olla eri mieltä, kutsutaan nykyään helposti arvoiksi ja edellytetään, että kaikkien on sitouduttava niihin. ”Hyve” olisi varmaan luettelemilleni asioille oikeampi sana, Halla-aho sanoi.
Vapaus on subjektiivista
Helsingin piispa Teemu Laajasalo ihmetteli, miksi Halla-aho ei ollut listannut vapautta tärkeimpien arvojensa joukkoon. Halla-ahon mielestä vapaus on olotila pikemminkin kuin arvo, ja sellaiseen olotilaan pääsee noudattamalla esimerkiksi kohtuullisuutta ja armollisuutta.
&#8211; Vapaudella voidaan tarkoittaa hyvin monenlaisia asioita, minkä olen huomannut esimerkiksi autoilemista ja autoilun vaikeuttamista koskevassa keskustelussa. Jollekulle vapautta on se, että ei tarvitse autoa mihinkään, jollekulle toiselle taas se, että autolla pääsee joka paikkaan. On suuressa määrin subjektiivista, mitä on vapaus. Vaikka sille varmasti voitaisiinkin määritellä jonkinlainen kirjaimellinen merkitys, on siitä tullut synonyymi monille muille hyville asioille, Halla-aho pohti.
Media tekee rehellisyydestä aseen
Vaikka rehellisyys on yksi Halla-ahon tärkeimmistä arvoista, on sen noudattaminen joskus ristiriidassa kohtuullisuuden vaatimuksen kanssa. Joskus on parempi olla sanomatta sitä, mitä ajattelee. Joskus on suuremman hyvän vuoksi sanottava sellaistakin, mitä ei ajattele. Totuuden sanominen voi myös joissain tilanteissa satuttaa ihmisiä tuottamatta kuitenkaan mitään hyötyä.
&#8211; Julkisuuskulttuuri ja median toimintatavat johtavat usein siihen, että rehellisyys ei kannata, koska jos ihminen kertoo vaikka omalta kannaltaan negatiivisia asioita, niin sen sijaan että hän saisi rehellisyydestään jonkinlaista tunnustusta, siitä tehdään ase häntä vastaan. Tällainen palaute ei tietenkään millään lailla kannusta ihmisiä rehellisyyteen, vaan suorastaan pakottaa joissakin tilanteissa poliitikot ja ehdokkaat olemaan kertomatta rehellistä mielipidettään joistain asioista, Halla-aho totesi.
Myös Suomessa on kärsimystä
Halla-ahon mielestä Suomi voisi humanitäärisen maahanmuuton sijasta pyrkiä auttamaan mahdollisuuksiensa mukaan niiden juurisyiden poistamisessa, jotka pakottavat ihmiset jättämään kotiseutunsa.
Ihmisiä on tietysti aina liikkunut maailmalla, eikä se ole ollut ongelma ennen kuin Suomeen on rakennettu verovaroilla ylläpidetty varsin kallis sosiaaliturvajärjestelmä, joka toimii tietynlaisena houkuttimena tietynlaiselle maahanmuutolle.
&#8211; Minusta tuntuu, että ihmisillä on näinä päivinä halu etsiä autettavat mahdollisimman kaukaa. Usein ollaan hyvin sokeita sille kärsimykselle, jota on omassa kotimaassa. Sen sijaan, että ihmisen auttamishalu olisi vilpitön, hän pikemminkin pyrkii tekemään hyvetekoja. Auttamisesta on tullut pikemminkin oman moraalisen ylemmyyden korostamista kuin vilpitöntä halua etsiä sellaisia keinoja, joilla autettaisiin kaikkein tehokkaimmin kaikkein suurinta määrää ihmisiä.
&#8211; Maailmassa on tiettävästi tällä hetkellä noin 60 miljoonaa ihmistä, jotka ovat joutuneet jättämään kotinsa syystä tai toisesta. Suurin osa heistä elää erittäin surkeissa olosuhteissa pakolaisleireillä, mutta meillä auttamishaluisten ihmisten kaikki sympatia ja kiinnostus kohdistuu niihin muutamaan sataan onnelliseen, jotka ovat onnistuneet pääsemään Suomeen, sanoi Halla-aho.
Antisemitismi kumpuaa islamismista
Viime aikoina uutisissa on puhuttu paljon antisemitismistä. Halla-aho ei usko antisemitismin olevan Suomessa ongelma muuten kuin tänne muuttaneiden maahanmuuttajista koostuvien muslimiyhteisöjen keskuudessa.
Halla-aho pitää harmillisena sitä, että tämän päivän eurooppalaisesta antisemitismistä puhuttaessa kierretään kuin kissa kuumaa puuroa sitä tosiasiaa, että nykyajan antisemitismi on nimenomaan islamismista kumpuavaa.
&#8211; Muslimit mielellään yrittävät hypätä tähän samaan uhrikelkkaan, eli aina kun puhutaan antisemitismistä, niin siihen halutaan ympätä myös islamofobia ja annetaan ymmärtää, että sekä juutalaiset että muslimit ovat jonkin kolmannen osapuolen vihan kohteena, jolloin sillä kolmannella osapuolella ei varmaan voida tarkoittaa ketään muuta kuin kantaväestöä edustavaa ihmistä.
&#8211; En muista koskaan törmänneeni sellaiseen henkilöön, jota voitaisiin kutsua uusnatsiksi, mutta on aivan totta, että vasemmistossa on voimakasta antipatiaa Israelia kohtaan. Koska äärivasemmisto sympatisoi syystä tai toisesta hyvin voimakkaasti islamia, islamilaista maailmaa ja islamilaisia yhteisöjä, saa heidän niin sanottu Israel-kriittisyytensä usein aivan puhtaasti antisemitistisiä piirteitä, Halla-aho tuumi.
Presidentti ei voi olla intressiryhmän lobbari
Yhteiskunnan kahtiajakoa ja vastakkainasettelua Halla-aho pyrkisi presidenttinä ehkäisemään yrittämällä löytää yhteiskunnan rakenteellisiin ongelmiin sellaisia lähestymistapoja ja tulokulmia, joissa erilaisten suomalaisten ja eri intressiryhmien edut ja näkökulmat yhdistyisivät parhaalla mahdollisella tavalla. Presidentti ei missään tapauksessa voi ryhtyä jonkin väestö- tai intressiryhmän lobbariksi. Suomi koostuu monin tavoin erilaisista ihmisistä, joilla kaikilla kuitenkin on yhteisiä etuja ja tavoitteita.
&#8211; Demokratian etu ei ole se, että se tuottaisi automaattisesti viisaampaa politiikkaa, vaan se, että demokratiassa väestön enemmistö saa aina sen, mitä se ansaitsee. Kyse on pelkästään vallan legitimiteetistä.
&#8211; Mielestäni on ongelmallista, kun sanalla ”demokratia” aletaan viitata johonkin muuhunkin kuin siihen tapaan, miten valta jaetaan. Tänä päivänä näkee entistä enemmän, ettei demokratiaa enää mielletä enemmistövallaksi, vaan demokratiaan ympätään monenlaisia sinänsä hyviä asioita, joilla ei kuitenkaan ole mitään tekemistä demokratian kanssa, kuten ihmisoikeudet, vähemmistöjen oikeudet, tasa-arvo ja LGBT-oikeudet, Halla-aho sanoi.
&nbsp;

Presidenttiehdokas Jussi Halla-aho: ”Auttamisesta on tullut oman moraalisen ylemmyyden korostamista”

Kansanedustaja Juha Mäenpää antaa tukensa kansanedustaja Päivi Räsäselle, josta parhaillaan on käynnissä neljä erillistä rikostutkintaa. Mäenpää katsoo, että kyse on valtakunnansyyttäjä Raija Toiviaisen käynnistämästä poliittisesta ajojahdista. 
 

Juha Mäenpää katsoo, että tällä hetkellä konservatiivisesti ajattelevien ihmisten sananvapautta pyritään rajoittamaan mitä erilaisimmilla tavoilla.
&#8211; Päivi Räsäsen kohdalla on kyse on pelkästä kiusaamisesta. Häneltä on nyt kaivettu esiin vuosikausia sitten pidettyjä puheita ja kirjoituksia, eikä siinä ole mitään järkeä. Nähdäkseni valtakunnansyyttäjällä ei muutenkaan pitäisi olla asiaa kritisoida kansan valitsemien edustajien puhetta.
Erilaisille näkemyksille oltava tilaa
Sananvapaus on perustuslaissa turvattu kansalaisen perusoikeus. Mäenpää kuitenkin katsoo, että sananvapaus ei tosiasiassa turvaa yhdenvertaista oikeutta jokaiselle ilmaista näkemyksiään.
&#8211; Kuten jokainen voi nähdä, konservatiivien puheenvuoroja ja lausuntoja kaivellaan ja tarkastellaan eri puolilta, kun taas niin sanotut liberaalit voivat sanoa melkein mitä tahansa. Laura Huhtasaarta voi näköjään solvata keskitysleirin vartijaksi, eikä se ole rikos, Mäenpää ihmettelee.
Kansanedustaja sanoo olevansa erittäin huolissaan sananvapaustilanteen kehittymisestä.
&#8211; Suomessa pitää olla jatkossakin tilaa erilaisille näkemyksille ja ajatuksille. Demokratia ei voi toimia, jos erilaisten mielipiteiden esittämistä ei sallita.
Epämääräinen lainsäädäntö on ongelma
Mäenpään mukaan erityinen ongelma on lainsäädännön epämääräisyys, eli sallitun ja rangaistavan puheen rajaa ei tällä hetkellä voida määrittää.
&#8211; Epämääräiset väitteet vihapuheesta ovat myös omiaan sotkemaan tilannetta. Kenelläkään ei tunnu olevan tietoa mitä vihapuhe edes on, joten siitä on vain esitetty erilaisia arvauksia ja näkemyksiä. Tällainen tilanne on jo nyt johtanut itsesensuuriin, joka on omiaan heikentämään demokratiaa.

Mäenpää huolestunut sananvapaustilanteesta: ”Demokratia ei voi toimia, jos erilaisten mielipiteiden esittämistä ei sallita”

Keskustelu sananvapaudesta jatkuu eilisen eduskunnan kyselytunnin tiimoilta kiivaana sosiaalisessa mediassa. Perussuomalaiset nostivat aiheen esille ja oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) joutui kovaan paikkaan vastaamaan perussuomalaisten vaatimuksiin muun muassa rikoslain pykälän kiihottamisesta kansanryhmää vastaan muuttamisesta.

&#8211; Kiihottaminen kansanryhmää vastaan löytyy rikoslain luvusta nimeltä ”Sotarikokset ja rikokset ihmisyyttä vastaan”. Tämä on melko järeä luonnehdinta sille, että kansalainen sanoo somessa rumasti jostakin herkkähipiäisestä vähemmistöstä. Somekommenteista eivät kiihotu muut kuin syyttäjä, vihervasemmisto ja media, perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho sivalsi.
Kokoomus ja ”vihapuhekampanja”
Kansanedustaja Sebastian Tynkkynen puolestaan totesi, että viime hallituskaudella kokoomus profiloitui eniten sananvapauden rajoittamisessa.
&#8211; Puheenjohtaja Petteri Orpon perustama vihapuhetyöryhmä ja myöhemmin ministerin Antti Häkkäsen oikeusministeriön kautta ajama vihapuhekampanja osoittivat pelottavalla tavalla, kuinka julkinen valta voi lainsäätämisen lisäksi aloittaa myös verovaroin rahoitettuja kampanjoita, joissa uhkaillaan kansalaisia epämääräisesti.
&#8211; Ministeri Häkkäsen kampanjan ydinviesti oli: vihapuhe voi olla rangaistavaa. Tällaiset kampanjat ja ydinviestit jättävät kansalaiset hämmennyksen valtaan, Tynkkynen huomautti.
Kokoomuksen kansanedustaja Sanni Grahn-Laasonen totesi, että hänen mielestään sananvapautta käytetään silloin väärin tai kyseenalaisella tavalla, jos sitä käytetään tahallaan toisen ihmisen loukkaamiseen, tai pahimmillaan toisen ihmisen tai ihmisryhmän ihmisarvon rikkomiseen tai kyseenalaistamiseen.
Yhteisymmärrystä kokoomuksen ja sdp:n välillä
Pääministeri Antti Rinne (sd.) ylisti Grahn-Laasosen puheenvuoroa.
&#8211; Edustaja Grahn-Laasonen, upea puheenvuoro, täytyy sanoa. Minäkin saan paljon sähköpostia ihmisiltä, ja hyvin usein niissä sähköposteissa todetaan, että ethän kerro tätä minun tarinaani ulospäin, pelkään siihen liittyviä reaktioita, Rinne vastasi tunteikkaasti.
&#8211; Ja minä todella toivon sitä, että tässä salissa ja tämän salin ulkopuolella me ihmiset, jotka täällä päätämme asioista, pidämme huolta siitä, että meidän poliittinen kulttuurimme on sellaista tulevaisuudessa, että arvostetaan ja kunnioitetaan ihmistä — ei haukuta, ei lytätä ryttyyn.
Entä maahanmuuton ongelmien torjunta?
Perussuomalaisten kansanedustaja Riikka Purra kuitenkin huomautti, että on yksi asia vaatia ihmisiltä hyvää käytöstä somessa tai muualla suhteissa tavallisiin kansalaisiin, mutta on toinen asia puhua vihapuheesta ja maalittamisesta.
&#8211; Päätöksentekijöiden tulee kestää arvostelua. Vihapuhe-termin käyttö poliittisena lyömäaseena on kiihtynyt ennennäkemättömiin mittasuhteisiin, ja erityisesti tämä kohdistuu maahanmuutosta käytävään keskusteluun.
&#8211; Me saamme jatkuvasti kuulla vihapuhuvamme vain kertomalla selviä ja todennettuja tosiasioita: tilastoista saatavia euromääräisiä kustannuksia, poliisien ja tuomioistuinten tietoja, uutisia kouluista, kaduilta, Kelasta. Me siis vihapuhumme, kun kerromme ja vertaamme asioiden arvoja ja hintoja toisiinsa, vaadimme turvallisuutta ja vaadimme priorisoimaan, Purra kommentoi.
Purra kysyi hallitukselta, eikö hallituksen kannattaisi huolehtia maahanmuuttopolitiikka kuntoon niiden ihmisten vainoamisen sijaan, jotka nostavat epäkohtia esille.
Ei toivoa lakien järkevöittämisestä
Rinne ei antanut Purran toivomuksille kovinkaan valoisia näkymiä.
&#8211; Minä olen eri mieltä teidän kanssanne maahanmuuttopolitiikkanne linjoista. Minä olen eri mieltä siitä, mutta se ei tarkoita sitä, ettenkö minä arvostaisi teidän mielipiteitänne tässä asiassa, Rinne totesi.
Anna-Maja Henriksson puolestaan lyttäsi perussuomalaisten haaveet ”vihapuhelakien” järkevöittämisestä.
&#8211; Hallitus ei ole muuttamassa sitä pykälää, missä säädetään kiihottamisesta kansanryhmää kohtaan. Se on hyvin yksiselitteinen, Henriksson kuittasi.

Kyselytunti paljasti: Ei toivoa ”vihapuhelakien” tai maahanmuuttopolitiikan järkevöittämisestä