Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso Ruotsissa: Liika älylaitteiden käyttö heikentää lasten hyvinvointia

Garedewilta toimenpidealoite nuoren määritelmän kaventamiseksi nuorisolaissa: 10-vuotiaat ja 29-vuotiaat eivät kuulu samoihin nuorteniltoihin

Etelä-Amerikan Elon Musk ei kuvia kumarra – aikoo laittaa Argentiinan talouden paraatikuntoon vaikka väkisin

Merituulivoiman rakentamisesta kannattamatonta –  kohoavat kustannukset, lisääntynyt kilpailu ja inflaatio syövät katteet

Merkittäviä verohyvityksiä suurille teollisille investoinneille – valtiovarainministeri Purra: ”Hallitus tukee suomalaista työtä ja teollisuutta”

Media jatkaa Trumpin demonisointia toisen salamurhayrityksen jälkeenkin – Trump: “En luovuta ikinä!”

Keskisuomalaisen päätoimittaja Yle-pomo Riikka Räisäsestä: Näillä näytöillä joku muu päätoimittaja olisi jo eronnut

Aamulehden ex-päätoimittaja: Ylen piikkiin rakastajansa kanssa matkustanut uutispomo Riikka Räisänen pitäisi siirtää syrjään

Poliisi nappasi Helsingin yliopiston kunniatohtorin kiinni kahdesti – ensin Kööpenhaminassa, sitten Tukholmassa

Halla-aho: Arvelen, että moni muukin kuin persukansa alkaa ymmärtää Ylen prioriteetteja – ”Leikkausvaraa riittää myös tulevaisuudessa”

Antikainen: Yle on väärässä – uutiset somaliaksi ja arabiaksi eivät auta sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan

mielipiteenvapaus

Perussuomalaisten kansanedustaja Jussi Halla-aho valittiin tänään odotetusti eduskunnan puhemieheksi 134 äänellä. Valintansa jälkeen pitämässään puheessa Halla-aho muistutti kansanedustajien oikeudesta ja velvollisuudesta tuoda eduskuntakeskusteluun niitä arvoja, mielipiteitä ja näkemyksiä, jotka kansa on heidät sinne äänestänyt edustamaan ja edistämään.

Koska kansanedustaja edustaa kansaa, on hänen puhe- ja toimintavapautensa kyseenalaistaminen kansan puhevapauden kyseenalaistamista, tapahtui se sitten muiden instituutioiden, ulkoisten makutuomarien tai edustajatoverien taholta. Perustuslain 29 §:n mukaan edustaja on toimessaan velvollinen noudattamaan oikeutta, totuutta ja perustuslakia.
&#8211; Totuuden noudattaminen voidaan tässä ymmärtää esimerkiksi siten, että ei ymmärretä eri mieltä olevien sanomisia tahallisesti väärin eikä rakenneta niistä irvikuvia. Oikeuden, totuuden ja perustuslain lisäksi edustajaa eivät sido muut määräykset, kertoi tuore eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho.
Perustuslain takaama mielipiteenvapaus
Perustuslain 30 § antaa kansanedustajalle koskemattomuuden hänen valtiopäivillä lausumiensa mielipiteiden osalta. 31 § takaa hänelle oikeuden puhua vapaasti kaikista keskusteltavana olevista asioista. Halla-aho pitää näitä oikeuksia välttämättöminä moniarvoisen demokratian toteutumisen kannalta, ja hän tulee niitä puhemiehenä myös puolustamaan jokaisen edustajan kohdalla yhtäläisesti.
&#8211; Sama 31 § edellyttää, että edustaja esiintyy vakaasti, arvokkaasti ja loukkaamatta toista henkilöä. Suomessa parlamentaarinen keskustelu on onneksi varsin sivistynyttä ja rauhallista verrattuna joihinkin muihin maihin, joissa saatetaan ottaa nyrkitkin avuksi. Ehkä juuri tämän sovinnaisuuden vuoksi vakauden ja arvokkuuden loukkauksia nähdään toisinaan sellaisessakin, mitä jossakin muualla pidettäisiin täysin normaalina poliittisena debattina, Halla-aho pohti.
Lopulta enemmistö ratkaisee
Kansanedustajalla on oikeus olla tulematta loukatuksi, mutta myös velvollisuus olla loukkaantumatta toisten edustajien arvoista ja mielipiteistä, vaikka itse kokisi ne vieraiksi, vääriksi tai vastenmielisiksi. Juuri eduskunta on se paikka, jonne kuuluvat kaikki riittävää kannatusta nauttivat arvot ja laillisuuteen sitoutuneet mielipiteet.
&#8211; Keskustelu, joka kunnioittaa myös omista poikkeavia mielipiteitä ja arvoja, voi viedä meitä lähemmäs yhteisiä näkemyksiä, mutta jos sellaisia ei löydy, niin lopulta enemmistö ratkaisee. Näin toimii demokratia, ja näin on hyvä, Halla-aho päätti puheenvuoronsa.
&nbsp;

Eduskunnan puhemieheksi valittu Halla-aho: ”Keskustelu, joka kunnioittaa myös omista poikkeavia mielipiteitä ja arvoja, voi viedä meitä lähemmäs yhteisiä näkemyksiä”

Perussuomalaisen puolueen demonisointi on saanut uuden asteen. Naamiot on laskettu ja todellinen vihanlietsonta on astunut esiin. Perussuomalaisten kansanedustaja, perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja Leena Meri pitää Sanna Marinin puheita osoituksena siitä, että pääministeri on vaalien lähestyessä menettänyt otteensa ja paljastanut todelliset kasvonsa.

&#8211; Vaalit ja hätä oman paikan menettämisestä näkyvät pääministerin puheissa. Hän on menettänyt otteen. Poliittiset eroavaisuudet ja asiat eivät ratkaise, vaan epämääräinen leimaaminen ja demonisointi sai hänestä vallan, perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja Leena Meri toteaa.
”Asiallista Marinia ei ole olemassa”
Meri pitää hyvänä, että Sanna Marin paljastaa todelliset kasvonsa ennen vaaleja.
&#8211; Hillittyä, asiallista, ihmisyyteen ja tasa-arvoon sekä syrjimättömyyteen puheissaan vedonnutta pääministeri Sanna Marinia ei ole olemassa. Se on ollut vain naamio ja teatteria, Meri sanoo.
&#8211; Hän syyttää laillista puoluetta – samalla siis jokaista meidän kunnanvaltuutettua, kansanedustajaa, yhdistyksen jäsentä ja puolueen äänestäjää – rasisteiksi. Hän leimaa satojatuhansia suomalaisia vakavalla syytöksellä ja syrjii ihmisten perustuslaissa turvattua oikeutta poliittisiin mielipiteisiin.
Haluaa eristää ja sulkea suut
&#8211; Marin yrittää saada aikaan tilanteen, jossa perussuomalaisia alettaisiin syrjiä ja halveksia. Ilmeisesti hän toivoisi, että meidät eristettäisiin ja meidän suumme suljettaisiin vaikka väkisin, Meri hämmästelee.
Meren mielestä Marin haluaa jatkaa pääministerinä keinolla millä hyvänsä, ja auta armias sitä ihmistä, joka hänen tielleen tulee.
&#8211; Marin teki vaaleista perusoikeusvaalit. Vaaleissa on nyt kyse sananvapaudesta, oikeudesta omiin mielipiteisiin ja poliittisista kansalaisoikeuksista, Meri toteaa.
&nbsp;

Naamiot on laskettu – todellinen Sanna Marin on astunut esiin

Perussuomalaisten kansanedustaja Leena Meri on huolissaan sananvapauden tilasta. Meri vaatii muutosta kiihottamista kansanryhmää vastaan koskevaan lakipykälään kansalaisten perusoikeuksien turvaamiseksi. Itänaapurissa on nähtävillä äärimmäinen esimerkki siitä, mihin asteittain kiristyvä sananvapauden rajoittaminen voi johtaa.

Tällä hetkellä kiihottamiseen kansanryhmää vastaan syyllistyy asettamalla yleisön saataville tai muutoin levittämällä tiedon, mielipiteen tai muun viestin, jossa uhataan, panetellaan tai solvataan laissa määriteltyjä vähemmistöryhmiä. Panettelu ja solvaaminen ovat perussuomalaisten kansanedustaja Leena Meren mielestä tulkinnanvaraisia ja huonoja termejä rikoslain tarkkuuden kannalta.
&#8211; On selvää, että väkivallalla uhkaamista tai siihen yllyttämistä ei tule sallia ketään kohtaan. Nykylainsäädäntö kieltää kuitenkin väkivallan lisäksi panettelevan ja solvaavan viestin tai mielipiteen, ja niiden osalta laillisen ja laittoman ero on hankalasti määriteltävissä. Sananvapaudella tulee turvata oikeus puhua suoraan ja halutessaan kärjistäenkin, ja tätä oikeutta yritetään nykyään rajoittaa niin sanottuun vihapuheeseen vedoten, Meri painottaa.
Laillisen ja laittoman ero on kansalaisille epäselvä
Rikoksesta tuomitseminen on rikosoikeudellisen laillisuusperiaatteen mukaan mahdollista vain silloin, kun teko on nimenomaisesti laissa säädetty rangaistavaksi. Rangaistavien tekojen tulee olla selkeästi ja ymmärrettävästi ilmaistuja siten, että jokainen ymmärtää jo etukäteen, mikä on kiellettyä ja mikä ei.
&#8211; On huomionarvoista, että perustuslakivaliokunta ei ole antanut lausuntoa pykälää säädettäessä. Siten tarkkarajaisuutta ja selkeyttä ei ole riittävällä tavalla varmistettu. Aikoinaan lakia 90-luvulla säädettäessä hallituksen antama esitys sisälsi tarkennuksen, jonka mukaan rikokseen syyllistyy tiedon levittämisellä ”aiheuttaakseen ryhmään kohdistuvaa väkivaltaisuutta, vihamielisyyttä tai syrjintää, ja teko on omiaan aiheuttamaan sanotunlaisen seurauksen”.
&#8211; Tämä tarkentava vaatimus, jolla teon tosiasiallista vaarallisuutta korostettiin, kuitenkin poistettiin eduskuntakäsittelyn aikana lakivaliokunnassa keskustan, demareiden ja kokoomuksen johdolla. Siten pykälän soveltamisala on ollut 90-luvulta saakka niin laaja, että laillisen ja laittoman ero on epäselvää.
Syytteitä nostettu omituisilla perusteilla
Viime vuosina on ollut lukuisia oikeudenkäyntejä, joissa syyttäjä on nostanut syytteitä tulkinnanvaraisissa tilanteissa sellaisin perustein, jotka tuntuvat arkijärjellä ajateltuna jopa oudoilta. Perussuomalaiset vaativat lainsäädäntöön muutoksen, jotta hankalasti ennakoitavilta oikeudenkäynneiltä vältytään ja ihmiset uskaltavat vapaasti kertoa mielipiteensä.
&#8211; Perussuomalaisten mielestä rikospykälää tulisi muuttaa siten, että tunnusmerkistöön lisätään aikaisemmin ehdotettua vastaava vaatimus teon tosiasiallisesta vaarallisuudesta. Vain rikoksella uhkaamisen tai rikokseen yllyttämisen tulisi olla kiihottamista kansanryhmää vastaan. Silloin esimerkiksi väkivallalla uhkaaminen ja siihen yllyttäminen olisi kiellettyä, mutta laki kunnioittaisi myös eri mieltä olevien sananvapautta, Meri sanoo.
Nykyisellä laintulkinnalla hiljennetään ihmisiä
Nykyisellä laintulkinnalla vaikutetaan siihen, uskaltavatko ihmiset puhua, kun mielipiteen ilmaisusta rangaistaan rikosprosessilla.
&#8211; Sananvapaus on perustuslailla turvattu oikeus. Siitä tai muistakaan perusoikeuksista ei tule kevyin perustein tinkiä. Demokratian ja vapaan yhteiskunnan kannalta on vaarallista, että nykyisellä rikoslailla saadaan osa ihmisistä hiljennettyä, ja tämä kehitys on saatava loppumaan. Itänaapurissa on nähtävillä äärimmäinen esimerkki siitä, mihin asteittain kiristyvä sananvapauden rajoittaminen pahimmillaan johtaa.
Mielipideoikeudenkäynnit kuormittavat tuomioistuimia
Sananvapauden merkityksen lisäksi Meri kiinnittää huomiota tuomioistuinten työtilanteeseen.
&#8211; Yhteiskunnallisessa keskustelussa voidaan käyttää kovaa kieltä, ja joku voi helposti pahoittaa mielensä toisen kärjistävästä kommentista. On kuitenkin täysin järjetöntä, että kiireiset tuomioistuimet käsittelevät rikosasioina tapauksia, joissa on kyse esimerkiksi yhden henkilön uskonkäsityksestä tai maahanmuuttoon liittyvästä mielipiteestä. Tällaisten juttujen käsittely on poissa vakavampien rikosten selvittämisestä, Meri toteaa.
&nbsp;

Leena Meri: Sananvapauden rajoittaminen on vaarallista – ihmisten hiljentäminen rikosprosessilla on lopetettava

Lakivaliokunnan puheenjohtaja Leena Meri ihmettelee oikeusministeriön operoimaa Antirasisti-kampanjaa. Meren mielestä kampanjan tarkoituksena on erilaisten termien juurruttaminen verorahoin, ja hän huomauttaa kampanjan vievän työntekijäresursseja. Kampanja saa rahoitusta muun muassa EU:lta sekä työ- ja elinkeinoministeriöltä.

&#8211; Mikroaggressio, vähemmistöstressi ja tietysti vihapuhe. Kampanja määrittelee siis jopa vihapuheen, vaikka sitä ei lainsäädännössä ole. Ja tietysti vihapuhe määritellään niin, että se kohdistuu lähinnä maahanmuuttoon. Se on suvaitsemattomuutta, mutta kuka sen määrittelee onkin taas asia, jota ei kerrota.
&#8211; Itse toivon, että oikeusministeriössä aikaa panostettaisiin siihen, että saisimme esityksen seksuaalirikoslainsäädännön uudistamisesta. Lapsiin kohdistuvien rikosten tuomiot ovat aivan liian löperöitä, Leena Meri toivoo.
Lietsonta kaventaa sananvapautta
Meri pitää myös erittäin kyseenalaisena, että oikeusministeriön koordinoima kampanja kehottaa ihmisiä tällaiseen ilmiantokulttuuriin, joka voi helposti johtaa siihen, ettei kriittistä ajattelua maahanmuutosta tai vaikka islamista saisi esittää. Sitä kautta kysymys on perusoikeuksista, kuten mielipiteen ilmaisusta ja sananvapaudesta. Listassa on esimerkiksi islamofobia, muttei kristittyjen pelosta halaistua sanaa.
&#8211; Ihmisten syrjintä terveydentilan, vammaisuuden, uskonnon tai vaikka mielipiteen perusteella on yksiselitteisesti väärin, mutta nykyinen ilmapiiri, jossa syrjinnän uhreina nostetaan usein esiin lähinnä ulkomaalaistaustaiset henkilöt, jättää huomioimatta edellä mainitut muut ryhmät, Meri huomauttaa.
Vitsejä kehotetaan ilmiantamaan jopa poliisille
Kampanja kehottaa puuttumaan myös vitseihin ja pyytämään muita sivullisia puuttumaan tilanteeseen tai jopa soittamaan poliisin paikalle.
&#8211; Huumoria on monenlaista, hyvää ja huonoa, mutta se, että pitäisi ryhtyä yksityiseksi ”sanapoliisiksi” tuntuu todella erikoiselta, Meri toteaa.
Kampanjan sivut on luettavissa <a href="https://yhdenvertaisuus.fi/olenantirasisti.fi" data-saferedirecturl="https://www.google.com/url?q=https://yhdenvertaisuus.fi/olenantirasisti.fi&amp;source=gmail&amp;ust=1631622036647000&amp;usg=AFQjCNE_EUECD0BMMgVkzsCk_eKZzgCvWg">täällä</a> ja oikeusministeriön tiedote kampanjasta <a href="https://valtioneuvosto.fi/-/1410853/olen-antirasisti-kampanja-haastaa-rakentamaan-rasismista-vapaata-suomea" data-saferedirecturl="https://www.google.com/url?q=https://valtioneuvosto.fi/-/1410853/olen-antirasisti-kampanja-haastaa-rakentamaan-rasismista-vapaata-suomea&amp;source=gmail&amp;ust=1631622036647000&amp;usg=AFQjCNFRvwCaKSgXC7uWgT_QzpdjSYBnkg">täältä</a>.
&nbsp;

Leena Meri: Oikeusministeriöllä kummallinen Antirasisti-kampanja

Perussuomalainen Nuoriso on huolestunut suomalaisen kulttuurin nopeasta muutoksesta, jossa vapaata mielipiteenilmaisua yritetään sekä estää että saattaa rangaistavaksi niin kutsutulla ”canceloinnilla”.

Viime viikolla ”canceloitavaksi” päätyi urheiluvaikuttaja Aleksi Valavuori hänen <a href="https://www.suomenuutiset.fi/urheiluvaikuttaja-valavuori-kaytti-vaaria-sanoja-transurheilijoista-vasemmistopoliitikot-ja-toimittajat-santasivat-canceloimaan-deadnamen-kaytto-on-transfobiaa/">kritisoituaan miestaustaisten transurheilijoiden osallistumista naisurheiluun</a>. Näkemyksistä suivaantuneet aktivistit ottivat kohteekseen Valavuoren sponsorisuhteet tarkoituksenaan aiheuttaa urheiluvaikuttajalle taloudellista vahinkoa. Valavuori kertoo menettäneensä aktivistien painostuksen seurauksena vuosiarvoltaan 30 000 euron sponsorisuhteen.
<h4>Punavihreä kontrolli hiljentää toisinajattelijat</h4>
Ilmaisunvapauden kaventamisessa valtakunnansyyttäjän roolin ovat tällä kertaa ottaneet punavihreät aktiivit, joiden tavoitteena on kontrolloida yhteiskunnallista keskustelua. Keinovalikoimaan lukeutuu työnantajiin ja yhteistyökumppaneihin kohdistettu massapainostus, jolla pyritään hiljentämään erimieliset pois yhteiskunnallisesta keskustelusta.
&#8211; Tilanne sananvapauden osalta on heikentynyt viime aikoina. Jo vuosia media on keskittynyt lähinnä noteeraamaan lehdistönvapauden sijoitukset tilastoissa, mutta täysin ohittanut suunnan, johon suomalaisten oikeus ilmaista mielipiteitään on kehittynyt, toteaa järjestön puheenjohtaja Miko Bergbom.
&#8211; Vihervasemmisto on sosiaalisen median häirintäkampanjoillaan ottanut lain omiin käsiinsä, eikä tämä kehitys ole toivottavaa. Suomalaisten on syytä alkaa puolustamaan jälleen omia perusoikeuksiaan. Ne kuuluvat kaikille, ei vain pienelle vähemmistölle.
<h4>Myös vihervasemmiston tulisi tuomita lokakampanjat</h4>
Perussuomalainen Nuoriso ehdottaa asiasta käytävän laajempaa yhteiskunnallista keskustelua ja toivoo, että myös vihervasemmistossa tuomittaisiin tavallisten ihmisten elinkeinoa uhkaavat häirintäkampanjat. Sosiaalisen median erimielisyyksiä ei tule viedä työpaikoille. Nuorisojärjestössä vaaditaan, että sananvapautta, keskeistä perusoikeutta, kunnioitetaan jälleen sen arvon mukaisesti.
&#8211; Häirintäkampanjoihin osallistuvien toiminnassa silmiinpistävää on itsereflektion puute. Yhtäältä julistetaan vastustettavan syrjintää, vihapuhetta ja maalittamista, mutta toisaalta orkestroidaan lokakampanjoita erimielisten elannon sabotoimiseksi. Millaista suvaitsevaisuutta ja moninaisuutta edustaa tällainen täydellinen kyvyttömyys suvaita mielipiteiden moninaisuutta? kysyy PS-Nuorison 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius.

PS-nuorisojärjestö Valavuori-tapauksesta: Vihervasemmiston mielipidevainot ovat menneet liian pitkälle

Lakivaliokunta antoi tänään mietintönsä hallituksen esitykseen syyteoikeuden muuttamisesta laittomassa uhkauksessa. Syyttäjällä on oikeus jatkossa ilman asianomistajan suostumusta nostaa syyte laittomasta uhkauksesta, joka kohdistuu henkilöön julkisen luottamustehtävän tai työtehtävän vuoksi. Lakivaliokunnan perussuomalaiset ja kristilliset antavat täystyrmäyksen mietinnön &#8220;maalittamista&#8221; koskeville lausunnoille.

Valiokuntakäsittely paisui epämääräisen maalittamistermin ympärille, ja lain varsinainen muutos jäi mietinnössä taka-alalle.
Perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit kritisoivat erityisesti mietinnön maalittamista koskevia kohtia ja lausumaa, jonka mukaan maalittamisen kriminalisointia halutaan edistää ripeästi. Muilta osin perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit katsoivat hallituksen esityksen olevan asiallinen suojaamaan julkista työtehtävää tekevää ihmistä.
&#8211; Maalittaminen on käsite, jolla ei ole mitään vakiintunutta määritelmää, eikä sitä ole määritelty rikoslaissa tai muuallakaan lainsäädännössä. Maalittamista käytetään tällä hetkellä mielivaltaisesti kuvaamaan kriittisiä kommentteja sosiaalisessa mediassa. Viranomaisten, poliittisten päättäjien ja julkisuudessa toimivien henkilöiden työhön kohdistuva keskustelu on kuitenkin välttämätön osa sanan- ja mielipiteenvapautta oikeusvaltiossa, lakivaliokunnan puheenjohtaja Leena Meri ja jäsenet Sebastian Tynkkynen ja Mari Rantanen sekä kristillisdemokraattien Antero Laukkanen kommentoivat.
Epämääräinen kriminalisointi rajoittaa sananvapautta
Julkiseen luottamustehtävään kuuluu myös arvostelu julkisen keskustelun kautta. Tätä keskustelua ei ole syytä rajoittaa uusilla epäselvillä ja politisoituneilla termeillä.
Rikoslaista löytyvät jo tarvittavat pykälät, kuten esimerkiksi yksityiselämää loukkaavan tiedon levittäminen, vainoaminen, kunnianloukkaus, laiton uhkaus ja viestintärauhan rikkominen.
&#8211; Mitä epämääräisempiä kriminalisointeja tehdään, sitä vaikeammaksi käy sananvapauden tila. Rikoslain pitää olla paitsi tarpeellista myös tarkkarajaista ja ennakoitavissa. Maalittaminen on tarpeetonta ja epäselvää kriminalisointia, jota yritetään nyt hivuttaa rikoslakiin esitöissä vilisevien epämääräisten mainintojen kautta. On myös huomattavaa, ettei maalittamista ole kriminalisoitu missään muussakaan maassa, edustajat huomauttavat.
&nbsp;

Lakivaliokunnan perussuomalaisilta ja kristillisdemokraateilta täystyrmäys mietintöön: Hallitus pyrkii tuomaan maalittamisen rikoslakiin takaoven kautta

Yllättävän moni yhteiskuntatieteiden opiskelija haluaa rajoittaa mielipiteenvapautta, kertoo saksalaistutkimus. Myös Suomen yliopistoissa mielipiteenvapaudella tuntuu olevan yhtä ahtaammaksi käyvät rajat. Tämä on tullut viime aikoina esille erityisesti Tampereen yliopistossa. 
Frankfurtilaisessa Goethe-yliopistossa lähes tuhannelle yhteiskuntatieteiden opiskelijalle tehty tutkimus paljastaa <a href="https://www.faz.net/aktuell/feuilleton/debatten/toleranz-studie-ueber-meinungsfreiheit-an-hochschulen-17044294.html">FAZ</a>-lehden mukaan hälyttäviä seikkoja enimmäkseen vasemmistolaisten opiskelijoiden ajatusmaailmasta. Tutkimuksen mukaan merkittävä osa opiskelijoita ei halua kohdata eriäviä mielipiteitä.
Jopa puolet opiskelijoista vastustaa sitä, että yliopistolle päästettäisiin vierailevia luennoitsijoita tai opettajia, joilla on valtavirrasta poikkeavia mielipiteitä kiistanalaisista aiheista, kuten islamista, sukupuolirooleista tai maahanmuutosta. Joka kolmas opiskelija haluaa, että kirjastoista poistetaan toisinajattelijoiden kirjoittamat kirjat.
Konservatiivit suvaitsevaisempia toisinajattelulle
Vasemmistolaiset opiskelijat olivat selvästi vähemmän suvaitsevaisia erilaisille mielipiteille kuin konservatiivisemmin ajattelevat opiskelijat. Molemmissa ryhmissä esiintyi suurta taipumista uhriutumiseen. Kolmaosa vastaajista valitteli, että yliopistolla esiintyy painetta mukautua yleisesti hyväksyttyihin mielipiteisiin ja sanoi, että he eivät uskalla avoimesti esittää omia mielipiteitään tietyistä asioista.
Yhdysvalloissa äskettäin tehty kyselytutkimus antoi vieläkin huolestuttavampia tuloksia. Sen <a href="https://www.suomenuutiset.fi/kysely-62-amerikkalaisista-ei-uskalla-enaa-kertoa-poliittisia-mielipiteitaan-akateemiset-erittain-huolissaan-poliittisten-nakemystensa-paljastumisesta/">mukaan</a> 62 prosenttia amerikkalaisista ei uskalla enää kertoa poliittisia mielipiteitään. Etenkin akateemisen tutkinnon suorittaneet olivat huolissaan poliittisten näkemystensä vaikutuksesta työllistymiseen tai potkujen saamiseen. Ainoastaan jyrkät vasemmistolaiset kokivat, että omia näkemyksiä on helppo kuuluttaa vapaasti.
Kulttuurimarxismin pesä
Saksalaistutkimuksen tekijät pitivät huolestuttavana, että näinkin suuri osa yhteiskuntatieteiden opiskelijoista ei voi sietää erilaisten mielipiteiden kirjoa. Tutkijoiden mukaan mielipiteenvapauden tilaa on syytä tutkia muissakin yliopistoissa.
Tämän tutkimuksen kohteena ollut Goethe-yliopisto tunnetaan niin kutsutun <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Frankfurt_School">Frankfurtin koulukunnan</a> ja kriittisen teorian synnyinsijana. Suomessa Frankfurtin koulukunnan teorioista käytetään usein nimitystä kulttuurimarxismi.
Mielipidevainoa myös Tampereen yliopistossa
Suomessa Tampereen yliopisto tunnetaan vahvasta yhteiskuntatieteiden tiedekunnastaan ja perinteisesti punavihreästä aatemaailmastaan. Suomen Uutiset <a href="https://www.suomenuutiset.fi/opiskelija-kyseenalaisti-yliopiston-opetuksen-miesten-kuukautisista-seurauksena-somekohu-ja-akkilahto-kurssilta/">kertoi</a> äskettäin Tampereen yliopiston nettiopetuksessa sattuneesta tilanteesta, jossa yksi opiskelija rohkeni kritisoida luennoitsijan puheita &#8220;menstruoivista miehistä&#8221;. Miesten kuukautisiin kriittisesti suhtautunut opiskelija sai vastaansa valtavan paheksunnan vyöryn muilta opiskelijoilta, jotka syyttivät häntä muun muassa &#8220;transfobiasta&#8221;. Lopulta opettaja poisti kritiikkiä esittäneen opiskelijan kurssilta väliaikaisesti.
Opettajan puheita kritisoinut politiikan tutkimuksen opiskelija Joakim Vigelius on perussuomalaisen nuorison toinen varapuheenjohtaja. Vigelius kertoo <a href="https://twitter.com/joakimvigelius/status/1329371234732290048">Twitterissä</a>, että kohun aiheuttama mielipidevaino on saanut jatkoa.
&#8211; Eräs etujärjestö ilmoitti, etteivät he osallistu suunniteltuun yhteistapahtumaan, jos jatkan tapahtuman järjestäjänä, Vigelius kertoo.
&#8211; Olen kuulemma altistanut opiskelijat ja opetuksen &#8220;rajun rienauksen&#8221; kohteeksi. Läsnäoloni ilmeisesti uhkaisi tapahtuman &#8220;turvallista ympäristöä&#8221;.
Opettaja haukkui &#8220;suvaitsemattomiksi&#8221;
Suomen Uutisten kerrottua Vigeliuksen kurssilta poistamisesta eräs toinen Tampereen yliopiston opiskelija rohkaistui kertomaan omista kokemuksistaan. Hän lähetti kansanedustaja Sebastian Tynkkyselle viestin, jonka Tynkkynen julkaisi opiskelijan luvalla omassa <a href="https://sebastiantynkkynen.com/2020/11/20/jarkyttava-viesti-opiskelijalta-kritisoimme-islamia-yliopisto-opettaja-haukkui-koko-kurssin-opiskelijat-suvaitsemattomiksi/">blogissaan</a>. Anonyymina pysyttelevä luokanopettajaopiskelija kertoo kohdanneensa todella paljon samanlaista toimintaa.
&#8211; Sananvapautta ihaillaan niin kauan kun puhut ”oikein”. Koko yliopiston toiminta on melko selvästi punavihreää, eivätkä professorit edes yritä kieltää sitä.
Luokanopettajaopiskelijan mukaan erilaisia mielipiteitä suvaitaan vain &#8220;niin kauan kunhan tuet ekofeminismiä ja kuunnellaan niin kauan kun puhut sitä mikä on punaista ja vihreää&#8221;.
&#8211; Koko luokanopettajakoulutuksessa vallitsee ylipäätään vahva eetos, jossa vihreitä ja punaisia arvoja kannatetaan ja ollaan keulimassa sukupuolineutraaliudessa äärimmäisyyksiin, juuri tällaisten ”miehilläkin on menkat” tapausten kautta.
Eniten huolta luokanopettajaopiskelijassa ovat herättäneet uskonnon monialaiset opinnot. Heidän uskonnon lehtorinsa oli kuulemma ollut hyvin pettynyt siihen, että opiskelijat olivat luentopäiväkirjoissaan kritisoineet islamia, vaikka kritiikki oli opiskelijan mukaan ollut asiallista ja perusteltua.
&#8211; Hän haukkui koko kurssimme kollektiivisesti suvaitsemattomiksi, luokanopettajaopiskelija kertoo.

Tutkimus: Yhteiskuntatieteiden opiskelijat haluavat rajoittaa mielipiteenvapautta

Facebookin antamat estot ovat tulleet tutuiksi monille suomalaisillekin. Kommentteja ja linkkejä poistetaan usein mielivaltaiselta tuntuvalla tavalla, eikä perusteluksi anneta muuta kuin että &#8220;julkaisu rikkoo Facebookin yhteisönormeja&#8221;. Saksassa sananvapautta puolustavat kansalaisjärjestöt ovat ryhtyneet viemään Facebookin oikeuteen järjestelmällisen sensuroinnin takia. 
Saksalainen sananvapautta puolustava <a href="https://meinungsfreiheit.steinhoefel.de/2019/11/19/neue-qualitaet-der-rechtsverstoesse-durch-automatisiertes-loeschen-bei-facebook-ireland-ltd/">Meinungsfreiheit im Netz</a> -sivusto kertoo, että Facebook on poistanut automaattisesti kirjoituksia, joissa on mainittu englantilainen poliittinen aktivisti Tommy Robinson. Pelkkä nimen mainitseminen on riittänyt poistoon. Lisäksi Facebook on järjestelmällisesti poistanut julkaisuja, joissa on ollut linkki saksalaisen Focus-aikakauslehden kolme vuotta vanhaan <a href="https://www.focus.de/politik/videos/auf-dem-weg-zu-euren-kuesten-libyscher-ministerpraesident-warnt-vor-is-kaempfern-auf-fluechtlingsbooten_id_5812602.html">artikkeliin</a>, jossa kerrottiin Libyan pääministerin varoittaneen pakolaisveneiden mukana tulevista ISIS-taistelijoista.
Molemmissa tapauksissa oikeus on todennut, että Facebook ei saa harjoittaa kyseisenlaista automaattista sensuuria.
Kimppuun saa käydä mutta nimeä ei saa mainita
Tommy Robinsonin nimen mainitsemiseen liittyvä tapaus on erityisen kuvaava. Siitä käy hyvin ilmi, miten mielivaltaista sensuuria Facebook nykyään harjoittaa. Joulukuussa 2018 Antifa Kampfausbildung (&#8220;Antifan tappelukoulu&#8221;) -niminen Facebook-sivusto julkaisi videon, jossa Robinson joutuu maahanmuuttajataustaisten miesten hyökkäyksen kohteeksi kävellessään kadulla.
Kansalaisaktivisti Felix Perrefort jakoi Antifan julkaisun. Saatetekstissä hän kritisoi Antifan vahingoniloista asennetta ja katuväkivallan ihannointia. Yhdeksän kuukautta myöhemmin Perrefortin kommentti poistettiin, koska hänen julkaisunsa &#8220;rikkoo vaarallisia henkilöitä tai organisaatioita koskevia yhteisönormeja&#8221;. Kirjoitus poistettiin ilmeisesti vain siksi, että videossa ja saatetekstissä mainitaan Tommy Robinson, <a href="https://meinungsfreiheit.steinhoefel.de/2019/09/24/fall-18-felix-perrefort-facebook-ireland-ltd/">arvelee</a> Meinungsfreiheit im Netz -sivusto.
Sananvapausjärjestö vei asian oikeuteen
Ilmeisesti Facebook poistaa automaattisesti viestejä, joissa esiintyy tiettyjä &#8220;vaarallisia&#8221; nimiä. Samat säännöt eivät kuitenkaan koske kaikkia kirjoittajia: Antifan <a href="https://www.facebook.com/antifakampfausbildung/videos/756572748051975/">alkuperäinen julkaisu</a>, jossa myös mainitaan Robinsonin nimi, oli edelleen Facebookissa tätä juttua kirjoitettaessa.
Sananvapausjärjestö nosti kieltokanteen Facebookin sensuuria vastaan. Ensin oikeus hylkäsi kanteen. Mutta kun järjestö esitti lisätodisteina kaksi tapausta, joissa Robinsonin nimen sisältävä viesti oli poistettu, oikeus asettui sananvapauden kannalle ja kielsi Facebookia harjoittamasta järjestelmällistä sensuuria. Sananvapausjärjestön käyttämä testiviesti sisälsi vain lauseen: &#8220;Testi, voidaanko nimi Tommy Robinson edelleen mainita viestissä&#8221;. Facebook oli poistanut kyseiset julkaisut.
Toimittaja: Facebookin olisi aika ryhtyä rehdiksi
Saksassa asuva vapaa toimittaja Pertti Rönkkö <a href="https://www.facebook.com/pertti.ronkko/posts/10157028949533542">kirjoittaa</a>, että Facebook on hävinnyt kerta toisensa jälkeen saksalaisissa tuomioistuimissa bannausasioissa. Tuomarit ovat perustelleet päätöksiään muun muassa Saksan perustuslailla, joka takaa kansalaisille mielipiteenvapauden.
&#8211; Facebookin olisi aika ryhtyä rehdiksi ja kertoa meille asiakkailleen, mihin tarkalleen ottaen monet usein arvoituksiksi jäävät estot perustuvat, Rönkkö kirjoittaa.
&#8211; Kuten Saksassakin monet oikeudet ovat todenneet, niin pelkkä yleinen viittaus yhteisösääntöjen rikkomiseen ei riitä.
&#8211; Facebookin kannattaisi avata toimintaperiaatteitaan ja ennen kaikkea vastata toivottavasti vääriksi osoittautuviin epäilyksiin, että sillä olisi jokin oma poliittinen agendansa, ja että se toimii hallitusten ja muiden tahojen avustajana poliittisesti epäkorrektien mielipiteiden rajoittamisessa ja estämisessä, toimittaja Pertti Rönkkö jatkaa.