Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso Ruotsissa: Liika älylaitteiden käyttö heikentää lasten hyvinvointia

Garedewilta toimenpidealoite nuoren määritelmän kaventamiseksi nuorisolaissa: 10-vuotiaat ja 29-vuotiaat eivät kuulu samoihin nuorteniltoihin

Etelä-Amerikan Elon Musk ei kuvia kumarra – aikoo laittaa Argentiinan talouden paraatikuntoon vaikka väkisin

Merituulivoiman rakentamisesta kannattamatonta –  kohoavat kustannukset, lisääntynyt kilpailu ja inflaatio syövät katteet

Merkittäviä verohyvityksiä suurille teollisille investoinneille – valtiovarainministeri Purra: ”Hallitus tukee suomalaista työtä ja teollisuutta”

Media jatkaa Trumpin demonisointia toisen salamurhayrityksen jälkeenkin – Trump: “En luovuta ikinä!”

Keskisuomalaisen päätoimittaja Yle-pomo Riikka Räisäsestä: Näillä näytöillä joku muu päätoimittaja olisi jo eronnut

Aamulehden ex-päätoimittaja: Ylen piikkiin rakastajansa kanssa matkustanut uutispomo Riikka Räisänen pitäisi siirtää syrjään

Poliisi nappasi Helsingin yliopiston kunniatohtorin kiinni kahdesti – ensin Kööpenhaminassa, sitten Tukholmassa

Halla-aho: Arvelen, että moni muukin kuin persukansa alkaa ymmärtää Ylen prioriteetteja – ”Leikkausvaraa riittää myös tulevaisuudessa”

Antikainen: Yle on väärässä – uutiset somaliaksi ja arabiaksi eivät auta sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan

mielenilmaus

Kulttuuri- ja tapahtuma-ala järjesti tänään Mitta on täysi! -mielenilmauksen eduskuntatalon edustalla. Koronapandemian takia lähes kokonaan pysähtyneellä alalla on 120 000 ihmistä menettänyt työnsä ja toimeentulonsa. Myös ravintola-alalla on lähes 80 000 ihmistä, joiden työntekoon rajoitukset ovat vaikuttaneet. Perussuomalainen kansanedustaja Mari Rantanen vetoaakin hallitukseen koronarajoitusten välittömäksi purkamiseksi.

&#8211; Kun perusoikeuksia rajataan, on rajoitusten oltava välttämättömiä, oikeasuhtaisia ja tarkkarajaisia. Nyt kun koronaepidemia on höllentämässä otettaan, hallituksen pitäisi arvioida tilannetta jatkuvasti ja tehdä päätöksiä sen mukaisesti, Mari Rantanen kertoo.
Satojentuhansien toimeentulo vaakalaudalla
Helsingin yliopiston julkisoikeuden professori Toomas Kotkaksen <a href="https://www.iltalehti.fi/koronavirus/a/285c6386-251d-4ed5-92ed-f99cd9471189">mukaan</a> Suomi voi rikkoa perusoikeuksia, jos koronarajoituksia pidetään yllä liian pitkään, vaikka epidemiatilanne ei sitä edellytä. Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan mukaan säätely on ollut pirstaleista ja epäjohdonmukaista. <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Mietinto/Sivut/StVM_14+2021.aspx">Sen mukaan</a> erityisesti kulttuuri- ja tapahtuma-alaan sekä urheilutilaisuuksiin on hyvin pitkäkestoisesti kohdistunut merkittävästi muita aloja tiukempia rajoituksia.
&#8211; Vaa’assa on satojentuhansien ihmisten työ ja toimeentulo. On muistettava, että elinkeino-oikeus ja oikeus tehdä työtä ovat myös perusoikeuksia, Rantanen perustelee.
Onko kyse poliittisesta köydenvedosta?
Kansanedustaja Rantanen esittää, että tartuntojen ehkäisyyn on olemassa muitakin keinoja kuin täyskiellot tai kellonaikoihin perustuvat rajoitukset. Esimerkiksi poikkitieteellisessä TUPA-hankkeessa <a href="https://www2.helsinki.fi/fi/uutiset/terveys/tutkijat-kehittivat-mallin-jolla-voidaan-arvioida-virusten-ilmanvaraista-leviamista-sisatiloissa">tutkittiin</a>, kuinka hyvällä ilmahygienialla on mahdollista ehkäistä viruksen tarttumista.
&#8211; Ravintoloita ja sisätilatapahtumia olisi mahdollista avata laajemmin, kun huomiota keskitettäisiin ilman puhdistukseen, sekoittamiseen ja ilmanvaihdon tehostamiseen, Rantanen arvioi.
Hallituksen toimet koronarajoitusten suhteen ovat <a href="https://yle.fi/uutiset/3-11940827">näyttäytyneet jopa sisäisenä kiistelynä</a>. Kansanedustaja Rantanen epäilee, että kyse on poliittisesta köydenvedosta.
&#8211; Koronarajoitusten logiikka ei aukea enää edes hallituksen sisällä. Onko kyse enää taudinehkäisystä vai alkoholipolitiikasta? Rantanen kyseenalaistaa.
&nbsp;

Rantanen hallituksen kyvyttömyydestä purkaa koronarajoituksia: ”Onko kyse enää taudinehkäisystä vai alkoholipolitiikasta?”

Pääkaupunkiseudun lähijunaliikenne on lähes kokonaan peruttu tänään torstaina ja huomenna perjantaina Rautatiealan Unionin mielenilmauksen vuoksi. Molempina päivinä järjestetään ylioppilaskirjoituksia. Perussuomalaisten valtuustoryhmä ihmettelee, miksi hallitus ei pyrkinyt siirtämään mielenilmausta ylioppilaskirjoitusten jälkeiseen aikaan.

Tänään torstaina järjestetään vieraan kielen lyhyen oppimäärän koe, huomenna perjantaina äidinkielen ja kirjallisuuden kirjoitustaidon koe. Monet työntekijät voivat jäädä etätöihin ja muut toisen asteen opiskelijat etäkouluun, mutta vastaavaa mahdollisuutta ei ylioppilaskirjoituksiin osallistujilla ole.
&#8211; Abeja yritettiin suojella omaehtoisella karanteenilla, mutta nyt he joutuvat matkustamaan ylioppilaskokeisiin täpötäysissä busseissa, perussuomalaisten helsinkiläinen kaupunginvaltuutettu Nuutti Hyttinen huomauttaa.
Turvaväleistä ei busseissa ole tietoakaan
VR:n internet-sivujen mukaan lähijunissa kulkee päivittäin yli 200 000 matkustajaa. Vaikka päivittäiset matkustajamäärät ovatkin koronaepidemian takia pienentyneet, nyt ne, joilla ei joukkoliikenteessä matkustamiselle vaihtoehtoa ole, joutuvat pakkautumaan busseihin.
&#8211; Matkustin itse tänä aamuna jokerilinjan 560-bussilla, joka oli lähes täynnä. Turvaväleistä bussissa ei ollut tietoakaan, eivätkä läheskään kaikki matkustajat käyttäneet kasvomaskia. Kun tämän viikon jälkeen ylioppilaskirjoituksissa on vielä yhdeksän koepäivää, ei voi kuin ihmetellä, miksi hallitus ei reagoinut tilanteeseen ja pyrkinyt siirtämään mielenilmausta ylioppilaskirjoitusten jälkeiseen aikaan, Hyttinen pohtii.
Joukkoliikenteen matkustajien turvallisuus retuperällä
HSL-liikenteessä maskipakon käyttöönottoa viivyteltiin kuukausikaupalla. Hyttisen mielestä on älytöntä, että hallitus sulkee ravintolat sekä harrastus- ja liikuntapaikat, mutta samaan aikaan joukkoliikenteen matkustajien turvallisuus on ollut täysin retuperällä.
&#8211; Kysyin edellisellä valtuuston kyselytunnilla 3.3. maskipakon käyttöönotosta joukkoliikenteessä, ja sain ympäripyöreän vastauksen siitä, että se ei olisi lain mukaan mahdollista. Reilua viikkoa myöhemmin, 13.3., maskipakko kuitenkin julistettiin käyttöön, mutta käytännössä sitä ei valvota. Laki ei tällä välin muuttunut, Hyttinen kertoo.
Miksi koulun alkamisaikoja ei porrasteta?
Hallituksen toimet koronatartuntojen leviämisen estämiseksi tuntuvat kovin epäloogisilta. Hallitukselle tuntuu olevan itseisarvo kyykyttää ravintola- ja liikunta-alan yrittäjiä ja sulkea heidän yrityksensä, vaikka ei olisi minkäänlaista näyttöä tartuntojen leviämisestä niiden kautta. Samaan aikaan peruskoulun lähiopetuksesta on tullut hallitukselle jonkinlainen pyhä asia, vaikka alle 16-vuotiaille ei ole rokotteita.
&#8211; Mitä nuoremmista lapsista on kyse, sitä epätodennäköisempää on, että ohjeistuksia turvaväleistä ja vastaavasta osataan noudattaa. Samoissa perheissä on usein toisella asteella opiskelevia lapsia, ja joku perheenjäsenistä saattaa kuulua riskiryhmään. Hallituksen pitäisi katsoa tässä asiassa peiliin ja kysyä, kuinka tartuntojen leviämistä pystyttäisiin tehokkaimmin välttämään. Miksi esimerkiksi koulun alkamisaikoja ei porrasteta niin, etteivät koululaiset joudu matkustamaan ruuhkaisimmilla bussivuoroilla työmatkalaisten seassa? Hyttinen kysyy.
&nbsp;

Perussuomalaisten Helsingin valtuustoryhmä pitää lähijunien työnseisausta ja ylioppilaskirjoituksia erittäin huonona yhdistelmänä: “Miksi hallitus ei siirtänyt mielenilmausta?”

Vaalien lähestyessä Eduskuntatalolla järjestetään mielenilmauksia ja erilaisia tempauksia. Viime viikolla Greenpeacen aktivistit kiipesivät eduskuntarakennuksen pylväisiin ja tänään eduskunnan edessä järjestettiin ilmastolakko ilmastonmuutoksen estämisen puolesta.
&#8211; Huutavien aikuisten keskellä seisoi myös lapsia. Koululaisia, joiden olisi pitänyt olla koulussa eikä kailottamassa eduskuntatalon rappusilla, ihmettelee perussuomalaisten kansanedustaja Jari Ronkainen.
Miten lintsaaminen liittyy ilmastoon?
Ronkaisen mukaan koululaisia on aiemminkin masinoitu jäämään koulusta pois ilmastonmuutoksen estämisen varjolla.
&#8211; Herää kuitenkin kysymys, miten koulusta lintsaaminen liittyy ilmastoon? Eikö nimenomaan olisi parempi, että lapset istuisivat koulunpenkissä kuulemassa ilmastonmuutoksesta ja miten omalla käytöksellään jokainen voi siihen vaikuttaa?
&#8211; Iskulauseita huutamalla ei muuteta ilmastoa senkään vertaa, Ronkainen kirjoittaa blogissaan.
&#8220;Greenpeace ja muut ituhipit&#8221;
Ronkaisen mielestä tempauksia on mahdollista järjestää myös hyvin.
&#8211; Lakkoilussa voisi korostaa ilmastovaikutuksia esim. älypuhelinlakolla tai pidättäytymällä etelänmatkoista, joiden vaikutusta ilmakehään pystytään jollain tasolla arvioimaankin. Tänään nähty Lapset edellä –tyyppinen taktiikka kertoo pyrkimyksestä vedota tunteisiin ja niin se tekeekin.
&#8211; Kuulkaas Greenpeace ja muutkin ituhipit: tuokaa kantanne esiin mieluummin asia edellä ja jättäkää lapset rauhaan! Ronkainen lataa.

Ronkainen: Jättäkää lapset rauhaan ilmastovouhotukselta

Donald Trumpin tervetulleeksi toivottava PS-nuorten Welcome Trump -mielenilmaus sujui leppoisissa merkeissä. Suomen Uutiset kävi jututtajassa Trumpin tuloon myönteisesti suhtautuvia kansalaisia Helsingin Narinkkatorilla. 

https://www.facebook.com/suutiset/videos/2000011986696548/

Tältä näytti Welcome Trump -mielenilmauksessa (video)

Kauhavan Alahärmällä järjestettiin perjantaina rauhanomainen mielenilmaus koulurauhan puolesta. Huolestuneiden vanhempien järjestämän joukkovoimannäytteen taustalla ovat Alahärmän koulukeskuksessa sattuneet turvapaikanhakijoiden ja härmäläisten koululaisten väliset joukkotappelut, joiden rauhoittamiseksi tarvittiin lopulta poliisia.

Turvapaikanhakijat hyökkäsivät
Tapahtumat saivat alkunsa maanantaina 4.9. ilmeisesti erään turvapaikanhakijaoppilaan syljettyä suomalaisen opiskelijatytön päälle, josta lukiolaispoika oli käynyt turvapaikanhakijoita suullisesti huomauttamassa. Sen jälkeen turvapaikanhakijat olivat hyökänneet lukiolaispojan kimppuun.
Tilanne kehittyi kunnon joukkotappeluksi, joka jatkui vielä seuraavalla välitunnilla. Tappelun tuoksinassa purtiinkin ja ainakin lukiolaispoika sai vammoja. Lopulta tilanteen rauhoittamiseksi tarvittiin poliisin väliintuloa.
&#8211; Samana iltana järjestettiin Road Housessa tilanteen johdosta epävirallinen infotilaisuus, jossa rehtori kertoi vanhemmille koulun version tapahtumista. Paikalla oli satakunta huolestunutta vanhempaa, kertoo Kauhavan Perussuomalaisten puheenjohtaja Risto Mattila.
Mielenilmaus koulurauhan puolesta
Väkivaltaiset turvapaikanhakijaoppilaat erotettiin koulusta määräajaksi eivätkä ilmeisesti enää palaa Kauhavan koulukeskukseen. Osa vanhemmista on kuitenkin edelleen sen verran huolissaan koulussa ja vastaanottokeskuksen liepeillä ilmenevistä levottomuuksista, että Kauhavalla järjestettiin rauhanomainen joukkovoimannäyte koulurauhan puolesta.
Vanhempien huolet saivat lisäpontta, kun erään turvapaikanhakijaoppilaan hallusta takavarikoitiin puukko.
Tapahtuman järjestäneet huolestuneet vanhemmat eivät esiintyneet omilla nimillään, ja itse tilaisuudessa oli kaikenlaiset poliittiset tunnukset kielletty. Paikalle oli saapunut parisataa henkilöä niin Kauhavan ja Alahärmän alueelta kuin kauempaakin Suomesta. Myös Kauhavan Perussuomalaiset olivat tilaisuudessa paikalla.
&#8211; Joukkovoimannäyte oli hyvin järjestetty ja sujui asiallisesti. Siellä oli teltoilla äänentoistolaitteet ja tarjolla kahvia, poliisikin oli paikalla turvallisuuden takaajana, Mattila kertoo.
Tiedottamisen puute lietsoo epävarmuutta
Kaupungin edustajat joutuivat vastaamaan alahärmäläisten tiukkoihin kysymyksiin. Erityistä närää paikallisissa herätti tiedottaminen tai pikemminkin sen puute.
Liikkeellä oli ollut muun muassa sellaista huhua, että opettajia olisi kielletty puhumasta julkisesti koulussa ilmenevistä ongelmista.
&#8211; Vastaanottokeskuksesta ei mitenkään tiedoteta esimerkiksi siitä, paljonko siellä on turvapaikanhakijoita tai moniko on saanut kielteisen päätöksen. Lehdistä sitten saa lukea, paljonko tänne ollaan siirtämässä väkeä muista keskuksista, Mattila toteaa.
&#8211; Moni ihmettelee, miksi vastaanottokeskuksen alueella vierailee toistuvasti poliiseja ja erilaisia hälytysajoneuvoja, vaikka annetaan ymmärtää, ettei mitään ole sattunut. Silloin lähtevät leviämään osatotuudet faktoina, joka ei varmasti palvele kenenkään etua.
Mattila on kuullut, että mielenilmauksia tullaan näkemään lisää, jos Kauhavan päättäjät eivät saa tilannetta kuriin.
Perussuomalaisten varoituksia ei otettu todesta
Kauhavan Perussuomalaiset vastustivat jyrkästi vastaanottokeskuksen tulemista Kauhavalle pari vuotta sitten ja Mattila henkilökohtaisesti keräsi yli kaksituhatta nimeä vastaanottokeskusta vastustavaan adressiin.
Riittävän moni ei kuitenkaan ottanut perussuomalaisten varoituksia tarpeeksi tosissaan ja nyt lieveilmiöiden kanssa on opittava elämään.
&#8211; En halua yleistää, sillä Alahärmän nivelluokalla opiskelevissa turvapaikanhakijoissa on myös paljon sellaisia, jotka haluavat aidosti opiskella ja integroitua suomalaiseen yhteiskuntaan. Pahimmat ongelmatapaukset, kuten nämä joukkotappeluun osallistuneet nuoret, ovat tulleet suoraan vastaanottokeskuksesta, ilman minkäänlaista valmistavaa koulutusta. Tässä on sivistysjohdolla harkintakyky pettänyt täydellisesti, sanoo Mattila.
Lasten joukossa jopa täysi-ikäisiä
Virallisten lähteiden mukaan koulusta erotetut turvapaikanhakijat ovat olleet iältään noin 14-16-vuotiaita, mutta Road Housen infotilaisuudessa koulunkin taholta myönnettiin, että ainakin osa oli todennäköisesti valehdellut ikänsä todellista nuoremmaksi.
Lasten joukossa on siis hyvinkin saattanut olla jopa täysi-ikäisiä turvapaikanhakijoita, olihan Turun puukottaja Abderrahman Bouananekin käynyt peruskoulua päälle parikymppisenä.
Kauhavan Perussuomalaiset ovat koko ajan olleet hyvin tietoisia koulussa ja vastaanottokeskuksen liepeillä esiintyvistä ongelmista ja olleet aktiivisia valtuustossa, jotta asioihin puututtaisiin. Ongelmana on ollut saada muutkin valtuustoryhmät ymmärtämään tilanteen vakavuus.
&#8211; Meiltä on tulossa aivan lähiaikoina valtuustoaloite asiaan liittyen, Mattila kertoo.
Artikkelia muokattu 25.9.2017 klo 15.11.