PS Naiset 3/2024

Perussuomalainen 1/2024

Simula hallituksen sairaalaverkkoesityksestä: Esityksen kaatuminen olisi lopettanut kaiken leikkaustoiminnan Oulaskankaalla

Yhdenvertaisuusvaltuutetulle selvitys pakolaiskiintiön kohdentamisesta: Ketään ei ole syrjitty

SDP esitti pakolaiskiintiön ja vastaanottotukien korottamista – hallitus äänesti opposition haaveet kumoon

Kaisa Garedew: Vuonna 2025 Suomi tulee olemaan turvallisempi, autoilijaystävällisempi ja vähemmän byrokraattinen maa

Päivän pointti: Yhtäkään sairaalaa ei suljettu

Ronkainen: Turvallisuus on perusta yhteiskuntamme vakaudelle, hyvinvoinnille ja tulevaisuuden kasvulle

Lux Helsingin somekampanja yhdistää hijabin naisten voimaannuttamiseen – Lähi-idän asiantuntija: Monin paikoin maailmaa naiset on pakotettu huntuun vielä tänäkin päivänä

Tampereen valtuusto päätti nostaa poliitikkojen palkkioita – Vigelius: ’’Veronmaksaja ei hyödy millään tapaa’’

Eduskunta hyväksyi hallituksen esityksen sairaalaverkon uudistamisesta

Rikosuhrimaksuihin 50 prosentin korotus – lakiehdotuksen tavoitteena turvata tukipalveluiden saatavuus rikoksen uhreille

Li Andersson esiintyi äärivasemmiston katuväkivaltaa tukevassa tilaisuudessa

Tynkkynen osti Hesarin etusivun täyteen maahanmuuttopolitiikkaa

Greta Thunberg esiintyi Saksassa: “Vit**un Saksa! Ja vit**un Israel!”

Vasemmistotaustainen oikeusprofessori maalailee kauhukuvia maamiinoihin kävelevistä turvapaikanhakijoista – puolustusvaliokunnan perussuomalaisilta tylyt terveiset professorille

Rami Lehtinen: ”Pitääkö jonkun oikeasti kuolla ennen kuin äärivasemmiston uhka nousee todelliseen keskusteluun Suomessa?”

Eduskunta äänesti pois ’’moninkertaisen ensikertalaisuuden’’ – Vigelius: ’’Rikoksenuusijat ansaitsevat ankarammat tuomiot’’

Krista Kiurua lyöty kasvoihin

Pekka Aittakumpu: “Keskustalla on menossa kampanja, jossa valehdellaan, että Oulaskankaan sairaala olisi lakkautusuhan alla”

Joka neljäs ruotsalaisnuori aikuistuu lukutaidottomana – mitä ihmettä he tekevät seuraavat 60 vuotta ja kuka sen maksaa?

Argentiinan rankka talousihme näyttäisi toimivan – inflaatio on hallinnassa eikä kansa ole noussut kapinaan

Michael Krause

Kouluväkivalta, joukkosurmat ja kiusaaminen ovat suuria ongelmia myös Saksassa. Berliinissä poliisi lähetetään kouluihin liittyviin tehtäviin keskimäärin viisi kertaa päivässä. Koulukiusaamisesta kärsii arviolta yli puoli miljoonaa lasta ja nuorta.

Erityisen paljon berliiniläisissä kouluissa ovat lisääntyneet pahoinpitelyt, ryöstöt ja muut julmat teot.
Tapauksia on ollut viime vuonna kaksitoista prosenttia enemmän kuin edellisvuonna ja tuplasti enemmän kuin sitä edeltäneenä vuonna.
Väkivalta kohdistuu yhä useammin myös opettajiin ja muuhun kouluhenkilökuntaan. Väkivallan uhriksi joutui berliiniläisissä kouluissa toissa vuonna 2 136 oppilasta ja 237 opettajaa.
Berliinissä on noin tuhat koulua ja niissä yli 395 000 oppilasta.
Aseella ammuttu ja uhattu yhdeksän kertaa
Aseella ammuttiin tai sellaisella uhattiin berliiniläiskouluissa toissa vuonna yhdeksän kertaa. Veitsellä iskettiin 54 kertaa.
Oppilaat tuovat kouluun mukanaan kaasupistooleja, nyrkkirautoja, teleskooppipamppuja, pippurikaasua ja ilotulitteita. Kiinnijoutumistilanteessa perusteluksi kerrotaan tavallisesti pelko ja itsepuolustus.
Saksan poliisiliiton Berliinin osaston puheenjohtajan Stephan Wehin mukaan tilanteen ei pitäisi olla kenellekään yllätys, onhan väkivalta, yleinen kunnioituksen puute ja haluttomuus tehdä kompromisseja lisääntynyt kaikkialla yhteiskunnassa.
Myös Ukrainan sota ja Gazan tilanne ovat tuoneet väkivallan lähelle.
Väkivalta on lisääntymässä kaikkialla
Tavallisia rikosnimikkeitä kouluissa tapahtuneissa teoissa ovat pahoinpitelyn lisäksi nöyryyttäminen, uhkaus, varkaus ja näpistys, huumeiden käyttö ja -kauppa, kotirauhan rikkominen, kunnianloukkaus sekä vainoaminen.
Berliinin poliisipäällikkö Barbara Slowik vertaa Tagesspiegel-lehdessä tilannetta eurooppalaiseen trendiin, joka osoittaa kaikkialla väkivallan ja nuorisorikollisuuden kasvua.
Vaikka Berliinin viime vuoden tarkkoja lukuja ei ole vielä julkistettu, niin rikollisuuden kasvu on poliisin antamien ennakkotietojen perusteella selvää. Kehitys on samanlaista myös muissa osavaltioissa.
Kymmeniä koululaisia kuollut joukkoampumisissa
Saksalaisissa kouluissa on tehty 2000-luvulla neljätoista amokjuoksua. Niissä on kuollut 41 ja haavoittunut lähes 60 koululaista ja opettajaa.
Eräs tuoreimmista tapauksista sattui helmikuussa Wuppertalissa, jossa 17-vuotias koululainen puukotti hengenvaarallisesti viittä koulutoveriaan ja lopulta myös itseään.
Baden-Württembergissä tammikuussa 18-vuotias koulupoika leikkasi luokkahuoneessa kurkun saman ikäiseltä tytöltä.
Viime vuoden marraskuussa Offenburgissa yhdeksäsluokkalainen poika ampui luokkahuoneessa saman ikäisen koulutoverinsa.
Päivää aikaisemmin oli Hampurissa kaksi hälytystä oppilaiden uhatessa aseella opettajaansa. Osa uhkaajista oli vasta 11- ja 12-vuotiaita.
Maaliskuussa Brandenburgissa poliisin erikoisyksikkö otti kiinni 22-vuotiaan miehen, joka oli tunkeutunut kouluun mukanaan oikealta näyttävä ase ja veitsi ja uhkasi siellä opettajia.
Erfurt oli vasta alkua
Tuhoisimpiin saksalaisissa koulussa tehtyihin amokjuoksuihin kuuluu Thüringenissä Erfurtissa vuonna 2002 sattunut tapaus, jossa 19-vuotias koulun entinen oppilas ampui 16 oppilasta ja opettajaa ja lopuksi myös itsensä.
Emsdettenissä Nordrhein-Westfalenissa 18-vuotias pommivyöhön pukeutunut koululainen haavoitti vuonna 2006 ampumalla 37:ää koulutoveriaan ja opettajaa. Lopuksi hän ampui itsensä.
Maaliskuussa 2009 17-vuotias koululainen surmasi Winnenedenissä Baden-Württembergissä ampumalla yhdeksän oppilasta, kolme opettajaa, kolme ohikulkijaa ja lopulta itsensä.
Opettajille ja poliiseille toimintaohjeet
Osavaltiot ovat antaneet opettajille, koulujen henkilökunnalle ja poliisille ohjeet amokjuoksujen varalta. Hälytyksen laukaisee sana ”amok” tai ”aseistettu henkilö”.
Ensimmäisenä paikalle saapunut poliisiyksikkö ryhtyy välittömästi ja tarvittaessa myös koulurakennuksen sisällä toimiin tekijän eliminoimiseksi odottamatta lisävoimia ja erikoisyksiköitä. Poliisiautoissa on tällaisia tilanteita varten valmiina luotiliivit, luodinkestävät kypärät ja konepistoolit.
Koulurakennuksessa olevia varoitetaan keskusradion kautta välitetyllä koodisanalla, jonka vain opettajat tietävät.
Tilanteen lauettua konseptiin kuuluu koululaisten, opettajien, muiden osallisten ja lähiomaisten psykologinen kriisi- ja jälkihoito.
Psykologisen tuen tarve voi kestää vuosia
Wuppertalissa tapahtuneen puukotuksen jälkeen kouluun saapui 30 psykologia. Tapauksen työstäminen saattaa kestää asiantuntijoiden mukaan kuukausia ja jopa vuosia.
&#8211; Tarkoitus on saada oppilaat ja opettajat tuntemaan koulu jälleen turvalliseksi paikaksi. Erityisesti nuorempien koululaisten kanssa tarvitaan paljon aikaa, sanoo Nordrhein-Westfalenin koulupsykologisesta kriisinhallinnasta vastaavan keskuksen johtaja Michael Krause WDR-yleisradiossa.
Saksassa on huomattu, että psyykkiset seuraukset saattavat puhjeta koululaisten mielentilassa vasta kuukausien kuluttua itse tapauksesta.
Vartijat eivät korvaa opettajia
Saksan opettajien ja kasvattajien ammattiliitto GEW pitää eräänä syynä koulujen lisääntyneeseen väkivaltaan opettajien ja sosiaalityöntekijöiden vähäisyyttä.
Ennaltaehkäisevä työ ei ole liian suurissa luokissa mahdollista. Myös opettajaliitto viittaa yleisen ilmapiirin raaistumiseen. Koulut peilaavat tässä yhteiskunnan tilaa.
Eräissä saksalaiskouluissa on palkattu ulkopuolisia vartiointiliikkeitä lisäämään koulujen turvallisuutta. Vartijat voivat estää kouluun kuulumattomien pääsyn koulurakennukseen ja pihamaalle, mutta oppilaiden taskuja ja reppuja heillä ei ole oikeutta tutkia.
Keskusteluissa on ehdotettu koulujen oville lentokentältä tuttuja metallinpaljastimia. Toistaiseksi tällaiset ideat on kuitenkin hylätty. Monissa osavaltioissa suhtaudutaan torjuvasti myös vartijoiden käyttämiseen.
Huolinumerossa autetaan koulukiusattuja
Koulukiusaamisesta kärsii Saksassa asiantuntijoiden arvioiden mukaan yli puoli miljoona lasta ja nuorta. Osa siitä tapahtuu ”kyberkiusaamisena” internetissä ja koululaisten omilla keskustelu- ja videofoorumeilla.
Tällaisessa tilanteessa kiusattu ja hänen vanhempansa ovat usein neuvottomia.
Berliinissä kaupungin koulupsykologinen neuvontakeskus ylläpitää koulukiusatuille lapsille ”huolinumeroa”, jonne voi soittaa tai ottaa yhteyttä netin kautta halutessaan myös nimettömänä. Vanhemmille on avattu oma maksuton palvelu- ja neuvontanumeronsa.
Kiusaamisen merkit tunnistettava ajoissa
Berliinin ja Brandenburgin osavaltion koulukiusaamista käsittelevässä oppaassa herkistetään opettajia tunnistamaan luokastaan ”pieni väkivalta”.
Pikkuruinenkin mutta toistuva &#8220;pieni väkivalta&#8221; voi johtaa vapaasti jatkuessaan ”suureen väkivaltaan”, jossa saatetaan tarvita jo poliisia ja lääkäriä.
Kansainvälisen arvion mukaan jopa 41 prosentissa koulun oppilaista saattaa löytyä kiusaajan asennetta. Yhtä moni on vaarassa joutua heidän uhrikseen.
Tätä taustaa vasten koulun hyvän ilmapiirin vaalimisella, ennakkomerkkien huomioimisella ja ”pienen väkivallan” tunnistamisella on oppaan mukaan sitäkin suurempi merkitys.
&nbsp;

Poliisi hälytetään Berliinissä kouluihin viisi kertaa päivässä – väkivalta ja koulukiusaaminen pahenevia ongelmia myös Saksassa