Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso Ruotsissa: Liika älylaitteiden käyttö heikentää lasten hyvinvointia

Garedewilta toimenpidealoite nuoren määritelmän kaventamiseksi nuorisolaissa: 10-vuotiaat ja 29-vuotiaat eivät kuulu samoihin nuorteniltoihin

Etelä-Amerikan Elon Musk ei kuvia kumarra – aikoo laittaa Argentiinan talouden paraatikuntoon vaikka väkisin

Merituulivoiman rakentamisesta kannattamatonta –  kohoavat kustannukset, lisääntynyt kilpailu ja inflaatio syövät katteet

Merkittäviä verohyvityksiä suurille teollisille investoinneille – valtiovarainministeri Purra: ”Hallitus tukee suomalaista työtä ja teollisuutta”

Media jatkaa Trumpin demonisointia toisen salamurhayrityksen jälkeenkin – Trump: “En luovuta ikinä!”

Keskisuomalaisen päätoimittaja Yle-pomo Riikka Räisäsestä: Näillä näytöillä joku muu päätoimittaja olisi jo eronnut

Aamulehden ex-päätoimittaja: Ylen piikkiin rakastajansa kanssa matkustanut uutispomo Riikka Räisänen pitäisi siirtää syrjään

Poliisi nappasi Helsingin yliopiston kunniatohtorin kiinni kahdesti – ensin Kööpenhaminassa, sitten Tukholmassa

Halla-aho: Arvelen, että moni muukin kuin persukansa alkaa ymmärtää Ylen prioriteetteja – ”Leikkausvaraa riittää myös tulevaisuudessa”

Antikainen: Yle on väärässä – uutiset somaliaksi ja arabiaksi eivät auta sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan

metsä

Kaupunginvaltuutettu Laura Korpinen (ps.) harmittelee Helsingin valtuuston &#8220;vihreitä&#8221; päätöksiä, jotka tuhoavat metsät, lehmukset, asukaspysäköintipaikat ja kivijalkayritykset. 

Varatuomari, kaupunginvaltuutettu Laura Korpinen <a href="https://www.facebook.com/laura.korpinen.1/posts/pfbid0k8EWQgyH4oqs5GHP6SQ7rohpgsjBo3kApUYAteiKX6kV4ESd9XWUiwyKEMqfqzSDl?__cft__[0]=AZURU3RHGnata9DDJpSQgq3HqEMD56GPOD1ZCtSY4LAH4bUIPmtWq4YVhPWK9U6hYXMNabw1ihA69RU2DutAzSNNEezq10ilLw6mJc_l695iOx12ygOeohpiO59SVeZEyrJNkzlSfiP1xhpYCSRg81BMnbBNekBuhy7tzmUAd_Ht-g&amp;__cft__[1]=AZURU3RHGnata9DDJpSQgq3HqEMD56GPOD1ZCtSY4LAH4bUIPmtWq4YVhPWK9U6hYXMNabw1ihA69RU2DutAzSNNEezq10ilLw6mJc_l695iOx12ygOeohpiO59SVeZEyrJNkzlSfiP1xhpYCSRg81BMnbBNekBuhy7tzmUAd_Ht-g&amp;__tn__=%2CO%2CP-R]-R">kirjoittaa</a>:
&#8220;Olipa masentava kaupunginvaltuuston kokous.
Huopalahdentien isot lehmukset joutuvat väistymään pikaraitiotien tieltä.
Vihdintien kaavassa pikaraitiotie päätettiin puolestaan sijoittaa kulkemaan Riistavuoren metsän sivuitse, mikä tarkoittaa lähtölaukausta Riistavuoren metsän uhraamiselle rakentamiselle.
Taas nähtiin sama mikä aiemminkin: Perussuomalaiset puolustavat kaupungin vehreyttä ja lähiluontoa, samaan aikaan kun Vihreät ajavat asuinalueille betoninharmautta.
Kuinka kauan vihreä valhe menee äänestäjille läpi?
Huopalahdentieltä lähtee kaavan myötä merkittävä osa asukaspysäköintipaikoista. Se tietää kylmää kyytiä paitsi asukkaille, myös kaikille Huopalahdentien kivijalkayrittäjille. Vielä kiusattiin Munkkiniemen Nesteen huoltoasemaa liittymäkiellolla Paciuksenkadun puolelta, ja vähennettiin oikeutta liiketilojen autopaikkoihin.
Kalliit raidehankkeet rasittavat suuresti HSL:n taloutta, mikä aiheuttaa entistä enemmän hinnannousupaineita matkalippuihin.
Helsingin kuntapolitiikasta tuntuu kadonneen vähäisinkin järki.&#8221;

Helsingin kaupungin “vihreillä” päätöksillä lahdataan metsät ja kivijalkayritykset

Eduskuntavaalien loppusuoralla perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra tapasi viikonloppuna kansaa pääkaupunkiseudulla. Lauantaina Tuusulan Kellokoskella ja Vantaan Korsossa ihmisiä oli saapunut sankoin joukoin tapaamaan perussuomalaisten ehdokkaita sekä muuta puolueväkeä. Viestille on kysyntää. Perussuomalaiset ei lupaa rahaa eturyhmille, vaan luo toivoa paremmasta huomisesta, jossa suomalainen on ykkönen omassa maassaan.
 
Puheenjohtaja Riikka Purra toteaa, että vaikka Suomi on eri mittausten mukaan yhä maailman onnellisin maa, monet ihmiset ovat edelleen tyytymättömiä. Perussuomalaiset ei kuitenkaan ole menossa kohti vaalia antamalla suuria lupauksia. Purra korostikin lauantaina, että perussuomalaiset ei ole jakopuolue.
&#8211; Tässäkään vaiheessa me emme lupaa rahaa eri puolille, jos vain lupaatte äänestää meitä. Me emme tee sitä, koska julkinen talous on tämän hallituksen jäljiltä niin heikossa kunnossa, että liikkumavaraa ei ole. En myöskään ole luvannut, että me ratkaisemme kaikki ongelmat.
Ihmiset eivät saa apua tai pääse hoitoon
Perussuomalaiselle viestille, jossa tavallisille suomalaisille tuodaan toivoa, on kuitenkin kysyntää.
&#8211; Tässä maassa monet ajattelevat, että he ovat toisen luokan kansalaisia omassa maassaan, jossa tarmokkaasti pelastetaan ilmastoa sekä kohdistetaan miljardeja euroja ties mihin, täysin toissijaisiin asioihin. Samaan aikaan kun meidän omat peruspalvelut eivät edes toimi.
Vaalikiertueellaan Purra on tavannut runsaasti kansalaisia eri puolilla Suomea.
&#8211; Lähes joka päivä saan kuulla, että ihmiset eivät saa apua, eivät esimerkiksi pääse terveyskeskukseen, koska sinne ei saa aikoja.
&#8211; Perussuomalaiset on näissä vaaleissa nuorten, ensi kertaa äänestävien suosikkipuolue. Myös nuoret kertovat paljon siitä, että heillä on paha olla. Nuoretkin tarvitsisivat apua moniin asioihin, mutta eivät saa sitä, he eivät pääse matalan kynnyksen palveluihin.
Ovatko sirkushuvit menneet leivän edelle?
Purra heittää pohdittavaksi kysymyksen, arvostetaanko Suomessa tällä hetkellä enemmän sirkushuveja kuin leipää.
&#8211; Miljardeja euroja siirrellään tästä maasta pois. Veronmaksajan raha on ideologeille halpaa. Samaan aikaan pääministerimme joka päivä sormi pystyssä kertoo viestiä oikeiston pahuudesta ja että oikeisto muka haluaa suomalaisten kärsivän. Kyllä siis on vielä paljon tekemistä.
Kaiken tämän keskellä perussuomalaisten linja on hyvin selkeä: jopa niille, jotka perussuomalaisia eivät kannata.
&#8211; Me haluamme, että suomalainen on ykkönen omassa maassaan. Me haluamme, että tärkeimmät asiat tehdään ensiksi. Me haluamme toimeentuloa ja turvallisuutta.
Arkiset asiat huolestuttavat kansaa
Eduskuntavaaliehdokkaiden Pasi Liukkosen ja Onni Rostilan mukaan perussuomalainen sanoma uppoaa hyvin kansaan. Molemmat toteavat, että monien ihmisten päällimmäisiä huolia tällä hetkellä ovat hyvin arkiset, toimeentuloon ja turvallisuuteen liittyvät asiat.
&#8211; Etenkin iäkkäämmät kansalaiset ovat kertoneet maahanmuuton lieveilmiöistä, jota monet kohtaavat arkipäivinä. Olen kuullut esimerkiksi uhkaavista tilanteista, joita on ollut pankkiautomaatilla, josta ei ole voinut turvallisesti nostaa rahaa, koska on tultu tönimään ja häiritsemään, Liukkonen sanoo.
Rostila toteaa, että elämisen, etenkin ruuan ja energian, hintojen raju nousu puhututtaa kaiken ikäisiä.
&#8211; Inflaation vuoksi elintaso on laskenut kaikilla suomalaisilla. Samaan aikaan istuva hallitus on toteuttanut useita kalliita menonlisäyksiä, kuten oppivelvollisuuden pidentämisen. Ihmiset kyseenalaistavat, eikö rahoja olisi voitu käyttää paremmin ja tehokkaammin.
Vihervasemmiston ilmastoposeerausta
Moni kärsii ylisuurista sähkölaskuista ja kallis polttoaine voi jopa tehdä työnteon kannattamattomaksi pakollisten työmatkojen vuoksi. Suurista puolueista kuitenkin vain perussuomalaiset on esittänyt toimia joilla voitaisiin vaikuttaa suoraan sähkön ja polttoaineen hintaan.
Esimerkiksi kokoomus ei ole valmis alentamaan energian verotusta. Rostila huomauttaa, että kokoomuslainen haittaverotuksen logiikka ei Suomessa toimi.
&#8211; Se on vihervasemmistolta omaksuttua ilmastoposeerausta. Pidän sitä ajatusvirheenä. Suomessa, jossa logistiikka on polttoaineintensiivistä ja monet ajavat pitkiä työmatkoja, haittaverotuksen idea ei vaan toimi.
Perussuomalaisten äänestämistä ei tarvitse häpeillä
Kansanedustaja, eduskuntavaaliehdokas Ari Koponen on tyytyväinen siitä, että ennakkoäänestys on lähtenyt liikkeelle vilkkaasti. Lauantaihin mennessä ennakkoon oli annettu jo liki miljoona ääntä.
&#8211; Ihmiset selkeästi haluavat muutosta nykyiseen meininkiin ja kaikki tietävät, että on vain yksi vaihtoehto: äänestää perussuomalaisia. Toivottavasti äänestyspäivään ensi sunnuntaille saadaan kirkas auringonpaiste ja muutama plusaste.
Vaikka Koposella onkin jo aiempaa kokemusta vaalityöstä, on tämän kevään tunnelma vaalikentiltä näyttäytynyt erityisen hienona.
&#8211; Etenkin hieno asia on, että ihmiset jo uskaltavat sanoa, että ovat menossa äänestämään perussuomalaisia. Myös muista puolueista valuu äänestäjiä meille, sitä tarinaa kuulee joka puolella, kaikilla toreilla ja tapahtumissa.
Media mukana vaalitemppuiluissa
Koponen on seurannut eduskuntavaaliuutisointia eri tiedotusvälineistä ja myös hän on havainnut valtamedian temppuilevan samaan tapaan kuin aiemmissakin vaaleissa. Temppuilun ja <a href="https://www.suomenuutiset.fi/yle-vaitti-tarkistaneensa-faktoja-tuulivoimateollisuuden-aiheuttamasta-metsakadosta-paremminkin-olisi-voinut-menna/">veivaamisen</a> alueella ovat kunnostautuneet erityisesti Yle ja <a href="https://www.suomenuutiset.fi/purra-viittasi-hoitoalan-jarjeston-asiantuntijalausuntoon-maahanmuutto-heikentaa-alaa-ja-kielitaidottomat-hoitajat-ajavat-muita-hoitajia-pois-alalta-helsingin-sanomat-aloitti-vaaristelyn-he/">Helsingin Sanomat</a>.
&#8211; Valtamedia näyttää tekevän kaikkensa sen eteen, että perussuomalaiset ei voita näitä vaaleja, mitä pidän käsittämättömänä. Viime päivinä on näkynyt useita outoja uutisia, esimerkiksi siitä, että perussuomalaisten tienvarsimainokset muka sekoittavat liikennettä.
&#8211; Olen kuitenkin luottavainen sen suhteen, että ihmisten medianlukutaito on nykyään paljon parempi kuin aiemmin ja että tällaiset temput eivät enää toimi, Koponen sanoo.
Suomen metsiä on nyt puolustettava
Myös eduskuntavaaliehdokas Teemu Keskisarja tietää, että moni äänestäjä on näissä vaaleissa vaihtamassa vanhat puolueet perussuomalaisiin.
&#8211; Tunnen erinomaisesti Vantaan Korson, jossa olen asunut useissa osoitteissa. Minulla on täällä siis paljon tuttuja ja puolituttuja. Moni heistä on kertonut siirtyneensä äänestämään perussuomalaisia, joka on aito työväenpuolue.
Historioitsija Keskisarjan poliittisen aktivoitumisen syynä oli vahvasti EU:n metsäpolitiikka, etenkin suunnitelma Suomen metsien ennallistamiseksi.
&#8211; Suomen metsien luovuttaminen Brysselin moraalipörssiin, metsättömien EU-maiden leikkikaluksi on pahempi asia kuin läntisen Lapin antaminen Ruotsille. Mikäli metsät menetetään, sitä seuraavakaan hallitus ei enää pysty korjaamaan, joten se on pakko estää.
Pakkoremontit pähkähullu ehdotus
Myös eduskuntavaaliehdokas Jorma ”Remontti-Reiska” Piisinen kertoo, että EU-holhous puhututtaa kansaa vaalien alla. Monia huolettaa energiatehokkuusdirektiivi, joka käytännössä tarkoittaisi pakkoremontteja moneen kotiin, jopa sellaisiin rakennuksiin, jotka ovat vähällä käytöllä.
&#8211; Sehän on pähkähullu ehdotus, koska Suomessa kaikista rakennuksista huonoinkin kolmannes on energiatehokkuudeltaan parempaa kuin mitkään talot eteläisessä Euroopassa. Suomen kannanoton mukaan energiatehokkuuskysymys pitäisi ratkaista kansallisella tasolla. Pelkona kuitenkin on, että tulee kuitenkin täysharmonisoiva direktiivi, minkä jälkeen olemme pulassa.
Mikäli velvoittava direktiivi kuitenkin tulee, edessä on perinteinen ”mistä rahat” -kysymys.
&#8211; Kuka sen kaiken sitten maksaa? Jos meillä ei kerta kaikkiaan ole rahaa tehdä kalliita remontteja, niin tuleeko kenties valtiolle sanktio, johon rahat kerätään veroina kansalta. Pahimmassa tapauksessa päätyisimme maksamaan kreikkalaisten energiaremontteja.
<iframe loading="lazy" title="Purra ei liennytä. Hyvinvointiasi hukataan joka päivä ideologisiiin hankkeisiin." width="500" height="375" src="https://www.youtube.com/embed/JbuPMBmnRZA?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
&nbsp;

Suomalaiset asetettava viimein etusijalle: ”Tässä maassa monet ajattelevat, että he ovat toisen luokan kansalaisia omassa maassaan – näin ei saa olla”

Euroopan komission marraskuussa 2022 julkaisema pakkaus- ja pakkausjätedirektiivin muutosesitys on herättänyt tyrmistystä Euroopan pakkausvalmistajissa. Tunteen jakaa europarlamentaarikko Teuvo Hakkarainen. 
 

&#8211; Kansalaiset eivät ole oikein vielä heränneet esityksestä tuleviin vaikutuksiin arjessaan, toki siirtymäaikakin on pitkä, Teuvo Hakkarainen sanoo.
&#8211; Vaikutukset tulevat kuitenkin ajallaan ja Suomen teollisuudelle ne ovat erityisen kovat, joten esitystä ei tule ottaa kevyesti, meppi toteaa EU-säädöksestä.
Ongelmallinen uudelleenkäyttötavoite
Pakkaus- ja pakkausjätedirektiivin uudistuksen tavoitteina on jätteen vähentäminen, kiertotalouden kehittäminen ja alan hiilijalanjäljen ja päästöjen pienentäminen. Tavoitteisiin pyritään lisäämällä kierrätysmateriaalin osuutta pakkauksissa, käytön jälkeisellä kierrätyksellä sekä kertakäyttöpakkausten määrää vähentämällä muun muassa pakkausten uudelleenkäyttöä lisäten.
&#8211; Etenkin uudelleenkäyttöä koskevat tavoitteet tulevat haittaamaan ihmisten arkea ja pk-yritysten toimintaa kohtuuttomasti, Hakkarainen kertoo.
&#8211; Astioita pitäisi juosta palauttamassa käytön jälkeen milloin mihinkin keräyspisteelle, mikä Suomen kaltaisessa harvaan asutussa maassa ei tietenkään tule olemaan ympäristönkään kannalta järkevää.
Jopa komission oma terveysyksikkö on ollut huolissaan uudelleenkäytettävien pakkausten hygieniasta ja elintarviketurvallisuudesta.
Kiertotalouden edelläkävijää rangaistaan
Metsäteollisuuden näkymien suhteen Hakkarainen on erityisen huolissaan, sillä pakkausten korkea uudelleenkäyttötavoite iskee kartonki- ja paperipakkausten valmistajiin, siis Suomen puupohjaiseen tuotantoon.
&#8211; Meillä on materiaalikierrätys jo hyvässä mallissa: maailman huippuluokkaa olevat kiertotalouden toimijat huolehtivat raaka-aineiden kierrätyksestä ja materiaali-innovaatioista samalla kun metsäteollisuus tuottaa puhdasta, uusiutuvaa ja biohajoavaa raaka-ainetta teollisuuden eri tarpeisiin, Hakkarainen kuvailee.
&#8211; Suomen on saatava jatkaa oikealla polulla eikä komission oikkujen mukaan ajaa alas toimivaa järjestelmää, joka tuottaa myös ympäristölle hyvää!
EU biomassaa vastaan
Vihreään siirtymään liittyvässä esityksessä näkyykin vahvasti viherideologien kädenjälki, jossa yritysvastaisuus, suuret kustannukset ja byrokratia yhdistyvät epäkäytännöllisiin ratkaisuihin.
&#8211; Esityksessä sanellaan jopa 40 muovikassin vuosittainen kiintiö asukasta kohden! Neuvostoliitostako komissio näitä ideoitaan hakee? Hakkarainen tuhahtaa.
&#8211; Komissio on tehnyt koko vaalikauden metsänkäytön vastaista politiikkaa venyttäen toimivaltaansa jäsenmaiden tontille, myös Suomen viheraatteen sokaiseman hallituksen siunauksella.

Hakkarainen: EU-komission järjettömät pakkausjätesäännöt torjuttava – ”Esityksessä sanellaan jopa 40 muovikassin vuosittainen kiintiö asukasta kohden!”

Historioitsija Teemu Keskisarja lähtee perussuomalaisten eduskuntavaaliehdokkaaksi Uudeltamaalta. Suomen Uutisten haastattelussa Keskisarja sanoo, että päätökseen siirtyä tutkijan kammiosta politiikan näyttämölle vaikutti suuresti pelko Suomen taloudellisen itsenäisyyden menetyksestä EU:lle ja luonnonvarojen luisumisesta ylikansallisiin käsiin. Keskisarja korostaakin, että metsä on kaikille suomalaisille yhteinen asia. &#8211; Haluan ja pystyn vaikuttamaan metsäasiaan. Meidän on kumottava Suomen metsätalouden ja luonnonsuojelun vastakkainasettelu.

Historioitsija Teemu Keskisarja perustelee eilen julkaistulla Suomen Uutisten <a href="https://www.suomenuutiset.fi/historioitsija-teemu-keskisarja-perussuomalaisten-ehdokkaaksi-uudellamaalla-tama-oli-viimeinen-pisara/">videolla</a> päätöstään asettua ehdolle kevään eduskuntavaaleissa perussuomalaisten listalta sillä, että hän havaitsi Suomea uhkaavan perikadon.
Keskisarja avaa, että kyse on laajemmasta kokonaisuudesta, joka kytkeytyy sekä kulttuurisiin ja kielellisiin kuin myös Suomen valtiosuvereniteettiin liittyviin kysymyksiin EU:n liittovaltiokehityksen puristuksessa.
&#8211; Perikato ei valitettavasti ole liioiteltu uhkakuva. Viittaan sillä moniin seikkoihin, kuten taloudellisen itsenäisyyden rippeiden menetykseen EU:lle. Myös luonnonvarojen hallinnan luovutus ylikansallisiin käsiin on konkreettinen uhka.
Kyselyjä useasta puolueesta
Keskisarja on yksi Suomen eturivin kulttuurivaikuttajia. Pitkän harkinnan jälkeen hän päätti suostua perussuomalaisten ehdokkaaksi, koska sanoo, ”ettei tiennyt muuta puoluetta, josta säteilee aitoa lämpöä suomenkielistä kulttuuria ja äidinkieltä kohtaan.”
Kyselyjä miehelle on kuitenkin tullut ennenkin eri puolilta puoluekenttää. Tämän seurauksena Keskisarja sanoo tuntevansa hieman sympatioita eri puolille, ja toteaa sovittelevasti, että kaikissa puolueissa on jotain hyvää.
Keskisarja tunnustaa ihailevansa esimerkiksi vasemmistoliiton entistä europarlamentaarikkoa Esko Seppästä, etenkin tämän kirjallisen tuotannon vuoksi.
&#8211; Esko Seppänen vasemmiston meppinä oli EU-kritiikissään rutkasti aikaansa edellä. Seppänen osoitti Brysselin byrokratian valuviat &#8211; tai oikeammin mielenviat – jopa jämerämmin ja älyllisemmin kuin Timo Soini.
Historia on peili nykyhetkestä
Keskisarja on yksi Suomen tunnetuimpia historioitsijoita. Hän on väitellyt tohtoriksi jo 2006 Suomen historian oppiaineesta. Keskisarjan kattava kirjallinen tuotanto tarjoaakin näkökulmia Suomen menneisyyteen vuosisatojen taakse. Hänet on palkittu Valtion tiedonjulkistamispalkinnolla ja Vuoden historiateos -palkinnolla. Keskisarjan kirjallisesta tuotannosta mainittakoon esimerkiksi Suomussalmen ja Raatteen tien taisteluista kertova Raaka tie raatteeseen.
Kirjoittajan ja tutkijan työtään Keskisarja kuvaa ”olemiseksi kuolleiden ihmisten seurassa”, jossa hän kertoo sinänsä viihtyvänsä hyvin.
&#8211; Muodikas hokema on, että ei pidä katsella peruutuspeiliin. Historia ei olekaan opaskirja tulevaisuuteen, vaan pikemminkin kaukaisuudessa oleva peili nykyisestä elämäntaistelustamme. Jos kansa ei tunne menneisyyttään, se ei myöskään ansaitse tulevaisuuttaan.
Kielitaistelu antoi tasa-arvon
Suomalaisten, etenkin Suomen johtajien, historian tuntemusta Keskisarja kuvaa pintapuoliseksi ja paikoin jopa epä-älylliseksi.
&#8211; Milloin viimeksi kuulit suomalaisen ministerin puheessaan tai somepäivityksessään viittaavan esimerkiksi 1800-luvun kielitaisteluun ja fennomanian läpimurtoon? Juuri kukaan ei näitä enää muista. Vaikka nimenomaan kielitaistelu antoi suomalaisille ihmisarvon ja tasa-arvon ja kohotti kulttuurin, kansansivistyksen ja välillisesti taloudenkin.
Keskisarja korostaa, että politiikassa historian tuntemus on hänelle työkalu.
&#8211; Historia on minulle henki ja elämä, mutta aikalaisena en voi enää katsoa sivusta pahimpia asioita, joita politiikassa tapahtuu. En siis ajattele pelkkää historiaa, vaan myös tulevaisuutta.
Suomalainen metsä sysäsi politiikkaan
Suomalainen metsä on Keskisarjalle sydämen asia. Historioitsijana Keskisarja on syventynyt niin metsien merkitykseen Suomen kehitykselle kuin suomalaisten metsäyhtiöiden historiaan, teollistumiseen ja metsätalouden aluevaikutuksiin. Suomalaisesta metsästä hän on kirjoittanut puolisen tusinaa kirjaa.
Politiikkaan lähtemiseen vaikuttikin vahvasti EU:n suunnitelma Suomen metsien ennallistamiseksi. Maaseudun Tulevaisuuden <a href="https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/faccd0c8-f084-4b00-bb54-d3fa80d27c83">kolumnissaan</a> Keskisarja kuvaa ennallistamisen tarkoittavan lähinnä miljardihintaisia lumeprojekteja. Keskisarjan mukaan EU-komission asetusesitys luonnon ennallistamiseksi EU-alueella kielii koko maanosan mielenvikaisuudesta.
Keskisarja sanookin päättäneensä tehdä pienen akateemisen itsemurhan ja puhua Suomi-neidolle järkeä ennen kuin tämä hyppää koskeen.
&#8211; Alkusysäys politiikkaan lähtemiselle oli ilman muuta EU:n metsäkeskustelu. Siihen minun on pakko puuttua muutenkin kuin kirjoittajana, sillä haluan ja pystyn vaikuttamaan metsäasiaan. Suomalainen metsänomistus takaa ylihuomisesta huolehtimisen kulttuurin Suomessa. Juuri sen takia olemme EU:n metsäisin maa, Keskisarja sanoo.
Hän korostaa, että Suomessa on kumottava Suomen metsätalouden ja luonnonsuojelijoiden keinotekoinen vastakkainasettelu.
&#8211; Luonnonsuojelu on aivan helvetin hyvin mahdollista Suomessa ilman Brysselin luonnotonta byrokratiaa ja metsättömien jäsenmaiden holhousta. Kansallispuiston luomiseen Suomessa ei tietenkään tarvita tuhatta lobbaria, EU:n komissiota, tuhansia sivuja englanninkielistä jargonia ynnä muita.
Pakkoenglanti jyrää oman kielen
Keskisarja sanoo, että nykykulttuurissa häntä sapettaa suomen kielen polkeminen ja halventaminen.
&#8211; Pahin vihollinen on englannin kieli, joka vyöryy päälle viranomaisteksteissä, koulutusteollisuudessa ja nimistössä sekä internetin epäkulttuurissa. Ihmettelen, miksi me perussuomalaiset yleensä kiukuttelemme &#8220;pakkoruotsista&#8221;. Sehän on vain pikku päänsärky. Näennäisen vapaaehtoinen pakkoenglanti on aivosyöpä. Se tappaa ajattelun ja tunteet, joita on mahdollista sanoittaa vain ikiomalla äidinkielellä.
Pakkoenglanti valtaa jatkuvasti enemmän alaa myös akateemisessa maailmassa, mikä näkyy esimerkiksi yhä useampien koulutusohjelmien muuttumisessa englanninkielisiksi. Yhä useampi opinnäytetyö yliopistoissa tehdään englanniksi.
Keskisarja kuvaa tilannetta korkeakoulujen kansainvälistymiskiimaksi.
&#8211; Se tarkoittaa sitä, että kokoukset ovat englanniksi, jos vain yksikin kokouksen osanottaja ei suomea taida. Ansioluetteloissa korostuu englanti. Näin siitä huolimatta, että yliopistojen henkilökunnassa ja opiskelijoissa on valtavasti sellaisia ihmisiä, jotka arvostavat suomea äidinkielenään! Pakkoenglanti tulee ylhäältä päin &#8211; ja siihen voi puuttua.
Länsimaissa valtava kotoutusteollisuus
Keskisarjalla on näkemyksiä muihinkin politiikan keskeisiin substanssikysymyksiin. Kuten viime eduskuntavaaleissakin, myös tällä kertaa maahanmuuttopolitiikka on vaalien alla noussut puheenaiheeksi.
Keskisarja löytää maahanmuuttopolitiikasta paljon korjattavaa.
&#8211; Suomeen, kuten muihinkin länsimaihin, on syntynyt valtava kotoutusteollisuus. Sivuhaarana pyörivät rasisiminvastaiset ajatuspajat. Maahanmuuton tosiseikat ovat hautautuneet omituiseen julkisen sektorin industrialismiin.
Työvoimapula ratkaistaan rakenteellisesti
Nykyisin maahanmuuttoa ajavat vihervasemmistopuolueet kytkevät teeman Suomen väitettyyn ”työvoimapulaan”, vaikka tosiasia on, että Suomeen saapuvat maahanmuuttajat tulevat tänne tekemään pitkälti matalapalkka-alojen töitä, joiden tekijöistä ei ole pulaa nytkään.
Keskisarja sanookin, että työvoimapulaksi kutsuttu tilanne on seurausta siitä, että monia töitä ei yksinkertaisesti vain kannata tehdä eikä teettää.
&#8211; Työvoimaksi on tarjolla satojatuhansia suomalaisia työttömiä, kymmeniätuhansia työttömiä maahanmuuttajia &#8211; ja vielä EU:ssa puolen miljardin ihmisen jokseenkin vapaasti työmarkkina. Kyse on vain siitä, että työn tekemisen ja teettämisen hyödyt eivät tällä hetkellä kohtaa. Ongelma ei parane työvoiman houkuttelulla ulkomailta, vaan verotuksen laskulla, etuuksien pienentämisellä ja muilla rakenteellisilla muutoksilla.
Nato-päätös hoidettiin ripeästi
Eduskuntavaalit 2023 osuvat loppusuoralla olevan Nato-jäsenyysprosessin myötä käänteentekevään taitekohtaan Suomen historiassa. Historioitsija Keskisarja kuitenkin arvioi, että Suomen ulkopoliittinen rooli ei Nato-päätöksen myötä muilta osin muutu merkittävästi, vaan Suomen ulkopolitiikka jatkunee suhteellisen samalla tapaa, rauhallisesti ja vähäeleisesti kuin aikaisemmissakin liittoumissa.
Suomen valtiojohdon ripeä reagointi muuttuneeseen maailmantilanteeseen viime vuonna saa Keskisarjalta kiitokset.
&#8211; Nykyinen hallituksemme, presidenttimme ja eduskuntamme ovat menetelleet Nato-asiassa tarmokkaasti ja oikein. Kiitokset siitä!
Somessa vetelehtiminen ei innosta
Teemu Keskisarja on historiasta ammentava akateemikko, joka kuitenkin pohtii paljon tulevaisuuden kehityskuvioita &#8211; sangen yksilöllinen persoona siis monellakin tapaa. Omaperäistä on sekin, että vaikka Keskisarja tunnetaan laajasti julkisuudessa, häntä ei ole mahdollista tavoittaa sosiaalisen median kautta, koska hän ei ole somessa.
Tulevaisuudessa &#8211; ja mikäli tulee valituksi eduskuntaan &#8211; hän ei ole luopumassa tutkijantyöstään ja kirjoittamisesta.
&#8211; Ehdottomasti jatkan kirjojen kirjoittamista. Somessa en vetelehdi sekuntiakaan.

Teemu Keskisarja: ”Luonnonsuojelu on Suomessa mahdollista ilman Brysselin byrokratiaa ja metsättömien EU-jäsenmaiden holhousta”

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra moittii Marinin hallitusta ideologisesta energia- ja ilmastopolitiikasta. &#8211; Pohjalla ei ole ollut rationaalisuus tai se, mihin taloudellisesti on varaa tai se, onko käytössä teknologioita, joita voi laajasti hyödyntää. Käytännössä on vain menty laput silmillä kohti vuotta 2035.

Energiakriisin keskellä sähköpula voi ensi talvena johtaa myös sähkökatkoihin monissa kotitalouksissa.
Vaikka akuuttien energiaongelmien taustalla onkin Venäjän Ukrainassa aloittama hyökkäyssota, suurin ongelma on epäoikeudenmukainen sähkömarkkinamalli, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra sanoo. Hän kohtasi tänään valtiovarainministeri Annika Saarikon (kesk) Politiikan toimittajien yhdistyksen väittelyssä.
&#8211; Sähkömarkkinamalli on rakennettu kannustamaan investoimaan tiettyihin uusiutuviin energialähteisiin, jotka tällä hetkellä hyötyvät korkeasta hinnasta. Sähkömarkkinamalli laskuttaa tuotantokustannuksiltaan kalleimman energiamuodon mukaan ja muut tuotteet saavat saman hinnan.
&#8211; Tuulivoimaan nojaava energiamalli on tietenkin päästötön, jos sää sattuu suosimaan. Valitettavasti, kun on pakkasta ja jos ei edes tuule, me olemme vahvasti tuontienergian varassa, pohjalle ei ole säätövoimaa, jota pitäisi olla &#8211; ja joka auttaisi tässä tilanteessa.
PS muistutti huoltovarmuudesta jo viime kaudella
Energiakriisistä selviytymiseksi perussuomalaiset on jo pitkään muun muassa esittänyt EU:n päästökauppaa väliaikaisesti keskeytettäväksi sekä vaatinut hiilivoimaloita ja turvetta käyttöön, jotta suomalaisilla olisi kohtuuhintaista energiaa.
Purra huomauttaa, että perussuomalaiset suhtautui jo edellisellä eduskuntakaudella kielteisesti hiilivoiman alasajoon ja nosti jo tuolloin esille huoltovarmuuteen, hintoihin ja katkeamattomaan sähköntuotantoon liittyviä ongelmia.
&#8211; Ei siis voida syyttää ketään siitä, että tilannetta ei nähty etukäteen. Perussuomalaisten kritiikki tiettyjä ideologisia energiapoliittisia ratkaisuja vastaan pätee edelleen. Nyt kun sähkö on kallista ja käsillä on vakava uhka sähkön riittävyydestä.
Suomalaisten pitäisi hyötyä investoinneista
Purra linjaa, että sähkömarkkinamallia tulisi kyetä muuttamaan.
&#8211; Vaikka EU:ssa on maita, joilla on suurempiakin ongelmia kuin Suomella, me kuitenkin maksamme sähköstä samansuuruista, jopa korkeampaa hintaa kuin Keski-Euroopassa, huolimatta siitä, että meidän sähkömme on 80-prosenttisesti päästötöntä. Suomalaisten pitäisikin hyötyä energiainvestoinneista ja päästöttömästä energiasta. Tällaisessa mallissa siitä ei vain voi hyötyä.
Perussuomalaiset on esittänyt yhtenä vaihtoehtona hintakaton säätämistä sähkölaskuihin.
&#8211; Muistuttaisin, että sähkömarkkinalain kirjauksen mukaan sähkön tulisi olla hinnaltaan käyttäjille kohtuullista, Purra sanoi.
Vaalien alla keskustan puheet muuttuvat
Saarikon mukaan Suomi on keskellä Putinin aloittamaa energiasotaa. Saarikko on harmissaan siitä, että Olkiluodon kolmatta ydinreaktoria ei ole vieläkään saatu käyttöön, mikä hankaloittaa sähkön saantia. Saarikko pitää valitettavana myös sitä, että Ruotsissa energiatuotanto hidastelee, koska ydinvoimaloita huolletaan.
Yllättäen Saarikko katsoo, että keskustan linja on laaja energiapaletti, johon kuuluu myös ydinvoima. Saarikko mainitsi väittelyssä myös turpeen, jota hänen mukaansa olisi tänä vuonna nostettu enemmän kuin viime vuonna. Marinin hallituksessa keskusta kuitenkin on ollut mukana nostamassa turpeen verotusta.
&#8211; Keskustan linja on vahvistaa kotimaista energiaa, Saarikko sanoi.
Purra vastasi, ettei ole kuullut aikoihin Saarikon puhuvan laajasta energiapaletista.
&#8211; Te olette punavihreässä hallituksessa tukeneet maailman kunnianhimoisinta ilmastopolitiikkaa, joka suhtautuu kielteisesti kaikkiin fossiilisiin polttoaineisiin. Käytännössä olette ajaneet turpeen alas. Suomessa romutettiin turvekoneita vielä sen jälkeen kun Venäjän hyökkäys Ukrainaan oli jo alkanut. Vasta sen jälkeen te olette ryhtyneet pakittamaan, kun perussuomalaiset on painostanut esimerkiksi kivihiilireservin käyttöönottamiseen ja siihen, että käytössä olevia tehtaita ei ajeta alas, Purra muistutti.
Metsää kaadetaan tuulivoiman tieltä
Purra huomautti Saarikolle, että Marinin hallituksen energia- ja ilmastopolitiikka on ollut ideologista.
&#8211; Pohjalla ei ole ollut rationaalisuus tai se, mihin taloudellisesti on varaa tai se, onko meillä käytössä teknologioita, joita voi laajasti hyödyntää kansalaisten ja yritysten keskuudessa. Käytännössä on vain menty laput silmillä kohti vuotta 2035, eli hiilineutraalia Suomea. Tämä on näkynyt myös teidän energiapolitiikassanne.
&#8211; Tuulivoima ei ole ongelmatonta. Metsää kaadetaan tuulivoiman rakentamisen tieltä, keskustalle metsä näyttää olevan arvotonta, kun sitä kaadetaan tuulivoiman alta ja tähän liittyy myös maanomistajan oikeudet. Puhutte tästä asiasta yllättävän vähän, Purra sanoi.
Saarikon mukaan Suomen nuorison enemmistö kantaa huolta ilmastonmuutoksesta.
&#8211; Se velvoittaa minua ja asiaan voi suhtautua järkivihreästi, Saarikko sanoi.
Purra pyysi tarkennusta järkivihreydestä.
&#8211; Oletko siis, Annika, mielestäsi järkivihreässä hallituksessa? Purra kysyi.
Saarikko sanoi, että ei tokikaan ole kaikesta samaa mieltä hallituskumppaneidensa kanssa.
&#8211; Se on tainnut käydä viime viikkoina selväksi. Mutta puolustan omaa linjaani ja keskustan järkivihreää linjaa, Saarikko sanoi.

Suomi on keskellä energiakriisiä – Riikka Purra kysyi Annika Saarikolta: ”Oletko mielestäsi mukana järkivihreässä hallituksessa?”

EU uudistaa parhaillaan metsien ilmastopolitiikkaa koskevaa lainsäädäntöä. Parlamentin ympäristövaliokunta on tällä viikolla päättänyt, että metsästä saatava puuenergia ei ole enää uusiutuvaa.

Suomen metsissä ei kasvateta erikseen energiapuuta, vaan energiaksi käytettävä puu on hakkuiden, metsänhoidon ja metsäteollisuuden sivutuotetta. Puupolttoaineiden osuus energian kokonaiskulutuksesta oli Suomessa 28 prosenttia vuonna 2020.
Jätetäänkö sivutuote mätänemään?
Kansanedustaja, maa- ja metsätalousvaliokunnan varajäsen Ari Koposen mukaan puuenergian avulla Suomi on vähentänyt huomattavasti fossiilisia tuontipolttoaineita, kuten öljyä, kivihiiltä ja maakaasua.
&#8211; Miksei jätepuusta tehty polttoaine ole EU:n mielestä uusiutuvaa? Tuleeko metsien harvennuksista syntyvä sivutuote jatkossa jättää tienvarsiin mätänemään? ihmettelee Koponen.
&#8211; Kaiken lisäksi kotimainen puuenergia luo myös työtä ja verotuloja sekä parantaa energiantuotannon huoltovarmuutta. EU:n toiminta alkaa vaikuttamaan hyvin tavoitteelliselta Pohjoismaiden talouden ja kilpailukyvyn alasajolta.
Yliopiston innovaatio ei kelpaa
Suomen osalta tämä tarkoittaisi noin 20TWh poistumista uusiutuvasta fossiiliseksi, kun metsähaketta ei enää katsottaisi uusiutuvaksi. Määrä olisi suurempi kuin yli kahden Loviisan ydinvoimalaitoksen vuotuinen energiantuotantomäärä, uutisoi MTK.
Samaan aikaan Lappeenrannan-Lahden teknillisen yliopiston tutkijat ovat kehittäneet uuden menetelmän, jolla jätepuu voidaan muuntaa polttonesteeksi erittäin vähäpäästöisesti ja edullisesti.
&#8211; Onko tosiaan niin, että EU:n ansiosta tulevaisuudessa tätäkään innovaatiota ei voida enää pitää uusiutuva polttoaineena? Koponen kysyy.

Miksei jätepuusta tehty polttoaine ole EU:n mielestä uusiutuvaa?

Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta sai keskiviikkona valmiiksi mietintönsä valtion metsien avohakkuita koskeneesta kansalaisaloitteesta. Kansalaisaloitteen tavoitteena oli muun muassa pääsääntöisesti kieltää valtion omistamien metsien avohakkuut. Perussuomalaisten valiokuntaryhmä ja koko muukin valiokunta oli yksimielinen siitä, että avohakkuiden lopettaminen valtion mailla ei ole perusteltua.

&#8211; Tulimme valiokunnassa yksimieliseen lopputulokseen, sillä valtion met­sät muodostavat merkittävän osan suomalaisesta kansallisvarallisuudesta ja on varmistettava, että maamme metsäteollisuus saa riittävästi puutavaraa käyttöönsä, valiokuntaryhmä katsoo.
&#8211; Jos kyseinen avohakkuukielto tulisi voimaan valtion omistamille metsämaille, se vaikuttaisi heti metsäteollisuuden kilpailukykyyn heikentävästi. Puolustimme suomalaista teollisuutta valiokunnassa. Erilaisia toimintamalleja metsän kasvatuksessa on syytä käyttää tulevaisuudessa, myös jatkuvapeitteistä. Valiokunnan mietinnönkin mukaan asiaa tullaan seuraamaan, sanoo maa- ja metsätalousvaliokunnan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaa.
Suomen metsät kasvavat nopeammin kuin niitä hakataan
Perussuomalaiset valiokunnan jäsenet muistuttavat, että aloitteessa esitettyä jatkuvapeitteistä metsänkasvatusta ei Suomessa ole laajamittaisesti harjoitettu yli 60 vuo­teen, eikä sitä ole myöskään tutkittu yhtä paljon kuin valtamenetelmänä harjoitettavaa jaksollista kasvatusta.
&#8211; On muistettava, että avohakkuita tehdään maassamme suhteellisen vähän. Suomen metsät kasvavat nopeammin kuin niitä hakataan. Olisi järjetöntä kategorisesti kieltää yhtä uudistushakkuutapaa, jolle on sillekin paikkansa, huomauttaa valiokunnan jäsen Jenna Simula.
&#8211; Tämänkään johdosta suoranaiseen avohakkukieltoon valtion mailla ei tule mennä tai ryhtyä, lausuvat puolestaan perussuomalaisten kansanedustajat, valiokunnan jäsen Mikko Lundén ja varajäsen Ari Koponen.
Perussuomalaiset nostavat suomalaisen tuotannon etusijalle
Perussuomalaisten mukaan hallitus ja EU ovat kuitenkin heikentäneet metsäteollisuuden kilpailukykyä kuuntelematta suomalaisen metsäsektorin tarpeita. Perussuomalaiset nostavat suomalaisen työn ja tuotannon etusijalle.
&#8211; Teollisuus tarvitsee koulutettua työvoimaa, edullista energiaa ja tasaista puuvirtaa sekä teollisuuden tarpeita kunnioittavia ympäristösäännöksiä. On kuitenkin hyvä, että erilaisista metsänkäsittelymenetelmistä ja niiden merkityksestä käydään avointa keskustelua, toteaa Elomaa lopuksi.
&nbsp;

Maa- ja metsätalousvaliokunnan perussuomalaiset: Avohakkuukielto vaikuttaisi heikentävästi metsäteollisuuden kilpailukykyyn

Maapallolla on meneillään jo kuudes tunnettu sukupuuttoaalto. Aikaisemmin syynä ovat olleet luonnonkatastrofit, kuten tulivuorenpurkaukset, mutta nyt syypää on usein ihminen, ylenpalttinen väestönkasvu, ahneus ja jatkuvan taloudellisen kasvun tavoittelu. Europarlamentaarikko Teuvo Hakkaraisen (ps./ID-ryhmä) mielestä eliölajien menettämiseen ei meillä olisi varaa, mutta Suomen talousmetsien siirtäminen suojelukohteiksi ei pelasta uhanalaisia lajeja.

Menetettyjä lajeja ei saada takaisin, mutta elämä luonnossa ei pysähdy: luonto korjaa ja täyttää ekologisia lokeroita ihmeellisellä tarmokkuudella. Eniten eläinlajeja häviää siellä, missä lajikirjokin on suurin, eli trooppisilla ja subtrooppisilla alueilla. Siellä väestöä on eniten ja väestönkasvu suurinta. 
&#8211; Näillä alueilla ihmiset ovat valtaosin köyhiä, mutta tavoittelevat kehittyneiden maiden elintasoa. Luontaisia biotooppeja – pääosin erilaisia metsiä – raivataan yhä viljelyyn ja laidunmaaksi. Tästä tulee käsitys, että erityisesti metsälajit ovat uhanalaisia. Pohjoinen havumetsä on hyvin säilynyt elinympäristö, jossa asutus on harvaa ja metsien käyttö kohtuullista, sanoo Teuvo Hakkarainen.
Puolet Euroopan suojellusta metsästä on Suomessa
Suomessa talousmetsissä vallitsee lajien runsaus. Kaikki kasvatettavat puulajit ovat kotoisia puita. Kun Suomessa istutetaan vuosittain 150 miljoonaa puuta, niin kolme neljäsosaa talousmetsien puista on luontaisia. Etelä- ja keskieurooppalaiset ovat maailman kansoista ensimmäisinä tuhonneet metsänsä jo 2 000-3 000 vuotta sitten laiduntamalla ja peltoja raivaamalla. Samoilta alueilta tulee nyt vaatimuksia pohjoisen metsäkansoille ja peltoa raivaaville kehittyville maille.
&#8211; Uhanalaiset lajit eivät turvaudu siirtämällä talousmetsiä suojeluun. Suomen metsistä on tiukasti suojeltua suurempi osa kuin missään läntisessä maassa, ja puolet koko Euroopan suojellusta metsästä on Suomessa. Uhanalaiset metsälajit esiintyvät uhanalaisissa ympäristöissä, jotka on kaikki jo suojeltu metsälain, ympäristönsuojelulain tai suojeluohjelmien kautta. Lisäsuojelu ei juuri lisää uhanalaisten lajien selviytymisen mahdollisuuksia, Hakkarainen kertoo.
Yksityisomisteisesta metsästä hyötyy myös luonto
Suojeltu metsä tuhoutuu aina ennemmin tai myöhemmin joko myrskyn, tuholaisten tai metsäpalon kautta. Luonto uudistaa metsän kuten taitava metsänhoitaja. Talousmetsä sertifiointeineen on onnistunut poistamaan lukuisia lajeja pois uhanalaisten lajien listoilta. Tekopökkelöt, säästöpuut ja sopiva monimuotoisuus ovat talousmetsän arkipäivää, joka unohtuu suojelukiihkossa.
&#8211; Siellä, missä metsästä ei ole omistajalleen taloudellista hyötyä, sitä haaskataan ja tuhotaan. Yksityisomisteinen metsä tuottaa hyötyä, ja se kannattaa pitää metsänä – ja siitä hyötyy myös luonto.
Euroopan parlamentti äänesti biodiversiteettimietinnöstä. Perussuomalaiset eivät hyväksy EU:n puuttumista metsätalouteen eivätkä pakkosuojelun lisäämistä talousmetsiin. ENVI-valiokunnan äänestyksessä sosialistien César Luenan (S&amp;D) esitystä kannatti 62 edustajaa äänestykseen osallistuneista 78:sta.
&nbsp;

Hakkarainen biodiversiteettimietinnöstä: Talousmetsien pakkosuojelu ei lisää uhanalaisten lajien selviämismahdollisuuksia

Perussuomalaisten kansanedustaja Minna Reijonen on tehnyt kirjallisen kysymyksen, jossa kysyy, kuinka aiotaan varmistaa suomalaisten metsien säilyminen pääasiassa suomalaisessa omistuksessa ja huolehtia siitä, etteivät ulkomaiset sijoitusyhtiöt ole verotuksellisesti puunmyynnin osalta jopa paremmassa asemassa kuin yksityinen, metsästään tunnollisesti huolehtiva metsänomistaja.

Suomen metsistä iso osa on yksityisten omistuksessa. Myös valtio ja kunnat omistavat metsää. Yhä suurempi osa metsistä on kuitenkin yhtiöiden omistuksessa.
&#8211; Viime aikoina metsätiloja on siirtynyt runsaasti ulkomaisten yhtiöiden omistukseen. Tästä kehityksestä on syytä olla huolissaan. Miten tämä kehitys vaikuttaa kymmenen tai kahdenkymmenen vuoden kuluttua? kysyy Minna Reijonen.
Verotus kohtelee huonommin yksityistä omistajaa
Verotus puunmyynnin osalta on erilainen ja kohtelee huonommin yksityistä metsänomistajaa kuin yhtiöitä.
&#8211; Jo lokakuussa 2019 Yle uutisoi ”kasvottomista sijoittajista&#8221;, sanoo Reijonen.
Yhteisövero on huomattavasti pienempi kuin yksityisen maksama vero puukaupoista. Ylen uutisoi lokakuussa 2019 yhteisöveron olevan 20 prosenttia, kun taas vastaavasti yksityiset omistajat maksavat veroa puukaupoista 30 tai 34 prosenttia.
&nbsp;

Reijonen: Myydäänkö suomalaiset metsät ulkomaisille yrityksille?

Europarlamentaarikko Teuvo Hakkarainen on jättänyt Euroopan komissiolle vastattavaksi kirjallisen kysymyksen lyijyhaulien korvaamisen mukanaan tuomista ongelmista metsä- ja sahateollisuudelle.

Ainoa edullinen vaihtoehto lyijylle on teräshaulit, joita päätyy ammunnoissa väistämättä myös puiden runkoihin. Tästä seuraa puutavaran hylkäämistä jalostusteollisuudessa viimeistään sahalla, joita Teuvo Hakkarainen itsekin ammatillisesti edustaa.
Ministeri vakuutteli muuta
Lyijyhaulikielto kosteikoilla sinetöitiin viime viikolla, kun myös jäsenmaat EU:n neuvostossa äänestivät kiellon puolesta. Myös Suomi kannatti kieltoa neuvostossa, vaikka ministeri Jari Leppä (kesk.) vakuutteli kansalle vielä viikkoa ennen äänestystä, että ”Suomi vaikuttaa loppuun asti”.
&#8211; Kylläpä vaikuttikin, mutta kiellon puolesta! Euroopan parlamentissa asetusta vastustanut Hakkarainen tuhahtaa.
Suomi torpparin asemassa
Hakkarainen herättelee kysymyksellään komissiota lyijykiellon kokonaisvaikutuksiin.
&#8211; Teräshauleja käyttämällä joutuu arvokasta tukkipuuta haaskuuseen, Hakkarainen kertoo viitaten EU:n omaan tavoitteeseen välttää tukkipuun joutumista polttolaitoksille.
&#8211; Me Suomessa tiesimme tämänkin ongelman ennakkoon, mutta komissio kuuntelee vain omia asiantuntijoitaan. EU:ssa olemme pelkän torpparin asemassa.