Perussuomalainen 1/2024

Suora lähetys lauantaina kello 10.00 alkaen: Riikka Purran puhuu puoluevaltuustossa

Trump voitti, mutta miksi? Laura Huhtasaari ja Mikael Lith analysoivat (video)

Onni Rostilan kolumni: Trump teki sen taas

Kansalaisaloite termien “isä” ja “äiti” palauttamisesta lainsäädäntöön saapui eduskuntaan – kansanedustaja Jaana Strandman: Pidetään isät isinä ja äidit äiteinä

Bergbom: Suomen puolustus edellyttää vahvaa valtiontaloutta

Sveitsissä astuu voimaan burkakielto – kiellon rikkomisesta jopa tuhannen frangin sakko

Sisäministeriksi palaavalle Mari Rantaselle tulvii tukea ja viestejä kansalta – ”Jokaisen viestin olen lukenut ja tallettanut ne sydämeen”

Kaisa Garedew: “Sanoja vaihtamalla ei voida selittää pois biologisia tosiasioita”

Opposition kasvukysymykset kumisivat tyhjyyttään – Purra: Säästötoimien peruuttaminen ei ole kasvutoimi

Suomen Perustan toiminnanjohtaja: Suomella pitäisi olla täysi oikeus päättää, ketä ottaa maahan asumaan

Halla-aho tylyttää liberaalia wokemediaa  – “Trumpin voitto on työväenluokan kapina”

HS, IS, Aamulehti päiväkausia poissa Twitteristä

Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta

Selitykset alkavat Donald Trumpin ja republikaanien marssiessa kohti vaalivoittoa

Museovirasto sulki suositut museokohteet reaktiona hallituksen leikkauspäätökseen – Louhisaaren kartanon omistaja Taito Ylhäinen: ”Pelkkää vedätystä”

Rocklegenda USA:n vaaleista: Faneilleen äänestysohjeita jakavat muusikot käyttävät vaikutusvaltaansa väärin – ”Se ei edusta vapautta”

Iranin islamistinen hallinto pidätti yliopisto-opiskelijan – nuori nainen vastusti siveyspoliisin voimakeinoja riisuutumalla

Yrittäjät ovat erittäin pettyneitä Helsingin päättäjien viherkokeiluihin – ydinkeskusta näivettyy ja yritykset kärsivät

Menokehys

Hallituspuolueet ovat yksimielisiä valtiontalouden remonttitarpeista ja esitetyt luvut ovat suuria. Mutta säästää pitää ja lisätuloja hankkia, jos Suomi aikoo pysyä poissa EU:n tarkkailuluokalta. Bruttokansantuote ei ole kasvanut 15 vuoteen ja rakenteelliset uudistukset ovat jääneet tekemättä. Niiden aika on viimeistään nyt.

&#8211; Tosiaan nämä luvut ovat todella isoja, kun puhutaan miljardeista ja silloinhan on kyse tuhansista miljoonista. Joskus vuosia sitten olisi tehnyt ihan pahaa, kun ajattelee, missä alijäämissä pyörimme nyt, <a href="https://areena.yle.fi/1-66757560">kuvaili </a>valtiontalouden tilaa PS:n kansanedustaja Sakari Puisto Ylen aamussa keskiviikkona.
&#8211; Puolitoista miljardia on se vuodelle 2025 sidottu tavoite nyt ja siihen tulee vielä näillä näkymin se puolitoista miljardia lisää vuoteen 2027, Puisto tarkensi esillä olleita valtiontalouden lisäsäästötarpeita.
Työryhmältä ehdotukset kehysriiheen
Poliittisia ratkaisuja hahmotteleva hallituksen työryhmä aloitti tiistaina ja ehdotukset on tarkoitus tuoda kehysriiheen myöhemmin keväällä. Menokehyksissä pitää pysyä, se ainakin on selvää. Puolustuksesta sekä T&amp;K-menoista ei tingitä.
Sopeutukset eli kansankielellä leikkaukset ovat siis puolitoista miljardia euroa ensi vuodeksi ja lisää tulojakin eli käytännössä verotettavaa pitäisi kaivaa jostakin.
Esillä ovat tiettävästi olleet ainakin arvonlisäveron alennettujen verokantojen nosto ja puoltatoista miljoonaa kansalaista kuohuttava mahdollinen eläkeindeksin leikkaus.
Velkaantuminen hallintaan
Puisto huomautti, että Suomen BKT ei ole kasvanut reaalisesti oikeastaan ollenkaan yli viiteentoista vuoteen ja että monet rakenneuudistukset ovat jääneet tekemättä.
&#8211; Olisi äärimmäisen nolo asia, jos joudumme EU:n tarkkailuluokalle varsinkin sen jälkeen, kun olemme olleet näissä erilaisissa konservatiivista finanssipolitiikkaa ajavissa ryhmittymissä Euroopassa ja profiloiduttu näin. Kroonisten alijäämien ongelma ja velkaantuminen pitää hoitaa.
&#8211; Näkisin niin, että ilman tätä konservatiivista keskustaoikeistolaista hallitusta meiltä puuttuisi kokonaan näkymä siitä, miten velkaantuminen saataisiin hallintaan, Puisto sanoi.

Sakari Puisto Ylen aamussa: ”Kroonisten alijäämien ongelma ja velkaantuminen pitää hoitaa – olisi äärimmäisen noloa joutua EU:n tarkkailuluokalle”

Suomen Pankissa pitkän uran tehnyt VTT Heikki Koskenkylä puntaroi valtion menokehyssäännön tarpeellisuutta eilen Kauppalehdessä <a href="https://www.kauppalehti.fi/uutiset/menokehyksia-tarvitaan-jotta-talouspolitiikka-on-uskottavaa/04c0246a-dd41-4c43-b801-005b2caad8ee">haastatellun</a> talousprofessori Mikko Puhakan teesien pohjalta. 

Valtiontalouden menokehyssääntö vähentää epävarmuutta, sitoo hallituksen käsiä, pienentää holtittoman finanssipolitiikan todennäköisyyttä ja pitää julkisen talouden kurissa. Jos hallitus poikkeaa kehyksestä, sen uskottavuus horjuu ja luottamus murenee. Näin toteaa taloustieteen professori Mikko Puhakka Oulun yliopistosta Kauppalehden debatti palstalla 10.1.20212.
Valtiontalouden menokehyksistä oli viime syksynä vilkasta keskustelua. Tämä johtui osin koronan aiheuttamasta julkisten menojen kasvusta, jolloin hallituskauden alussa päätetty menokehys ylitettiin. Syksyllä selvisi, että menokehys tullaan ylittämään myös tänä ja ensi vuonna. Koko hallituskaudella valtion velka kasvaa kymmeniä miljardeja.
Loppusyksystä keskustelu menokehyksistä kiihtyi entisestään, kun pääministeri Sanna Marin esitti, että menokehyksen sääntöä tulisi joustavoittaa. Tämä voitaisiin tehdä niin, että ns. vihreät investoinnit jätettäisiin menokehyksestä pois. Vihreät ja vasemmistoliitto kannattivat ehdotusta heti. Perussuomalaiset ja kokoomus vastustivat ehdotusta. Sen arvioitiin johtavan holtittomaan finanssipolitiikkaan ja valtion velkaantumisen kasvuun.
Menokehyksiä alettiin laatia Suomessa jo vuonna 2003. Perusteluna oli se, että julkisten menojen taso voidaan ennustaa tarkemmin kuin julkiset tulot eli pääasiassa verotulot. Verojen kertyminen riippuu olennaisesti talouden kehityksestä. Menojen kehitys riippuu pääosin päätöksistä. Kehyspäätökset sitovat hallituksen toimintaa. Valtion menoista noin 80 prosenttia kuuluu kehykseen. Kehyksen ulkopuolisia menoja ovat jotkin suhdanneluontoiset menot ja valtion velan korkomenot.
Menokehyssääntö on ollut selkeä tapa tuoda finanssipolitiikkaan kurinalaisuutta ja uskottavuutta. Professori Puhakka pitää tiukkaa menokehystä erittäin tarpeellisena. Menokehys on ollut erinomainen keksintö, jota Kansainvälinen valuuttarahasto IMF on kehunut. Puhakan mukaan säännön rikkominen musertaa menokehyksen uskottavuutta ja käyttökelpoisuutta. Menokehyksen sääntöä tulisi kuitenkin kehittää, koska siinä on vuotokohtia. Suomessa on hämmästyttävän suuri määrä erilaisia verotukia. Valtion taloudellisen tutkimuslaitoksen VATT:n mukaan Suomessa on lähes 100 erilaista verotukea. Verotuet ovat alennettuja verokantoja tai monenlaisia verovähennyksiä. Ne aiheuttavat merkittävän verotulojen vähennyksen, jonka on arvioitu olevan jopa noin 20 miljardia euroa vuodessa.
Verotuet vähentävät verotuloja, joten niillä on valtiontalouden alijäämää lisäävä vaikutus kuten julkisten menojen kasvulla. Mikko Puhakka arvioi, että suurimmasta osasta verotukia tulisikin päästä eroon.
Pääministeri Marinin ehdotus valtion menokehyksen säännön joustavoittamisesta on huonosti harkittu ja suorastaan vaarallinen. On täysin odotettua, että vihreät ja vasemmistoliitto sitä kannattavat voimakkaasti. Suomen julkinen talous on ollut jo yli 10 vuotta alijäämäinen ja velka-aste kasvussa. Ruotsilla ja Tanskalla on ollut budjetin ylijäämä samaan aikaan ja velka-aste paljon alempi kuin Suomella. Hallituksen pitäisikin hakea mallia näistä maista eikä suunnitella julkisten menojen lisäyksen helpottamista.

Marinin hallitus tuhlaisi mielellään, mutta menokehyksiä ei ole tehty turhan tähden – talousoppineet varoittavat holtittomuudesta

Menokehys

Sakari Puisto Ylen aamussa: ”Kroonisten alijäämien ongelma ja velkaantuminen pitää hoitaa – olisi äärimmäisen noloa joutua EU:n tarkkailuluokalle”

Marinin hallitus tuhlaisi mielellään, mutta menokehyksiä ei ole tehty turhan tähden – talousoppineet varoittavat holtittomuudesta

Uusimmat

Suora lähetys lauantaina kello 10.00 alkaen: Riikka Purran puhuu puoluevaltuustossa

Trump voitti, mutta miksi? Laura Huhtasaari ja Mikael Lith analysoivat (video)

Onni Rostilan kolumni: Trump teki sen taas

Kansalaisaloite termien “isä” ja “äiti” palauttamisesta lainsäädäntöön saapui eduskuntaan – kansanedustaja Jaana Strandman: Pidetään isät isinä ja äidit äiteinä

Bergbom: Suomen puolustus edellyttää vahvaa valtiontaloutta

Sveitsissä astuu voimaan burkakielto – kiellon rikkomisesta jopa tuhannen frangin sakko

Sisäministeriksi palaavalle Mari Rantaselle tulvii tukea ja viestejä kansalta – ”Jokaisen viestin olen lukenut ja tallettanut ne sydämeen”

Kaisa Garedew: “Sanoja vaihtamalla ei voida selittää pois biologisia tosiasioita”

Opposition kasvukysymykset kumisivat tyhjyyttään – Purra: Säästötoimien peruuttaminen ei ole kasvutoimi

Suomen Perustan toiminnanjohtaja: Suomella pitäisi olla täysi oikeus päättää, ketä ottaa maahan asumaan

Viikon suosituimmat

Halla-aho tylyttää liberaalia wokemediaa – “Trumpin voitto on työväenluokan kapina”

HS, IS, Aamulehti päiväkausia poissa Twitteristä

Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta

Selitykset alkavat Donald Trumpin ja republikaanien marssiessa kohti vaalivoittoa

Museovirasto sulki suositut museokohteet reaktiona hallituksen leikkauspäätökseen – Louhisaaren kartanon omistaja Taito Ylhäinen: ”Pelkkää vedätystä”

Sveitsissä astuu voimaan burkakielto – kiellon rikkomisesta jopa tuhannen frangin sakko

Rocklegenda USA:n vaaleista: Faneilleen äänestysohjeita jakavat muusikot käyttävät vaikutusvaltaansa väärin – ”Se ei edusta vapautta”

Iranin islamistinen hallinto pidätti yliopisto-opiskelijan – nuori nainen vastusti siveyspoliisin voimakeinoja riisuutumalla

Kaisa Garedew: “Sanoja vaihtamalla ei voida selittää pois biologisia tosiasioita”

Yrittäjät ovat erittäin pettyneitä Helsingin päättäjien viherkokeiluihin – ydinkeskusta näivettyy ja yritykset kärsivät

Toimitus suosittelee

Päätoimittajalta: Elokapina on radikalisoituneen median ikioma luomus

Miko Bergbom ja Niko Ohvo: Etelärantaa ja Hakaniemeä yhdistää rakkaus halpatyövoimaa kohtaan

Suomessa vieraillut brittiprofessori: woke-eliitti ja siihen kuuluva media ovat radikalisoituneet voimakkaasti, ja seuraus on karu: he ovat kyvyttömiä enää ymmärtämään tavallisia ihmisiä

Väestö muuttuu, ongelmat kasaantuvat – Riikka Purra ja Mari Rantanen suuressa maahanmuuttokeskustelussa keskiviikkona (suora lähetys)

Korporaatiomaailma löi jarrut wokelle – identiteettipolitiikka katosi kymmenien suuryritysten vuosikertomuksista

Perussuomalainen 1/2024