Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso Ruotsissa: Liika älylaitteiden käyttö heikentää lasten hyvinvointia

Garedewilta toimenpidealoite nuoren määritelmän kaventamiseksi nuorisolaissa: 10-vuotiaat ja 29-vuotiaat eivät kuulu samoihin nuorteniltoihin

Etelä-Amerikan Elon Musk ei kuvia kumarra – aikoo laittaa Argentiinan talouden paraatikuntoon vaikka väkisin

Merituulivoiman rakentamisesta kannattamatonta –  kohoavat kustannukset, lisääntynyt kilpailu ja inflaatio syövät katteet

Merkittäviä verohyvityksiä suurille teollisille investoinneille – valtiovarainministeri Purra: ”Hallitus tukee suomalaista työtä ja teollisuutta”

Media jatkaa Trumpin demonisointia toisen salamurhayrityksen jälkeenkin – Trump: “En luovuta ikinä!”

Keskisuomalaisen päätoimittaja Yle-pomo Riikka Räisäsestä: Näillä näytöillä joku muu päätoimittaja olisi jo eronnut

Aamulehden ex-päätoimittaja: Ylen piikkiin rakastajansa kanssa matkustanut uutispomo Riikka Räisänen pitäisi siirtää syrjään

Poliisi nappasi Helsingin yliopiston kunniatohtorin kiinni kahdesti – ensin Kööpenhaminassa, sitten Tukholmassa

Halla-aho: Arvelen, että moni muukin kuin persukansa alkaa ymmärtää Ylen prioriteetteja – ”Leikkausvaraa riittää myös tulevaisuudessa”

Antikainen: Yle on väärässä – uutiset somaliaksi ja arabiaksi eivät auta sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan

Matti Apunen

Yleisradion johdon harkitsemattomat ulostulot paljastavat, ettei yhtiössä ole sisäistetty hyvän halinnon periaatteita. Yle kamppailee poikkeuksellisella tavalla Suomea laajalti koskettavaa kulukuuria vastaan ja valjastaa oman ajankohtaisohjelmansa oman rahoituksensa lobbaamiseen. 

Organisaatioissa hallituksen tehtävänä on valvoa toimivaa johtoa. Erityisesti yritysmaailmassa, jossa hallitus edustaa ennen kaikkea osakkeenomistajia, hallitukselta edellytetään strategisen tuen lisäksi kykyä suhtautua toimivaan johtoon kriittisesti. Toisin sanoen, hallituksen tehtävänä on laittaa toimitusjohtaja tilivelvolliseksi osakkeenomistajille – ei toisinpäin. Jos hallituksen puheenjohtaja tai muut jäsenet &#8220;kovistelevat&#8221; jollekin, kohteena ei suinkaan ole yksittäinen omistaja, vaan pikemminkin toimitusjohtaja.
Julkisella sektorilla nk. hyvä hallintotapa voi puolestaan saada eriskummallisia piirteitä. Yleisradion kohdalla roolit ovat menneet sekaisin. Ylestä näyttää tulleen poliittinen toimija, jossa sen hallitus ja johto ovat liittoutuneet yhteisen poliittisen agendan taakse varsinaisia kansan valitsemia poliittisia päättäjiä vastaan. Suomeksi sanottuna Ylen hallituksesta on tullut suuremman Ylen budjetin lobbari – aikana, jolloin Suomen julkinen talous on kroonisesti alijäämäinen, ja budjettia pyritään tasapainottamaan sekä leikkauksilla että veronkorotuksilla.
Viime kuussa uutisoitiin, että Ylen hallituksen puheenjohtaja Matti Apunen oli <a href="https://www.suomenuutiset.fi/mita-ihmetta-ylen-korkein-johto-torjuu-leikkauksia-myllypuheluilla-keskustakansanedustaja-sain-tanaan-illalla-yhden-poliittisen-urani-oudoimmista-puheluista/">soittanut</a> keskustan kansanedustaja Pekka Aittakummulle ja käyttäytynyt omituisesti. Aittakumpu <a href="https://twitter.com/PAittakumpu/status/1789019391159361627">kertoi</a>, että puhelussaan Apunen oli syyttänyt häntä Ylen ja tämän henkilökunnan halveksimisesta. Syynä oli se, että Aittakumpu oli &#8220;aplodeerannut&#8221; valtiovarainministeri Riikka Purran X-päivitykselle ja kehottanut leikkaamaan Ylen budjetista. Purra <a href="https://x.com/ir_rkp/status/1788786235940495428">oli huomauttanut</a>, että Ylen laitaoikeistosta kertovassa sarjassa &#8220;uhkaavaan&#8221; poliittiseen kategoriaan pääsi jo näkemyksellä, jonka mukaan mies ei voisi synnyttää.
Apunen <a href="https://www.suomenuutiset.fi/painostustapauksesta-uutta-tietoa-matti-apunen-on-kovistellut-myos-kansanedustajaa-joka-kuuluu-ylen-rahoitusta-arvioivaan-tyoryhmaan/">oli kovistellut</a> myös Ylen rahoitusta arvioivaan työryhmään kuuluvaa perussuomalaisten kansanedustaja Joakim Vigeliusta. Aittakummun tapauksen noustua esille mediassa Vigelius kertoi Apusen yrittäneen kuulustella häntä edellisenä syksynä perussuomalaisten &#8220;Yle-vihamielisyydestä&#8221;. Lisäksi Apunen oli arvostellut Yle-leikkausten suuruutta.
Viime talvena presidentinvaalien alla Apunen <a href="https://yle.fi/aihe/a/20-10006086">laati</a> Ylen suulla vastineen perussuomalaisten presidentinvaaliehdokas Jussi Halla-ahon Yleä koskeville kommenteille. Halla-aho oli kannattanut Ylen budjetin leikkauksia ja vihjannut mediatalon olevan vasemmiston äänitorvi. Apunen esitti loukkaantuneensa ikään kuin Ylen henkilökunnan puolesta.
Halla-ahon kommentit olivat Ylen hallituksen puheenjohtajalle pelkkä keppihevonen avautua perussuomalaisista yleisellä tasolla. Julistuksessaan Apunen nimittäin syytti yleisesti perussuomalaisia siitä, etteivät he olisi missään vaiheessa esittäneet &#8220;toiminnallista analyysiä&#8221; siitä, mihin vaatimukset Ylen budjetin leikkaamisesta perustuivat.
Ylen hallituksen puheenjohtajan paimenkirjeessä presidentinvaalien alla oli muitakin kuin vaalivaikuttamisen piirteitä. Se oli myös malliesimerkki pyrkimyksestä siirtää maalitolppia talouspoliittisessa keskustelussa. Jos menokuria ajava hallitus ei myönnä Ylelle erityistä suojaa leikkauksilta, Ylen hallituksen ja toimivan johdon on turha vedota Yle-kohtaiseen ”toiminnalliseen analyysiin”. Suomen kansa ja hallitus eivät ole Ylen alaisia, vaan toisin päin.
Valtion mediatalon roolina on pikemminkin mahdollisen säästöpolitiikan jalkauttaminen tavalla, joka keskittyy ydintehtävien priorisointiin &#8211; olettaen, että Ylen johto sentään tietää ydintehtävänsä ja jonkinlaiset prioriteetit.
Jos ei tiedä, näiden selventäminen olisi tavanomaisen yhtiön tapauksessa asialistan kärjessä.
<h4>Kilpailua viihdepuolella kaupallisten kanssa</h4>
Apunen näyttää suhtautuvan valtion byrokratiaan kuin se olisi bisnestä. Edellä mainitussa myllykirjeessään hän muistutti, että menojaan supistavilla yrityksillä on tapana analysoida toiminnan eri osa-alueiden &#8220;kilpailukykyisyyttä&#8221;. Jo kaksi vuotta aikaisemmin Apunen <a href="https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/ee75f084-de71-4ac6-b903-46b8e45e7a5e">kertoi</a> näkevänsä Ylen kilpailullisena toimijana suuremmilla markkinoilla.
Iltalehti kysyi Apuselta perusteluja toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttilan 327 000 euron vuosipalkalle ja erityisesti 34 200 euron ylimääräiselle bonukselle. Apunen vetosi siihen, että Ylen suurena haasteena olisi kilpailla ihmisten ajankäytöstä kansainvälisten viihdejättien kanssa.
Siinä, missä satojentuhansien eurojen vuosipalkkaa nostavat yritysjohtajat joutuvat hankkimaan tulospalkkionsa ja organisaatioidensa rahoituksen pärjäämällä kilpailullisilta markkinoilta, Ylen &#8220;liikevaihto&#8221; on puolestaan turvattu erillisellä Yle-verolla. Yle-veroa maksetaan riippumatta siitä, miten paljon Ylen tarjonta maistuu yksittäiselle kansalaiselle.
Jos Yleä kerran pitäisi tarkastella bisneksenä, niin ratkaisevin tekijä Ylen &#8220;liikevaihdolle&#8221; olisi tässä tapauksessa markkinoiden sijaan valtakunnan politiikka. Tästä syystä onkin ironista ja kierolla tavalla ymmärrettävää, että Yleisradion johdon intresseissä on vaikuttaa poliittiseen mielipideilmastoon. Siitä näyttää muodostuneen Ylen johdon epäpyhä ydintehtävä. Yle tukee varauksetta poliittisia liikkeitä, jotka suhtautuvat velkarahan runsaaseen käyttöön sallivasti.
<h4>Kirittäjä vai markkinahäirikkö?</h4>
Viikko takaperin Ylen hallituksen jäsen Mikko Alatalo ja entinen jäsen Lauri Kontro <a href="https://suomenkuvalehti.fi/mielipide/julkinen-palvelu-ja-yksityinen-media-tarvitsevat-toisiaan/?shared=1290905-b182e255-1">lobbasivat</a> Suomen Kuvalehden mielipidetekstissä Ylen suurta roolia ikään kuin kotimaisen median taisteluparina kansainvälisiä mediajättejä vastaan. Ylen hallituspalkkioita nauttivan Alatalon johdolla valtion mediaorganisaatiota ylistettiin yksipuolisesti yksityisen median &#8220;kirittäjänä&#8221;. Puheenvuoro sivuutti kaiken viime vuosina esitetyn kritiikin Ylestä markkinahäirikkönä, joka ajaa yksityisiä mediatoimijoita ahtaammalle.
Ylen poliittinen hivutus sai uusia muotoja lauantaina, kun Ylä-Anttila <a href="https://yle.fi/a/74-20091660">vieraili</a> Ylen Ykkösaamussa. Hän kommentoi hallituksen aikeita leikata Ylen budjettia noin neljänneksellä, 120-140 miljoonaa euroa. Ylä-Anttila maalaili uhkakuvia leikkauspolitiikan vaikutuksista käyttämällä esimerkkejä ohjelmatarjonnan suosituimmasta päästä: MM-hiihto, draamatuotanto, Euroviisut ja kotimainen elokuvatuotanto.
<a href="https://www.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2024/06/yle_areena.png"><img loading="lazy" decoding="async" class="alignnone size-full wp-image-117522" src="https://www.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2024/06/yle_areena.png" alt="" width="1727" height="964" srcset="https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2024/06/yle_areena.png 1727w, https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2024/06/yle_areena-300x167.png 300w, https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2024/06/yle_areena-1024x572.png 1024w, https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2024/06/yle_areena-768x429.png 768w, https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2024/06/yle_areena-70x40.png 70w, https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2024/06/yle_areena-1536x857.png 1536w, https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2024/06/yle_areena-100x56.png 100w, https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2024/06/yle_areena-60x33.png 60w" sizes="(max-width: 1727px) 100vw, 1727px" /></a>
Merja Ylä-Anttila (vasemmalla) Ykkösaamussa 1.6.2024 Seija Vaaherkummun haastateltavana. 
Merja Ylä-Anttilan vierailu Ykkösaamussa voidaan tulkita Ylen vetoomukseksi leikkauksia vastaan. Ajankohtaisohjelman kokonaisen 40-minuuttisen jakson valjastaminen tällaiseen toimintaan on vähintäänkin kyseenalaista.
Ylen <a href="https://yle.fi/aihe/s/ylen-ots">ohjelmatoiminan ja sisältöjen eettiset ohjeet</a> kieltävät omien etujen ajamisen: &#8220;Emme käytä Ylen ohjelmia ja sisältöjä omien etujemme [..] ajamiseen&#8221;, &#8220;Emme ohjelman- ja sisältöjen teossa hanki, vastaanota tai vaadi itsellemme hyötyä&#8221;. 
Lisäksi Journalistin ohjeiden neljännen kohdan mukaan &#8220;Journalisti ei saa käyttää asemaansa väärin. Hänen ei pidä käsitellä aiheita, joihin liittyy henkilökohtaisen hyötymisen mahdollisuus eikä vaatia tai vastaanottaa etuja, jotka voivat vaarantaa riippumattomuuden tai ammattietiikan.&#8221;
Epäselvää toisaalta on, onko Ykkösaamun haastattelussa enää lainkaan kyse journalismista. Yleisradion toimitusjohtaja Ylä-Anttila on ohjelmaa juontavaan Seija Vaaherkumpuun nähden selvässä valta-asemassa. Lisäksi on ilmeistä, että koko johto hallitusta myöden on siilipuolustuksessa säästöjä vastaan. Vaaherkummun mahdollisuudet kriittiseen journalismiin ovat olemattomat.
Lauantain Ykkösaamu onkin poikkeuksellisen hampaaton.
<h4>Yle laajentunut voimakkaasti</h4>
Ylä-Anttila korosti &#8220;kansallisen identiteetin säilyttämistä&#8221;. Katsojalle jäi epäselväksi, olisiko Yle mieluummin pitämässä kiinni itse tuottamistaan ohjelmista, ulkomailta tilattavista sisällöistä ja kaupallisia formaatteja jäljittelevästä reality-viihteestä. Toimitusjohtajan puheista oli hankala löytää merkkejä Apusen itsensä peräänkuuluttamasta repertuaarin priorisoinnista ja rahasummien suhteuttamisesta.
Ylen nykyinen rooli kaikessa suuruudessaan perustuu tulkintaan julkisesta palvelusta. Tämä tulkinta on luonnollisesti poliittinen kysymys. Ylä-Anttila kertoi puolustavansa avoimesti nk. laajaa tulkintaa julkisesta palvelusta. Juuri tämä tulkinta on mahdollistanut Ylen aggressiivisen laajenemisen tarjoamaan ”jokaiselle jotakin” ja joillekin vähän enemmän. Tämän tulkinnan kannattaminen ääneen toimitusjohtajan asemasta on vahva poliittinen kannanotto itsessään.
Takavuosina suomalaisessa julkisessa keskustelussa markkinatalousmiehenä tunnettu Apunen tietänee varmasti itsekin käsitteen empire building (suom: valtakunnan rakentaminen). Se kuvaa lieveilmiötä, jossa toimiva johto pyrkii kasvattamaan valtaansa ja organisaationsa toimintoja piittaamatta omistajien resurssien panos-tuotos-suhteesta. Lieveilmiö on tyypillinen organisaatioille, joiden hallitus on heikko tai laiminlyö tehtäviään. Ylen hallitus ei vakuuta olevansa kansan puolella valvomassa organisaation toimintaa, vaan liittolainen Ylen itsekkäässä poliittisessa lobbaamisessa menokuria ajavaa hallitusta vastaan.
Ylä-Anttilan esiintymisessä on viitteitä myös toisesta saman sukuisesta, suuressa maailmassa tunnistetusta ilmiöstä, nk. Washingtonin syndroomasta. Menokuria ajavan hallituksen alaiset organisaatiot jättävät tahallaan priorisoimatta resurssien käyttöä tai aloittavat jopa tahallaan leikkaamisen niistä toiminnoistaan, joista kansalaiset säästäisivät viimeisenä. Tämän taktiikan tarkoituksena on luoda kansalaisille sekä vaikutelma, ettei mistään voisi säästää, lisätä yleistä tyytymättömyyttä ja painostaa ihmisiä kaikkea säästöpolitiikkaa vastaan.
Yle-veron kohdalla relevantteja kysymyksiä olisi ainakin kaksi. Ensinnäkin, saavatko Yle-veron maksajat vastinetta rahoilleen? Toisekseen, olisiko suomalaisilla vaihtoehtoista, kiireellisempää käyttöä edes osalle lähes 600 miljoonan euron Yle-budjetista?
Ihannemaailmassa Ylen toimiva johto ja viimeistään sen hallitus selvittäisivät näitä asioita jatkuvasti ja vilpittömästi.

Analyysi: Ylen hallitukseen kuuluu Matti Apusen lisäksi Mikko Alatalo, ja heidän molempien pitäisi valvoa tiukasti Ylen johtoa – mutta käykin juuri päinvastoin

Media <a href="https://www.suomenuutiset.fi/mita-ihmetta-ylen-korkein-johto-torjuu-leikkauksia-myllypuheluilla-keskustakansanedustaja-sain-tanaan-illalla-yhden-poliittisen-urani-oudoimmista-puheluista/">uutisoi tänään</a> Yleisradion hallituksen puheenjohtajan Matti Apusen painostaneen keskustakansanedustaja Pekka Aittakumpua myllypuhelulla. Asia koski Aittakummun julkisuudessa esittämiä kommentteja Yleisradion rahoituksesta. PS-kansanedustaja Joakim Vigelius nostaa esiin uuden tapauksen. Apunen on kohdistanut painostustaan myös häneen. 

Vigelius kirjoittaa:
Hyvä, että Ylen hallituksen pj Apusen yritys paineistaa Ylelle kriittisiä päätöksentekijöitä on noussut esiin. Hän on tehnyt samaa aiemmin myös minun suuntaani.
Syksyllä Ylen hallintoneuvoston vierailtua Ylen tiloissa, lähestyi Apunen minua tilaisuuden jälkeen. Hän alkoi poikkeuksellisen suorasukaiseen sävyyn tivata, miksi perussuomalaiset ovat niin &#8221;Yle-vihamielisiä&#8221; ja arvosteli PS:n esittämien Yle-leikkausten suuruutta.
Apunen oli epäilemättä tietoinen, että minut oli paria viikkoa aiemmin nimetty PS:n edustajaksi työryhmään, jossa määritellään muutoksia Ylen rahoitukseen ja lainsäädäntöön.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Hyvä, että Ylen hallituksen pj Apusen yritys paineistaa Ylelle kriittisiä päätöksentekijöitä on noussut esiin. Hän on tehnyt samaa aiemmin myös minun suuntaani.
Syksyllä Ylen hallintoneuvoston vierailtua Ylen tiloissa, lähestyi Apunen minua tilaisuuden jälkeen. Hän alkoi…
&mdash; Joakim Vigelius (@joakimvigelius) <a href="https://twitter.com/joakimvigelius/status/1789317872121962634?ref_src=twsrc%5Etfw">May 11, 2024</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Vigelius jatkaa:
Kun myötäilyn sijaan vastasinkin suoraan, että Ylellä todennäköisimmin on edessään leikkauksia – ja ettei Yle voi olla &#8221;erityissuojeluksessa&#8221; kun kaikilta hallinnoaloilta leikataan – Apunen oli silminnähden turhautunut vastaukseeni.
Hetken kestäneessä keskustelussamme Apusen lähestymistavassa ei ilmennyt lainkaan sovittelevuutta, vaan voimakasta arvostelua ja kyseenalaistusta PS:n esittämää Yle-kritiikkiä kohtaan. Eikä yksinomaan koskien rahoituksen vähentämistä, vaan myös vaatimuksia Ylen lakisääteisten tehtävien rajaamisesta ja avoimuuden lisäämisestä. Niistäkään Apunen ei ollut mielissään.
Apunen on eri yhteyksissä, julkisestikin, puolustanut Ylen suurta rahoitusta ja toimintojen laajuutta. Pidän silti hänen asemassaan omituisena tällaisia suoria pyrkimyksiä arvostella ja tukahduttaa päätöksentekijöiden kriittistä suhtautumista Yleen.
Etenkin, kun hän itse perusteli soittoaan Aittakummulle Iltalehdessä seuraavasti: &#8221;Halusin tiedustella häneltä, että kun työryhmä on nyt loppumetreillä tekemässä omaa työtään, niin mitä hän tarkoitti tällaisella väliintulolla, ja eikö olisi asiallista, että työryhmän annettaisiin tehdä työnsä loppuun.&#8221;
Eikö vastaavasti olisi asiallista, että Yle-työryhmän päätösten koskiessa myös Apusta Ylen hallituksen puheenjohtajana, annettaisiin työryhmän rauhassa tehdä työnsä loppuun ilman hänen väliintulojaan?
<blockquote>&#8220;Luotto Yleä kohtaan voi järkkyä, jos ilmenee, että sen päällystö toistuvasti paineistaa Ylelle kriittisiä päätöksentekijöitä muuttamaan mieltään.&#8221;</blockquote>
Päätöksentekijänä Aittakummun, minun tai jonkun toisen on selvästi korrektimpaa linjata näkemyksiään Ylestä kuin Ylen hallituksen puheenjohtajan sättiä päätöksentekijöitä Yle-näkemystensä linjaamisesta.
Yle-työryhmän työrauha ei siitä järky, että päätöksentekijät keskustelevat Ylestä aivan samaan tapaan kuin ennenkin. Mutta luotto Yleä kohtaan voi järkkyä, jos ilmenee, että sen päällystö toistuvasti paineistaa Ylelle kriittisiä päätöksentekijöitä muuttamaan mieltään.
Ylen rahoitus on väkilukuun suhteutettuna sekä Pohjoismaiden että koko maailman kärkeä. Suomen taloustilanne puolestaan ei sitä ole. Yle-veron tuotto ei enää jatkossa riitä edes rahoittamaan Ylen kasvua, ellei veroa koroteta. Yleen kohdistuville leikkauksille onkin suomalaisten laaja tuki.
Siksi kriittinen keskustelu Ylestä, sen rahoituksesta ja toimintojen rajaamisesta, on enemmän kuin paikallaan. Piti Ylen päällystö siitä tai ei.

Painostustapauksesta uutta tietoa: Matti Apunen kovistellut myös kansanedustajaa, joka kuuluu Ylen rahoitusta arvioivaan työryhmään

Luulisi, että Ylen tehtävänä olisi kertoa, mitä mieltä poliitikot ovat. Nyt Yle päinvastoin haluaa määrätä siitä, mitä mieltä poliitikot saavat olla. Ylen hallituksen puheenjohtajan Matti Apusen toiminta kummastuttaa. 

Keskustakansanedustaja Pekka Aittakumpu kertoo saaneensa perjantai-iltana yhden uransa oudoimmista puheluista. Ylen hallituksen puheenjohtaja Matti Apunen soitti ja väitti, että Aittakumpu halveksii Yleä ja Ylen henkilökuntaa, koska hän olisi olin ”aplodeerannut” Purran julkaisulle ja kehottanut leikkaamaan Ylestä.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Sain tänään illalla yhden poliittisen urani oudoimmista puheluista. Ylen hallituksen puheenjohtaja <a href="https://twitter.com/MattiApunen?ref_src=twsrc%5Etfw">@MattiApunen</a> soitti ja väitti, että halveksin Yleä ja Ylen henkilökuntaa, koska olin ”aplodeerannut” oheiselle Purran julkaisulle ja kehottanut leikkaamaan Ylestä. 1/ <a href="https://t.co/EUOtO6pmtC">https://t.co/EUOtO6pmtC</a>
&mdash; Pekka Aittakumpu (@PAittakumpu) <a href="https://twitter.com/PAittakumpu/status/1789019391159361627?ref_src=twsrc%5Etfw">May 10, 2024</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Aittakumpu jatkaa:
&#8211; Apunen myös väitti kommenttini merkitsevän sitä, että haluan leikata Yleltä yksittäisen ohjelman perusteella. En toki ollut samaa mieltä, koska olen kannattanut Yleltä leikkaamista jo pitempään. Keskustan tällä viikolla julkaisemassa vaihtoehdossakin esitettiin Yle-leikkausta.&#8221;
&#8211; Ihmettelen Apusen toimintaa Ylen hallituksen puheenjohtajana. Toivottavasti hänellä ei ole tapana soitella tyylittömiä puheluita myös laajemmin kansanedustajille, jotka suhtautuvat Ylen rahoitukseen ja sisältöihin kriittisesti.
&#8211; Yle on eduskunnan alainen laitos. Yle taas käyttää poliitikkoihin hyvin merkittävää mediavaltaa. Poliitikkojen rooli on ottaa kantaa asioihin, myös Ylen toimintaan ja rahoitukseen.
&#8211; Ylen hallituksen puheenjohtajan toiminta ei ainakaan nostata luottamusta hänen toimintaansa. Hänen roolissaan tuollainen käytös ei yksinkertaisesti ole asiallista ja sopivaa. Yle on merkittävä toimija ja arvostan monin tavoin sitä, mutta se ei merkitse kritiikittömyyttä.
<h4>Miehet voivat synnyttää?</h4>
Tapaus lähti liikkeelle siitä, kun Purra kummasteli Ylen laitaoikeistosarjaa. Purra viittasi Ylen <a href="https://yle.fi/a/74-20087608">juttuun</a>, jossa Yle jakaa eurooppalaisia poliitiikkoja suosikkeihin ja inhokkeihin:
&#8220;Ylen laitaoikeistosarjan tämän päivän jaksossa uhkaavaan kategoriaan pääsee jo näkemyksellä, että mies ei voi synnyttää. Toisessa lehdessä EU-myönteisyyttä mitattiin halukkuudella ottaa yhteisvelkaa ja ajaa liittovaltiota. Joku tässä keskustelussa on kyllä tosi pielessä.&#8221;
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Ylen laitaoikeistosarjan tämän päivän jaksossa uhkaavaan kategoriaan pääsee jo näkemyksellä, että mies ei voi synnyttää. 
Toisessa lehdessä EU-myönteisyyttä mitattiin halukkuudella ottaa yhteisvelkaa ja ajaa liittovaltiota. 
Joku tässä keskustelussa on kyllä tosi pielessä.
&mdash; Riikka Purra (@ir_rkp) <a href="https://twitter.com/ir_rkp/status/1788786235940495428?ref_src=twsrc%5Etfw">May 10, 2024</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Iltalehden tavoittama Aittakumpu <a href="https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/c93956db-bf7c-475f-8cec-8e3943d0953c">kertoo</a>, että Apusen myllypuhelu kesti kymmenen minuuttia.
Aittakumpu on Ylen tehtäviä ja rahoitusta arvioivan parlamentaarisen työryhmän varajäsen.
Keskisuomalainen-konsernin mediavaikuttaja, toimitusjohtaja Vesa-Pekka Kangaskorpi <a href="https://twitter.com/VPKangaskorpi/status/1789192101244113103">oudoksuu</a> Apusen toimintaa: &#8220;Toivottavasti joku väärinkäsitys tai satunnainen tapahtuma. On aika omituista, jos Eduskunnan alainen YLE painostaa kansanedustajia. Kiinnostavaa nähdä miten Eduskunta reagoi tällaiseen. Antaa ajattelemisen aihetta. Alleviivaa riippumattoman median roolia.&#8221;
Keskisuomalaisen vastaava päätoimittaja Pekka Mervola <a href="https://twitter.com/PekkaMervola/status/1789195358859366717">kirjoittaa</a>: &#8220;Hyvin erikoista, Ylen hallituksen puheenjohtaja nootittaa kansanedustajaa. Näinkö Ylen hallituksen puheenjohtaja paimentaa kansanedustajia ja eduskuntaa Ylen taakse muun muassa rahoituskysymyksissä. Näyttää aivan siltä, että Yle on eduskunnan yläpuolella.&#8221;

Mitä ihmettä? Ylen korkein johto torjuu leikkauksia myllypuheluilla – keskustakansanedustaja: ”Sain tänään illalla yhden poliittisen urani oudoimmista puheluista”

Kun vuorovaikutuspäällikkö vaalivaikuttamaan lähti – Sami Koivisto leimasi Jani Mäkelän maalittajaksi yhden twiitin perusteella, tapaus johti Yle-toimitusjohtajan väliintuloon

Perussuomalaisten kansanedustaja Joakim Vigeliuksen mukaan Ylen on uhriutumisen sijaan kestettävä kriittinen keskustelu sen toiminnasta ja liki 600 miljoonan euron verorahoitteisesta budjetista.

Perussuomalaisten presidenttiehdokas Jussi Halla-ahon kriittiset kommentit Ylestä Ilta-Sanomien vaalitentissä ovat herättäneet voimakasta keskustelua Ylen toiminnasta ja rahoituksesta.
Ylen vastineessa sen hallituksen puheenjohtaja Matti Apunen kuvailee Halla-ahon kritiikkiä muun muassa ’’loukkaavaksi’’ ja perussuomalaisten esittämää 144 miljoonan euron leikkausta Yleltä ’’perustelemattomaksi’’.
Valtiontalouden pyhä lehmä
Perussuomalaisten kansanedustaja Joakim Vigelius puolustaa Halla-ahon avausta ja kritisoi Ylen vastareaktiota.
– Halla-ahon kritiikistä uhriutuminen on Yleltä tarpeetonta. Kun valtiontaloudessa liki kaikesta joudutaan tinkimään, tietenkin myös Yle 600 miljoonan budjetteineen joutaa leikkuriin, Vigelius kommentoi.
– Ylestä on muodostunut valtiontalouden pyhä lehmä. Sen budjetti on paisunut liki 100 miljoonalla viimeisen kuuden vuoden aikana, vaikka samaan aikaan suomalaisille tärkeämmistä palveluista on tingitty ja tehostettu. Joko olisi Ylen vuoro?
Suomalaisten enemmistö leikkaisi Yleltä
Vigeliuksen mukaan Ylen tulisi kuunnella kritiikkiä herkällä korvalla.
– Yle toistuvasti korostaa kyselyissä ilmenevää korkeaa luottamusta sen uutisointiin, mutta samoissa kyselyissä tyytyväisiä Yleen on vain joka toinen.
– Perussuomalaisten ja kokoomuksen lisäksi myös enemmistö suomalaisista on valmis leikkaamaan Yleltä. Siitä sopisi oppia eikä uhriutua, kommentoi Vigelius viitaten Elinkeinoelämän valtuuskunnan vuoden takaiseen arvo- ja asennetutkimukseen.
Päätöksiä keväällä
Vigelius toimii jäsenenä sekä Ylen hallintoneuvostossa että Petteri Orpon hallituksen asettamassa parlamentaarisessa työryhmässä, joka arvioi Ylen rahoitusta, suhdetta kaupalliseen mediaan, Yle-lain muutostarpeita ja Ylen tehtävien tarkkarajaistamista.
Hallituksen on määrä tehdä Yleä koskevat mahdolliset muutokset työryhmän kevätistuntokauden 2024 loppuun mennessä valmistuvan työn pohjalta.
&nbsp;

Vigelius Halla-ahon ja Yleisradion sanasodasta: ’’Yle joutaakin jo leikkuriin’’

Suomen pääministeri Sanna Marin on matkustanut loppuviikoksi Yhdysvaltoihin osallistuakseen maailman mahtihenkilöiden harvalukuisessa joukossa huippusalaiseen Bilderberg-tapaamiseen. Pääministeri tiedotti reissusta ensin Instagram-tilillään, mutta ei avannut tarkemmin matkan tarkoitusta tai syytä. Marin ei myöskään maininnut, keitä henkilöitä hänen on tarkoitus tavata. Bilderberg-kokoustamiseen Marin sai kuitenkin sopivasti tukea Yleisradiolta, joka tapojensa mukaisesti kiirehti julkaisemaan kritiikittömän ja intoa hehkuvan ylistysartikkelin. Tapahtuman viattomuutta vakuuttelemaan Yle nostaa oman korkeimman pomonsa &#8211; joka on myöskin Bilderbreg-vieras. 

Eilen illalla asiaan saatiin hieman lisävalaistusta valtioneuvoston kanslian (VNK) <a href="https://vnk.fi/-/paaministeri-marin-washingtoniin">tiedotteessa,</a> jonka mukaan pääministeri Sanna Marin vierailee Washingtonissa 2.–4.6.2022 osallistuakseen Bilderberg-ryhmän tapaamiseen. Kokouksen tarkoituksena on epävirallinen ja luottamuksellinen ajatustenvaihto johtavien eurooppalaisten ja pohjoisamerikkalaisten poliitikkojen, toimittajien, tutkijoiden, yrityselämän edustajien ja asiantuntijoiden kesken.
Kuten VNK esittää, Marinin kokoustaminen on epävirallinen ja hän osallistuu Bilderberg-konventtiin yksityishenkilönä, vaikka onkin saanut tilaisuuden päästä mukaan valtiollisen asemansa vuoksi.
VNK:n tiedotteesta ei selviä, kuka vastaa pääministerin matkakuluista. Bilderberg-kokouksiin on Suomesta kuitenkin osallistunut ministereitä aiemminkin, jolloin matkat ovat menneet valtion piikkiin. 2010-luvun alussa pääministerinä toiminut Jyrki Katainen (kok.) on <a href="https://yle.fi/uutiset/3-6148612">perustellut</a> matkakulujen kattamista veronmaksajien piikkiin näin:
&#8211; Oikeastaan sen takia, kun sinne kuitenkin kutsutaan ministerin asemassa. Ne ovat erittäin antoisia seminaareja ja keskusteluja, joihin kannattaa osallistua jos vain suinkin on mahdollisuus.
<h4>Osallistujista ei tiedetä eikä tiedoteta etukäteen</h4>
Bilderberg-kokouksia on järjestetty 1950-luvun alusta saakka. Nimi tulee vuoden 1954 ensimmäisestä tapaamisesta, joka järjestettiin Alankomaissa Bilderberg-hotellissa. Kokoukseen osallistujia on myös kutsuttu Bilderberg-seuraksi tai Bilderberg-ryhmäksi.
Mukaan kutsutaan vuosittain vain noin 130 eliitin edustajaa maailmalta, joiden joukossa on poliittisia johtajia ja asiantuntijoita teollisuudesta, yritysmaailmasta, rahoituksesta, korkeakouluista ja tiedotusvälineistä.
Alusta saakka Bilderberg-kokoukset ovat näyttäytyneet salamyhkäisinä, sillä esimerkiksi medialla ei ole vapaata pääsyä mukaan. Näin julkisuuteen ei päädy tietoa kokouksessa käytyjen keskustelujen sisällöstä saati siitä, kuka on esittänyt ja mitä. Ylipäätään etukäteen ei ole tiedossa, keitä kokoukseen edes osallistuu.
bilderbergmeetings.org-sivun mukaan kokouksien tarkoitus on tarjota foorumi epävirallisille keskusteluille Euroopan ja Pohjois-Amerikan välisen vuoropuhelun edistämiseksi. Noin kaksi kolmasosaa osallistujista tulee Euroopasta ja loput Pohjois-Amerikasta.
Bilderberg-kokouksissa noudatetaan Chatham House -sääntöä, jonka mukaan osallistujat voivat vapaasti käyttää kaikkia saamiaan tietoja, mutta alkuperäisen puhujan tai muiden keskusteluun osallistujien henkilöllisyyttä tai sidoksia ei saa paljastaa.
bilderbergmeetings.org-sivun mukaan kokouksen yksityisen luonteen ansiosta osallistujat osallistuvat yksityishenkilöinä eivätkä millään virallisella ominaisuudella.
<h4>Hämmentävä keitos salailua ja näennäistä avoimuutta</h4>
Kaiken kaikkiaan Bilderberg-kokoukset ovat hämmentävä keitos valtiollista, hallinnollista ja rahamaailman yhteensulautumista, joka tapahtuu näennäisesti julkisuudessa, mutta jonka yksityiskohdista kenelläkään ei ole mahdollisuutta saada tietää – ei varsinkaan veronmaksajilla, joiden asioista päättävät valtioiden johtajat kokouksiin osallistuvat.
Bilderberg-kokouksissa ei ole etukäteen annettua yksityiskohtaista esityslistaa, kokouksissa ei ehdoteta tai äänestetä mitään päätöslauselmia, eikä kokouksen jälkeen ole luvassa poliittisia lausuntoja. Näin on toimittu aina ja toimitaan myös jatkossa.
Epävirallisuudesta huolimatta kokouksiin osallistujien keskenään sopimat tai esittelemät ajatukset saattavat konkretisoitua myöhemmin valtiollisina politiikkatoimina, päätöksentekomalleina tai muina hankkeina, joilla on syvällinen vaikutus yhteiskuntaan.
Bilderberg-ryhmää tutkinut apulaisprofessori Ian Richardson Tukholman yliopistosta on katsonut, että bilderbergilaisilla on ollut suuri merkitys esimerkiksi yhteisvaluutta euron synnyssä.
– Jos katsomme vuosikymmeniä taaksepäin sekä myöhemmin Euroopan unioniin ja rahaliittoon, Bilderberg on ollut kehityksessä vahvasti mukana, Richardson <a href="https://yle.fi/aihe/artikkeli/2013/08/21/maailmanherrojen-salaseura">sanoo</a> Ylen MOT:n kasaamassa Maailmanherrojen salaseura -ohjelmassa.
Mitä salaisemmin suuria hankkeita valmistellaan, sitä ongelmallisemmalta maailman eliitin kokoustaminen alkaa näyttää hallinnon avoimuuden ja luottamuksen näkökulmasta.
Demokratiaan ja avoimeen kansalaisvaikuttamiseen länsimaissa perinteisesti kuuluu se, että yhteiskunnalliset päätökset ja niiden valmistelu tapahtuvat avoimessa prosessissa, jossa etukäteen kuullaan kansalaisryhmiä sekä niitä tahoja, joihin valmisteilla olevat päätökset tulevat vaikuttamaan. Ylipäätään asioiden salailu ei koskaan voi lisätä luottamusta hallintoa ja päätöksentekoa kohtaan.
<h4>Vetoa eliitin suihkuseurapiireihin</h4>
Pääministeri Marin näyttää tuntevan vahvaa vetoa maailman eliitin suljettuihin suihkuseurapiireihin, sillä Marin kuuluu myös maailman talousfoorumin (WEF) alaisuudessa toimivaan nuorten huippujohtajien globaaliin YGL-verkostoon.
WEF on suuryritysten rahoittama yksityinen säätiö, joka vetää puoleensa silmäätekeviä, rahamiehiä ja nuoria valtiojohtajia ympäri maailmaa. Marinin itsensä ohella WEFiin kuuluu myös esimerkiksi valtiovarainministeri Annika Saarikko.
Myös WEF järjestää vuosittain Sveitsin Davosissa omia <a href="https://www.suomenuutiset.fi/world-economic-forum-kuulutti-jalleen-avoimuutta-ja-tasa-arvoa-mutta-varmisti-etta-tapahtumaan-paasevat-vain-globaalin-eliitin-edustajat/">kokouksiaan</a>, joihin osallistujat seulotaan tiheällä kammalla, korkeilla pääsymaksuilla sekä muilla etukäteisselvityksillä, joilla varmistetaan osallistujien, korkeiden valtiollisten päättäjien tai virkamieseliitin puhdasoppisuus.
Ristiriitoja on kuitenkin herättänyt se, että vaikka WEFin kokouksissa on tiettävästi kannettu huolta ilmastonmuutoksesta, kokouksiin osallistujat saapuvat usein paikalle yksityislentokoneilla ja helikoptereilla.
Marinin WEF- ja YGL-kytkentöjä leimaa sama salamyhkäisyys kuin Bilderberg-kokouksiakin. Sen enempää Marin kuin Saarikko eivät mainitse YGL-jäsenyyttään valtioneuvoston sidonnaisuusilmoituksessa. Ministerit eivät myöskään ole kommentoineet YGL-jäsenyyttään missään – saati kertoneet sanallakaan julkisuudessa YGL:n kokouksien sisällöstä.
Yllättäen WEF on kuitenkin jo iskenyt lonkeronsa Suomeen. Jo kaksi vuotta sitten valtioneuvosto <a href="https://valtioneuvosto.fi/-/valtio-ja-helsingin-kaupunki-aloittavat-yhteistyon-maailman-talousfoorumin-kanssa?fbclid=IwAR10IJEoUp7S4DXzT3sTpYmH85_Y-SNMp0K4PjhndgGf2clyQnCADp_GtZc">tiedotti</a>, että WEF, liikenne- ja viestintäministeriö sekä Helsingin kaupunki aloittavat yhteistyön, jonka tavoitteena on digitalisaation, datatalouden ja automaatiokehityksen vauhdittaminen.
Yhteistyön puitteissa hallitus on integroinut WEF-yhteistyöhön mukaan Helsingin kaupungin, johon suunnitellaan lähitulevaisuudessa avattavaksi WEF:n toimipistettä. Osapuolet ovat solmineet yhteistyösopimuksen jo kesällä 2020.
<h4>Bilderberg ristiriidassa hallituksen avoimuuslupauksen kanssa</h4>
Marinin hengailu kansainvälisissä salaseuroissa on tietynlaisessa ristiriidassa hänen oman hallituksensa hyväksymän <a href="https://www.suomenuutiset.fi/marinin-hallitus-saarnaa-avoimuudesta-ja-lapinakyvyydesta-pimittaa-silti-jatkuvasti-tietoa-ja-panttaa-julkisia-asiakirjoja-salailulinja-ei-menestynyt-hallinto-oikeudessa/">viestintästrategian</a> kanssa, jonka mukaan valmistelusta ja päätöksenteosta viestitään avoimesti ja läpinäkyvästi.
Sosiaalisessa mediassa kansa moittiikin Bilderberg-kokouksiin osallistuvaa pääministeriä avoimuuden puutteesta:
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Tekemään mitä, kenen nimissä, millä mandaatilla, millä tavoitteella ja kuka tämän maksaa?
&mdash; Rivien Välistä (@RValista) <a href="https://twitter.com/RValista/status/1532219327864250369?ref_src=twsrc%5Etfw">June 2, 2022</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Voisiko valtamedia tehdä tehtävänsä, ja selvittää meille rahvaalle, mitä asioita Bilderberg-kokouksessa käsitellään, ja mikä on kyseisen konklaavin agenda. Vähän kiinnostaisi kun Suomen pääministerikin sinne loppuviikoksi matkasi. <a href="https://twitter.com/hashtag/Marin?src=hash&amp;ref_src=twsrc%5Etfw">#Marin</a> <a href="https://twitter.com/hashtag/Bilderberg?src=hash&amp;ref_src=twsrc%5Etfw">#Bilderberg</a> <a href="https://twitter.com/hashtag/MiniBreak?src=hash&amp;ref_src=twsrc%5Etfw">#MiniBreak</a>
&mdash; Laura Korpinen (@KorpinenLaura) <a href="https://twitter.com/KorpinenLaura/status/1532234727759007745?ref_src=twsrc%5Etfw">June 2, 2022</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Ulkopuolisilta suljettu. Kokouksesta ei raportoida, eikä kerrota ulkopuolisille. Herättänyt epäilyksiä demokraattisen päätöksenteon toteutumisesta ja syytöksiä politiikan läpinäkyvyyden puutteesta.
&mdash; Raimo Rauvola (@RaimoRauvola) <a href="https://twitter.com/RaimoRauvola/status/1532274405925068802?ref_src=twsrc%5Etfw">June 2, 2022</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
<h4>Yleisradio hehkuttaa ylenpalttisesti – totta kai</h4>
Toisenlaisen näkökulman Marinin Bilderberg-kokoustamiseen tarjoaa Yleisradio, joka on <a href="https://yle.fi/uutiset/3-12471641">julkaissut</a> kritiikittömän ja jopa intoa hehkuvan ylistysartikkelin. Marinin matkaa kommentoi Matti Apunen, joka on itsekin vieraillut Bilderbergissä. Apunen on Ylen hallituksen puheenjohtaja ja entinen elinkeinoelämän valtuuskunnan johtaja.
Yleisradion ylimmän pomon pidäkkeetön tuki Bilderbergille herättää muitakin kysymyksiä. Onko rivitason Yle-toimittajalla edes tosiasiallisia mahdollisuuksia kritisoida ulkoparlamentaariseen salaseuraan osallistumista?
Ylen jutun otsikon mukaan vierailu Bilderberg-kokouksessa peräti antaa tilaisuuden korkeatasoisiin kohtaamisiin. Sitä Yle ei tietenkään kerro, keitä henkilöitä on tarkoitus kohdata.
Ylen mukaan Bilderberg-osallistujalistan voi odottaa olevan erittäin korkeatasoinen.
Ylen ylenpalttinen hehkutus jatkuu:
&#8211; Suomea ja pääministeri Sanna Marinia kohtaan on nyt erityistä mielenkiintoa. Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka on tällä hetkellä maailmassa aktiivisinta. Nato-hakemuksen lisäksi kiinnostusta nostattavat Suomen profiloituminen Eurooppa-neuvostossa, Suomen pandemian kansainvälisesti katsottuna hyvä hoito ja Marinin viimeaikaiset vierailut Kiovassa ja Japanissa, retriitti Saksan liittohallituksen kanssa ja Marinin tapaaminen Intian pääministerin Narendra Modin kanssa.
Edellä oleva teksti on siis julkaistu Yleisradion verkkosivulla. Ylistäminen, intoilu ja korulauseiden viljely kuitenkin muistuttavat lähinnä viestintätoimiston tiedotetta, josta epäilyttävät tai hankalat tosiasiat on siivottu pois.
Ylen puffijutusta jää oikeastaan puuttumaan vain Marinin vankkana tukijana <a href="https://www.suomenuutiset.fi/yle-jatkaa-paaministerin-valkopesua-somessa-marinin-puoluetoveri-ja-demarien-eduskuntavaaliehdokas-siivoaa-nyt-bilekohua-puhtaaksi-ylen-instagramissa/">tunnetun</a> demaripoliitikko Jukka Kekkosen kommentti. Mikäli Yle olisi tavoittanut Kekkosen tätä juttua varten, olisi Marinin puoluetoverilta epäilemättä irronnut Bilderberg-matkailua puoltava lausunto tekstin kylkeen.

Pääministeri Marin singahti Yhdysvaltoihin maailman eliitin salaperäiseen Bilderberg-kokoukseen – kansa moittii avoimuuden puutteesta, Yle hehkuttaa innokkaasti

Yle julkaisi keskiviikkona pitkän uutisjutun, jossa se hakkasi koko pelastus- ja ensihoitoalan täysin maan rakoon. Yle yleistää jutussaan erittäin vahvasti yksittäiset ikävät kokemukset koskemaan koko pelastusalaa. Uutisoinnin sävy on huomattavan erilainen kuin suurta kohua herättänyt Tampereen kaupunginvaltuuston keskustelu, jossa esiinnostetut äärimmäisen törkeät seksuaalirikokset Yle halusi kokonaan siivota maton alle. Perussuomalaiset halusivat tuoda keskusteluun Ruotsissa tapahtuneet raiskausrikokset, mutta Yle maalaa tällaisen keskustelun rasismiksi. 

Yle julkaisi keskiviikkona <a href="https://yle.fi/uutiset/3-12149230">pitkän jutun</a> otsikolla &#8220;Ahdistelua asemalla&#8221;. Jutussa on haastateltu 21 henkilöä, jotka työskentelevät tai ovat työskennelleet pelastustoimessa tai ensihoidossa. Yle on rakentanut haastattelujen pohjalta kokonaisuuden, jossa pelastusala haukutaan kertakaikkisen pataluhaksi. Yksittäisten ihmisten ikävät kokemukset yleistetään jutussa koko alaa koskeviksi ongelmiksi.
Uutisjuttu ei yleistävien mielikuvien luonnissa kitsastele:
&#8211; Pelastuslaitoksilla ja ensihoidossa työskentelevät joutuvat kohtaamaan seksuaalista häirintää usein työyhteisön sisällä. 
&#8211; häirintäkulttuuri lävähti kasvoille 
&#8211; alalla on yleistä myös sukupuoleen perustuva häirintä, jossa halvennetaan ja alennetaan toista sukupuolta. 
&#8211; toiminnassa näkyy tai sen taustalla vaikuttaa jopa suoranainen naisviha. 
&#8211; suhtautuminen seksuaaliseen häirintään on vähättelevää ja häirintää koetaan myös esimiesten taholta. 
&#8211; Pelastusalan arvot ovat sanahelinää 
&#8211; Seksuaalisen häirinnän lisäksi moni kokee ahdistavaksi alan syrjivän puhekulttuurin, jossa puhutaan ala-arvoisesti maahanmuuttajista ja seksuaalivähemmistöistä. 
&#8211; ..miesvaltaisella alalla vallitsee tietynlainen machokulttuuri. 
&#8211; työtehtävillä kohdellaan alentuvasti 
&#8211; klaanimaista meininkiä 
&#8211; tunteiden näyttäminen on yhä tabu pelastustoimessa ja ensihoidossa 
&#8211; ..pelastuslaitoksen työkulttuurissa on paljon korjattavaa. &#8220;Rasismia, syrjintää, seksuaalista häirintää.&#8221;
&#8211; ..toimintakulttuuri näyttää periytyvän työpaikalla sukupolvelta toiselle
<h4>Suomen luotettavin viranomainen vai häirinnän tyyssija?</h4>
Ainoa jutussa nimellään esiintyvä henkilö on seinäjokelainen Terence Sam, jolla on poliittinen tausta. Hän pyrki Seinäjoen kaupunginvaltuustoon vihreiden listalta. Yle jättää jutussaan mainitsematta hänen taustansa. Asian maininta olisi ollut keskeistä hänen lausuntonsa punninnassa, sillä vihreiden poliittiseen keinovalikoimaan kuuluu rasismin metsästäminen mitä mielikuvituksellisimmista paikoista.
Mikäli Ylen jutun ottaa sellaisenaan todesta, Suomen pelastusala näyttäisi olevan läpimätä, seksistinen, klaanimainen, arvoistaan piittaamaton reliikki, jossa vihataan naisia, maahanmuuttajia ja seksuaalivähemmistöjä.
Toisaalta pelastustoimi on Suomen ylivoimaisesti luotettavin viranomainen. Lähes jokainen suomalainen luottaa alaan.
<h4>Mistä vaietaan, mitä paisutellaan?</h4>
Yle uutisoi tällä viikolla räväkästi myös toisesta seksuaalirikoksia sivuavasta aiheesta, nimittäin <a href="https://www.suomenuutiset.fi/tampereen-valtuustossa-kiehahti-mutta-mita-valtuutettu-veikko-vallin-oikein-sanoi-lue-puhe-sanasta-sanaan/">Tampereen valtuuston keskustelusta</a>. Valtuusto puntaroi, pitäisikö kaupungin ottaa vastaan kiintiöpakolaisia. Keskustelun kuluessa kansanedustaja, valtuutettu Veikko Vallin nosti esiin ruotsalaisen poliisin Peter Springaren parin vuoden takaisen kirjoituksen. Vallin siteerasi maahanmuuttajien rikoksiin kyllästynyttä Springaren 2017 kirjoittamaa julkista, <a href="https://www.facebook.com/peter.springare/posts/10208300682343230?__cft__%5b0%5d=AZVk8KVfn-_3iBJhNFM9NA5kuge16s4qLvOsf12LBvd7lDc5cqCQZfs3e_YgCeD2kiIwdQwLhtvvCZjvJikbaiTw_9_banS0eNekRQjNL6yQPfWKvLrLWKY7ikRO8SMhOWc&amp;__tn__=%2CO%2CP-R">valtavan suosittua kirjoitusta</a>:
”Nyt mennään näillä. Näitä olen käsitellyt maanantaista perjantaihin: Raiskaus, raiskaus, törkeä raiskaus, puskaraiskaus, kiristys, kiristys, todistajan uhkaaminen, laiton uhkaus, poliisin väkivaltainen vastustaminen, laiton poliisin uhkaaminen, huumausainerikos, törkeä huumausainerikos, murhan yritys, taas raiskaus, taas kiristys, ja pahoinpitely. Epäillyt rikoksentekijät…”
Kun Vallin alkoi listata Springaren tekstissä mainittuja rikoksentekijöiden ulkomaisia etunimiä, alkoi Tampereen valtuustosalissa raju huutokonsertti. Vallinia komennettiin lopettamaan puheensa, vasemmisto uhkasi uloskävelyllä, Kun asia vääjäämättä nousi valtakunnallisiin uutisiin, oli etukäteen selvää, miten Yleisradio siitä kirjoittaisi.
Se ampui viestintuojan.
Yle <a href="https://yle.fi/uutiset/3-12159133">leimasi</a> Veikko Vallinin täysin surutta rasistiksi, ja jätti lähes kokonaan käsittelemättä sen asian, mitä Vallin yritti valtuustosalissa kertoa. Yle ryhmittyi vasemmistopoliitikkojen kanssa yhteistyöhön ja toisti näiden sanomaa niitä mitenkään kyseenalaistamatta. Yle käytännössä leimasi valtuutetun ja antoi vahvan tukensa tämän vaientamiselle. Toiminta on ennenkuulumatonta.
<h4>Ilmassa leijuu vahva kaksoisstandardin katku</h4>
Yle pitää valtavaa meteliä pelastustoimen seksuaalisesta häirinnästä. Se leimaa täysin sumeilematta jokaisen pelastajan. Toiminta on nyky-Ylen arvojen mukaista. Yle yrittää edistää intersektionaalista maailmankatsomusta, jonka mukaan jokainen vähemmistö on valkoisen heteromiehen uhri. Saman ajattelun mukaisesti vähemmistöt eivät koskaan ole itse syypäitä mihinkään. Niinpä on täysin loogista vaatia vaikenemista siitä seksuaalirikosten aallosta, jonka avoin turvapaikkapolitiikka on Ruotsiin tuonut, ja joka Suomeakin uhkaa, mikäli toistamme Ruotsin virheet.
Yleisradion raju puolueellisuus ei ole jäänyt havaitsematta katsojilta. Yhtiön hallituksen puheenjohtaja Matti Apunen saikin tällä viikolla ihmeteltäväkseen Maaseudun Tulevaisuuden teettämän <a href="https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/artikkeli-1.1614066">gallupin</a>, jonka mukaan maaseutumaisissa kunnissa Yleen ollaan nyt enemmän tyytymättömiä kuin tyytyväisiä.
&#8220;Tieto pitää ottaa vakavasti ja tutkia tilannetta, mutta ilman yksilöintiä ei voi sanoa, mistä muutos johtuu&#8221;, Apunen nieleskeli lehdelle.
No mistäköhän? Yleisradiosta on nopeassa aikataulussa tullut täysin pidäkkeetön poliittinen toimija, joka tuputtaa lähes jokaisessa uutis- ja ajankohtaislähetyksessään ilmastohysteriaa, intersektionaalisuutta ja punavihreää politiikkaa. Yhtiö <a href="https://www.suomenuutiset.fi/veteraanitoimittaja-reporadio-kirjailija-jarmo-viljakainen-yleisradiossa-edelleen-voimakas-punavihrea-suuntaus-hallituksen-myotaily-on-vallannut-tilan-kiistaminen-kuuluu-kuvioon/">on palannut</a> 1960-luvun läpipolitisoituneeseen Reporadion aikaan.
Luottamuksen pudotus on ollut raju ja nopea, eikä ihme. Yle politisoituu vauhdilla, ja se käy vimmaisella voimalla kaiken sellaisen kimppuun, mikä pitää kansallisvaltiota kasassa. Tällä kertaa pelastusalan. Samoin tekee vihreät. Yleisradion ja vihreän puolueen toimintaa onkin nykyään hyvin vaikeaa erottaa toisistaan.
Pelastusala kuuluu hallinnollisesti sisäministeriölle. Ylen uutisen julkaisun jälkeen sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) oli jo aamupala-aikaan mennessä ehtinyt tuomita pelastusalan.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Seksuaalinen häirintä pelastusalalla on tosiasia. Tämä käy ilmi paitsi nyt julkisuudessa kuvatuista tapauksista, myös viime vuosien henkilöstökyselyistä. Kyse ei ole vain yksittäistapauksista. 1/9 <a href="https://twitter.com/hashtag/yleastudio?src=hash&amp;ref_src=twsrc%5Etfw">#yleastudio</a>
&mdash; Maria Ohisalo (@MariaOhisalo) <a href="https://twitter.com/MariaOhisalo/status/1453424823032586243?ref_src=twsrc%5Etfw">October 27, 2021</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Viherhurmoksellisen Elokapinan sekoilujen aikaan Ohisalo tuomitsi toisen organisaationsa, poliisin.
Ylen &#8220;uutis&#8221;-kuvio on erinomainen esimerkki siitä, miten asioiden edistäminen Suomessa tapahtuu: Ensin vihreä paikallispoliitikko revittelee tarinoita pelastusalan laajasta rasistisuudesta. Seuraavaksi vihreää politiikkaa kaikin voimin edistävä Yleisradio uutisoi asian valtavana kohujuttuna, ja lopuksi vihreä ministeri ottaa uutisista kopin edistääkseen omia tarkoitusperiään laitoksen suhteen. Värisuora.
Kukaan ei pane hantiin, koska kukaan ei halua seksuaalisen häiritsijän puolustelijan leimaa.
Aivan sama pelikuvio nähtiin äskettäin Afrikan tähti -peliä koskeneessa kohussa. Yksi ainoa saksalainen vaihto-opiskelija <a href="https://www.suomenuutiset.fi/helsingin-yliopiston-konseptit-sekosivat-afrikan-tahti-pelin-takia-sulki-kommentoinnin-leimaa-omat-fuksinsa-rasisteiksi/">pisti äsken koko Helsingin yliopiston laitoksen polvilleen</a> rasistisyytöksillä.
Yle yrittää nyt laittaa pelastusalaa polvilleen häirintäsyytöksillä.
<h4>Mitä viher-Yle yrittää tehdä?</h4>
Yleisradion ja vihreiden erittäin valikoiva suhtautuminen seksuaaliseen häirintään on tosiasia. Mistä se johtuu? Jos Yle ja vihreät haluaisivat torjua ilmiötä, ne puuttuisivat sen kaikkiin muotoihin. Nyt ne eivät toimi näin, joten kyse on pakko olla jostain muusta. Mistä siis?
Yksi ilmeinen tavoite on pelon kylväminen leimaamalla. Seksuaalisen häiritsijän leima on nyky-Suomessa niin vahva, että jokainen täysjärkinen aikuinen sellaista kavahtaa. Yle pitää käsissään #metoo-taikasauvaa, jota heiluttamalla se voi mustamaalata kenet tahansa yhteiskuntakelvottomaksi. Nyt se yrittää tehdä tätä maamme kaikkein arvostetuimmalle viranomaiselle, jonka henkilöstö käy kirjaimellisesti tulta päin pelastaakseen muut hengenvaarasta.
Leimaaminen ei ole toiminnan varsinainen tarkoitus, vaan oman maailmankatsomuksen edistäminen silloin, kun muut on saatu pelkäämään ja ennen kaikkea vaikenemaan.
Maailma avautuu, ja Suomi nousee pikku hiljaa pois monopoli-Ylen kaikkivaltiaan tiedotusvallan alta. Asemansa menettämistä pelkäävä mediatalo tuputtaa eetteriin yhä kiivaammin ohjeitaan siitä, miten muiden pitää olla, elää ja ennenkaikkea totella. Kun aikaisemmat temput eivät enää toimi, Yle joutuu turvautumaan entistä rajumpaan pelotteluun. #metoo-aikakausi tuli sille kuin taivaan lahjana, eikä se epäröinyt käyttää metoo-kirvestä ensimmäisenä elokuvaohjaaja Aku Louhimieheen, jonka <a href="https://www.suomenuutiset.fi/tagi/aku-louhimies/">synti</a> oli kansallismielisiä arvoja kunnioittavan elokuvan ohjaaminen. Kukaan ei väittänyt Louhimiehen syyllistyneen seksuaaliseen häirintään, mutta tämä ei Ylen raivoa pidätellyt.
Vanhan Yleisradio tehtävänä oli kansallisen kulttuurin vaaliminen. Höyrähtänyt nyky-Yle tuhoaa tahallaan niitä siteitä, jotka pitävät kansakuntaa koossa. Se hyökkää kansallista yhtenäisyyttä ja kulttuurisia instituutioita kohti. Se hyökkää isänmaallisuuden, poliisin, pelastusalan, kirkon ja kuvittelemansa patriarkaatin kimppuun, ja asettuu vihervasemmistolaisten poliitikkojen ja mikrovähemmistöjen puolelle. Se asettuu säännönmukaisesti muualta tulevien puolelle, oman maan kansalaisia vastaan. Sen päätoimittaja poseeraa rikollisesti toimivan vihreän kapinaliikkeen <a href="https://twitter.com/elokapina/status/1381532136390471684?lang=fi">mannekiinina</a>.
Yhtiön toiminta on ollut edellisen päätoimittajan Atte Jääskeläisen jälkeen holtitonta. Nykyinen päätoimittaja Jouko Jokinen on joko halunnut tarkoituksella politisoida Yleisradion, tai on kyvyttömyyttään antanut sen tapahtua. On vaikeaa sanoa, kumpi näistä vaihtoehdoista on pahempi. Lopputulos on kaikkien nähtävillä ruudussa joka ikinen päivä.
Kukin katsoja joutuu omalta osaltaan vastaamaan kysymykseen siitä, onko hän valmis uskomaan ja tottelemaan hiipuvaa jättiläistä.
Ylen tilannetta voi verrata kaaokseen, joka vielä hetki sitten vallitsi Julkisen sanan neuvostossa. JSN:n viherhöyrähtäneen ex-puheenjohtaja Elina Grundströmin johtaman neuvoston päätökset kuin ruletissa arvottuja. Kun Vihreiden puoluelehden entinen päätoimittaja Grundström sekä <a href="https://www.suomenuutiset.fi/julkisen-sanan-neuvostoon-vihrea-hyokyaalto-samalla-ovenavauksella-sisaan-transaktivisti-ja-voima-lehden-kustannuspaallikko/">viherhyöyn kokenyt neuvosto</a> tekivät JSN-päätöksiään, syntyi lopputuloksena periaatteetonta lapsekasta huttua.
JSN:n tilanne rauhoittui puheenjohtajavaihdoksen myötä.

Yleisradio hyökkää rajusti pelastusalan kimppuun ja tuomitsee koko alan seksuaalisesta häirinnästä – mutta vaatii samalla vaikenemista turvapaikanhakijoiden tekemistä törkeistä seksuaalirikoksista

Perussuomalaiset Yleisradion hallintoneuvoston jäsenet ja kansanedustajat Jari Ronkainen, Leena Meri, Olli Immonen ja Jussi Wihonen ovat tyytyväisiä Ylen hallituksen puheenjohtajavalintaan. 

Hallintoneuvoston kokous päätti työelämäprofessorin ja politiikan kommentaattorin Matti Apusen valinnasta puheenjohtajaksi.
&#8211; Yle on jatkuvassa turbulenssissa ja suurten haasteiden edessä, nyt tarvitaan uudistushaluista johtajaa. Apunen on aiemmin suhtautunut kriittisesti esimerkiksi tutkivaan journalismiin ja kulttuurijournalismiin. Vain omaa toimintaa kriittisesti tarkastelevalla on mahdollisuus kehittyä, Jari Ronkainen perustelee.
Ei vahvoja puoluepoliittista näkemyksiä
Matti Apunen on työelämäprofessori Tampereen yliopiston informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnassa. Tätä ennen hän on toiminut Elinkeinoelämän valtuuskunnan johtajana sekä päätoimittajana. Lisäksi hän on jalkapallon Veikkausliigan puheenjohtaja. Apusen edeltäjä on puheenjohtajapestin keväällä jättävä Thomas Wilhelmsson.
&#8211; Apusella on meriitit hoitaa tuleva tehtävä eikä hänellä ole vahvoja puoluepoliittisia näkemyksiä. Perussuomalaiset kannattaa, että Ylen johdossa on henkilö joka pystyy luovimaan eri näkökulmien välillä, Jussi Wihonen kiteyttää.
Järkeistämistä ja avoimuutta
Yleisradion toiminta on muutoksen edessä. Hallitus on valmistelemassa esitystä, jossa Ylen julkaisema tekstimuotoinen sisältö rajattaisiin tukemaan liikkuvaa kuvaa tai ääntä sisältäviä julkaisuja. Muutoksen taustalla on Medialiiton Euroopan komissiolle kolme vuotta sitten tekemä kantelu.
&#8211; Apunen on puhunut huonoa hallintoa ja paisunutta julkista sektoria vastaan. Uskon että hän tuo tullessaan Ylen toiminnan järkeistämistä sekä avoimuutta &#8211; näin ainakin toivon, Leena Meri toteaa.
Puolueettomuutta vaalittava
Perussuomalaiset hallintoneuvoston jäsenet ovat aiemmin suhtautuneet kriittisesti Ylen värittyneeseen tiedonvälitykseen. Tähän toivotaan kiinnitettävän huomiota myös jatkossa.
&#8211; Ylen puolueettomuutta tulee vaalia eikä se saa taantua valtaapitävien äänitorveksi. Ylen strategiassa korostetaan riippumattomuutta ja luottamuksen rakentamista eri tavoin ajattelevien ihmisten suhteen. Strategia tulisi vielä siirtää käytäntöön, Olli Immonen toteaa.

Ylen hallintoneuvoston PS-edustajat Matti Apusen valinnasta hallituksen puheenjohtajaksi: ”Yle tarvitsee uudistumishaluisen johtajan”

Suomen Perusta –ajatuspajan johtaja Simo Grönroos <a href="http://www.suomenperusta.fi/ajatus/lisaa-maahanmuuttoa/" target="_blank">tyrmää</a> Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) kaavailut Suomeen kohdistuvan maahanmuuton voimakkaasta kasvattamisesta. Grönroosin mukaan EVA:n raportin luvut ja johtopäätökset ovat keskenään vahvassa ristiriidassa.
<blockquote>&#8220;Onkin vaikea ymmärtää, miten kantaväestöä heikommin työllistyvän väestön määrän kasvaminen voisi parantaa työllisyysastetta.&#8221;</blockquote>
Elinkeinoelämän valtuuskunnan tuoreessa raportissa tarjotaan työttömyysongelman ratkaisuksi maahanmuuton tuplaamista nykyisiin määriin nähden.
&#8211; Suomi tarvitsee vuosittain 34 000 maahanmuuttajaa. Painakaa luku mieleenne, sanoi Evan johtaja Matti Apunen Verkkouutisille.
&#8211; EVA:n analyysin johtopäätös on se, että Suomi ei selviä ilman maahanmuuton lisäämistä, sillä työvoiman määrä vähenee Suomessa 10 000 hengen vuosivauhtia. Analyysin mukaan työvoimatarpeen tyydyttämisen lisäksi maahanmuuton lisäämisellä saadaan myös parannettua työllisyysastetta, perussuomalaisten ajatuspajan toiminnanjohtaja Grönroos kertaa.
Grönroosin mukaan analyysissä esitetyt luvut ja johtopäätökset ovat kuitenkin vahvassa ristiriidassa.
&#8211; Maahanmuuttajien työttömyysasteen todetaan olevan 25 %, kun se koko väestön osalta on 12 %. Maahanmuuttajien työllisyysasteen taas todetaan olevan 50 %, kun se koko väestön osalta on 69 %. Onkin vaikea ymmärtää, miten kantaväestöä heikommin työllistyvän väestön määrän kasvaminen voisi parantaa työllisyysastetta.
Grönroos kertoo, että työikäisen väestön määrä tietenkin kasvaa maahanmuuton myötä. Maahanmuuttajat päätyvät kuitenkin työmarkkinoille kantaväestöä huomattavasti heikommin, joten lopputuloksena on taloudellisen huoltosuhteen heikentyminen, ei parantuminen.
<h4>Työperäinen ja humanitaarinen maahanmuutto eri asioita</h4>
&#8211; Maahanmuutosta puhuttaessa olisi eroteltava työperäinen maahanmuutto ja humanitaarinen maahanmuutto, sillä eri perustein maahan muuttaneiden työllistyminen ja integroituminen yhteiskuntaan vaihtelee suuresti. Eva:n analyysissä eroa ei kuitenkaan tehdä. Jos puhutaan työperusteisesta ja humanitaarisesta maahanmuutosta yhdessä ja nähdään ”Suomen tarvitsevan lisää maahanmuuttoa”, mennään pahasti metsään, Grönroos tarkentaa.
Maahanmuuton väitettyjä positiivisia taloudellisia vaikutuksia kohtaan on viime aikoina esitetty myös kritiikkiä.
Kansaneläkelaitoksen tutkijat totesivat syksyllä julkaistun maahanmuuttajien sosiaalitukien käyttöä käsittelevän <a href="https://helda.helsinki.fi/handle/10138/135889">tutkimuksen</a> johtopäätöksissä maahanmuuton vaikutuksen taloudelliselle huoltosuhteelle olevan ”vähemmän selvä”, johtuen maahanmuuttajien korkeasta työttömyysasteesta ja runsaasta tukien käytöstä.
Niin ikään työ- ja elinkeinoministeriön hallitusneuvos Olli Sorainen <a href="https://www.suomenuutiset.fi/al-tarve-tyoperaiselle-maahanmuutolle-lykkaantynyt-8-10-vuodella/">arvioi</a> äskettäin Aamulehdelle antamassaan haastattelussa, että tarve työperäisen maahanmuuton lisäämiseen on lykkääntynyt ainakin 8–10 vuodella eteenpäin. Sorainen perustelee näkemystään sillä, että työttömyys lisääntyy Suomessa tällä hetkellä nopeammin kuin ihmisiä jää eläkkeelle.
– Vaikka Suomen talous alkaisi vetää jo lähivuosina, taantuman aikana kasautunut työttömyys sulaa vasta viiveellä. Työvoiman tarjonnan lisääminen ei ole nyt ajankohtaista, Sorainen sanoo.

Matti Apunen

Aamulehden ex-päätoimittaja: Ylen piikkiin rakastajansa kanssa matkustanut uutispomo Riikka Räisänen pitäisi siirtää syrjään

Analyysi: Ylen hallitukseen kuuluu Matti Apusen lisäksi Mikko Alatalo, ja heidän molempien pitäisi valvoa tiukasti Ylen johtoa – mutta käykin juuri päinvastoin

Painostustapauksesta uutta tietoa: Matti Apunen kovistellut myös kansanedustajaa, joka kuuluu Ylen rahoitusta arvioivaan työryhmään

Mitä ihmettä? Ylen korkein johto torjuu leikkauksia myllypuheluilla – keskustakansanedustaja: ”Sain tänään illalla yhden poliittisen urani oudoimmista puheluista”

Kun vuorovaikutuspäällikkö vaalivaikuttamaan lähti – Sami Koivisto leimasi Jani Mäkelän maalittajaksi yhden twiitin perusteella, tapaus johti Yle-toimitusjohtajan väliintuloon

Vigelius Halla-ahon ja Yleisradion sanasodasta: ’’Yle joutaakin jo leikkuriin’’

Pääministeri Marin singahti Yhdysvaltoihin maailman eliitin salaperäiseen Bilderberg-kokoukseen – kansa moittii avoimuuden puutteesta, Yle hehkuttaa innokkaasti

Yleisradio hyökkää rajusti pelastusalan kimppuun ja tuomitsee koko alan seksuaalisesta häirinnästä – mutta vaatii samalla vaikenemista turvapaikanhakijoiden tekemistä törkeistä seksuaalirikoksista

Ylen hallintoneuvoston PS-edustajat Matti Apusen valinnasta hallituksen puheenjohtajaksi: ”Yle tarvitsee uudistumishaluisen johtajan”

PS:n ajatuspaja lyttää EVA:n kaavailut maahanmuuton tuplaamisesta – ”ristiriitaista, tulijat eivät työllisty”

Uusimmat

Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso Ruotsissa: Liika älylaitteiden käyttö heikentää lasten hyvinvointia

Garedewilta toimenpidealoite nuoren määritelmän kaventamiseksi nuorisolaissa: 10-vuotiaat ja 29-vuotiaat eivät kuulu samoihin nuorteniltoihin

Etelä-Amerikan Elon Musk ei kuvia kumarra – aikoo laittaa Argentiinan talouden paraatikuntoon vaikka väkisin

Merituulivoiman rakentamisesta kannattamatonta – kohoavat kustannukset, lisääntynyt kilpailu ja inflaatio syövät katteet

Merkittäviä verohyvityksiä suurille teollisille investoinneille – valtiovarainministeri Purra: ”Hallitus tukee suomalaista työtä ja teollisuutta”

Media jatkaa Trumpin demonisointia toisen salamurhayrityksen jälkeenkin – Trump: “En luovuta ikinä!”

Viikon suosituimmat

Keskisuomalaisen päätoimittaja Yle-pomo Riikka Räisäsestä: Näillä näytöillä joku muu päätoimittaja olisi jo eronnut

Aamulehden ex-päätoimittaja: Ylen piikkiin rakastajansa kanssa matkustanut uutispomo Riikka Räisänen pitäisi siirtää syrjään

Poliisi nappasi Helsingin yliopiston kunniatohtorin kiinni kahdesti – ensin Kööpenhaminassa, sitten Tukholmassa

Halla-aho: Arvelen, että moni muukin kuin persukansa alkaa ymmärtää Ylen prioriteetteja – ”Leikkausvaraa riittää myös tulevaisuudessa”

Antikainen: Yle on väärässä – uutiset somaliaksi ja arabiaksi eivät auta sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan