Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso Ruotsissa: Liika älylaitteiden käyttö heikentää lasten hyvinvointia

Garedewilta toimenpidealoite nuoren määritelmän kaventamiseksi nuorisolaissa: 10-vuotiaat ja 29-vuotiaat eivät kuulu samoihin nuorteniltoihin

Etelä-Amerikan Elon Musk ei kuvia kumarra – aikoo laittaa Argentiinan talouden paraatikuntoon vaikka väkisin

Merituulivoiman rakentamisesta kannattamatonta –  kohoavat kustannukset, lisääntynyt kilpailu ja inflaatio syövät katteet

Merkittäviä verohyvityksiä suurille teollisille investoinneille – valtiovarainministeri Purra: ”Hallitus tukee suomalaista työtä ja teollisuutta”

Media jatkaa Trumpin demonisointia toisen salamurhayrityksen jälkeenkin – Trump: “En luovuta ikinä!”

Keskisuomalaisen päätoimittaja Yle-pomo Riikka Räisäsestä: Näillä näytöillä joku muu päätoimittaja olisi jo eronnut

Aamulehden ex-päätoimittaja: Ylen piikkiin rakastajansa kanssa matkustanut uutispomo Riikka Räisänen pitäisi siirtää syrjään

Poliisi nappasi Helsingin yliopiston kunniatohtorin kiinni kahdesti – ensin Kööpenhaminassa, sitten Tukholmassa

Halla-aho: Arvelen, että moni muukin kuin persukansa alkaa ymmärtää Ylen prioriteetteja – ”Leikkausvaraa riittää myös tulevaisuudessa”

Antikainen: Yle on väärässä – uutiset somaliaksi ja arabiaksi eivät auta sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan

Mats Wilhelmsson

Junat kulkevat teollisuusmaissa ilmeisen helposti haavoittuvan turvajärjestelmän avittamana. Jos varasliiga tai sabotööri katkaisee kaapelit ja vie mukanaan kiekan kuparijohtoa, seisahtuu liikenne koko rataosuudella. Vaihtamalla kuparin tilalle alumiinikaapelit päästään eroon ainakin rosvoista.

Viime viikon torstaina junaliikenne <a href="https://www.svd.se/a/AP5M8j/efter-ralsstolderna-i-tagtrafiken-koppar-ersatts-med-aluminium">pysähtyi</a> Taalainmaalla kuin seinään, kun rataverkon viestintä- ja turvajärjestelmät lakkasivat toimimasta. Liikenne oli poikki neljä tuntia. Myöhään illalla poliisi pidätti neljä henkilöä epäiltynä törkeästä varkaudesta sekä sabotaasista. Liikenne kulki täysin normaalisti vasta tiistaina.
Kiskoliikenne on takunnut myös Ruotsin länsilaidalla kuparivarkauksien takia. Kuun vaihteessa Göteborgin ja Vänersborgin (Trollhättan) väliseltä tärkeältä, myös teollisuuden ahkerasti käyttämältä rataosuudelta kuparit lähtivät varkaiden matkaan useammastakin kohdasta. Junat <a href="https://www.svt.se/nyheter/lokalt/vast/ny-kopparstold-stoppar-tagtrafiken-2">myöhästelivät</a> ja vuoroja korvattiin busseilla, kertoo SVT:n uutiset.
Varkaudet ovat usein tapahtuneet ruuhka-aikana, jolloin niiden haittavaikutus on erityisen suuri. Katkot voivat olla pitkiäkin ja tällöin henkilökuljetukset pyritään hoitamaan linja-autoilla. Varajärjestelmä maksaa pelkästään maan läntisellä liikennealueella miljoonia kruunuja vuodessa.
<h4 style="font-weight: 400;">Liikennekatkoilla suuret kerrannaisvaikutukset</h4>
-Kustannukset matkustajille ja tavaraliikenteelle ovat paljon suuremmat, toteaa Liikenneviraston rautatieyksikön päällikkö Mats Wilhelmsson Svenska Dagbladetissa.
-Varkaudet tapahtuvat usein syrjäisissä paikoissa, joten valvonta on vaikeaa. Porukalla on työkalut mukanaan ja he ryhtyvät toimeen missä vain kuparia näkevät. Kyse on puhtaasti <a href="https://www.gp.se/nyheter/v%C3%A4stsverige/sabotage-stoppar-t%C3%A5gtrafiken-mellan-g%C3%B6teborg-och-v%C3%A4nersborg-1.103421592">sabotaasista</a> ja se haittaa sekä matkustaja- että tavaraliikennettä.
Liikennevirasto on jo jonkin aikaa pyrkinyt korvaamaan kuparikaapeleita alumiinivalmisteisella johdotuksella. Alumiini johtaa sähköä kuparin lailla mutta on selvästi halvempaa. Eikä siten kiinnosta varkaita.
Uusin kuparivarkauksien trendi <a href="https://teslaclubsweden.se/superchargern-reparerades-snabbt-de-andra/">iskee</a> erityisellä voimalla ympäristötietoiseen sähköautoilijaan. Vaikka kuparin määrä pikalatausaseman johdossa on rajallinen, on niitäkin jo lähtenyt sähköiskuja pelkäämättömien vorojen matkaan.

Hyvinvointivaltio haavoittuu helposti: Ruotsissa junat seisoivat, kun varkaat veivät rataverkon kuparikaapelit

Sähkön hinnannousu yhdessä ilmastopaniikin kanssa kiihdyttää hankkeita uusien tuulivoimaloiden rakentamiseksi. Yhdellä tuulivoimalan sijaintipäätöksellä voidaan puhaltaa puolet pois paikallisen pienen ihmisen elämäntyöstä.

Taalainmaalla <a href="https://www.dt.se/2022-01-22/professor-om-hus-nara-vindkraftverk-upp-till-40-procents-vardeminskning">tapahtuu</a>: Ruotsalaispariskunta osti seudulle tyypillisen, historiallisen rakennuksen kera viehättävän tontin. Laittoivat sitten uuden lämmitysjärjestelmän, tekivät toimivat kylppärit, aitasivat pihan ja pistivät kaiken niin sanotusti viimeisen päälle kuntoon.
Menivät sitten pankkiin saadakseen kiinteistölleen uuden vakuusarvon. Olivat ostaneet talon 905 000 kruunulla, rempanneet kattavasti ja sen mukaan arvo olisi noussut 1,4 miljoonaan. Pankin mukaan peruskorjatun kiinteistön arvo on 700 000 kruunua ja piste. Pariskunnalla onkin nyt sitten 120 prosenttia velkaa talon arvoon suhteutettuna.
Syynä kiinteistön arvon romahdukseen on lähelle rakennettava tuulivoimala. Itse asiassa pelkästään Taalainmaalle on <a href="https://www.energimyndigheten.se/nyhetsarkiv/2021/nationell-strategi-for-en-hallbar-vindkraftsutbyggnad/">tulossa</a> 350 uutta tuulivoimalaa, joten perkeleet tulevat raikaamaan useammassakin punaisessa tuvassa Ruotsin sydänmailla.
Laskee hintoja kilometrienkin päässä
Tutkijat Hans Westlund ja Mats Wilhelmsson ovat <a href="https://www.expressen.se/dinapengar/bostad/vindkraften-halverar--vardet-pa-deras-hus/?site=desktop">selvittäneet</a> tuulivoimaloiden vaikutusta kiinteistöjen hintoihin. He ovat käyneet läpi 100 000 kiinteistökauppaa ja tutkimustulosten mukaan tuulivoimalan läheisyydellä on ”melko suuri” vaikutus kiinteistön hintaan.
Kahden kilometrin säteellä tuulivoimalasta sijaitseva kiinteistö maksaa keskimäärin 20 prosenttia vähemmän kuin 10 kilometrin päässä sijaitseva vastaava kohde. Kaikkein uusimpien ja entistä suurempien voimaloiden hintavaikutus voi olla vieläkin suurempi.
&#8211; Hintojen lasku voi olla seurausta useammastakin tekijästä. Tuulivoimalan näkee ja sen kuulee mutta se vaikuttaa myös maisema- ja luontoarvoihin, tutkija Wilhelmsson toteaa.
Globaalit voitot kompensoitava paikallisesti
Kiinteistötalouden professori Wilhelmssonin mielestä tuulen avulla tuotettava uusiutuva energia on Ruotsille globaalisti mittaamattoman arvokasta mutta lasku maksetaan paikallisesti. Koska tuulivoiman taloudellinen hyöty on mittavaa, siitä riittäisi kompensaatiota myös paikallisille haitoille.
&#8211; Kompensaatiojärjestelmän rakentamista olisi syytä pohtia ja saada laskelmat mukaan jo tuulivoimaloiden sijoituspaikoista päätettäessä.
Vuonna 2020 Ruotsiin pystytettiin 357 uutta tuulivoimalaa ja niiden kokonaismäärä oli 4333. Tuulivoiman osuus koko Ruotsin sähköntuotannosta oli samana vuonna 16 prosenttia.

Tutkimus ja kokemus sen todistavat: Tuulivoimalan lähellä sijaitsevan kiinteistön arvo voi pudota jopa puoleen