Perussuomalainen 1/2024

Tutkimus: Suomalaiset haluavat kontrolloida työperäistä maahanmuuttoa – kaksi kolmesta hyväksyy vain julkista taloutta vahvistavan maahanmuuton

Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta

Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin

Käsikranaattien käyttö tuplaantui Ruotsin jengisodissa – helpompaa kuin räjähteiden valmistus omaan käyttöön

Kansanedustaja Jaana Strandman haluaa laittaa Itä-Suomen verkkoyhteydet kuntoon: “Yhteyksien toimivuus on kriittinen osa modernin yhteiskunnan toimintakykyä”

Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen

Ruotsista mallia: Rikoshyöty takavarikkoon

Venäjän varjolaivasto seilaa nyt Pohjoisella jäämerellä – ympäristökatastrofi vain ajan kysymys

E16-tietä jatketaan Suomen puolelle – ministeri Ranne: Vahvistaa Suomen turvallisuutta, huoltovarmuutta ja taloutta

Hallitus edistää viranomaisten tiedonvaihtoa – tavoitteena torjua muun muassa järjestäytynyttä rikollisuutta

Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe

Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin

Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin

Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”

Donald Trumpin vierailu Joe Roganin ohjelmassa keräsi ennätysyleisön

Ruotsissa vietettiin hiljainen hetki Hamasin terroristi Yahya Sinwarin muistolle – tuhannet huusivat suosionosoituksia Malmössä

Eurooppaan vyöryi 10 vuodessa 4,5 miljoonaa Syyrian pakolaista – nyt kielteisen turvapaikkapäätökseen saaneet halutaan palauttaa turvalliseen kotimaahansa

PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille

Mats Persson

Tekoäly muuttaa maailmaa samaa tahtia kuin muutkin meneillään olevat hallitsemattomat tapahtumat – ilmastosta geopolitiikkaan. Koululaitoksessa tekoälyn mahdollisuudet on havaittu ja luokkahuoneissa AI:n hyödyntäminen on täydessä vauhdissa. Koulukirjoja tosin vaaditaan jo takaisin digitaalisuuden tuoksinassa.

Ruotsalaisista nuorista 75 prosenttia on käyttänyt generatiivista tekoälyä viimeisen vuoden aikana. Vaikka ensimmäinen yleiseen käyttöön kehitetty työkalu ChatGPT lanseerattiin vasta alle vuosi sitten.
Konsulttiyritys Atean järjestämässä pyöreän pöydän <a href="https://www.atea.se/digitalisering-i-skolan/ai-skola/">keskustelussa</a> kävi selväksi, että koululaisille tekoälyn hyödyntäminen on monin tavoin positiivinen arjen asia. Se mahdollistaa jokaiselle oppilaalle yksilöllisesti räätälöidyn oppimispolun. Näin opettajillekin jää enemmän aikaa ydintehtäväänsä eli oppimisen tukemiseen.
Almedanin politiikkaviikolla järjestetyssä tapaamisessa oli paikalla ilmeisen tiedostavaa porukkaa, sillä nuoret pitivät tärkeänä sitä, että tekoälyä käytetään eettisesti, opiskelijoiden yksityisyyttä ja turvallisuutta kunnioittaen: ”On tarpeen luoda selkeät ohjeet ja säännöt tekoälyteknologian käytölle ja kouluttaa sekä opiskelijoita että opettajia tekoälyn eettisistä näkökohdista.&#8221;
Toimintamallit hakusessa
Säännöt tekoälyn käyttöön saattavatkin olla paikallaan, sillä uunituoreen <a href="https://www.ungdomsbarometern.se/rapportslapp-back2school-2023/">Nuorisobarometrin</a> (Ungdomsbarometern) mukaan yli puolet koululaisista on käyttänyt tekoälyä tavalla, jonka sallittavuudesta heillä itsellään ei ole tietoa. Onko sääntöjä edes olemassa, siitäkin ei oltu varmoja.
Tällä hetkellä ei Ruotsissa olekaan kansallisia ohjeita siitä, miten opiskelijat voivat käyttää tekoälyä. Kouluviraston mukaan chattibotit lisäävät huijaamisen riskiä ​​ja viranomaiset kehottavatkin opettajia varovaisuuteen arvosanojen antamisessa. Varsinkaan jos nämä eivät tiedä, miten opiskelijan hengentuotos on saatu aikaan.
”Enemmän kirjoja &#8211; vähemmän digitaalisuutta”
Porvarihallituksen opetusministeri Mats Persson <a href="https://www.svt.se/nyheter/inrikes/ny-rapport-manga-elever-anvander-ai-for-att-fuska-i-skolan">haluaisi</a> saada aikaan valtakunnallisen sääntökehyksen tekoälyn käytölle kouluissa. Ohjeistuksen puuttuessa rehtorit ovat jo lähteneetkin omille urilleen. Jotkut oppilaitokset ovat jopa estäneet ChatGPT:n koulun koneilta. Tätä opetusministerikään ei sulje pois.
&#8211; On selvää, ettei vanhalla mallilla voi jatkaa. Kokeita ja opetusta pitää järjestää useammin luokissa. Meidän pitää keskittyä enemmän kirjoihin ja vähemmän digitaalisiin työkaluihin.

Tekoäly valtaa maailmaa ja kouluissa ollaan etukenossa – vanhat säännöt eivät toimi ja uudet puuttuvat

Ruotsin yliopistoissa vallitsee vaientamisen kulttuuri, paljastaa TV4:n tutkivan journalismin ohjelma. Uuden hallituksen opetusministeri on ottanut ongelman tosissaan ja päättänyt käynnistää selvityksen asiasta. Opetusministerin mielestä myös kiistanalaisista asioista pitää voida käydä keskustelua ja tehdä tutkimusta, sen sijaan, että yliopistoissa ryhdyttäisiin kieltämään tiettyjä sanoja tai aihepiirejä. 
Opetusministeriö tulee käynnistämään selvityksen vaientamis- ja maalittamiskulttuurista Ruotsin yliopistoissa, kertoo opetusministeri Mats Persson (lib) Ruotsin yleisradion <a href="https://www.svt.se/kultur/tystnadskultur">haastattelussa</a>. Asia nousi pinnalle, kun TV4:n tutkivan journalismin ohjelma Kalla Fakta paljasti, että monet yliopistojen opettajat ja tutkijat pelkäävät joutuvansa pois suljetuiksi ja maalitetuiksi käsitellessään herkkiä aiheita.
&#8211; Tärkeintä on saada kuva siitä, miten iso ja laajalle levinnyt tämä ongelma on ja miten yksittäiset tutkijat kokevat tilanteen, Persson sanoo.
Kalla Fakta (&#8220;kylmä totuus&#8221;) -ohjelmassa useat yliopistojen henkilökuntaan kuuluvat kertoivat joutuneensa suljetuiksi pois yliopistoyhteisöstä tai vaiennetuiksi käsiteltyään esimerkiksi rasismia tai seksismiä. Tämä ilmiö tunnetaan myös nimellä cancel-kulttuuri.
Opetusministeri Mats Perssonin mukaan kyseessä on vakava ilmiö, jolla on seurauksia sekä vaientamisen kohteeksi joutuneille että opetukselle laajemminkin. Persson itse on koulutukseltaan taloushistorioitsija. Hänen tohtorinväitöskirjansa käsitteli maahanmuuttajien yrittäjyyttä, sairauspoissaoloja ja varhaiseläkkeelle jäämistä vuosien 1981-2003 välisenä aikana.
Yliopiston ei pidä kieltää sanoja
Aiemmin Expressen-lehteen kirjoittamassaan <a href="https://www.expressen.se/debatt/universiteten-ska-inte-forbjuda-kansliga-ord/">mielipideartikkelissa</a> opetusministeri Persson korosti, että tiettyjä sanoja tai teorioita ei pidä kieltää, jos totuutta halutaan ymmärtää. Cancel-kulttuuri saa aikaan henkisesti köyhän ja huteran akateemisen ympäristön.
&#8211; Yliopisto ei ole mikä tahansa paikka, Persson kirjoittaa. Täällä kritiikin, kyseenalaistamisen ja suoran puheen on oltava arkipäivää. Tavoitteena ei ole konsensus.
&#8211; Tutkimusta tehdään myös sellaisilla alueilla, jotka ovat provosoivia poliittiselle vasemmistolle tai oikeistolle tai uskovaisille.
&#8211; Ja niin sen on oltava liberaalissa demokratiassa. Tieteen vahvuus on siinä, että uutta tietoa etsitään ilman ennakkoehtoja, kiellettyjä sanoja tai lappuja silmillä.
Cancel uhkaa vapaata ajatusten esittämistä
Opetusministeri Persson viittaa mielipidekirjoituksessaan tunnettujen tutkijoiden ja kirjailijoiden pari vuotta sitten julkaisemaan <a href="https://harpers.org/a-letter-on-justice-and-open-debate/">avoimeen kirjeeseen</a>, jonka ovat allekirjoittaneet muiden muassa Francis Fukuyama, Noam Chomsky ja Salman Rushdie.
Allekirjoittajat ovat huolissaan Yhdysvalloista peräisin olevasta identiteettipoliittisesta liikkeestä, jonka ajama cancel-kulttuuri uhkaa vapaata ajatusten esittämistä ja keskustelua.
Tutkimusta tarvitaan myös herkistä aiheista
Persson pelkää cancel-kulttuurin johtavan siihen, että poliittisesti kiistanalaisten aiheiden tutkimisesta luovutaan kokonaan ja tutkimus keskittyy leppoisampiin aiheisiin, joista ei tule riitaa. Tietoa tarvitaan kuitenkin myös niitä herkiksi ja ristiriitaisiksi koetuista asioista.
&#8211; Todellisuus on monitahoinen, historia on synkkä ja yhteiskunta on täynnä vääryyksiä, Persson kirjoittaa. Jos tätä todellisuutta halutaan ymmärtää, tiettyjä sanoja tai teorioita ei pidä kieltää.
Kyseenalaistaa saa, vaientaa ei
Opetusministeri korostaa, että keskustelu, väittely ja kyseenalaistaminen ovat akateemisen elämän oleellisia osia. Mutta väittely ei saa johtaa siihen, että eri mieltä oleva opettaja tai tutkija pyritään vaientamaan tai sulkemaan yhteisön ulkopuolelle. Yliopiston johdolla on työnantajan roolissa vastuu seistä työntekijöidensä tukena silloinkin, kun se tuntuu epämukavalta.
&#8211; Ilmaisuvapautemme ja suvaitsevaisen yhteiskuntamme ansiosta me voimme puhua avoimesta erilaisista ilmiöistä, Persson kirjoittaa.
&#8211; Tämä hallitus ei tule kohtelemaan akateemista vapautta pelkkänä korulauseena. Suvaitsemattomuutta ei tulla suvaitsemaan. Me tulemme puolustamaan akateemista vapautta raudanlujasti.

Ruotsin opetusministeri: Akateemista vapautta on suojeltava cancel-kulttuurilta

Mats Persson

Tekoäly valtaa maailmaa ja kouluissa ollaan etukenossa – vanhat säännöt eivät toimi ja uudet puuttuvat

Ruotsin opetusministeri: Akateemista vapautta on suojeltava cancel-kulttuurilta

Uusimmat

Tutkimus: Suomalaiset haluavat kontrolloida työperäistä maahanmuuttoa – kaksi kolmesta hyväksyy vain julkista taloutta vahvistavan maahanmuuton

Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta

Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin

Käsikranaattien käyttö tuplaantui Ruotsin jengisodissa – helpompaa kuin räjähteiden valmistus omaan käyttöön

Kansanedustaja Jaana Strandman haluaa laittaa Itä-Suomen verkkoyhteydet kuntoon: “Yhteyksien toimivuus on kriittinen osa modernin yhteiskunnan toimintakykyä”

Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen

Ruotsista mallia: Rikoshyöty takavarikkoon

Venäjän varjolaivasto seilaa nyt Pohjoisella jäämerellä – ympäristökatastrofi vain ajan kysymys

E16-tietä jatketaan Suomen puolelle – ministeri Ranne: Vahvistaa Suomen turvallisuutta, huoltovarmuutta ja taloutta

Hallitus edistää viranomaisten tiedonvaihtoa – tavoitteena torjua muun muassa järjestäytynyttä rikollisuutta

Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen

Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe

Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin

Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin

Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”

Donald Trumpin vierailu Joe Roganin ohjelmassa keräsi ennätysyleisön

Ruotsissa vietettiin hiljainen hetki Hamasin terroristi Yahya Sinwarin muistolle – tuhannet huusivat suosionosoituksia Malmössä

Eurooppaan vyöryi 10 vuodessa 4,5 miljoonaa Syyrian pakolaista – nyt kielteisen turvapaikkapäätökseen saaneet halutaan palauttaa turvalliseen kotimaahansa

PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille

Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin

Toimitus suosittelee

Miko Bergbom ja Niko Ohvo: Etelärantaa ja Hakaniemeä yhdistää rakkaus halpatyövoimaa kohtaan

Suomessa vieraillut brittiprofessori: woke-eliitti ja siihen kuuluva media ovat radikalisoituneet voimakkaasti, ja seuraus on karu: he ovat kyvyttömiä enää ymmärtämään tavallisia ihmisiä

Demarien toimittajaliitolla ja Journalistiliitolla kaksoisroolit: Ovat Yleisradion osakkaita, samalla lobbaavat Yle-leikkauksia vastaan

Väestö muuttuu, ongelmat kasaantuvat – Riikka Purra ja Mari Rantanen suuressa maahanmuuttokeskustelussa keskiviikkona (suora lähetys)

Korporaatiomaailma löi jarrut wokelle – identiteettipolitiikka katosi kymmenien suuryritysten vuosikertomuksista

Perussuomalainen 1/2024