matalapalkka-alat

Maahanmuuttajien matala tulotaso on osin kytköksissä maahanmuuton volyymiin itsessään. Samalla maahanmuuton vaikutukset osuvat myös vastaanottavan yhteiskunnan työntekijöihin, sillä matalapalkka-aloille suuntautuva työperäinenkin maahanmuutto on omiaan samalla laskemaan myös kantaväestön palkkatasoa.

Maahanmuuttoviraston tänään julkaisemat tilastot näyttävät, että vuonna 2022 alkanut voimakas maahanmuuton kasvu taittui viime vuonna, kun myönteisten ensimmäisten oleskelulupien määrä laski noin 6700:lla.

Perussuomalaisten kansandustaja  Miko Bergbom toteaa, että uudella 1 600 euron tulorajalla pyritään puuttumaan siihen, että jatkossa ei enää harjoitettaisi sellaista työperäistä maahanmuuttoa, joka ei ole Suomen julkiselle taloudelle eikä suomalaiselle veronmaksajalle kannattavaa.

Kunnallisalan kehittämissäätiön tuoreessa Ilmapuntari-tutkimuksessa on selvitetty suomalaisten suhtautumista työperäistä maahanmuuttoa kohtaan. Tutkimuksesta voidaan vetää johtopäätös, että enemmistölle suomalaisista kelpaa vain julkista taloutta vahvistava maahanmuutto. - Suomalaiset ymmärtävät, että puheet ”työvoimapulasta” maassa, jossa työttömiä on monta sataa tuhatta, eivät ole mielekkäitä, ajatuspaja Suomen Perustan toiminnanjohtaja Simo Grönroos arvioi tutkimusta Suomen Uutisille.

Perussuomalainen Nuoriso suhtautuu kielteisesti RKP:n esitykseen maahanmuuton tarveharkinnasta luopumisesta. Rajoittamaton maahanmuutto ei tuo Suomelle uusia veronmaksajia, vaan päinvastoin se mahdollistaa matalapalkkaisten alojen täyttämisen hyväksikäytölle alttiilla halpatyövoimalla.