Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso Ruotsissa: Liika älylaitteiden käyttö heikentää lasten hyvinvointia

Garedewilta toimenpidealoite nuoren määritelmän kaventamiseksi nuorisolaissa: 10-vuotiaat ja 29-vuotiaat eivät kuulu samoihin nuorteniltoihin

Etelä-Amerikan Elon Musk ei kuvia kumarra – aikoo laittaa Argentiinan talouden paraatikuntoon vaikka väkisin

Merituulivoiman rakentamisesta kannattamatonta –  kohoavat kustannukset, lisääntynyt kilpailu ja inflaatio syövät katteet

Merkittäviä verohyvityksiä suurille teollisille investoinneille – valtiovarainministeri Purra: ”Hallitus tukee suomalaista työtä ja teollisuutta”

Media jatkaa Trumpin demonisointia toisen salamurhayrityksen jälkeenkin – Trump: “En luovuta ikinä!”

Keskisuomalaisen päätoimittaja Yle-pomo Riikka Räisäsestä: Näillä näytöillä joku muu päätoimittaja olisi jo eronnut

Aamulehden ex-päätoimittaja: Ylen piikkiin rakastajansa kanssa matkustanut uutispomo Riikka Räisänen pitäisi siirtää syrjään

Poliisi nappasi Helsingin yliopiston kunniatohtorin kiinni kahdesti – ensin Kööpenhaminassa, sitten Tukholmassa

Halla-aho: Arvelen, että moni muukin kuin persukansa alkaa ymmärtää Ylen prioriteetteja – ”Leikkausvaraa riittää myös tulevaisuudessa”

Antikainen: Yle on väärässä – uutiset somaliaksi ja arabiaksi eivät auta sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan

maskipakko

Hallitus antoi torstaina eduskunnan käsiteltäväksi esityksensä liikkumisvapauden ja lähikontaktien väliaikaisesta rajoittamisesta. Esityksen mukaisesti liikkumista voitaisiin väliaikaisesti rajoittaa viruksen pahimmilla leviämisalueilla. Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho kummastelee, miksei hallitus ole määritellyt selkeitä mittareita sen arvioimiseksi, milloin liikkumisrajoituksia todella tarvitaan.

Jussi Halla-ahon mukaan kynnys ihmisten liikkumisen rajoittamiseen pitää olla erittäin korkealla.
&#8211; Näin myös siitä syystä että muuten saattaa syntyä kiusaus käyttää sitä keinoa helpommin, Halla-aho sanoi eilen Ylen A-talkissa.
Halla-aho ihmettelee, miksi hallitus ja asiasta vastaavat ministerit eivät ole määritelleet selkeitä kriteerejä tilanteelle, jossa liikkumisrajoituksiin on siirryttävä.
&#8211; Vastaavasti kaivataan mittareita, joilla voidaan arvioida, milloin liikkumisrajoituksia ei tarvitse enää pitää käytössä, Halla-aho sanoi.
Syytä ottaa opiksi menneistä virheistä
A-Talkissa vieraina olivat myös STM:n kansliapäällikkö Kirsi Varhila, HUSin johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi sekä sisäministeri Maria Ohisalo (vihr).
Ohisalo perusteli liikkumisrajoituksia yleisesti terveydenhuoltojärjestelmän kuormittumisella.
&#8211; Terveydenhuollossa joudutaan priorisoimaan tehtäviä, koska koronapotilaat täyttävät nyt laajemmin tehohoito-osastoja ja sairaalapaikkoja. Lakiesitykseen on kirjattu kriteerejä, joilla arviointeja tehdään. Eduskuntakäsittelyssä esitystä on mahdollista muokata vielä paremmaksi, Ohisalo sanoi.
Halla-ahon mukaan hallituksen olisi syytä ottaa menneistä virheistä opiksi.
&#8211; Pandemiatilanne voi nopeasti muuttua huonommaksi, vaikka se saataisiinkin nyt hallintaan. Tässä on nyt vuoden ajan puhuttu rajaturvallisuudesta nimenomaan tartuntojen näkökulmasta. Hallitus on jatkuvasti sysännyt vastuuta aveille ja eduskunnalle. Viime syksynä hallitus toi kelvottomasti valmistellun esityksen rajaturvallisuudesta, joka esitys tyrmättiin lähtökuoppiin. Jouduimme odottamaan puoli vuotta, että saimme paremman esityksen, Halla-aho sanoi.
Perussuomalaisten puheenjohtaja myös huomautti sisäministerille, että tällä hetkellä Suomen rajojen yli virusta saapuu edelleen maahan, koska hallitus ei ole saanut aikaiseksi ratkaisuja ennakkotestien vaatimiseksi tulijoilta maahan pääsemisen edellytyksenä.
&#8211; Monella on nyt se mielikuva, että rajojen auki pitäminen on jostain syystä tärkeämpää kuin kansalaisten oikeus liikkua maan sisällä, Halla-aho sanoi.
Rajoituksia vain sinne, missä ongelma on
Ohisalo totesi, että liikkumisrajoitusten voimaantulo riippuu eduskunnan aikatauluista. Ohisalo ei osannut sanoa, saadaanko rajoitukset käyttöön jo pääsiäiseksi. Halla-aho muistutti, että koska hallitus toimii eduskuntaenemmistöllä, vastuuta ei voi sysätä muiden harteille.
&#8211; Kyllähän tämä valmistuu siinä ajassa kuin se halutaan saada valmiiksi.
Halla-aho sanoi, että jos liikkumisrajoituksiin todella mennään, on tärkeää kohdistaa rajoitukset sinne, missä ongelmakin on.
&#8211; Kaupassakäynti tuskin on merkittävä tartuntojen lähde, eikä sekään liene ongelma, että ihmiset tapaavat toisiaan ulkoilmassa, vaan nimenomaan suurten joukkojen kokoontumiset julkisissa tiloissa tai yksityistilaisuuksissa. Näihin voidaan puuttua muutenkin kuin säätämällä yleisiä liikkumisrajoituksia, joista on suurta haittaa ihmisille ja joita todennäköisesti tottelevat ne, jotka muutenkin tottelevat suosituksia.
&#8211; Toisaalta taas ne, jotka vähät välittävät suosituksista luultavasti jatkavat vanhaa elämänmenoa siitäkin huolimatta, että tietynlainen ulkona liikkuminen kiellettäisiin lailla, perussuomalaisten puheenjohtaja huomautti.
Ehtiikö poliisi valvoa tilannetta?
Hallituksen linja on tolkuttoman epäselvä, mitä tulee kasvomaskeihin. Tällä hetkellä ollaan vaihteeksi tilanteessa, jossa hallitus koronatoimien osana esittää uutena keinona myös maskipakkoa.
Halla-aho huomautti, että perussuomalaiset esitti maskisuosituksen antamista jo vuosi sitten, koska vastaava suositus oli annettu useissa muissakin maissa.
&#8211; Tämän jälkeen hallitus teetti selvityksen, jossa todistettiin, ettei maskeista ole hyötyä vaan päinvastoin todennäköisesti haittaa. THL kaiketi yritti myös antaa maskisuositusta, mikä estettiin poliittisella ohjauksella. Nyt kuitenkin puhutaan jo maskipakon asettamisesta. Kyllä moni ihmettelee, miksi maskeja nyt pakotetaan käyttämään, jopa sakon uhalla, kun viime vuonna hallitus ja asiantuntijat esittivät, että maskeista on haittaa.
Halla-aho myös epäili, riittävätkö Suomen poliisin rajalliset resurssit valvoa uusia rajoituksia, jos ne tulevat voimaan.
&#8211; Tiedetään, että väkilukuun suhteutettuna Suomessa on kenties pienimmät poliisivoimat koko EU-alueella. Tässä on nyt huoli siitä, jäävätkö poliisin normaalit tehtävät hoitamatta, koska realiteetit tulevat vastaan.

Hallituksen epäselvä linja jatkuu – nyt esitetään maskipakkoa, vielä vuosi sitten ministeriössä teetettiin selvitys, jonka mukaan maskeista ei ole hyötyä – Halla-aho: ”Kyllä moni ihmettelee”

Eduskunta käsitteli tänään täysistunnossa tartuntatautilain muutosta pakollisiin koronatestauksiin liittyen. Perussuomalaiset kansanedustajat Arja Juvonen ja Kaisa Juuso nostavat esiin ristiriidan hallituksen puheiden ja tekojen välillä.

&#8211; Hallitus on kerta toisensa jälkeen korostanut, kuinka Suomella on Euroopan tiukimpiin kuuluva rajakontrolli. Kuitenkin STM on ohjauskirjeissään aluehallintovirastoille viitannut kintaalla pakollisten rajatarkastusten käyttöönotolle. Sen sijaan, että hallitus olisi keskittynyt estämään tartuntojen pääsyn rajan yli, se on keskittynyt estämään turismin ja samaan aikaan muista syistä rajan ylittäneet ovat päässeet kulkemaan ilman testausta. Hallituspuolueiden edustajat keksivät toinen toistaan omituisempia tekosyitä sille, miksi koronakoiria ei voitaisi ottaa käyttöön rajoilla, Arja Juvonen ja Kaisa Juuso ihmettelevät.
Muualla vaaditaan negatiivinen testitulos
Sen sijaan, että tartuntoja olisi torjuttu johdonmukaisesti, hallitus on PS-kansanedustajien mielestä laiminlyönyt monia tarpeellisia toimia.
&#8211; Muissa Euroopan maissa maahan saapuvilta vaaditaan Suomessa negatiivinen testitulos. Suomessa hallitus pakoilee vastuuta ja sysää ongelman laiva- ja lentoyhtiöille. Keinojen etsimisen sijasta nostetaan kädet pystyyn ja jupistaan perusoikeuksista. Ilmeisesti näissä perusoikeuksissa kansalaisten oikeus henkeen ja terveyteen on jossain kaukana vapaan liikkuvuuden alapuolella, kun rajoja ei saada kiinni eikä joukkoliikenteeseen haluta säätää maskipakkoa.
Puheiden sijasta tehokkaita toimenpiteitä
Perussuomalaiset vaativat negatiivista testitulosta maahan saapumisen edellytykseksi sekä hallitukselta korjausliikettä viestintänsä suhteen.
&#8211; Hallituksen puheet ja teot koronakriisin torjuntatoimiin liittyen ovat olleet vahvassa ristiriidassa keskenään. Kun hallitus haluaa poikkeusoloissa keskittää viestinnän itselleen, sen pitäisi ensin varmistaa, että pystyy viestimään paremmin kuin alueelliset ja paikalliset toimijat. Sairaanhoitopiirien edustajilta on totuttu kuulemaan faktoja, hallitukselta latteuksia.
&#8211; Perussuomalaiset vaativat, että hallitus selkiyttää tiedottamistaan niin, että sekä viranomaisille että kansalaisille välittyy selkeä ja yksiselitteinen käsitys siitä, kuinka eri tilanteissa pitää toimia. Nyt on hallituksella näytön paikka, puheiden sijasta tarvitaan konkretiaa ja tehokkaita toimenpiteitä, joiden vaikutukset on huolella arvioitu ennalta, Juvonen ja Juuso toteavat.

Juvonen ja Juuso: Hallitus keskittynyt estämään turismin – ”Muista syistä rajan ylittäneet päässeet kulkemaan ilman testausta”

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho moittii hallitusta sekavasta koronaviestinnästä. &#8211; Jos halutaan varjella ihmisten luottamusta päätöksentekijöihin ja viranomaisiin, niin päätöksenteon on myös oltava sellaista, että se on omiaan herättämään luottamusta.

Koronan torjumiseksi Suomi siirtyy ensi maanantaina hallituksen päätöksellä sulkutilaan, jonka aikana useita ravintoloita, kahviloita ja baareja pidetään hallituksen esityksen mukaisesti suljettuna. Myös useita muita paikkoja on suljettu ja kouluissa siirrytään kolmeksi viikoksi etäopetukseen. Kaupat pysyvät kuitenkin avoinna.
Koronakriisin hoitamisesta on aiheutunut runsaasti viranomaisten ja poliitikkojen välistä hässäkkää, kuten sosiaali- ja terveysministeriön (STM) sekä aluehallintoviraston riitely kuntosalien aukiolosta. Samalla myös viestintä eri toimijoiden kesken on ollut sekavaa. Kritiikkiä sekavuudesta on saanut osakseen erityisesti STM:n toiminta.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho sanoi eilen Ylen A-Talkissa, että olennaista onkin juuri nyt keskustella siitä, mitä ongelmia koronakriisi on tuonut esiin Suomen päätöksentekoprosessista.
Olisiko koronanyrkille sittenkin tarvetta?
Halla-aho arvioi, että ministeriöiden ja viranomaisten keskinäinen riitely kertoo päätöksenteon siiloutumisesta Suomessa.
&#8211; Virastot ja ministeriöt eivät koe muodostavansa kollektiivia, joka kävisi keskustelut sisäisesti, vaan kukin varjelee omia kasvojaan ja sysää vastuuta toisille. Taustalla on varmasti osaamattomuutta, joka voi hyvin liittyä poliittiseen virkanimityskulttuuriimme, josta ei yleensä aiheudu ongelmia, kun kaikki on hyvin. Kuitenkin tällaisen kulttuurin heikkoudet paljastuvat silloin, kun pitäisi pystyä toimimaan koordinoidusti. Olisi hyvä, jos meillä olisi ollut päätöksenteossa jonkinlainen solmukohta, kutsutaan sitä sitten vaikka nyrkiksi, joka riitelee sisäisesti tarvittavat asiat ministeriöiden kanssa ja tulee vasta sen jälkeen valmiin linjauksen kanssa julkisuuteen.
A-Talkissa vieraina olivat myös puoluejohtajat Sari Essayah (kd), pääministeri Sanna Marin (sd) ja oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r), joka asettui Halla-ahon kanssa samoille linjoille.
&#8211; Jussi on siinä oikeassa, että edelleen tarvitaan poikkihallinnollista yhteistyötä. Sitä pitää parantaa entisestään.
Ihmiset kaipaavat vastauksia
Myös Essayah arvioi, että tarvetta olisi valtakunnalliselle pandemiaohjausryhmälle, eli ”koronanyrkille” joka pystyisi toimimaan hallinnon tasojen siilojen yli.
&#8211; Kansalaisten kannalta on hämmentävintä se, että tällä hetkellä viranomaiset ja hallitus riitelevät keskenään ja antavat sekavia ohjeita. Se heikentää kansalaisten luottamusta, vaikka tässä tilanteessa olisi tärkeää säilyttää luottamus siihen, että ohjeita noudatetaan.
Marinin mukaan ainoa tarvittava koordinaatioelin on maan hallitus.
&#8211; Me käymme viikoittain ministeriöiden kanssa läpi hallinnonalojen välisiä kysymyksiä ja olemme tehneet näin koko pandemian ajan.
Hallitus ilmoitti maanantaina keskittävänsä koronaviestinnän Marinin johtamalle valtioneuvoston kanslialle. Käytännössä päätös tarkoittaa, sitä, että ministeri Krista Kiuru ja STM eivät enää johda hallituksen koronaviestintää.
Halla-aho varoittaa, että epäonnistunut viestintä johtaa helposti vaihtoehtoisten teorioiden kehittymiseen marginaaleissa.
&#8211; Ongelma on erityisesti siinä, että jos ihmiset eivät saa vastauksia heitä askarruttaviin kysymyksiin, joita kriisin jatkuessa itse kullakin herää, niin ihmiset alkavat ajatella asioita itse, ja tehdä omia johtopäätöksiään. Jos halutaan varjella ihmisten luottamusta päätöksentekijöihin ja viranomaisiin, niin päätöksenteon on oltava sellaista, että se myös on omiaan herättämään luottamusta.
Maskipakko tuskin mahdollinen
Monissa Euroopan maissa, esimerkiksi Saksassa ja Isossa-Britanniassa maskipakko on ollut arkipäivää jo pitkään. Henriksson sanoi, että maskipakko voisi olla mahdollinen Suomessakin.
&#8211; Jos olisi yhteinen tahtotila ja sitä haluttaisiin. Toki tärkeintä tässä on se, että ihmiset ymmärtävät, että maskin käyttäminen on itsessään tärkeää.
Halla-aho sanoi, että useimpien toiveena on, että sulkutila auttaisi nykyiseen tilanteeseen, jotta ei tarvitsisi lähteä muihin toimiin, kuten maskipakkoon.
&#8211; Monissa maissa on ollut paljon Suomea jyrkempiä rajoitustoimia, myös maskipakkoja ja silti niissä maissa tautitilanne voi olla pahempi kuin Suomessa.
&#8211; Itse en lähtisi ajamaan maskipakkoa enkä edes mielellään juuri keskustelisi siitä ääneen, koska siitä tulee uusi taikasana, johon takerrutaan siinä toivossa, että maskipakolla tilanne helpottaa. Todennäköisesti näin ei silti kävisi. En edes pidä poliittisesti realistisena sitä, että saisimme toteutettua maskipakon, puhumattakaan siitä, että pystyisimme sopimaan pakon rikkomisen sanktioista. Lopputulos olisi, että ne ihmiset, jotka eivät nytkään käytä maskia, eivät käyttäisi sitä, vaikka olisikin maskipakko.
&nbsp;

Halla-aho: Ministeriöiden ja viranomaisten keskinäinen riitely kertoo päätöksenteon siiloutumisesta – ”Taustalla osaamattomuutta, joka voi liittyä poliittiseen virkanimityskulttuuriin”