Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso Ruotsissa: Liika älylaitteiden käyttö heikentää lasten hyvinvointia

Garedewilta toimenpidealoite nuoren määritelmän kaventamiseksi nuorisolaissa: 10-vuotiaat ja 29-vuotiaat eivät kuulu samoihin nuorteniltoihin

Etelä-Amerikan Elon Musk ei kuvia kumarra – aikoo laittaa Argentiinan talouden paraatikuntoon vaikka väkisin

Merituulivoiman rakentamisesta kannattamatonta –  kohoavat kustannukset, lisääntynyt kilpailu ja inflaatio syövät katteet

Merkittäviä verohyvityksiä suurille teollisille investoinneille – valtiovarainministeri Purra: ”Hallitus tukee suomalaista työtä ja teollisuutta”

Media jatkaa Trumpin demonisointia toisen salamurhayrityksen jälkeenkin – Trump: “En luovuta ikinä!”

Keskisuomalaisen päätoimittaja Yle-pomo Riikka Räisäsestä: Näillä näytöillä joku muu päätoimittaja olisi jo eronnut

Aamulehden ex-päätoimittaja: Ylen piikkiin rakastajansa kanssa matkustanut uutispomo Riikka Räisänen pitäisi siirtää syrjään

Poliisi nappasi Helsingin yliopiston kunniatohtorin kiinni kahdesti – ensin Kööpenhaminassa, sitten Tukholmassa

Halla-aho: Arvelen, että moni muukin kuin persukansa alkaa ymmärtää Ylen prioriteetteja – ”Leikkausvaraa riittää myös tulevaisuudessa”

Antikainen: Yle on väärässä – uutiset somaliaksi ja arabiaksi eivät auta sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan

Maryan Abdulkarim

Munamiehenä tunnettu vasemmistoliiton eduskuntavaaliehdokas Riku Nieminen on joutunut lyhyen ajan sisällä jo toistamiseen somekohun keskipisteeksi. Mutta onko blackface rasismia? 

Riku Niemisen ensimmäinen kohu nousi viime viikolla hänen esitettyään kansanedustajien palkan <a href="https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/dabdfbff-9d65-4bef-9ca8-5027abbb34da">kymmenkertaistamista</a>.
Nyt kertaa puhuttaa Niemisen ns &#8220;blackface&#8221;-esiintyminen aiemmin MTV3:n ohjelmassa. Ohjelman esittämisestä on jo ehtinyt kulua jo joitain vuosia, mutta se silmäkulmia nostattava esiintyminen nousi nyt uudelleen julkisuuteen. Samalla nousee keskusteluun vääjäämättä pohdiskelu siitä, ovat yhteiskunnan säännöt kaikille samat.
1001 Rikua -ohjelman katkelma löytyy MTV3:n twiitistä:
https://twitter.com/mtv3suomi/status/605714610449195008
Niemisen esiintymistä moitittiin heti alusta pitäen. Hän <a href="https://twitter.com/FlyAbdulkarim/status/616911898546700288">puolustautui</a>:
&#8211; Koska &#8220;blackface&#8221; tarkoittaa törkeän rasistista kuvausta tummasta ihmisestä, tuo ei ole &#8220;blackface&#8221;.
Ylen Jälkiviisaissa aikanaan esiintynyt Maryan Abdulkarim ei tuolloin niellyt selitystä. Hän kirjoitti kolmessa eri twiitissä (<a href="https://twitter.com/FlyAbdulkarim/status/616911898546700288">1</a>, <a href="https://twitter.com/FlyAbdulkarim/status/616912090146713600">2</a>, <a href="https://twitter.com/FlyAbdulkarim/status/616916957267369984">3</a>) Niemiselle:
&#8211; Ymmärränkö oikein että määrittelet hahmon ei-blackfaceksi koska et omaa rasistista maailmankuvaa. Ja sun tekemänä hahmona sitä ei näinollen voi tulkita kuuluvan blackfacen rasistiseen traditioon? Erona intentio? Itsehän aina kysyn itseäni lähinnä olevalta valkoiselta cis-tyypiltä mikä loukkaa minua.
Nieminen vastasi:
&#8211; Ei. Vaan että mainos ei vahvista mitään stereotypioita tai halveeraa ketään. Itsehän olen uusnatsi.
Vihervasemmiston omalla retoriikalla käyty keskustelu voitaisiin summata näin: Niemisen kommenteissa on kyse sorrettuun vähemmistöön kuuluvan naisen kokemuksen mitätöinnistä.
<h4>Iiris Suomela mustatuin kasvoin</h4>
Vihreiden kansanedustaja Iiris Suomela tempaisi hänkin, niin ikään vuonna 2015. Verkossa on jo pitkään kiertänyt kuva Suomelasta, joka osallistui vihreiden edustajana kaupunkisuunnittukseen, naama mustattuna.
Nimimerkki twiittaa kuvan Iiris Suomelan tempauksesta:
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Ei munamies ole ainoa, Iiris Suomela teki myös sellaisen &quot;eri asia&quot; blackfacen.<a href="https://t.co/5R8YBN50GU">pic.twitter.com/5R8YBN50GU</a>
&mdash; pasimysiini 🇺🇦 (@mysiini) <a href="https://twitter.com/mysiini/status/1627090944012189698?ref_src=twsrc%5Etfw">February 18, 2023</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Vihreät tunnetusti kertoo vastustavansa rasismia. Haluttomuus puuttua &#8220;omien&#8221; toimijoiden tekemisiin on kuitenkin huomionarvoista.
<h4>Kuka määrittelee, onko blackface rasismia vai ei?</h4>
Blackfacen sopivuudesta on keskusteltu paljon. Vihervasemmiston tuomio on ehdoton &#8211; ei ole mitään syytä, jonka nojalla blackfacen saisi tehdä. Se on kiellettävä <a href="https://yle.fi/a/3-12138336">tiernapoikia esittäviltä pikkulapsilta</a> ja kaikilta muiltakin.
Globaalin viherasemmistoleirin äänenkannattajan CNN:n <a href="https://edition.cnn.com/2019/02/02/us/racist-origins-of-blackface/index.html">mukaan</a> valkoiset artistit ovat jo 200 vuoden ajan maalanneet kasvonsa mustaksi mustia pilkatakseen. Tällainen toiminta oli aikoinaan rasismia ja hyökkäävää, ja se on sitä edelleen.
Tuomio on selvä &#8211; Riku Niemisen blackface oli rasistinen. Ainakin vihervasemmiston omilla standardeilla. Mutta koska hän on vasemmistoliiton aktiivi, mediaksikin kutsuttu cancel-koneisto ei jauha häntä tuhannen murskaksi. Vasemmiston organisoimat kohut toteutetaan ainoastaan silloin, kun ei-vasemmistolaiset &#8220;syyllistyvät&#8221; niihin.
Kokoomusnuoriin kuuluva Mats Uotila kiteyttääkin:
&#8211; Jos jonkun muun puolueen kuin vasemmistoliiton ehdokas olisi maalannut naamansa mustaksi ja esittänyt televisiossa afrikkalaista Masimbaa mehustellen negatiivisia stereotypioita niin olisi kova metakka. Nyt on hiljaista kuin huopatossutehtaalla.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Jos jonkun muun puolueen kuin vasemmistoliiton ehdokas olisi maalannut naamansa mustaksi ja esittänyt televisiossa afrikkalaista Masimbaa mehustellen negatiivisia stereotypioita niin olisi kova metakka. Nyt on hiljaista kuin huopatossutehtaalla. <a href="https://twitter.com/hashtag/kaksoisstandardi?src=hash&amp;ref_src=twsrc%5Etfw">#kaksoisstandardi</a> <a href="https://t.co/HGIo5abnPw">pic.twitter.com/HGIo5abnPw</a>
&mdash; Mats Uotila (@MatsUotila) <a href="https://twitter.com/MatsUotila/status/1627031012764008448?ref_src=twsrc%5Etfw">February 18, 2023</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
<h4>Pohdintaa</h4>
Kielitieteilijä Erkki Seppänen (ps.) puntaroi tapausta.
&#8211; Riku Niemisen eduskuntavaaliehdokkuuden myötä uudelleen keskustelunaiheeksi 8 vuoden takaa noussut blackface-sketsi on hyvä tapaustutkimus samalla tarkastella woke-asenteiden kehitystä ja toimintalogiikkaa Suomessa.
&#8211; Heinäkuussa 2015 Suomen Kuvalehden kolumnissa oli kriittinen sävy. Nieminen kommentoi, että hänellä ei ollut pahaa tarkoitusta, syytökset olivat &#8220;absurdeja&#8221; ja syytöksiä hän piti &#8220;sädekehänkiillotuksena&#8221;. Rasismia hän ei asiassa nähnyt.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Heinäkuussa 2015 Suomen Kuvalehden kolumnissa oli kriittinen sävy. Nieminen kommentoi, että hänellä ei ollut pahaa tarkoitusta, syytökset olivat &quot;absurdeja&quot; ja syytöksiä hän piti &quot;sädekehänkiillotuksena&quot;. Rasismia hän ei asiassa nähnyt. 2/x <a href="https://t.co/UA5qQAzp5B">pic.twitter.com/UA5qQAzp5B</a>
&mdash; Erkki Seppänen (@miliisimusic) <a href="https://twitter.com/miliisimusic/status/1627225448190038024?ref_src=twsrc%5Etfw">February 19, 2023</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Seppänen jatkaa:
&#8211; Nieminen on vuonna 2021 sittemmin pyytänyt vitsiä anteeksi Apu-lehdessä. Hän toisti, ettei tarkoitus ollut paha ja pyysi anteeksi ihmisiltä, &#8220;jotka kokevat, että blackface normalisoi rasismia&#8221;, eikä ulkonäölle nauraminen ole ok.
&#8211; Anteeksipyynnössä on kaksi mielenkiintoista seikkaa. Ensinnäkin Nieminen nimenomaan pyysi anteeksi &#8220;kokemusta&#8221;. Hän ei ottanut kantaa siihen normalisoiko blackface tosiasiallisesti rasismia. Eli onko se aina tuomittavaa kontekstista riippumatta vai ei.
&#8211; Toisekseen, on huomattava, että Nieminen korosti sitä, ettei hänellä ollut pahaa tarkoitusta, mitä pidän itsekin ilmiselvänä. Wokeen-liittyvissä rasismikeskusteluissa kuitenkin yleensä korostetaan subjektiivista kokemusta rasismista. Tarkoituksella ei ole väliä.
&#8211; On siis mielenkiintoista nähdä, miten keskustelu kehittyy vuonna 2023. Suomi on yhtäältä muuttunut yhä &#8220;wokemmaksi&#8221; sitten vuoden 2015. Erilaisia ja erikoisia rasismikohuja on nähty intiaanipäähineistä, jäätelöpuikoista, joulukuvaelmista ja jopa lasten lautapeleistä.
&#8211; Toisaalta Niemisen tapaus voi osoittaa, että moni on jo kyllästynyt absurdeilta vaikuttaviin rasismikohuihin. On vaikea perustella mikä niissä oikeasti on haitallista ilman empiirisesti kiistanalaisia käsitteitä &#8220;normalisoinnista&#8221;, &#8220;sisäistämisestä&#8221; tai &#8220;piilorakenteista&#8221;.
&#8211; USA:ssa, josta woke-kulttuuri on lähtöisin, ajatellaan paikoin, että ilmiö on jo ohi. Vastareaktiot ovat näkyviä niin mediassa kuin akatemiassakin (esim. Heterodox Academy). Suomeen ilmiö saapui jälkijunassa, joten sen huippukin saattaa vasta olla edessä päin. Aika näyttää.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
USA:ssa, josta woke-kulttuuri on lähtöisin, ajatellaan paikoin, että ilmiö on jo ohi. Vastareaktiot ovat näkyviä niin mediassa kuin akatemiassakin (esim. Heterodox Academy). Suomeen ilmiö saapui jälkijunassa, joten sen huippukin saattaa vasta olla edessä päin. Aika näyttää. 8/8 <a href="https://t.co/ngCFctTtTQ">pic.twitter.com/ngCFctTtTQ</a>
&mdash; Erkki Seppänen (@miliisimusic) <a href="https://twitter.com/miliisimusic/status/1627225463637569538?ref_src=twsrc%5Etfw">February 19, 2023</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>

Vasemmistoliiton tunnetun ehdokkaan blackface puhuttaa, ei nähnyt itse asiassa ongelmaa – “ei vahvista mitään stereotypioita tai halveeraa ketään”

Yle vaati YouTubea poistamaan videokoosteen, joka toi nololla tavalla esille Ylen vakiokasvojen kaksinaamaisuuden. Sensurointi ei kuitenkaan johtanut Ylen toivomaan lopputulokseen, vaan entistäkin useampi suomalainen on nyt nähnyt kyseisen videon. Jopa Ylen omat &#8220;jälkiviisaat&#8221; myöntävät, että eihän se nyt niin kovin vahvasti mennyt ja toivovat videon palauttamista. 
Tamperelainen perussuomalaisten kaupunginvaltuutettu Joakim Vigelius latasi maanantaina YouTubeen videon, johon hän oli leikannut pätkiä kahdesta Ylen Jälkiviisaat-ohjelman jaksosta. Molemmissa jaksoissa käsiteltiin mielenosoitusta, joka oli tukkinut Mannerheimintien. Ensimmäisessä oli kyse Elokapinasta, toisessa Convoy-mielenosoituksesta.
Vähemmän yllättävästi Ylen jälkiviisaiden vakiokeskustelijoiden suhtautuminen tien tukkimiseen näytti riippuvan täysin siitä, että kuka siellä on tietä tukkimassa. Vigeliuksen video toi hyvin esille Anna Perhon ja Maryan Abdulkarimin kaksinaismoralistisen suhtautumisen.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Syyskuussa Ylen Jälkiviisaissa pidettiin Elokapinan tientukkimista freesinä ja ilahduttavana.
Viime perjantaina Convoyn kohdalla tientukkiminen olikin vastuutonta ja ehkä jopa Venäjän hybridioperaatio.
Niin se mieli muuttuu. Taattua Yle-laatua. <a href="https://t.co/ohlUI7waIa">pic.twitter.com/ohlUI7waIa</a>
&mdash; Joakim Vigelius (@joakimvigelius) <a href="https://twitter.com/joakimvigelius/status/1490719797432233986?ref_src=twsrc%5Etfw">February 7, 2022</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Yle suivaantui tästä kahden ja puolen minuutin videokoosteesta niin paljon, että vaati YouTubea poistamaan sen tekijänoikeuksiinsa vedoten. Twitterissä sama video on vielä tallella, joten ilmeisesti Twitter ei suhtaudu sensuurivaatimuksiin yhtä suosiollisesti kuin YouTube.
&#8211; Juristiemme mukaan tämä video ei mahdu siteerauksen tai sallitun parodian piiriin, Yle <a href="https://twitter.com/Yleisradio/status/1491786735268753411">väittää</a>.
Ylen tulkinta tekijänoikeuksista on vähintäänkin kyseenalainen, sillä Suomen tekijänoikeuslaki nimenomaan sallii teosten siteeraamisen esimerkiksi arvostelua varten. Iltalehden toimittaja <a href="https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/dcceff09-cfd3-4587-8b75-941b97001182">kysyi</a> Ylen viestintä- ja brändijohtaja Jere Nurmiselta tarkempia perusteluja poistopyynnölle. Nurminen ei kyennyt antamaan juridisesti päteviä perusteluja, vaan vaikutelmaksi jäi, että Yle vain halusi poistaa itselleen epäedullisen videon.
Miksi julkisilla varoilla tuotettuja sisältöjä ei saisi käyttää?
Ylen suhtautuminen onkin herättänyt Twitterissä paljon keskustelua sitaattioikeudesta ja siitä, miten laajat oikeudet suomalaisilla tulisi olla Ylen omien sisältöjen käyttöön, sillä onhan ne jo kertaalleen maksettu Yle-verolla.
&#8211; Miksi julkinen yleisradioyhtiö tahtoo rajoittaa sisältöjensä leviämistä? Joakim Vigelius <a href="https://twitter.com/joakimvigelius/status/1491733993745698817">kysyy</a>.
&#8211; Miksei se salli parodiaa ja kriittistä tarkastelua ohjelmistaan? Ketä tällainen linja hyödyttää?
Tampereen kaupunki vaati valtuustokoosteen poistamista
Vigeliuksen mukaan tilanne muistuttaa viime marraskuusta, kun Tampereen kaupunki vaati hänen valtuustokokouksesta tekemänsä koosteen poistoa tekijänoikeuksiinsa vedoten. Tampereen kaupunki oli siis sitä mieltä, että sillä on tekijänoikeus kaupunginvaltuuston kokouksesta kuvattuun koosteeseen.
Kyseisessä kokouksessa Veikko Vallin (ps) piti puheen, jossa hän arvosteli nykyistä humanitääristä maahanmuuttoa. Useat valtuutetut eri ryhmistä kokivat puheen rasismiksi, ihmisvihaksi, ihmisoikeussopimusten vastaisiksi sekä kiihottamiseksi kansanryhmää vastaan. Jokainen voi katsoa Vigeliuksen tekemän koosteen itse ja tehdä omat johtopäätöksensä siitä, miksi Tampereen kaupunki vaati sen poistamista.
<iframe loading="lazy" title="Tampereen valtuusto tulistuu maahanmuuton ongelmista puhuttaessa: &#039;&#039;Rasismia, ihmisvihaa!&#039;&#039;" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/goZnh662KVE?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
Videon poistaminen aiheutti Streisand-ilmiön
Internetissä käy usein niin, että vaatimukset jonkin asian poistamisesta tai vaientamisesta aiheuttavatkin sen, että asia saa suorastaan räjähdysmäisesti julkisuutta. Tämä tunnetaan nimellä Streisandin ilmiö, koska laulaja-näyttelijä Barbra Streisand yritti aikoinaan saada rantahuvilaansa esittävän ilmakuvan poistettua netistä.
Ylelle kävi tässä vähän samalla tavalla. Noin 20 000 suomalaista ehti nähdä Vigeliuksen videon YouTubessa ennen poistoa. Vigelius oli ladannut saman videon myös Twitteriin, jossa sillä oli katselukertoja noin 80 000 siinä vaiheessa, kun Ylen poistatti YouTube-videon.
Tätä juttua kirjoitettaessa Yleä harmittavalla videolla on Twitterissä jo yli 424 000 katselukertaa. Sen suosio on siis noussut räjähdysmäisesti Ylen sensuurivaatimuksen takia.
Anna Perho haluaa videon takaisin YouTubeen
Ylen jälkiviisaat ovat itsekin kommentoineet tilannetta. Anna Perho ei ole lainkaan pahoillaan saamastaan kritiikistä, vaan vaatii, että videokoosteen jakaminen pitää sallia.
&#8211; Mietin mikä meitä yhdistäisi, ja sit keksin: sen videon jakaminen pitää sallia, Anna Perho <a href="https://twitter.com/annaperho/status/1492094545156313094">kirjoittaa</a> Joakim Vigeliukselle Twitterissä.
&#8211; En tunne tekijänoikeuslakia, mut mun puolesta saat tehdä ja jakaa parodiaa meidän kaikkien maksamasta sisällöstä. Mä en siitä maindaa.
&#8211; Taistele se video takasin ja kiva et katoit Jälkiviisaat!
&#8220;Tulin antaneeksi esimerkin huolipuheen tekopyhyydestä&#8221;
Myös Maryan Abdulkarim on pohtinut omaa suhtautumistaan Convoy-mielenosoitukseen. Hän toteaa, että hänen oma puheenvuoronsa oli ristiriidassa sen kanssa, mitä hän oikeasti ajattelee sanan-ja ilmaisunvapaudesta.
&#8211; Kritisoin viime viikolla Convoy mielenilmausta Jälkiviisaissa, Maryan Abdulkarim <a href="https://twitter.com/FlyAbdulkarim/status/1491320213782302720">kirjoittaa</a>.
&#8211; Oma puheenvuoroni oli ristiriidassa sen kanssa, mitä ajattelen sanan-ja ilmaisunvapaudesta ja olen saanut siitä aiheellista kritiikkiä.
&#8211; Kiitos palautteistanne. Tulin antaneeksi esimerkin huolipuheen tekopyhyydestä.
Yle lähettää joka perjantai mediakriittistä <a href="https://areena.yle.fi/1-50699927">Viimeinen sana</a> -ohjelmaa, jonka tavoitteena on kertoa miten media käyttää valtaansa. Jostain syystä Yle ei tämän perjantain jaksossa lainkaan maininnut viikon tärkeintä mediakriittistä uutistapahtumaa: sitä miten Yle vaati sensuroimaan omalta kannaltaan nolon videokoosteen. Convoy-mielenosoitus mainittiin ohjelmassa, mutta vain siitä näkökulmasta, että siellä oli häiritty toimittajien työskentelyä.

Jälkiviisaat antoivat esimerkin “huolipuheen tekopyhyydestä” – Yle sensuroi videon

Iltalehden mukaan suurin osa suomalaisista on rasisteja. “Jos olet valkoinen, olet todennäköisesti myös rasisti”, lehti julistaa. Iltalehden jakamat elämänohjeet valkoihoisille piilevän rasisminsa löytämiseksi perustuvat brittikirjailija Reni Eddo-Lodgen näkemyksiin. Eddo-Lodgen mukaan valkoinen valtaväestö ei voi saada osakseen rasismia. &#8220;Rasismi on valkoinen ongelma&#8221;, intersektionaalista feminismiä edustava kirjailija kertoo.

Iltalehti on julkaissut lukijoilleen varsin oudot ohjeet rasismin löytämiseksi.
“Jos olet valkoinen, olet todennäköisesti rasisti”, kertoo Iltalehden <a href="https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/d9430961-3f04-4d9b-bcc7-b17c3a66017b">artikkeli</a>, joka perustuu brittiläisen intersektionaalisen feministin Reni Eddo-Lodgen näkemyksiin.
Eddo-Lodgen näkemykset on esitetty hänen kirjassaan “Miksi en puhu enää valkoisille rasismista”, joka on nyt julkaistu suomeksi.
Alunperin vuonna 2017 kirjoitetussa kirjassaan Eddo-Lodge kertoo, että rasismia edustavat ihmiset joilla on tietty ihonväri: valkoihoiset.
Eddo-Lodge ja Iltalehti kertovat myös, että valkoihoinen valtaväestö ei voi saada osakseen rasismia.
Kokosimme olennaisimmat ohjeet Iltalehden jutusta. Näiden ohjeiden avulla itse kukin voi siis löytää itsestään rasismia &#8211; ainakin jos on valkoihoinen.
<h4>Rasismin tunnusmerkit: “Luulet, että on olemassa valkoisiin kohdistuvaa rasismia…”</h4>
Rasismia on Iltalehden jutun mukaan mm. se, jos “mielestäsi värillä ei ole väliä, ja se on tie tasa-arvoon”.
Rasismia on myös se, jos valkoihoinen ei ajattele omaa etnistä identiteettiään. Kuinka paljon omaa ihonväriään tai muita etnisiä seikkoja sitten pitäisi ajatella että ei lipsahtaisi rasismin puolelle, ei kuitenkaan jutusta tarkalleen ottaen selviä.
Myös esimerkiksi valkoisten fiktionaalisten hahmojen kuten 007-agentti James Bondin ajatteleminen valkoisena on Iltalehden mukaan rasismia.
Myös se, jos valkoihoinen luulee kohdanneensa itseensä kohdistuvaa rasismia, on rasismia.
“Valkoinen valtaväestö ei voi kohdata rasismia”, Eddo-Lodge neuvoo.
On myös rasismia epäillä, että jokin asia ei johtunutkaan rasismista. Esimerkiksi jos “värillistetty” ihminen kertoo, että ei saanut tiettyä työpaikkaa rasismista johtuen, tämän epäily on rasismia.
Lopuksi: jos et kannata ihonvärikiintiöitä esimerkiksi työnhaussa, olet rasisti.
<h4>Kuka sujautti intersektionaalista feminismiä Iltalehden booliin?</h4>
Jos ylläkuvatut säännöt &#8211; joista osa saattaa olla Iltalehden omaa tulkintaa Eddo-Lodgen kirjasta &#8211; kuulostavat täysin pähkähulluilta, syy saattaa olla siinä, että ei ole tutustunut riittävästi yliopistoilla opetettavaan <a href="https://www.suomenuutiset.fi/hallitus-lupaa-intersektionaalista-tasa-arvoa-mutta-luvassa-onkin-marxismia-ja-se-antaa-aktivisteille-avoimen-valtakirjan-esittaa-faktana-lahes-mita-tahansa/">intersektionaaliseen feminismiin</a>.
Radikaalivasemmistolainen rotuaate on otettu myös Suomen hallituksen <a href="https://valtioneuvosto.fi/-/1271139/hallitus-edistaa-sukupuolten-tasa-arvoa-kaikissa-oloissa-">uuden tasa-arvo-ohjelman</a> ohjenuoraksi.
“Hallituksen tasa-arvo-ohjelma on feministinen. Kunnianhimon tasoa on edeltävistä vuosista nostettu, ja ohjelmassa tunnistetaan paremmin lukuisat erilaiset syrjinnän muodot”, uudesta ohjelmasta <a href="https://www.vihreat.fi/ajankohtaista/nostamme-suomen-tasa-arvon-karkimaaksi/">kirjoitti</a> viime kesäkuussa sisäministeri Maria Ohisalo (vihreät).
“Ohjelman ohjaava pääajatus on intersektionaalisuus, eli tarkastelutapa, jossa huomioidaan yksilön yhteiskunnalliseen asemaan vaikuttavat moninaiset taustatekijät”, sisäministeri kertoo.
Uusimpien akateemisten teorioiden kyseenalaistamaton omaksuminen saattaa joskus johtaa outoihin lopputuloksiin, kuten nyt Iltalehden tapauksessa siihen, että lehti julistaa epähuomiossa myös suurimman osan omista lukijoistaan rasisteiksi.
<h4>Kustantajan tiedote: “Rasismi on valkoinen ongelma”</h4>
Eddo-Lodgen teoksen on julkaissut suomeksi Gummerus. Teoksen suomenkielisen esipuheen on kirjoittanut feministiaktivisti ja Yleisradio-kolumnisti Maryan Abdulkarim.
Gummeruksen <a href="https://www.gummerus.fi/fi/ajankohtaista/uutinen/mz2SauIWSfOjr1qgoGqLag/rasismi-on-valkoinen-ongelma-odotettu-puheenaihekirja-miksi-en-enaa-puhu-valkoisille-rasismista-on-ilmestynyt-suomeksi/">tiedotteen</a> mukaan “rasismi on valkoinen ongelma, jonka ratkaisemisen pitäisi olla valkoisten vastuulla.”
Sinänsä intersektionaalisen ääriajattelun kääööstyötä voidaan tietyllä tapaa pitää kulttuuritekona. Muiden ihmisten on hyödyllistä tietää, mitä intersektionaalisen feminismin uskojat todella uskovat.
On kuitenkin huolestuttavaa, millaisella kritiikittömällä innolla ääriajattelua nyt ajetaan.

“Jos olet valkoinen, olet todennäköisesti myös rasisti”, julistaa Iltalehti

Suomen Uutiset <a href="https://www.suomenuutiset.fi/yle-sensuroi-hallituskriittisen-blogin-sivuiltaan/">kertoi</a> maanantaina Ylen verkkokolumnien sensuurista. Yle kieltäytyi julkaisemasta hallitusta moittinutta professori Janne Saarikiven kolumnia. Sensuroinnista on keskusteltu pitkin viikkoa. Tänään perjantaina Liberan sisältöjohtaja Tere Sammallahti (kok.) nostaa esiin Ylen kolumnien tuottajan, Rakel Liekin valitsemat Yle-kolumnistit. Liekki on nostanut järjestelmällisesti kolumnisteiksi punavihreitä poliittisia aktivisteja. 

Sammallahti käy asiaa läpi sekä videollaan (kts alla) sekä Uuden Suomen <a href="https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/teresammallahti/ylella-ongelmia-neutraalin-tiedonvalityksen-kanssa/">kolumnissaan</a>:
&#8211; Ensimmäinen Liekin rekrytoima uusi kolumnisti oli Feministisen puolueen perustajajäsen ja ex-varapuheenjohtaja Maryan Abdulkarim. Lokakuussa 2018 aloitti feministiaktivisti Emmi Nuorgam, joka on pitkäaikainen vihreän puolueen aktiivipoliitikko. Marraskuussa kirjailija ja transaktivisti Susi Nousiainen, joka kertoo olevansa sukupuolentutkimusta lukenut feministi. Taiteilija Aiju Salminen, joka vaikuttaa vasemmistolaisessa kulttuuriyhdistys Kiilassa ja on tuottanut feministiselle puolueelle vaalitaidetta. Tohtori Saara Särmä, feministisen ajatushautomo Hatun perustaja. Kirjailija Sisko Savonlahti, joka luonnehtii itseään punavihreäksi feministiksi. Sekä päätoimittaja Tuukka Tervonen, tuhokapitalistisista talousliberaaleista kirjoittava vasemmistoliiton entinen kuntavaaliehdokas.
&#8211; Jo aikaisemmin Ylen kolumnistikaartiin kuuluivat mm. degrowth-ideologiaa ja antikapitalismia kirjoituksissaan vaatineet Jani Kaaro, Janne Saarikivi ja Joona-Hermanni Mäkinen. Professori Heikki Hiilamo, joka on vihreiden entinen eduskuntavaaliehdokas ja vasemmistolaisen Voima-lehden osakas. Kirjailija Asta Leppä, joka kuvaa itseään ehdottomaksi feministiksi. Toimittaja ja feministi Reetta Räty. Toimittaja ja feministi Maria Pettersson. Sekä toimittaja ja pornoaktivisti Ina Mikkola, joka työssään käsittelee feministisen aatteen keskeisiä teemoja.
(Juttu jatkuu videoruudun alla)
<iframe loading="lazy" title="Unohtiko Yle, mitä on neutraali tiedonvälitys?" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/jnQgGnx8GtA?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
Tere Sammallahti kommentoi videollaan Ylen journalistisen linjan muutosta. Youtube, 11 min. 
Sammallahti katsoo Ylen tuottajan, SDP-taustaisen Rakel Liekin vaikuttaneen kolumnistivalintoihin.
&#8211; Sen jälkeen, kun Liekki aloitti toimessaan, Ylen kolumniosastolla on tapahtunut paljon muutoksia. Uudet kirjoittajarekrytoinnit ovat kallistaneet Ylen kolumnistien ideologisen painopisteen entistä jyrkemmin kohti kolumnituottajan omaa aatemaailmaa.
Liekki itse tunnustautuu avoimesti vasemmalle kallistuvaksi feministiksi. Hän on juontanut Ylelle ohjelmaa Rakelin kuplassa. Ohjelmassa tarkastellaan maailmaa punavihreästä kuplasta käsin.
<h4>Päätoimittaja Jokinen vakuutti sisältöä monipuoliseksi</h4>
Suomen Uutisten maanantaiseen uutiseen <a href="https://www.suomenuutiset.fi/yle-vastaa-emme-osta-kaikkia-meille-tarjottuja-juttuja/">reagoinut</a> Yle vakuutti kolumniaineiston olevan &#8220;mahdollisimman monipuolista&#8221;.
&#8211; Mielipiteellisen aineiston tarkoitus on tarjota yleisöllemme uusia näkökulmia, mahdollisimman monipuolisesti erilaisiin elämän osa-alueisiin liittyen. Tähän pyrimme vastuullisena mediana myös jatkossa, Jokinen totesi.
<hr />
Muutos 20.5.2020 klo 15.11: päivitetty blogsitaattia.

Rakel Liekin rekrytoinnit Yle-kolumnisteiksi: Feministipoliitikko, feministiaktiivi, vihreä poliitikko, transaktivisti, vasemmistoaktiivi, feministiaktivisti, feministi, vasemmistoaktiivi..

Suomen Uutiset <a href="https://www.suomenuutiset.fi/valtamediasta-kuuluu-maahanmuuttokriittisia-aania-vanhasta-linjasta-poikettu-ainakin-neljassa-isossa-viestimessa/">kirjoitti keskiviikkona</a> ennenkuulumattomasta ilmiöstä &#8211; useat valtamedian toimittajat ovat vihdoinkin rohkaistuneet käsittelemään maahanmuuttoon kytkeytyvää seksuaalirikosilmiötä selkeäsanaisesti. Mutta on turha kuvitella, että järki olisi otettu käteen kaikkialla. Alkujärkytyksen jälkeen kaikkein kiivaimmat mielipideohjailijat ovat käynnistäneet mediavyörytyksen, jota voi hyvällä syyllä sanoa Imperiumin vastaiskuksi. 

Torstaina 17. tammikuuta Ylen A-talk-<a href="https://areena.yle.fi/1-4584677">ohjelmassa</a> otsikolla ”Seksuaalirikokset kuriin” toimittaja Olli Seurin vieraina oli poliitikkoja sekä professori Tuomas Ojanen.
Toimittaja Olli Seuri lopetti lähetyksen näihin sanoihin: ”&#8230;ja sydän lämpimänä järki kirkkaana &#8211; ehkä mediakriittisenä huomiona tätä toivoisin myös joillekin median kolumnisteille”. 
Toimittajan vihje on selkeä: Ylen mukaan osa toimittajista ei ole toiminut järkevästi.
Mutta miksi Yle ohjeistaa muun median kolumnisteja? Millä tavoin Ylen toimittajalle kuuluu se, millä tavoin muut toimittajat kirjoittavat?
***
Perjantaina Ylen Jälkiviisaat-<a href="https://areena.yle.fi/1-50048659">ohjelmassa</a> Maryan Abdulkarim ja Ville Blåfield pohtivat alaikäisiin kohdistuneita seksuaalirikosepäilyjä.
Maryan Abdulkarim: ”Minusta on jotenkin aika kylmäävää ajatella, että meillä on poliittisia toimijoita, joille tämä tulee ikäänkuin taivaanlahjana, että tapahtuu joku tragedia, joka koskettaa ihan oikeita ihmisiä, oikeita perheitä.”
Ville Blåfield: ”Kritisoidaan whataboutismiksi, kun sanotaan, että kyllä suomalaisetkin tekevät seksuaalirikoksia. Että se on jotenkin munatonta, että ei uskalleta puhua vain turvapaikanhakijoiden tai maahanmuuttajien tekemistä rikoksista. Mielestäni se ei ole whataboutismia, koska esitetään, että tämä on vieraasta kulttuurista tullut ilmiö, joka pystyttäisiin taklaamaan sillä, että rajattaisiin vieraista kulttuureista tulemista tänne. Silloinhan se on validi pointti esittää, että valitettavasti tämä ilmiö on kuulunut myös siihen suomalaiseen kulttuuriin jo ennen tämmöisiä ilmiöitä.”
Ville Blåfield: ”Minua on hirveästi häirinnyt tämä setämies-naureskelu, että no niin, siinä meni teidän ilmastovaalit&#8230; olen aivan varma, että ihmisten huoli ja pelko ilmastonmuutoksesta ei ole kadonnut mihinkään tämän keskustelun myötä. Se on median keskenään harrastama harha, että suomalaiset kykenevät käsittelemään yhtä aihetta kerrallaan.”
Maryan Abdulkarim: ”Medialla on tässä myös agendavaltaa jossain määrin. Ne kysymykset joita mediassa esitetään politiikoille vaikuttavat siihen, mitä keskustelua käydään. Jos kysymykset jatkuvasti käsittelevät maahanmuuttoa, me teemme näistä maahanmuuttovaalit. Jos laajennamme kysymyspatteristoa, niin voimme käydä laajemmassa mittakaavassa vaaleja.”
Ei siis saisi puhua seksuaalirikoksista, koska suomalaisetkin joukkoraiskaavat pikkulapsia? Sorry vaan, mutta eivät raiskaa. Ylen &#8220;jälkiviisaiden&#8221; ilmeinen haluttomuus käsitellä uskomattoman tärkeää rikossarjaa kumpuaa heidän omasta halustaan ohjailla vaalitulosta. He sanovat sen aivan itse &#8211; aivan kuten A-Talkin Seuri, maahanmuuttajataustainen Abdulkarim yrittää suitsia median puheenvuoroja maahanmuuttajien tekemisistä rikoksista. Sen lisäksi, että asia lienee hänelle itselleen kiusallinen, olisi tarkoitus ohjailla vaalitulosta. Valtava hinku vaalien ohjailuun kirkuu rivien välistä &#8211; ei saisi puhua niin paljon maahanmuutosta, ettei vaaleissa äänestettäisi maahanmuuttoperusteella. Pitäisi puhua ilmastonmuutoksesta, jotta äänestettäisiin ilmastonmuutosperusteella. Ymmärretäänkö Ylessä, miltä toimintanne näyttää?
Yle pitää luotettavuutta ylimpänä arvonaan, ja tekee kerran päivässä jutun venäläisten vaalivaikuttamisesta. Kukahan se vaalivaikuttaja oikein olikaan?
***
Perjantaina 18. tammikuuta Ylen oikeustoimittaja Päivi Happonen <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10602010">kertoi</a>, että Oulun poliisin aiempaa aktiivisempi tiedottaminen seksuaalirikoksista on aiheuttanut jotain hyvää, mutta myös pahaa: ”Monen mielikuvissa Oulusta on tullut pahuuden pesä, jossa turvapaikanhakijat raiskaavat lapsia minkä ehtivät. Poliisin tiedottaminen on lietsonut pelkoa, kauhua ja vihaa myös muualla kuin Oulussa.”
”Ylen saamien tietojen mukaan Oulun poliisissa on alettu miettiä, menikö tiedottaminen liian pitkälle.”
Happonen kertoo, että ulkopuoliset kokevat Oulun poliisin tiedottamisen muuttuneen avoimemmaksi ja antaa ymmärtää, että muutokseen suhtaudutaan kielteisesti: ”Myös Eduskunnan käytävillä on tällä viikolla arveltu linjan muuttuneen. Oulun poliisin tiedottamista on ihmetelty muissa poliisilaitoksissa ja syyttäjänvirastoissa.”
Iltasanomien Niko Ranta on <a href="https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005970917.html">päinvastaista mieltä</a>: ”Kovasta paineesta huolimatta poliisi on onnistunut tiedottamisessa erinomaisesti. Ja se on vastaisuuden varalle äärettömän tärkeää.”
Oikeustoimittaja Päivi Happonen on nyt siis sitä mieltä, että kansalaisia syvästi järkyttäneessä tilanteessa poliisi ei saisi tiedottaa parhaaksi katsomallaan tavalla? Anteeksi nyt. Oikeustoimittajat &#8211; jollainen Päivi Happonenkin on &#8211; saavat kärjäjäoikeuksista juttulistoja jatkuvasti. Ei ole mahdolista, etteikö joka ikisen Suomessa toimivat oikeustoimittajan silmien alta olisi kulkenut suuri määrä juttulistoja, jotka täysin tyhjentävästi todistavat sen puolesta, että monet maahanmuuttajat syyllistyvät törkeisiin rikoksiin. Yliedustus on massiivinen. Jos Päivi Happonen ei itse katso aiheelliseksi kertoa rikossarjasta, jonka luulisi kuuluvan hänen ammattitaitonsa kaikkein kovimpaan ytimeen, on aika paksua kuulla hänen vaativan, ettei poliisikaan saisi asiasta kertoa.
***
Tiistaina 15. tammikuuta Helsingin Sanomat <a href="https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000005966189.html">haastatteli</a> media- ja sukupuolentutkija Anu Koivusta ja tutkijatohtori Johanna Vuorelmaa, aiheena miten media on suoriutunut seksuaalirikosvyyhdistä.
Anu Koivunen: ”&#8230; kun asiaan liittyy ulkomaalaisia, keskustelu muuttuu kuin taikaiskusta.”
Anu Koivunen: ”Koen itse, samoin kuin monet tuttavani, syvää voimattomuutta siitä, että seksuaalirikollisuus nousee poliittiselle agendalle vain silloin, kun halutaan voittaa poliittisia pisteitä maahanmuuttoa koskevassa keskustelussa.”
Johanna Vuorelma: ”Monissa tiedotusvälineissä on nyt sanottu, että on tulossa maahanmuuttovaalit eikä ilmastovaalit. Mutta mikään ei automaattisesti nouse vaaliteemaksi, vaan se nostetaan sinne. Media käyttää tässä merkittävää agendavaltaa.”
Anu Koivunen: ”Ihmettelen mediassa syntynyttä kolumnigenreä, jonka mukaan tulevat vaalit eivät ole ilmastovaalit vaan maahanmuuttovaalit. Mitä se oikein tarkoittaa, jos uutistoimitukset tekevät tällaisen arvion? Nämä arviot esitetään ikään kuin väitteinä maailmasta, vaikka media tietysti itse päättää, millaisia kysymyksiä vaalijulkisuudessa käsitellään. Ovatko arviot siis viestejä siitä, mitä media aikoo tehdä?”
Helsingin Sanomat teki perjantaina 18. tammikuuta <a href="https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000005970409.html">jatkojutun</a>, jossa päätoimittajat vastasivat tutkijoiden arvosteluun varovaisesti ja lehtiensä toimintaa puolustaen.
Mikä tässä on ongelmana? No se, että sekä Vuorelma että Koivunen ovat Ylen ja HS:n jatkuvasti käyttämiä, neutraaleina esittelemiä tutkijoita. Mutta he eivät ole neutraaleja, vaan vahvasti politisoituneita henkilöitä. On täysin absurdia, että media yrittää pestä omia kasvojaan tukeutumalla sellaisten henkilöiden lausuntoihin, jotka ovat erittäin vahvasti kallellaan tiettyyn aatesuuntaan.

Lue myös taloustoimittaja <a href="https://www.suomenuutiset.fi/juhani-huopainen-kertoo-mita-median-kaynnistama-imperiumin-vastaisku-tarkoittaa/">Juhani Huopaisen kolumni</a> siitä, mitä Imperiumin vastaisku tarkoittaa &gt;