Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso Ruotsissa: Liika älylaitteiden käyttö heikentää lasten hyvinvointia

Garedewilta toimenpidealoite nuoren määritelmän kaventamiseksi nuorisolaissa: 10-vuotiaat ja 29-vuotiaat eivät kuulu samoihin nuorteniltoihin

Etelä-Amerikan Elon Musk ei kuvia kumarra – aikoo laittaa Argentiinan talouden paraatikuntoon vaikka väkisin

Merituulivoiman rakentamisesta kannattamatonta –  kohoavat kustannukset, lisääntynyt kilpailu ja inflaatio syövät katteet

Merkittäviä verohyvityksiä suurille teollisille investoinneille – valtiovarainministeri Purra: ”Hallitus tukee suomalaista työtä ja teollisuutta”

Media jatkaa Trumpin demonisointia toisen salamurhayrityksen jälkeenkin – Trump: “En luovuta ikinä!”

Keskisuomalaisen päätoimittaja Yle-pomo Riikka Räisäsestä: Näillä näytöillä joku muu päätoimittaja olisi jo eronnut

Aamulehden ex-päätoimittaja: Ylen piikkiin rakastajansa kanssa matkustanut uutispomo Riikka Räisänen pitäisi siirtää syrjään

Poliisi nappasi Helsingin yliopiston kunniatohtorin kiinni kahdesti – ensin Kööpenhaminassa, sitten Tukholmassa

Halla-aho: Arvelen, että moni muukin kuin persukansa alkaa ymmärtää Ylen prioriteetteja – ”Leikkausvaraa riittää myös tulevaisuudessa”

Antikainen: Yle on väärässä – uutiset somaliaksi ja arabiaksi eivät auta sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan

Martti Koskenniemi

Jarkko Tontin Hamasin hyödylliset idiootit -kirjoitus todentaa neutraaliksi naamioidun journalismin seuraukset

Kansainvälisen oikeuden professori Outi Korhonen vihjaili Ylellä eilen, että avustaessaan aseellisesti Ukrainaa, Suomesta olisikin nyt tullut hyökkäysosapuoli tilanteessa, jossa Ukraina puolustautuu valtioalueelleen tunkeutunutta Venäjää vastaan.

Ylen A-studio heitti eilen ilmaan kysymyksen: Voiko länsi antaa aseapua Ukrainaan? Kysymykseen vastauksen antajaksi Yle oli valinnut Turun yliopiston kansainvälisen oikeuden professorin Outi Korhosen.
Korhonen <a href="https://areena.yle.fi/1-50949868">yllätti</a> vihjailemalla, että Suomi rikkoo kansainvälistä oikeutta avustamalla aseellisesti Ukrainaa, joka parhaillaan taistelee alueelleen hyökännyttä Venäjää vastaan.
Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Halla-aho totesi jo pari viikkoa sitten, huomattavasti ennen Venäjän hyökkäystä, että Ukrainaa <a href="https://www.suomenuutiset.fi/halla-aho-euroopassa-on-toimijoita-jotka-suhtautuvat-vaaralla-tavalla-ymmartavaisesti-venajaan-jotkut-saavat-siita-taloudellista-hyotya/">tulisi auttaa</a> toimittamalla sinne aseapua.
&#8211; Kun kyse on hyökkäyksen uhan alla tai kohteena olevasta maasta, niin tällaisen maan asettaminen asevientisaartoon ei palvele rauhan ylläpitoa vaan lähinnä tukee hyökkääjää, Halla-aho sanoi.
Suomi tekikin lopulta maanantaina historiallisen päätöksen lähettää aseita sota-alueelle Ukrainaan. Suomi luovuttaa Ukrainalle 2 500 rynnäkkökivääriä, 150 000 patruunaa, 1 500 kertasinkoa ja 75 000 taistelumuonapakkausta.
Tarvittiinko auttamiseen muka YK:n lupa?
Päätös aseviennistä oli poikkeuksellinen, sillä aiemmin Suomi ei ole toimittanut aseistusta kriisialueille.
Myös nykyiseen hallitusohjelmaan on kirjattu, ettei Suomi vie puolustusmateriaalia sotaa käyviin maihin. Suomi teki kuitenkin linjauksessaan täyskäännöksen yhdessä monien muiden EU-maiden kanssa, jotka nopeasti ilmoittivat päätöksestä toimittaa aseellista apua Ukrainalle, joka taistelee valtioalueelleen tunkeutunutta Venäjää vastaan.
Oikeusprofessori Korhosen mukaan Ukrainaa ei kuitenkaan olisi saanut auttaa aseviennillä kansainvälisen oikeuden tullessa esteeksi.
Korhosen vihjailu kansainvälisen oikeuden rikkomisesta sisältyi hänen vastaukseensa, kun Ylen juontaja esitti hänelle kysymyksen.
&#8211; Sanoit, että tässä itse asiassa rikotaan jotain kansainvälistä lakia, kun sinne (Ukrainaan) viedään aseita. Mitä lakeja me rikomme, Suomikin siis rikkoo? juontaja uteli.
Oikeusprofessori Korhosen mukaan Ukrainan auttaminen olisi ”puolisotilaallista toimintaa” ilman YK:n valtuutusta.
&#8211; Se (asevienti Ukrainaan) voidaan katsoa hyökkäystoimeksi. Ei tarvitse suoraan sotia, vaan tällainen sotilaallinen avunanto. Esimerkiksi Nicaraguan tapauksessa Yhdysvallat on tuomittu kansainvälisessä tuomioistuimessa, Korhonen sanoi.
Yksipuolinen ja kritiikitön haastattelu Ylellä
Ylen haastattelu oli tyypilliseen tapaan yksipuolisen kritiikitön, sillä Ylen juontaja ei haastanut Korhosen väitettä eikä professorille esitetty tarkentavia kysymyksiä. Yle ei myöskään ollut kutsunut studioon Korhoselle opponenttia, joka olisi voinut tehdä tarkentavat kysymykset toimittajan puolesta.
Korhosen väitteet on otettu sosiaalisessa mediassa vastaan tyrmistyneinä.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Ymmärsinkö oikein A-studiossa Turun professoria, että mm Suomi onkin nyt hyökkäävä osapuoli Ukrainassa?!? Tämä juridinen saivartelu voi kuulostaa ukrainalaisten korviin pelottavalta!
&mdash; Vesa-P. Kangaskorpi (@VPKangaskorpi) <a href="https://twitter.com/VPKangaskorpi/status/1499103282958151681?ref_src=twsrc%5Etfw">March 2, 2022</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Myös talouselämä-lehden päätoimittaja Jussi Kärki ihmettelee.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Oli uskomaton haastattelu ja näkökulma <a href="https://twitter.com/hashtag/yleastudio?src=hash&amp;ref_src=twsrc%5Etfw">#yleastudio</a> Kansainvälistä oikeutta on kyllä rikottu ja räikeästi, mutta ei puolustaja vaan hyökkääjä.
&mdash; Jussi Kärki (@JussiKarki) <a href="https://twitter.com/JussiKarki/status/1499107835866718208?ref_src=twsrc%5Etfw">March 2, 2022</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Ex-ministeri ja professorikollega eri linjoilla
Onko Suomi rikkonut kansainvälistä oikeutta ja onko Suomesta tullut hyökkäysosapuoli Ukrainassa? Suomi siis on toimittanut aseistusta eurooppalaiselle valtiolle, joka puolustautuu hyökkäystä vastaan.
YK:n peruskirjan 51 artiklan mukaan jos jokin YK:n jäsen joutuu aseellisen hyökkäyksen kohteeksi, ei mikään tämän peruskirjan säännös saa rajoittaa sen luonnollista oikeutta erilliseen tai yhteiseen puolustautumiseen, kunnes turvallisuusneuvosto on ryhtynyt tarpeellisiin toimenpiteisiin kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden ylläpitämiseksi.
Ex-ministeri, varatuomari Kimmo Sasi ampuu alas oikeusprofessori Korhosen väitteet
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
<a href="https://twitter.com/hashtag/yleastudio?src=hash&amp;ref_src=twsrc%5Etfw">#yleastudio</a> <a href="https://twitter.com/YleTV1?ref_src=twsrc%5Etfw">@yletv1</a> voisi valita asiantuntijoita, jotka osaavat edes perusasiat. YK peruskirja art 51 &quot;inherent right of individual or collective self defence if an armed attack occurs against a Member..&quot; Venäjä selkeästi hyökkääjä. Ukraina voi pyytää ja sille saa antaa apua.
&mdash; Kimmo Sasi (@KimmoSasi) <a href="https://twitter.com/KimmoSasi/status/1499109544034713601?ref_src=twsrc%5Etfw">March 2, 2022</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Myös Korhosen tutkijakollega, kansainvälisen oikeuden emeritusprofessori Martti Koskenniemi torjuu väitteen siitä, että Suomi rikkoisi kansainvälistä oikeutta auttaessaan Ukrainaa.
&#8211; YK:n peruskirjan 51. artiklan vakiintunut tulkinta on tietenkin se, että aseellisen hyökkäyksen kohteeksi joutunutta jäsenmaata voi toinen YK:n jäsenmaa avustaa aseellisesti tai ei-aseellisesti, miten sitten haluaakin, Koskenniemi sanoo Kaleva-lehden <a href="https://www.kaleva.fi/emeritusprofessori-koskenniemi-kansainvalinen-oike/4400863">haastattelussa</a>.
YK:n peruskirjan päämäärät on mainittu peruskirjan 1 artiklassa, jossa muun muassa todetaan, että YK:n päämääriin kuuluu ylläpitää kansainvälistä rauhaa ja turvallisuutta ja siinä tarkoituksessa ryhtyä tehokkaisiin yhteisiin toimenpiteisiin rauhaa vaarantavan uhan poistamiseksi ja sen syntymisen ehkäisemiseksi sekä hyökkäystoimien tai muiden rauhanrikkomisten tukahduttamiseksi.
Peruskirjan 2 artikla kieltää jäsenmailta väkivallalla uhkaamisen tai väkivallan käyttämisen minkään valtion alueellista koskemattomuutta tai poliittista riippumattomuutta vastaan tai menettelemästä muulla tavalla, joka on ristiriidassa YK:n päämäärien kanssa.
Yle teetti itse tutkimuksen itsestään ja sai hyvät tulokset
Aiemmin tällä viikolla Yle <a href="tuloksethttps://yle.fi/aihe/a/20-10002319?utm_source=social-media-share&amp;utm_medium=social&amp;utm_campaign=ylefiapp">julkisti suurieleisesti</a> Uutisarvostukset 2021 -tutkimuksen, joiden mukaan ”Yle on Suomen uutistoimijoiden ykkönen”.
Kyseessä on Ylen itse tilaama, Ylen omiin viestinnällisiin tarkoituksiin soveltuva verkkokysely, johon vastasi 1 147 henkilöä. Kuten arvata saattaa, tulokset olivat tälläkin kertaa Ylelle mieluisia, ja niinpä Yle sai tilaisuuden kertoa että Ylen itse tilaaman kyselytutkimuksen mukaan ”Ylen uutiset koetaan Suomen luotettavimpana uutismediana”.
Hivenen toisenlaisia tuloksia tarjosi Maaseudun Tulevaisuuden (MT) viimesyksyinen kysely, jonka mukaan <a href="https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/artikkeli-1.1614066">tyytymättömyys</a> Ylen ohjelmiin ja palveluihin on kasvanut nopeasti etenkin maaseudulla.
MT:n teettämän kyselyn mukaan 58,5 prosenttia maalla asuvista on tyytymättömiä Yleen, kun vastaava luku viime vuonna oli 46 prosenttia, eli tyytymättömyys Ylen sisältöihin on kasvussa. Pääkaupunkiseudulla Yleen tyytyväisiä on 61 prosenttia vastaajista, kun maalla tyytyväisten osuus jää vain puoleen tästä. Kyselystä ilmenee myös, että lähes 40 prosenttia kansasta ei saa mielestään riittävästi katetta Yle-verolle.

Oikeusprofessori esitti oudon väitteen Ylen A-studiossa: Suomen aseapu Ukrainaan voitaisiin katsoa hyökkäystoimeksi

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra pohjusti Ylen A-Studiossa eduskunnassa tänään käytävää välikysymyskeskustelua, joka koskee Suomen varautumista siirtolaisvirtojen ohjaamiseen perustuvaan hybridivaikuttamiseen. Ylen ohjelmassa vieraana nähtiin myös vihreiden kansanedustaja Iiris Suomela, joka puhui paljon, mutta jälleen kerran asian vierestä.

Valko-Venäjän Puolaan kohdistama hybridioperaatio uhkaa levitä laajemmin EU-alueelle ja myös Suomeen. Mitä Suomi voi nyt tehdä, jos rajoille ilmestyy yhtäkkiä suuria ihmisjoukkoja hakemaan turvapaikkaa, ja voisiko Suomi sulkea rajat, jos ihmisvirtoja ohjattaisiin rajalle painostustarkoituksessa? Tilanteesta keskusteltiin eilen tiistaina Ylen A-Studiossa.
Suomea velvoittavat useat kansainväliset sopimukset muun muassa maahantulon edellytyksistä ja oikeudesta hakea turvapaikkaa. Voisiko Suomi poikkeuksellisessa tilanteessa rikkoa sopimuksia?
Kansainvälisen oikeuden professori Martti Koskenniemi totesi, että vaikka sopimukset on tehty noudatettaviksi, sopimuksissa on harmaita kohtia ja joihinkin sopimuksiin myös sisältyy poikkeustilanteita koskevia määräyksiä. Koskenniemen mukaan sopimuksien ”innovatiivinen soveltaminen” on yksi vaihtoehto mahdollisessa poikkeustilanteessa.
Myös perussuomalaisten puheenjohtaja, kansanedustaja Riikka Purra huomautti, että kansainvälisiä sopimuksia voidaan tulkita monella tavalla tälläkin hetkellä &#8211; myös EU:n piirissä.
&#8211; Jo vuoden 2015 siirtolaiskriisissä tietyt EU:n omat säännöt lakkasivat olemasta voimassa. Esimerkiksi turvapaikanhakijoita ei koske vapaa liikkuvuus Schengen-alueella, mutta silti heidän annettiin kulkea Euroopan läpi.
&#8211; Ikään kuin nämä instituutiot ja lainsäädäntö vain lopettavat de facto toimimasta, mutta se ei tarkoita sitä, että ne olisivat murtuneet, niitä vain tulkitaan innovatiivisella tavalla, Purra sanoi.
Hän muistutti, että Euroopan ihmisoikeussopimuksesta ja Geneven pakolaissopimuksesta on useita erilaisia tulkintoja.
&#8211; Euroopassakin on maita, kuten Norja, Tanska ja Itävalta, joilla on hätätilapykälät omassa laissaan. Ne voivat lopettaa ottamasta vastaan turvapaikkahakemuksia laajan maahantulon yhteydessä.
Vihreiden Suomela esitti kaartelevaa puhetta
A-Studiossa oli myös vihreiden puheenjohtajana sijaistava kansanedustaja Iiris Suomela. Hän ei juurikaan sanonut mitään itse asiasta eli siitä, miten ja millä edellytyksillä mahdollinen Suomen rajalle kohdistuva painostamisyritys voitaisiin ratkaista.
Suomelan puhe polveili ja vaelteli milloin missäkin asian liepeillä. Suomela mainitsi ympäripyöreästi, että Suomen kaltaiset pienet maat olisivat eniten häviämässä kansainvälisen järjestyksen murentuessa.
&#8211; Vakaudessa ja rauhassa on ihmiselämän pohja, mutta myös kannattavan taloudellisen toiminnan, kaupan ja viennin pohja. Jos lähdetään syömään kansainvälisten sopimusten uskottavuutta, se kapsahtaa omaan nilkkaan, Suomela runoili.
Purra huomautti Suomelalle, että nykyään ongelma on siinä, että turvapaikkajärjestelmä ei enää toimi siten, kuin esimerkiksi Geneven sopimuksessa 1951 ajateltiin sen toimivan.
&#8211; Järjestelmässä liikkuu monenlaisia virtoja, siellä on sekä vainoa pakenevia, että parempaa elintasoa etsiviä ihmisiä. Tämä on inhimillistä, mutta järjestelmää ei ole luotu sitä varten. Vastaavasti järjestelmä ei tunnista hybridioperaatioita, joissa vihollinen käyttää siirtolaisia ruutina, Purra sanoi.
Oikeusprofessori: Sopimukset ovat vanhentuneita
Myös professori Koskenniemi myönsi, että kansainväliset pakolaissopimukset, kuten Geneven sopimus, ovat jääneet ajastaan jälkeen.
&#8211; Ilman muuta ne (sopimukset) ovat sisällöltään vanhentuneita, ne on tehty aivan toisenlaiseen aikaan. Ilman muuta Geneven sopimusta pitäisi uudistaa, sillä vuoden 1951 ajatukset siitä, minkälaisia pakolaisia Euroopassa nähtäisiin, olivat aivan erilaisia kuin tällä hetkellä. Valitettavasti tämänhetkisessä poliittisessa tilanteessa sopimusta ei liene mahdollista olennaisesti uudistaa.
Sisäministeri Maria Ohisalo (vihr) on aiemmin esittänyt näkemyksenään, että kansainvälisten sopimusten mukaan Suomen tulisi kaikissa tilanteissa pitää vähintään yksi rajanylityspaikka auki, koska Ohisalon käsityksen mukaan rajan sulkeminen olisi kansainvälisten sopimusten rikkomista.
Koskenniemi esitti, ettei asia ole aivan näin yksinkertainen.
&#8211; Siinä liikutaan Euroopan ihmisoikeussopimuksen (EIS) harmaalla vyöhykkeellä. EIS edellyttää, että valtio antaa jonkinlaisen mahdollisuuden jättää hakemus, mutta merkitseekö tämä sitä, että sisääntulopaikkoja tulisi olla tietty määrä vai voidaanko käyttää transit-linjoja kuten Unkarissa, kaikki tämä on sopimuksen tulkintaa. Tulkinnassa tarvitaan innovatiivisuutta ja tällaiseen tilanteeseen poliittiset päättäjät ja viranomaiset kutsutaan, kun kyse on mahdollisesta hybridihyökkäyksestä.
Hakemusten vastaanotto voitava lopettaa väliaikaisesti
Oppositio perussuomalaisten johdolla jätti viime viikolla hallitukselle välikysymyksen siirtolaisvirtoja hybridioperaationa käyttävään toimintaan varautumisesta. Hallitus vastaa kysymykseen keskiviikkona.
Perussuomalaiset haluaa lakiin vastaavat hätätilapykälät kuin Norjassa, Tanskassa ja Itävallassa jo on.
Purra taustoitti vaatimusta.
&#8211; Kyse on siitä, että laajamittaisen maahantulon yhteydessä, erityisesti kun voidaan epäillä hybriditoimintaa, on mahdollista väliaikaisesti lopettaa turvapaikkahakemusten vastaanottaminen.
&#8211; Se, missä tilanteessa kyse on hybridioperaatiosta, on tulkintaa. Tällä hetkellä on laaja yksimielisyys siitä, että Euroopassa on meneillään hybridioperaatio, mutta vielä vuonna 2015 tästä puhuttiin vähemmän.
Vihreiden Suomelalta kysyttiin vihreiden näkemystä hätätilalainsäädännöstä. Suomela ei vastannut kysymykseen, vaan alkoi jälleen puhua ohi aiheen.
Suomelan mukaan olisi jo olemassa normaaliolojen lainsäädäntöä, joka soveltuisi nykyiseen tilanteeseen.
&#8211; Lukashenkan pyrkimyksenä on horjuttaa EU:n demokratiaa, yhtenäisyyttä ja arvoja ja levittää disinformaatiota, jolla pyritään vaikuttamaan poliittisiin järjestelmiin. Kyse on siis myös ulkopolitiikan asiasta eikä maahanmuutosta. Siksi on tärkeää, että on yhteinen määritelmä hybridioperaatiolle ennen kuin mietitään lainsäädäntötoimia, Suomela päästeli.
Turvapaikkaan ei ole oikeutta itse valitsemastaan maasta
Suomen Uutiset kertoi viime viikolla, että esimerkiksi EIS sisältää artiklan, joka mahdollistaa <a href="https://www.suomenuutiset.fi/yksikaan-kansainvalinen-sopimus-ei-velvoita-suomea-avaamaan-rajoja-laittomille-maahantulijoille-hallitus-valikoi-sopimuksista-vain-ne-kohdat-jotka-sopivat-sen-omaan-agendaan/">sopimusvelvoitteista poikkeamisen</a> kansallisen hätätilan aikana.
Koskenniemi viittasi A-Studiossa samaan lainkohtaan. Professorin mukaan hätätilapykälät, joita perussuomalaisetkin vaativat, on mahdollista tehdä sisällöllisesti kansainvälisen oikeuden mukaiseksi.
&#8211; Olisi tärkeää, että hätätilalaissa otettaisiin huomioon EIS:n hätätilaa koskevat määräykset. EIS sallii useimmista sopimuksen määräyksistä poikkeamisen sopimuksessa määritellyn hätätilan aikana. Jos säädetään hätätilalaki, joka noudattaa tätä, nähdäkseni tässä ei ole mitään ongelmaa.
Purra muistutti, että pakolaisen asemaa koskeviin sopimuksiin on kirjattu oikeus hakea turvapaikkaa, mutta sopimusjärjestelmä ei takaa esimerkiksi oikeutta saada turvapaikkaa jostain tietystä maasta.
&#8211; Näkisin, että järjestelmää on pakko kehittää siihen suuntaan kuin esimerkiksi mitä Tanska on esittänyt, eli että turvaa annettaisiin jossain ulkopuolisessa maassa, Purra sanoi.
Suomelan mielestä ei olisi mahdollista ilmoittaa, että joku toinen maa tarjoaisi turvaa.
&#8211; Meidän on kannettava oma vastuumme kansainvälisistä sopimuksista ja ihmishenkien turvaamisesta, Suomela sanoi, eikä vieläkään lausunut mitään nykyaikaan liittyvistä sopimusten väärinkäytön tilanteista ja hybridivaikuttamisesta.
EU:n yhteistä linjaa tuskin saadaan aikaan
Koskenniemi totesi, että EU:n yhteinen linja olisi eduksi ajatellen nykyistä tilannetta Valko-Venäjän ja Puolan rajalla ja sitä vastaavia tilanteita jatkossa.
&#8211; Minun toivomukseni on, että nyt esillä oleva hybridiuhkatilanne saisi vauhtia siihen, että meillä olisi yhtenäinen politiikka. En osaa sanoa, onko se realistista.
Purra totesi, että vaikka yhteistä politiikkaa on yritetty ajaa vuosikaudet, sitä ei ole saatu maaliin, koska eri jäsenvaltioilla on erilaisia intressejä.
&#8211; Tietyt etelän ulkorajavaltiot toivovat rajavalvontaa tai taakanjakoa, kun taas Keski-Euroopassa toivotaan, että rajat eivät vuotaisi sisärajoilla. En usko, että vastuunjakomekanismia saadaan aikaan tai että se olisi ainakaan olisi tehokas. Olisi tietenkin hyvä, jos EU kykenisi suojaamaan ulkorajojaan ja hoitamaan tehokkaasti palauttamispolitiikan. En kuitenkaan usko tähän.

Kansainvälisen oikeuden professori myötäili perussuomalaisia: Lakiin voidaan säätää hätätilapykälät laajamittaisen maahantulon varalta

KOMMENTTI | Akatemiaprofessori Martti Koskenniemi kirjoitti Helsingin Sanomien yleisönosastolla (12.12.2015), että hallitus on laatinut topakan turvapaikkapoliittisen toimenpideohjelman &#8220;perussuomalaisten kannatuksen laskun ehkäisemiseksi.&#8221; Koskenniemi arvostelee hallituksen ohjelmaa perussuomalaisten vaalipropagandaksi.

Koskenniemi politikoi. On hämmästyttävää, että eduskunnassa säännöllisesti palkkiota vastaan kuultavana käyvä akatemiaprofessori kirjoittaa maan suurimmassa päivälehdessä löysiä koskien yhtä puoluetta. Ohjelma on hallituksen yhteinen ohjelma, siihen ovat sitoutuneet kaikki hallituspuolueet. Luulisi akatemiaprofessorin tietävän tämän.
On syytä kysyä, että onko professori Koskenniemi tehtäviensä tasalla? Pystyykö hän objektiiviseen asioiden tarkasteluun? Onko joku hallitus joskus jossakin asiassa julkaissut hallituksen yhteisessä ohjelmassa jonkin puolueen vaalipropagandaa?
Koskenniemi näytti todelliset karvansa. Hänellä on täysi oikeus mielipiteisiinsä, mutta puolueettomana asiantuntijana häntä tuskin enää voi pitää, kun hän kommentoi hallituksen yhteistä ohjelmaa yhden puolueen vaalipropagandana.

Professori Koskenniemi politikoi