PS Naiset 3/2024

Perussuomalainen 1/2024

Simula hallituksen sairaalaverkkoesityksestä: Esityksen kaatuminen olisi lopettanut kaiken leikkaustoiminnan Oulaskankaalla

Yhdenvertaisuusvaltuutetulle selvitys pakolaiskiintiön kohdentamisesta: Ketään ei ole syrjitty

SDP esitti pakolaiskiintiön ja vastaanottotukien korottamista – hallitus äänesti opposition haaveet kumoon

Kaisa Garedew: Vuonna 2025 Suomi tulee olemaan turvallisempi, autoilijaystävällisempi ja vähemmän byrokraattinen maa

Päivän pointti: Yhtäkään sairaalaa ei suljettu

Ronkainen: Turvallisuus on perusta yhteiskuntamme vakaudelle, hyvinvoinnille ja tulevaisuuden kasvulle

Lux Helsingin somekampanja yhdistää hijabin naisten voimaannuttamiseen – Lähi-idän asiantuntija: Monin paikoin maailmaa naiset on pakotettu huntuun vielä tänäkin päivänä

Tampereen valtuusto päätti nostaa poliitikkojen palkkioita – Vigelius: ’’Veronmaksaja ei hyödy millään tapaa’’

Eduskunta hyväksyi hallituksen esityksen sairaalaverkon uudistamisesta

Rikosuhrimaksuihin 50 prosentin korotus – lakiehdotuksen tavoitteena turvata tukipalveluiden saatavuus rikoksen uhreille

Li Andersson esiintyi äärivasemmiston katuväkivaltaa tukevassa tilaisuudessa

Tynkkynen osti Hesarin etusivun täyteen maahanmuuttopolitiikkaa

Greta Thunberg esiintyi Saksassa: “Vit**un Saksa! Ja vit**un Israel!”

Vasemmistotaustainen oikeusprofessori maalailee kauhukuvia maamiinoihin kävelevistä turvapaikanhakijoista – puolustusvaliokunnan perussuomalaisilta tylyt terveiset professorille

Rami Lehtinen: ”Pitääkö jonkun oikeasti kuolla ennen kuin äärivasemmiston uhka nousee todelliseen keskusteluun Suomessa?”

Eduskunta äänesti pois ’’moninkertaisen ensikertalaisuuden’’ – Vigelius: ’’Rikoksenuusijat ansaitsevat ankarammat tuomiot’’

Krista Kiurua lyöty kasvoihin

Pekka Aittakumpu: “Keskustalla on menossa kampanja, jossa valehdellaan, että Oulaskankaan sairaala olisi lakkautusuhan alla”

Joka neljäs ruotsalaisnuori aikuistuu lukutaidottomana – mitä ihmettä he tekevät seuraavat 60 vuotta ja kuka sen maksaa?

Lakivaliokunnan perussuomalaiset iloitsevat joululahjarahasta – ”Menee varmasti hyvään käyttöön”

Marko Forss

Nuorten tekemät vakavat rikokset ovat lisääntyneet pelottavan kovaa vauhtia. Erityisesti alaikäisten väkivaltarikollisuus on kasvanut selvästi. Kyse on muun muassa pahoinpitelyistä, törkeistä ryöstöistä, henkirikoksista ja henkirikosten yrityksistä.

12–14-vuotiaiden väkivaltarikollisuuden taso on kasvanut muutamassa vuodessa peräti 134 prosenttia, ja poliisiylijohtaja Seppo Kolehmaisen mukaan alaikäisten tekemien ryöstörikosten määrä kasvoi pelkästään viime vuonna 93 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Perussuomalaiset kansanedustajat, lakivaliokunnan puheenjohtaja Leena Meri ja hallintovaliokunnan puheenjohtaja Mari Rantanen, ovat tilanteesta äärimmäisen huolissaan.
&#8211; Saamme jatkuvasti lukea mediasta juttuja alaikäisistä nuorista, jotka ovat syyllistyneet silmittömään väkivaltaan. Pelkästään tässä kuussa on taas uutisoitu lukuisista nuorten tekemistä puukotuksista ja porukalla tehdyistä ryöstöistä. Veitsiä ja muita aseita kannetaan mukana yhä useammin, ja niiden kanssa saatetaan hyökätä myös täysin sivullisten ihmisten kimppuun, perussuomalaisedustajat kertovat.
&#8211; Tilanne on erittäin vakava, ja nuorten tekemien rikosten ennaltaehkäisyyn onkin ehdottomasti panostettava nykyistä pontevammin. Tilanne vaatii kuitenkin myös kovien keinojen käyttöön ottamista ennen kuin on liian myöhäistä.
Rikosoikeudellisen vastuun ikärajaa laskettava
Yhä useammin vakavaan rikokseen syyllistyvät alle 15-vuotiaat nuoret. He jäävät tällä hetkellä ko­konaan vaille rangaistusta, sillä lain mukaan alle 15-vuo­tiasta ei voida tuomita rikosoikeudelliseen seuraamukseen.
&#8211; Kyllä lapsikin ymmärtää, että ketään ei saa lyödä puukolla. Monessa muussa maassa rikosoikeudellinen vastuu alkaakin jo ennen 15 vuoden ikää, ja myös Suomessa rikosoikeudellisen vastuun alkamisikää olisi viimeaikaisen kehityksen valossa syytä laskea. Lisäksi poliisille olisi annettava nykyistä laajemmat mahdollisuudet käyttää pakkokeinoja alle 15-vuotiaisiin nuoriin, jotta viranomaisilla olisi käytössään riittävät keinot myös nuorten tekemien rikosten selvittämiseksi.
&#8211; Esimerkiksi rikoskomisario Marko Forss Helsingin poliisilaitokselta on pitänyt ongelmallisena sitä, että vapauteen liittyviä pakkokeinoja, kuten pidättämistä, ei saa käyttää alle 15-vuotiaisiin.
Pysyvä maahantulokielto maahanmuuttajarikollisille
Ulkomaalaisten rikoksesta epäiltyjen osuus on tunnetusti korostunut esimerkiksi pahoinpitely- ja ryöstörikoksis­sa. Rikos- ja pakkokeinotilaston tiedoista ilmenee, että tämä pätee myös alaikäisten kohdalla, sillä joka neljäs väkivaltarikoksesta epäilty alaikäinen on ulkomaalaistaustainen. Rikoksia tehtailevan nuoren tie saattaa hyvinkin johtaa jengirikollisuuden pariin, ja Suomessa toimivien katujengien jäsenistä lähes kaikki ovatkin toisen polven maahanmuuttajia.
&#8211; Perussuomalaisten mielestä vakavaan rikokseen syyllistyneet ulkomaalaiset olisi karkotettava Suomesta ja heille olisi määrättävä pysyvä maahantulokielto. Mahdollisesti jo myönnetty Suo­men kansalaisuus olisi määrättävä menetettäväksi. Kyllä se vain on niin, että jos tässä maassa ei osaa elää ihmisiksi, niin tänne ei ole ulkomailta mitään asiaa, sanovat edustajat.
&nbsp;

Leena Meri ja Mari Rantanen vaativat toimia nuorisorikollisuuteen puuttumiseksi: ”Tilanne vaatii myös kovien keinojen käyttöön ottamista”

Helsingin poliisilaitoksen nuorisoryhmän tutkinnanjohtaja Marko Forss sanoi Ruben Stillerin <a href="https://areena.yle.fi/podcastit/1-63505887">ohjelmassa</a>, että poliisi tarvitsisi lisää keinoja alle viisitoistavuotiaiden tekemien rikosten tutkintaan.

Helsingin poliisilaitoksen nuorisoryhmän tutkinnanjohtaja Marko Forss aloittaa ikärajakeskustelun vanhasta laista.
&#8211; Rikoslaki säädettiin 1889, ja viidentoista vuoden rikosoikeudellinen ikäraja tuli voimaan 1894. Ikärajaa on useamman kerran yritetty muuttaa suuntaan tai toiseen. Perustelu, miksi sitä ei ole muutettu, on yleensä ollut se, että meillä ei ole oikeanlaisia seuraamuksia näille alle viisitoistavuotiaille. Ja sen takia sitä ei ole muutettu.
&#8211; Ja sanotaan näin poliisina, niin minua kiinnostaa paljon enemmän se puoli, miten me selvitetään rikoksia ja miten me katkaistaan niitä rikoskierteitä. Ja siitä näkökulmasta tämä on paljon mielenkiintoisempi kysymys, Forss sanoo Ylellä.
Pakkokeinoja ei voi käyttää alle 15-vuotiaaseen
Forss sanoo, että 15–17-vuotiaat eivät myöskään juuri saa kovia rangaistuksia, joten ikärajan alentamisella ei olisi tuomioihin vaikutusta.
&#8211; Kun puhutaan semmoisista henkirikoksista ja ylitörkeistä rikoksista, silloin voidaankin olla vähän ihmeissään, jos vaikka on kaksi neljätoistavuotiasta epäiltyä ja viisitoistavuotias epäilty, niin emme pysty turvaamaan sitä esitutkintaa niillä pakkokeinoilla. Meillä on erikseen kielletty pidättäminen, matkustuskielto, tehostettu matkustuskielto ja vangitseminen. Ja se on koko ajan ollut pikkusen häilyvä tämä, että mitä pakkokeinoja saat muuten käyttää alle viisitoistavuotiaaseen.
&#8211; Kaikki muut on oikeasti sallittuja, voit vaikka telekuunnella alle viisitoistavuotiasta, mutta nämä vapauteen kohdistuvat, jotka ovat rikoksen selvittämisen kannalta tärkeimmät, niitä ei ole mahdollista tehdä. Se näkökulma on semmoinen tärkeämpi, että pystytään turvaamaan se tutkinta. Mutta ymmärrän tietenkin senkin kehityskulun, että ei haluta alle viisitoistavuotiaita sulkea edes päiväksi kahdeksi poliisivankilaan, vaikka siellä olisi joku vakava rikos, hän sanoo.
&nbsp;

Marko ”Fobba” Forss Ylellä: ”Ikärajalla on väliä rikosten selvittämisen kannalta”