Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso Ruotsissa: Liika älylaitteiden käyttö heikentää lasten hyvinvointia

Garedewilta toimenpidealoite nuoren määritelmän kaventamiseksi nuorisolaissa: 10-vuotiaat ja 29-vuotiaat eivät kuulu samoihin nuorteniltoihin

Etelä-Amerikan Elon Musk ei kuvia kumarra – aikoo laittaa Argentiinan talouden paraatikuntoon vaikka väkisin

Merituulivoiman rakentamisesta kannattamatonta –  kohoavat kustannukset, lisääntynyt kilpailu ja inflaatio syövät katteet

Merkittäviä verohyvityksiä suurille teollisille investoinneille – valtiovarainministeri Purra: ”Hallitus tukee suomalaista työtä ja teollisuutta”

Media jatkaa Trumpin demonisointia toisen salamurhayrityksen jälkeenkin – Trump: “En luovuta ikinä!”

Keskisuomalaisen päätoimittaja Yle-pomo Riikka Räisäsestä: Näillä näytöillä joku muu päätoimittaja olisi jo eronnut

Aamulehden ex-päätoimittaja: Ylen piikkiin rakastajansa kanssa matkustanut uutispomo Riikka Räisänen pitäisi siirtää syrjään

Poliisi nappasi Helsingin yliopiston kunniatohtorin kiinni kahdesti – ensin Kööpenhaminassa, sitten Tukholmassa

Halla-aho: Arvelen, että moni muukin kuin persukansa alkaa ymmärtää Ylen prioriteetteja – ”Leikkausvaraa riittää myös tulevaisuudessa”

Antikainen: Yle on väärässä – uutiset somaliaksi ja arabiaksi eivät auta sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan

Marja Sannikka

HS-analyysissä Pekka Torvinen <a href="https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000009000198.html">väittää</a>, että yliopistojen kulttuurisotaa liioitellaan, ja että tosiasiassa yliopistojen itsesensuuri sekä opiskelijoiden yliherkkyys olisivat oikeiston luomia tahallisia mielikuvia. Teksti sivuuttaa täysin kulttuurisodasta viime vuosina käydyn länsimaisen keskustelun ja jopa suomalaiset, tuoreessa muistissa olevat esimerkit woke-ylilyönneistä. Torvisen teeseistä innostuivat lähinnä vasemmistolainen, wokeen taipuvainen yleisö itse. Muistin virkistykseksi Suomen uutiset nosti esille kasapäin aihetta koskevia uutisia Suomesta ja ulkomailta. Ne osoittavat, että kulttuurisota ja woke ovat todellisia maailmanlaajuisia ilmiöitä. 

Kun Helsingin sanomien artikkelissa lukee &#8220;analyysi&#8221;, on teksti yleensä lähempänä mielipidekirjoitusta kuin journalismia.
Tuoreessa HS-analyysissä Helsingin sanomien toimittaja Pekka Torvinen <a href="https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000009000198.html">väittää</a>, että kulttuurisota löytyy jostain muualta kuin yliopistojen poliittisesta korrektiudessa, kirjojen sensuroimisesta ja sisältövaroituksista. Tekstissään Torvinen pyrkii lähes kiistämään koko paljon puhutun vasemmistolaisen kulttuurisodan olemassaolon. Todistusaineistoksi hänelle riittää se, ettei kaunokirjallisuuden klassikoiden sensuroiminen ole vielä valtavirtaa brittiyliopistoissa. Tämän havainnon pohjalta Torvinen yrittää vielä syyttää oikeistoa yleisemmin kulttuurisodan lietsomisesta ja huomionhakuisuudesta.
Torvisen tekstin sytykkeenä oli Isossa-Britanniassa äskettäin käyty keskustelu yliopistojen kurssimateriaaleja koskevasta sensuurista. Alun perin The Times -lehdessä <a href="https://www.thetimes.co.uk/article/censorship-on-campus-universities-scrap-challenging-books-to-protect-students-dp50d9fsd">kartoitettiin</a>, miten yliopistojen kurssien lukulistoilta oli poistettu yksittäisiä länsimaisen kirjallisuuden klassikoita opiskelijoiden toiveesta. Lehden lähettämät 300 tietopyyntöä 140 yliopistolle johtivat odotettua pienempään paljastukseen.
Vain kaksi kirjaa oli poistettu kurssien lukulistoilta, eikä taustalta löytynyt selvää ja systemaattista poliittista liikehdintää. Torvisen mielestä tämä riittää osoittamaan, että koko keskustelu kulttuurisodasta ja wokesta on liioiteltua ja lähinnä oikeiston tarkoitushakuisesti masinoimaa kohubisnestä:
&#8220;Pöyristymistä riitti myös britti-Twitterissä. Kamalaa! Missä sananvapaus!? Yliopistot on valloittanut woke-kulkutauti ja vasemmistolainen ryhmäajattelu! Tehkää jotain!&#8221;
&#8220;Klikkaa, lue ja pöyristy, jotta polarisaatiomoottori pysyy käynnissä. Mitä väliä sillä, että Yhdysvalloissa nimenomaan oikeistolaiset keksivät itselleen vihollisen ja antoivat sille nimeksi poliittinen korrektius. Sieltä sama olkiukko levisi ympäri läntistä maailmaa.&#8221;
Torvinen ei ole väärässä aistiessaan The Timesin kirjoituksesta sensaatiohakuisuutta. Hän on oikeassa siinä, että kulttuurisodasta ja wokesta kertovat uutiset provosoivat, polarisoivat ja ovat medioille takuuvarma keino ansaita klikkejä. Tavallaan hän siis ymmärtää itsekin, että wokeen liittyy maallikon silmin niin älyttömiä ilmiöitä, että ne herättävät luonnollisestikin huomiota.
<h4>Woke – oikeiston mielikuvitusharhaa vai uskomatonta todellisuutta?</h4>
Analyysille epätyypilliseen tapaan Torvisen kirjoitus kuitenkin sivuuttaa täysin sen ilmiselvän faktan, että lukemattomat sensuuri- ja woke-kohut ovat lähtöisin vasemmistolaisen arvomaailman sisäistäneiltä toimijoilta itseltään. Kirjoituksessa yritetään uskotella, että yliopistojen ja niiden opiskelijoiden yliherkkyys, itsesensuuri ja poliittinen korrektius olisivat tarkoitushakuista ylitulkintaa vailla katetta:
&#8220;Väitteet korkeakouluopiskelijoiden yliherkkyydestä, yliopistojen itsesensuurista ja poliittisesta korrektiudesta ovat hyvää otsikkomateriaalia. Näitä on näkynyt Suomessakin.&#8221;
Jo vuosia sitten eri puolilla Yhdysvaltoja yliopistot järjestivät kriisiapua Donald Trumpin <a href="https://eu.usatoday.com/story/college/2016/11/15/heres-how-universities-are-offering-support-to-students-after-trumps-election/37424377/">vaalivoitosta</a> ja <a href="https://intellectualtakeout.org/2017/01/penn-state-offers-free-psych-counseling-as-trump-inauguration-nears/">virkaanastujaisista</a> järkyttyneille opiskelijoille. Viime vuonna yliopisto-opiskelijoille <a href="https://www.suomenuutiset.fi/woketus-huipussaan-usan-yliopistot-tarjoavat-tukea-rittenhouse-tuomiosta-traumatisoituneille-opiskelijoille/">jouduttiin</a> järjestämään apua puolestaan Rittenhouse-oikeudenkäynnin päätöksestä aiheutuneista traumoista.
Torvisen tekstin mukaan oikeiston keksimät olkiukot leviävät läntistä maailmaa Suomeen asti. Faktoja vasten kyse on enemmänkin toimittajan toiveajattelusta tai jopa suorastaan todellisuuspakoisuudesta. Tähän mennessä suomalaiset yliopistomaailman woke-kohut ovat olleet todellisia ja vasemmiston itsensä aiheuttamia.
Syksyllä 2021 joukko Helsingin yliopiston opiskelijoita <a href="https://www.suomenuutiset.fi/helsingin-yliopiston-konseptit-sekosivat-afrikan-tahti-pelin-takia-sulki-kommentoinnin-leimaa-omat-fuksinsa-rasisteiksi/">leikki</a> Afrikan tähden hengessä, ja yksi ulkomaalainen vaihto-opiskelija syytti netin kautta lautapeliä kolonialismista, orjakaupasta ja rasismista. Tästä sai alkunsa historiallisen suhteeton kohu. Pian Helsingin yliopisto <a href="https://twitter.com/helsinkiuni/status/1450164434761043972?ref_src=twsrc%5Etfw%7Ctwcamp%5Etweetembed%7Ctwterm%5E1450164434761043972%7Ctwgr%5E309ddafecafe5975123c3dec1bd46b1d262113fe%7Ctwcon%5Es1_&amp;ref_url=https%3A%2F%2Fhallinta.suomenuutiset.fi%2Fhelsingin-yliopiston-konseptit-sekosivat-afrikan-tahti-pelin-takia-sulki-kommentoinnin-leimaa-omat-fuksinsa-rasisteiksi%2F">osallistui</a> keskusteluun rähmäilemällä syytösten edessä.
Helsingin yliopisto heitti bensaa liekkeihin itseruoskinnalla. Se syytti opiskelijoita rasismista ja <a href="https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/0960ef43-bf30-4e19-9754-49e4211ac532">julisti</a>, että Afrikan tähti olisi rasistinen peli. Yliopisto järjesti myös keskustelu- ja kriisiapua kohun myötä järkyttyneille sekä <a href="https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/fuksiaisten-afrikan-tahti-hahmot-sytyttivat-someraivon-varadekaanin-mukaan-helsingin-yliopistolla-on-rasismiongelma/8268838#gs.98b8kg">lupasi</a> &#8220;antirasistista koulutusta&#8221; henkilöstölleen. Matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan varadekaani Samuli Siltanen <a href="https://www.is.fi/kotimaa/art-2000008346453.html">keskusteli</a> julkisuudessa myös yliopiston johdon &#8220;valkoisuudesta&#8221;. Arvostetun tieteellisen instituution toiminta löi suuren yleisön ällikällä ja herätti keskustelua sosiaalisessa mediassa. Yliopiston twitter-tili <a href="https://twitter.com/helsinkiuni/status/1450170064020324366?ref_src=twsrc%5Etfw%7Ctwcamp%5Etweetembed%7Ctwterm%5E1450170064020324366%7Ctwgr%5E309ddafecafe5975123c3dec1bd46b1d262113fe%7Ctwcon%5Es1_&amp;ref_url=https%3A%2F%2Fhallinta.suomenuutiset.fi%2Fhelsingin-yliopiston-konseptit-sekosivat-afrikan-tahti-pelin-takia-sulki-kommentoinnin-leimaa-omat-fuksinsa-rasisteiksi%2F">joutui</a> jopa selventämään ihmisille, ettei heidän tilinsä ole parodiaa.
Samoihin aikoihin Renaz Ebrahim <a href="https://www.suomenuutiset.fi/uskomaton-naytelma-yle-toimittaja-renaz-ebrahimi-hyokyi-absurdilla-tavalla-esko-valtaojan-kimppuun-lopputuloksena-syntyi-vakuuttava-naytto-siita-mika-woke-ilmiossa-on-pielessa/">aiheutti</a> kohun uhriutuessaan ja pöyristyessään Esko Valtaojalle n-sanaa koskevasta asiallisesta keskustelusta Ylen Marja Sannikan ohjelmassa.
Torvisen HS-analyysi unohtaa täysin edellä mainitut, suomalaisten tuoreessa muistissa olevat tapaukset ja yrittää sysätä ne pelkäksi oikeiston mielikuvituksen tuotteeksi. Tekstissä ehdotetaan, että todellinen sensuuri olisi sitä, kun yhdysvaltalaiset konservatiivit haluavat karsia kouluista ala-asteikäisille lapsille suunnattua sateenkaariteemoja käsittelevää seksuaalikirjallisuutta.
<h4>Kokonaiskuva hukassa</h4>
Ennen kaikkea Torvisen kirjoitus sivuuttaa woke-kulttuurin ja poliittisen liikehdinnän laajuuden. Faktapohjaisia esimerkkejä woke-ylilyönneistä riittää loputtomiin. Vuonna 2020 väkivaltaiset BLM-mellakat ja patsasvandalismi <a href="https://www.suomenuutiset.fi/blm-mellakat-muuttuivat-kulttuurivallankumoukseksi-jossa-kaadetaan-patsaat-ja-hiljennetaan-vaaraoppiset/">saivat</a> suorastaan kulttuurivallankumouksellisia piirteitä. Toiset ovat <a href="https://www.suomenuutiset.fi/kirjarovioita-kasi-pystyssa-marssimista-rotuerottelua-taman-paivan-suvaitsevaisuus-muistuttaa-kovasti-1930-luvun-totalitaristista-saksaa/">löytäneet</a> vasemmiston väkivaltaisesta massahysteriasta, kirjarovioista ja rotuerottelusta samoja piirteitä kuin 30-luvun Saksasta.
Woke-ideologia on juurtunut yhteiskunnan instituutioihin kuten yliopistoihin ja suuriin korporaatioihin. Yliopistojen <a href="https://www.suomenuutiset.fi/yhteiskuntatieteiden-politisoituminen-suomessa-tabu-yhdysvaltalaistutkimus-osoittaa-sosiologien-tieteenalan-ideologiset-motiivit-varittyneisyyden/">ideologiset vinoumat</a> ja <a href="https://www.suomenuutiset.fi/nyt-se-on-tutkittu-yliopistoissa-syrjitaan-perinteisten-arvojen-kannattajia/">yksipuolinen ilmapiiri</a> vaikuttavat jo tutkimustyön sisältöön sekä <a href="https://www.suomenuutiset.fi/nyt-se-on-virallista-suomalainen-yhteiskuntatieteilija-tunnustaa-akateemisen-maailman-politisoitumisen/">sosiaaliseen kanssakäymiseen</a>. Valkoisille professoreille on <a href="https://www.suomenuutiset.fi/brittiyliopistojen-nuoret-mustat-naiset-alkavat-kaanteismentoroida-valkoisia-miesprofessoreita-tasa-arvon-nimissa/">järjestetty</a> uudelleenkoulutusta pelkän ihonvärinsä vuoksi. Coca Cola company <a href="https://www.suomenuutiset.fi/jattiyhtio-coca-cola-company-ohjeistaa-tyontekijoitaan-olemaan-vahemman-valkoisia/">ohjeisti</a> työntekijöitään olemaan &#8220;vähemmän valkoisia&#8221;. Jäätelöfirma Ben &amp; Jerry&#8217;s <a href="https://www.suomenuutiset.fi/elammeko-politikoivien-elintarvikkeiden-aikakautta-ben-jerrys-jaatelobrandi-syyttaa-bidenin-hallintoa-sodan-lietsomisesta-ukrainassa-suututtaa-kansainvalisen-yleison/">näki</a> tehtäväkseen jakaa venäjämielistä propagandaa ja syyllistää Yhdysvaltoja Ukrainan sodan lietsomisesta.
Suomessa Yleisradio <a href="https://www.suomenuutiset.fi/yle-nakee-rakenteellista-rasismia-ukrainan-pakolaisten-kohtelussa/">tulkitsi</a> keväällä suomalaisten solidaarisuuden Ukrainaa ja ukrainalaisia pakolaisia kohtaan liittyvän &#8220;rakenteelliseen rasismiin&#8221;. Ennen koronapandemiaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos oli <a href="https://www.suomenuutiset.fi/terveysviranomaisten-politisoituminen-maksaa-ihmishenkia-yhdysvalloissa-eika-suomikaan-ole-talta-turvassa-miksi-thl-haaskasi-niin-pitkaan-voimavaroja-feministiseen-hopohopoon/">ajanut</a> taloudellisista syistä alas tieteelliseen tutkimukseen liittyvää toimintaa ja käyttänyt vastaavasti varoja feministisen poliittisia sisältöjä tehtailevan osaston ylläpitämiseen.
HS-analyysin pyrkimys ohjata huomio pois woke-ilmiöstä ja vähätellä uusvasemmiston roolia kulttuurisodassa erottuu jo radikaalisti muihin länsimaisiin valtameidoihin nähden. Länsimaissa eri puolilla poliittista kenttää on havahduttu woke-ilmiöön jopa vasemmistoa myöten. Jo vuonna 2019 Barack Obama <a href="https://www.suomenuutiset.fi/identiteettipolitiikka-mennyt-overiksi-jopa-obama-saikahti/">ärähti</a> woke-vasemmiston identiteettipolitiikasta. The Atlantic -lehti <a href="https://www.suomenuutiset.fi/entista-useampi-tutkija-pitaa-cancel-kulttuuria-uhkana-akateemiselle-vapaudelle-toiset-kieltaytyvat-tunnustamasta-ilmion-olemassaoloa/">julkaisi</a> vuonna 2020 amerikkalaisprofessori John McWortherin artikkelin, jonka taustalla oli sadoittain tapauksia yliopistoissa tapahtuneesta poliittisesta sensuurista.
Vuonna 2021 arvovaltainen The Economist -lehti <a href="https://www.suomenuutiset.fi/jopa-globalistinen-economist-lehti-on-huolissaan-vasemmistolaisesta-woke-kulttuurista/">nosti</a> teeman näkyvästi esille. Economistin kirjoituksen mukaan woke-kulttuuri uhkaa perinteistä länsimaista liberalismia ja yhteiskuntajärjestystä sekä järjellistä kanssakäymistä.
<h4>HEsarin agendajournalistinen rimanalitus sai vasemmistolta kiitosta</h4>
Valtakunnan johtavan median journalistiseksi tuotokseksi tuore HS-analyysi on varsin poukkoileva ja ristiriitainen teksti. Se sulkee silmänsä kaikilta viime vuosien uutisilta kulttuurisodasta ja wokesta ja maalailee ylimalkaisia johtopäätöksiä yhdestä tarkoitushakuisesti valikoidusta tapauksesta. Tekstissä Torvinen esittää olevansa huolissaan polarisaatiosta ja tuomitsee sen lietsojat näkemättä omaa rooliaan todellisuuden vääristelijänä ja vastakkainasettelun lietsojana.
Twitterin puolella kirjoittaja ei piilotellut motiivejaan, vaan <a href="https://twitter.com/torvinenp/status/1558061796703051776">jakoi</a> tekstinsä saatteella: &#8220;Olin taas kärkäs&#8221;.
Sosiaalisessa mediassa teksti sai yksipuolisesti suosiota ennalta vasemmistolaisiksi tunnetuilta hahmoilta. &#8220;Tiedetäti&#8221;-nimimerkillä Twiittaava tohtori Laura Nissin (she/her) <a href="https://twitter.com/tiedetati/status/1558061735063556097">suitsutti</a> tekstiä johtopäätöksellä, että &#8220;woke-paniikki&#8221; olisi &#8220;konservatiivien keksimä olkiukko&#8221;, jota &#8220;perustellaan lähinnä virhellisesti ja valhein.&#8221; Myös Itä-Suomen yliopiston akateeminen rehtori, professori Tapio Määttä <a href="https://twitter.com/tapiomaatta/status/1558342067314724864">hehkutti</a> kirjoitusta.
Juhlapuheissa ja mainoksissa faktatietoa ja vastuullisuutta ylistävällä valtamedialla sekä aktivistitutkijoilla näyttää olevan ylitsepääsemättömiä vaikeuksia nähdä tai tunnustaa rehellisesti edes sitä, mitä heidän silmiensä alla tapahtuu.

Helsingin Sanomat johdattelee lukijoitaan uskomaan, ettei woke-ilmiötä ole olemassa

Venäjä on lapioinut vuosien varrella säkkikaupalla rahaa SDP:n korkeissa asemissa toimiville “kaasuputkimiehille”. Jussi Halla-ahon (ps.) ja Eero Heinäluoman välinen kiivasssanainen kaasuputkea koskeva väittely on noussut jälleen julkisuuteen. 

Jussi Halla-aho ja Eero Heinäluoma ottivat 2019 Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n <a href="https://ek.fi/ajankohtaista/uutiset/eu-paneeli-ekn-kevatseminaarissa-katso-striimi/">eurovaalipaneelissa</a> kunnolla yhteen Venäjän kaasuputkihankkeista ja poliittisesta korruptiosta. Kaasuputkiaihe oli Heinäluomalle niin herkkä, että hän alkoi huutaa muiden keskustelijoiden päälle.
Perussuomalaisiin kuuluva Tommi O. Pälve julkaisi tänään iltapäivällä videon, jota on katsottu kymmeniätuhansia kertoja:
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
<a href="https://twitter.com/EeroHeinaluoma?ref_src=twsrc%5Etfw">@EeroHeinaluoma</a> ja <a href="https://twitter.com/Halla_aho?ref_src=twsrc%5Etfw">@Halla_aho</a> väittelevät siitä kannattaako Euroopan hankkiutua energiariippuvaiseksi Venäjästä.<a href="https://twitter.com/hashtag/turpo?src=hash&amp;ref_src=twsrc%5Etfw">#turpo</a> <a href="https://twitter.com/hashtag/jussihallaaho?src=hash&amp;ref_src=twsrc%5Etfw">#jussihallaaho</a> <a href="https://twitter.com/hashtag/eerohein%C3%A4luoma?src=hash&amp;ref_src=twsrc%5Etfw">#eeroheinäluoma</a> <a href="https://t.co/dd7rQxaFtK">pic.twitter.com/dd7rQxaFtK</a>
&mdash; Tommi O. Pälve (@TommiPalve) <a href="https://twitter.com/TommiPalve/status/1496092675115827206?ref_src=twsrc%5Etfw">February 22, 2022</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Halla-aho kommentoi videolla:
&#8211; Olen erittäin huolissani siitä, että Euroopassa on erilaisia entisiä hallitusten päämiehiä, jotka lobbaavat esimerkiksi Venäjän kaasuteollisuuden asiaa ja siten Kremlin asiaa.
&#8211; Se on pelottavaa. Se lisää Euroopan energiariippuvuutta Venäjästä ja näin ollen lisää Venäjän poliittista vaikutusvaltaa Euroopassa.
Halla-aho viittasi entiseen pääministeri Paavo Lipposeen (sd.), joka on tienannut isot rahat toimiessaan Nord Stream -kaasuputkia rakentavan yhtiön konsulttina.
Heinäluoma korottaa videolla ääntään:
&#8211; Tämä alkaa mennä aivan mahdottomille urille tämä keskustelu. Täällä heitetään ihan mitä tahansa.
Hän selitti, että Nord Stream 2 on laillinen hanke, jonka edistämisestä ovat kiinnostuneita Saksa, Venäjä ja muutkin tahot, joten sitä ei voi verrata Itävallan korruptiokohuun.
&#8211; Se on eri asia kuin ilmoittaa, että antakaa minulle rahaa, niin minä annan valtion rakennusurakoita vastineeksi, Heinäluoma sanoi. Se on korruptiota.
Halla-aho painotti, että Kreml haluaa poliittista vipuvartta Euroopassa, ja että sitä voi hankkia myös kaupallisin keinoin, kuten kaasuputken kautta. Heinäluoma vastasi tähän, että putkea tukee myös Saksan Angela Merkel, joka haluaa järjestää Euroopan energiahuollon.
&#8211; Siitä onkin aina seurannut hyvää, kun Saksa ja Venäjä ovat löytäneet yhteisiä intressejä Euroopassa, Halla-aho tylytti.
<h4>&#8220;Onkohan Heinäluoma ylpeä kontribuutiostaan&#8221;?</h4>
Heinäluoman Venäjälle suopeat kommentit ovat herättäneet kummastusta. Lapin yliopiston prosessioikeuden professori Mikko Vuorenpää pohtii, &#8220;onkohan Eero Heinäluoma ylpeä omasta kontribuutiostaan siinä täällä kiertävässä videossa, jossa hän keskustelee Halla-ahon kanssa Venäjän kaasuputkihankkeesta?&#8221;
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Onkohan <a href="https://twitter.com/EeroHeinaluoma?ref_src=twsrc%5Etfw">@EeroHeinaluoma</a> ylpeä omasta kontribuutiostaan siinä täällä kiertävässä videossa, jossa hän keskustelee Halla-ahon kanssa Venäjän kaasuputkihankkeesta?
&mdash; Mikko Vuorenpää (@MikkoVuorenpaa) <a href="https://twitter.com/MikkoVuorenpaa/status/1496170859979067393?ref_src=twsrc%5Etfw">February 22, 2022</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>

2019 kuvattu video leviää kiivasta vauhtia – Eero Heinäluoma puolusti kiihkeästi Venäjän kaasuputkihanketta, Halla-aho varoitti Kremlin pyrkimyksistä

Marja Sannikan keskusteluohjelmassa nähtiin perjantai-iltana hämmästyttävä jakso, jossa avaruustähtitieteilijä Esko Valtaojan ja Yle-radiotoimittaja, yhdenvertaisuuskouluttaja Renaz Ebrahimin keskustelu cancel-kulttuurista ja rasismista saavutti eeppiset mittasuhteet. Veri kuohahti, ja keskustelu lähti totaalisesti lapasista. Yhteistä näkemystä paremman maailman rakentamisesta ei todellakaan löytynyt. Kiivaan keskustelun lopuksi sekä keskustelijat että juontaja vaikuttivat varsin hämmentyneiltä. Somekommenteista päätellen myös kuulijoille jäi hämmentynyt olo.
Ylen Marja Sannikan <a href="https://areena.yle.fi/1-50667789">ohjelman</a> teemana oli &#8220;voiko hyvien asioiden ajaminen lisätä pahaa&#8221;. Tarkoitus oli keskustella siitä, voivatko väärät keinot hyvien asioiden ajamiseksi jopa lisätä vastakkainasettelua ja vihaa. Loppujen lopuksi ohjelmassa nähtiin malliesimerkki juuri tästä, kun pakolaisena Suomeen muuttanut Iranin kurdi Renaz Ebrahimi ryhtyi läksyttämään &#8220;etuoikeutetun valkoisen patriarkaatin&#8221; edustajaksi kokemaansa Esko Valtaojaa.
Tamperelaisen PS-valtuutetun Joakim Vigeliuksen Twitter-päivityksessä on näkyvissä debatin kiihkein osa:
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Esko Valtaoja: ei pitäisi kytätä yksittäisiä sanoja, vaan mitä sanoilla tarkoitetaan. Esimerkiksi n-sana&#8230;
Woke-aktivisti: superjärkyttävää, epämukavaa, epäsensitiivistä, turvaton tila!
Aktivisti antoi kasvot juuri sille, mistä emeritusprofessori Valtaoja puhui. <a href="https://t.co/NTh4jAKwkx">pic.twitter.com/NTh4jAKwkx</a>
&mdash; Joakim Vigelius (@joakimvigelius) <a href="https://twitter.com/joakimvigelius/status/1461799236291465225?ref_src=twsrc%5Etfw">November 19, 2021</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Koko lähetys on nähtävissä <a href="https://areena.yle.fi/1-50667789#autoplay=true">Yle Areenassa</a> &gt;
<hr />
Marja Sannikka listasi ohjelman alussa viisi asiaa, jotka hänen mielestään ovat vääriä keinoja ajaa hyviä asioita. Lähes kaikista näistä nähtiin käytännön esimerkkejä keskustelun kuluessa.
1. Cancel-kulttuuri, jossa ihminen tuomitaan kokonaan epäkelvoksi, jos hän sanoo jotain vähänkään epäilyttävää. 
2. Ihmisten lokerointi ryhmiin ihonvärin tai etnisyyden perusteella. 
3. Me vs. ne -ajattelu. 
4. Keskustelun estäminen. 
5. Kulttuureista oppimisen eli ns. &#8220;kulttuurisen omimisen&#8221; kieltäminen.
<h4>Tietokirjailija: &#8220;Woke-uskontoa pitää vastustaa&#8221;</h4>
Ohjelman ensimmäisellä jaksolla Sannikka ja tietokirjailija Osmo Tammisalo keskustelivat woke-kulttuurista, vähemmistöihin kohdistuvasta huumorista ja &#8220;kulttuurisesta omimisesta&#8221;. Tammisalo kutsui valaistunutta woke-ajattelua uskonnoksi muiden joukossa.
&#8211; Meidän pitää vastustaa totalitarismia ja ajatuskontrollia sen kaikissa muodoissa, Tammisalo kiteytti. Tuli se sitten kristinuskosta, islamista tai woke-uskonnosta.
<h4>Maustetyttöjen canceloija vastaan emeritusprofessori</h4>
Ohjelman toisella jaksolla keskustelemassa olivat avaruustähtitieteen emeritusprofessori Esko Valtaoja ja <a href="https://areena.yle.fi/audio/1-50292274">Yle-radiotoimittaja</a> ja <a href="https://musiikkimedia.fi/speaker/renaz-ebrahimi-random-life/">yhdenvertaisuuskouluttaja</a> Renaz Ebrahimi. Ebrahimi <a href="https://yle.fi/uutiset/3-11114400">tunnetaan</a> muun muassa siitä, että ollessaan &#8220;Emma-raadin historian ensimmäinen ruskea ihminen&#8221; hän esti Maustetytöt-yhtyeen pääsyn Emma-palkintoehdokkaaksi, koska yhdessä yhtyeen kappaleessa oli käytetty hänen mielestään väärää sanaa.
Viisivuotiaana Suomeen muuttanut Ebrahimi kertoi pitävänsä hyvänä sitä, että vähemmistöillä on vihdoinkin mahdollisuus puhua ja ottaa tilaa mediassa. Ja tilaa hän todellakin otti.
Valtaoja vertasi nykyistä poliittisen korrektiuden aikakautta 70-luvun taistolaisuuteen, jolloin tärkeintä oli puhdasoppisuus eikä se, että tehtäisiin oikeasti jotakin. Valtaojan mukaan &#8220;kyttäämismentaliteetti&#8221; kääntyy itseään vastaan.
&#8211; Kuvitteleeko joku, että me suomalaiset alkaisimme suhtautua suopeammin afrikkalaisiin ja antamaan enemmän kehitysapua tämän totaalisen naurettavan Afrikan tähti -kohun jälkeen? Valtaoja kysyi.
&#8211; Yksittäisten sanojen kyttäämisen sijasta pitäisi keskittyä siihen, mitä ihmiset oikeasti tarkoittavat, Valtaoja sanoi.
<h4>&#8220;N-sana&#8221; johti välittömään triggeröitymiseen</h4>
Valtaoja otti esimerkiksi &#8220;pahamaineisen n-sanan&#8221;.
&#8211; On aivan eri asia, jos kansanedustaja puhuu &#8220;hyppivistä neekeriukoista&#8221; kuin jos Peppi Pitkätossun isä on neekerikuningas. Pitäisi katsoa, mitä sanalla tarkoitetaan eikä pelkästään sitä sanaa itseään.
Valtaojan vetoomus kaikui kuitenkin kuuroille korville, sillä Renaz Ebrahimi oli jo havainnut kiellettyjä sanoja ja päättänyt uhriutua.
&#8211; Tämä on ensinnäkin ihan superjärkyttävää, että mä olen tällaisessa tilassa, missä valkoinen ihminen ruskean ihmisen vieressä kaksi kertaa käyttää n-sanaa ihan tahallaan, Renaz Ebrahimi sanoi voimakkaan kiihtyneenä.
&#8211; Tämä on todella epämukava, todella epäsensitiivinen, todella turvaton tila tällä hetkellä. Että on tosi ikävää, että minä olen tässä tilassa ja joudun tähän keskusteluun tällä tavalla.
Ebrahimi oli selvästikin unohtanut aiemman lausuntonsa, jonka mukaan &#8220;meillä pitää olla kaikilla vähän epämukavaa, jotta me päästään oikeasti siihen tasa-arvoiseen maailmaan&#8221;.
<h4>Emeritusprofessori syytetyn penkillä</h4>
Esko Valtaoja katsoi Ebrahimia hyvin hämmentyneenä tämän jatkaessa läksytystä. Valtaoja ei ollut selvästikään valmistautunut tällaiseen keskusteluun.
&#8211; Tämä on just se ongelma, että vähätellään ihmisiä, joita satutetaan ja joita sorretaan. Ja sen takia me ei päästä näissä keskusteluissa koskaan eteenpäin, koska sulla on epämukava olla ja sä et halua ottaa vastuuta, Renaz Ebrahimi sanoi Esko Valtaojaa osoittaen.
&#8211; Sä et halua muokata sun tapoja tehdä asioita, koska etuoikeutettuna ihmisenä sä olet saanut todennäköisesti koko elämäsi vain tehdä asioita ilman, että sä joudut vastuuseen niistä.
&#8211; Toisin kuin minä esimerkiksi olen pienestä pitäen oppinut elämään maailmassa, jossa mä joudun jatkuvasti miettimään, mitä mä saan tehdä, mitä mä saan sanoa, mitä sanoja mä voin käyttää, mitä sanoja musta käytetään.
&#8211; Jos mä loukkaan sua, jos mä esimerkiksi löisin sua nyt, ja sä sanot &#8220;mua sattuu&#8221;, niin enhän mä voi sanoa sinulle, että ei tuo voi sattua, Ebrahimi sanoo Valtaojaa kohti huitoen.
<h4>Nenäpäivä ylläpitää kärsimyskuvastoa?</h4>
Valtaoja yritti välillä puolustautua.
&#8211; Mä olen pienen ikäni koettanut tehdä juuri sitä parempaa maailmaa, mitä sinäkin olet tavoittelemassa, Valtaoja sanoi.
Valtaoja yritti viedä keskustelua takaisin aiempaan argumenttiinsa, että tärkeintä eivät ole yksittäiset sanat vaan se, miten niitä käytetään. Ja että paljon sanoja tärkeämpiä ovat positiiviset teot paremman maailman puolesta.
Ebrahimille tämä ei kuitenkaan kelvannut, vaan hän alkoi kritisoida sitä, miten intersektionaalisia feministejä ja antirasisteja syytetään cancel-kulttuurista.
&#8211; Missä on ne teidän teot, Ebrahimi tivasi Valtaojalta.
&#8211; No minä ajoin viime perjantaina Tampereelle ja olin siellä koko päivän Nenäpäivässä, yritti Valtaoja kertoa.
&#8211; Joka on myös ongelmallinen, huudahti Ebrahimi väliin. Nenäpäivä on kärsimyskuvastoa ylläpitävä.
&#8211; Mitä minun sitten pitäisi tehdä, puuskahti Valtaoja tuskastuneena ja kertoi erilaisista kampanjoista, joihin on elämänsä aikana osallistunut.
&#8211; Jos nämäkin teot paremman maailman puolesta ovat jotain rasistista juttua, niin en minä osaa enää muuta kuin levitellä käsiäni, avaruustähtitieteen emeritusprofessori totesi.
<h4>Ebrahimi: &#8220;Värisokeus on väärin &#8211; ihonväri pitää tiedostaa&#8221;</h4>
Keskustelu jatkui samalla linjalla: Ebrahimi syyllisti Valtaojaa ja Valtaoja yritti puolustautua syytöksiltä. Juontaja Marja Sannikka kysyi seuraavaksi ihmisten lokeroimisesta ihonvärin mukaan. Valtaoja vastusti ihonvärin ja etnisyyden perusteella tehtävää ihmisten luokittelua.
&#8211; Erittäin eri mieltä, Ebrahimi totesi. Mä koen, että me elämme sellaista aikaa, että meidän pitää tiedostaa nämä asiat.
&#8211; Se että mä korostan mun ruskeutta ja sanon teitä valkoisiksi ihmisiksi on realismia.
&#8211; Monet valkoiset käyttää sitä, että &#8220;mä olen värisokea&#8221;, mutta sehän ei ole mikään positiivinen asia tämän hetkisessä maailmassa.
<h4>Myös juontaja sai kuulla etuoikeuksistaan valkoisena naisena</h4>
Seuraavaksi Renaz Ebrahimi piti juontaja Marja Sannikalle topakan luennon siitä, miten hänen statuksensa ja ihmisoikeutensa ja arvonsa &#8220;ruskeana naisena&#8221; ovat eri tasolla kuin Sannikan.
&#8211; Sulla on erilaista valtaa ja etuoikeutta kuin mulla, Ebrahimi sanoi.
&#8211; Mun on pakko sanoa, että mä en ymmärrä tästä enää sanaakaan. Anteeksi nyt vain, Valtaoja sanoi.
&#8211; Sinä oletat tietäväsi, mitä Marja ja minä ajattelemme sinusta, mutta eihän se voi pitää paikkaansa.
&#8211; Minä en oikein usko, että uhriutuminen ja herneen nenään vetäminen on paras tapa reagoida missään tilanteessa, Valtaoja kiteytti keskustelun loppusaldon.
<h4>PS:n riveistä kommentoidaan episodia</h4>
Kansanedustaja Leena Meri (ps.): &#8220;Toinen keskustelee asiallisesti ja analyyttisesti siitä että pitäisi katsoa motiiveja puheen takana eikä takertua vain yksittäiseen sanaan. Toinen räyhää ja kokee olonsa turvattomaksi studiossa. Malliesimerkki mitä on woke-ilmiö. &#8220;
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Toinen keskustelee asiallisesti ja analyyttisesti siitä että pitäisi katsoa motiiveja puheen takana eikä takertua vain yksittäiseen sanaan. Toinen räyhää ja kokee olonsa turvattomaksi studiossa. Malliesimerkki mitä on <a href="https://twitter.com/hashtag/woke?src=hash&amp;ref_src=twsrc%5Etfw">#woke</a> ilmiö <a href="https://t.co/Wnabo8uOYP">https://t.co/Wnabo8uOYP</a>
&mdash; Leena Meri (@leena_meri) <a href="https://twitter.com/leena_meri/status/1461991999645573121?ref_src=twsrc%5Etfw">November 20, 2021</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Kansanedustaja Lulu Ranne (ps.) vastaa Leena Merelle: &#8220;Tärkeä ohjelma tehdessään ihmisille näkyväksi, mistä woke-ilmiössä ja sen hurmoksellisessa oikeaoppisuuden vaatimuksessa todella on kyse.&#8221;
PS-Nuorison Miko Bergbom: &#8220;Olen erittäin onnellinen siitä, että woke-kulttuurin edustajat päästetään ääneen telkkarissa. Tämän avulla myös muu Suomi huomaa, kuinka pimeää ja aggressiivista ilmapiiriä tuo rotuerotteluun erikoistuva jengi edustaa.&#8221;
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Olen erittäin onnellinen siitä, että woke-kulttuurin edustajat päästetään ääneen telkkarissa.
Tämän avulla myös muu Suomi huomaa, kuinka pimeää ja aggressiivista ilmapiiriä tuo rotuerotteluun erikoistuva jengi edustaa.
&mdash; Miko Bergbom (@BergbomMiko) <a href="https://twitter.com/BergbomMiko/status/1461977365534363661?ref_src=twsrc%5Etfw">November 20, 2021</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
<hr />

Uskomaton näytelmä: Yle-toimittaja Renaz Ebrahimi hyökyi absurdilla tavalla Esko Valtaojan kimppuun – lopputuloksena syntyi vakuuttava näyttö siitä, mikä woke-ilmiössä on pielessä

Monet suomalaiset ovat siinä käsityksessä, että pääministeri Sanna Marin on jatkuvasti median tentattavana. Käsitys ei pidä paikkansa. Marin on antanut viime viikkoina erittäin niukalti politiikkaan liittyviä haastatteluja. Lähes täydellinen radiohiljaisuus on omituista tilantessa, jossa hallitus johtaa maata valmiuslain suomin poikkeusvaltuuksin. 

Ylen politiikan toimittaja Marja Sannikka <a href="https://www.instagram.com/p/CA21A5pDcM0/">kirjoitti</a> jo 31.5.2020:
&#8220;Hienon alun jälkeen pääministerin koronaviestintä on tyrehtynyt lähes olemattomiin. Uuden hybridistrategian julkaisun jälkeen Sanna Marin on antanut kolme haastattelua 23 päivän aikana. 😳 
⁣ 
Siis koko sinä aikana kun Suomi on toteuttanut uutta strategiaansa &#8211; testannut, jäljittänyt, eristänyt ja hoitanut &#8211; kun koulut on avattu, ja koko maata ollaan avaamaassa, ei pääministeri ole kertaakaan antanut haastattelua esimerkiksi Ylelle, Helsingin Sanomille, MTV Uutisille, Hufvudstadsbladetille, Suomen Kuvalehdelle, Ilta-Sanomille, Iltalehdelle, Uudelle Suomelle, Turun Sanomille jne&#8230;⁣ 
⁣ 
Näiden sijaan yksi annetuista haastatteluista on naistenlehdelle&#8221;. 
Kyseinen lehti on Me Naiset. Siinä Marin <a href="https://www.menaiset.fi/artikkeli/ihmiset-ja-ilmiot/ilmiot/sanna-marinin-lapsihaaveet-saivat-somen-kaymaan-kuumana-mista">kertoi</a> muun muassa lapsihaaveistaan.
Sannikka jatkaa:
&#8220;Mä niiiin kaipaan pääministeriä vastaamaan kysymyksiin Suomen tulevaisuudesta ja koko Euroopan tulevaisuudesta. Mutta onko tämä vaan #toimittajajuttu, vai kaipaako joku teistä muistakin pääministeriä julkisuuteen? 🤔 
⁣ 
Marin on muuten itse todennut asiasta loistavasti: &#8216;Avoimuutta kannattaa noudattaa mahdollisimman laajasti, koska nämä kysymykset koskettavat kaikkia ihmisiä ja ihmisillä on oikeus tietää päätöksenteon taustalla olevat asiat.&#8217; (STT 25.5.)⁣&#8221;
Illan A-studioon ei Marinia kutsusta huolimatta saatu.
Marin oli sairauslomalla 25.5 &#8211; 1.6. välisenä aikana.

Missä pääministeri? Sanna Marin hallitsee maata poikkeusvaltuuksin, muttei anna medialle haastatteluja – myös illan A-studio jäi välistä

Kansanedustaja Laura Huhtasaari (ps.) osallistui poikkeuksellisen rajuun haastatteluun perjantai-iltana. Yleisradion Marja Sannikan revolverihaastattelu on hämmästyttänyt katsojia. 

Mediapoliitikko Sebastian Tynkkynen koosti sivuilleen lyhennelmän perjantain haastatelusta:
<div id="fb-root"></div>
<script>(function(d, s, id) {
 var js, fjs = d.getElementsByTagName(s)[0];
 if (d.getElementById(id)) return;
 js = d.createElement(s); js.id = id;
 js.src = 'https://connect.facebook.net/en_GB/sdk.js#xfbml=1&version=v3.1&appId=17732951405&autoLogAppEvents=1';
 fjs.parentNode.insertBefore(js, fjs);
}(document, 'script', 'facebook-jssdk'));</script>
<div class="fb-video" data-href="https://www.facebook.com/officialsebastiantynkkynen/videos/343799786187287/" data-width="460" data-show-text="false">
<blockquote class="fb-xfbml-parse-ignore" cite="https://www.facebook.com/officialsebastiantynkkynen/videos/343799786187287/"><a href="https://www.facebook.com/officialsebastiantynkkynen/videos/343799786187287/">Huhtasaari ja Ylen puolueeton journalismi</a>
1. Huhtasaari julkaisee kuvan, jossa perussuomalaiset esitetään murhaajina. 
2. Rehtori syyttää Lauraa kuvan sekä etunimien julkaisusta, jotka olivat kuvan teoksessa. 
3. Sitten huomataan, että sekä teos, että siinä olevat etunimet on julkaistu jo Tampereen toimesta julkisesti Instagramissa. 
4. Lopuksi syytetään Lauraa ja väitetään, että kouluissa ei ohjata oppilaiden ajattelua minnekään suuntaan. 
5. Yle tekee asiasta syväluotaavan puolueettoman ohjelman.
Posted by <a href="https://www.facebook.com/officialsebastiantynkkynen/">Sebastian Tynkkynen</a> on Friday, 5 October 2018</blockquote>
</div>
<hr />
Haastattelu kokonaisuudessaan <a href="https://areena.yle.fi/1-4493549">Yle Areenassa</a>.
Mitä mieltä olet haastattelusta? Kerro mielipiteesi allaolevassa kommenttikentässä.