Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso Ruotsissa: Liika älylaitteiden käyttö heikentää lasten hyvinvointia

Garedewilta toimenpidealoite nuoren määritelmän kaventamiseksi nuorisolaissa: 10-vuotiaat ja 29-vuotiaat eivät kuulu samoihin nuorteniltoihin

Etelä-Amerikan Elon Musk ei kuvia kumarra – aikoo laittaa Argentiinan talouden paraatikuntoon vaikka väkisin

Merituulivoiman rakentamisesta kannattamatonta –  kohoavat kustannukset, lisääntynyt kilpailu ja inflaatio syövät katteet

Merkittäviä verohyvityksiä suurille teollisille investoinneille – valtiovarainministeri Purra: ”Hallitus tukee suomalaista työtä ja teollisuutta”

Media jatkaa Trumpin demonisointia toisen salamurhayrityksen jälkeenkin – Trump: “En luovuta ikinä!”

Keskisuomalaisen päätoimittaja Yle-pomo Riikka Räisäsestä: Näillä näytöillä joku muu päätoimittaja olisi jo eronnut

Aamulehden ex-päätoimittaja: Ylen piikkiin rakastajansa kanssa matkustanut uutispomo Riikka Räisänen pitäisi siirtää syrjään

Poliisi nappasi Helsingin yliopiston kunniatohtorin kiinni kahdesti – ensin Kööpenhaminassa, sitten Tukholmassa

Halla-aho: Arvelen, että moni muukin kuin persukansa alkaa ymmärtää Ylen prioriteetteja – ”Leikkausvaraa riittää myös tulevaisuudessa”

Antikainen: Yle on väärässä – uutiset somaliaksi ja arabiaksi eivät auta sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan

Maria Guzenina

Eurooppaa repivät poliittiset erimielisyydet heijastuvat eurovaaleissa myös Suomeen. 

Ilta-Sanomat järjesti tiistaina yhdessä CMI – Martti Ahtisaari Peace Foundationin kanssa <a href="https://www.is.fi/politiikka/art-2000010440211.html">eurovaalitentin</a> Helsingissä Sanomatalon Mediatorilla.
Teemana oli kaiken kattavasti rauha ja sen mahdollisuudet kriisien repimässä maailmassa.
Mukana keskustelussa olivat eurovaaliehdokkaat Sebastian Tynkkynen (ps), Maria Guzenina (sd), Katri Kulmuni (kesk), Henna Virkkunen (kok),Ville Niinistö (vihr) ja Jussi Saramo (vas).
“Meidän on kannettava vastuumme”
-Tällä hetkellä tarvitaan panostamista Ukrainan tukemiseen sodassa, aloitti Sebastian Tynkkynen.
Tynkkynen muistutti, että Liittoutuneiden sotaponnistelut toisen maailamnsodan aikana olivat “maailmanhistorian tärkein rauhanprojekti”. Ja nyt meidän kaikkien on Tynkkysen mukaan “kannettava vastuumme” historian kulussa.
-Jos Venäjä saa jatkaa marssiaan globaalisti, niin emme sellaisessakaan maailmassa halua asua.
<h4 style="font-weight: 400;">Rauhanaate säröille</h4>
Euroopassa on puolueita ja ehdokkaita, jotka ovat venäjämyönteisiä syistä, jotka eivät välttämättä pohjoismaalaiselle aukea. Keskustelun teema eli rauhanaate alkoi säröillä siinä vaiheessa, kun ehdokkaat alkoivat etsiskellä putinisteja toistensa eurooppalaisista riveistä.
-Siihen on syynsä, miksi Putin on tukenut Euroopan äärioikeistolaisia puolueita. Pääosin toki niitä perussuomalaisten edellisen ryhmän puolueita mutta nyt näyttää siltä, että Putinin kenties tärkein kaveri Orbán varmaan tulee ison ryhmänsä kanssa sitten perussuomalaisten nykyiseen ryhmään, maalaili vasemmistoliiton Jussi Saramo.
<h4 style="font-weight: 400;">Laitaoikeistokortti heilumaan</h4>
Sosialidemokraattien Maria Guzenina kantoi hänkin huolta siitä, että Euroopan maissa on paljon sellaisia, “joissa laitaoikeisto on tekemässä vahvaa nousua”.
-On täysin todistettua, että osa näistä laitaoikeiston puolueista on hyvin venäjämielisiä, Guzenina arveli.
Guzenina muistutti Tynkkystä lyhyen historian muistista eli siitä, ettei ole kovin kauaa siitä, kun perussuomalaisten riveissä istuivat kansanedustajat “aika avoimesti suorastaan ihannoivat Putinia”.
-Olen tosi iloinen siitä, että mielipide on muuttunut teillä puolueessanne, ainakin näin sanotte.
<h4 style="font-weight: 400;">“Tuollaista riidan kylvämistä”</h4>
-Kyllä nyt on todella tekopyhää puhetta edustaja Guzeninalta. Jos nyt puhutaan, että on tuollaista riidan kylvämistä, niin tuo puheenvuorosi oli kokonaan sitä, Tynkkynen vastasi.
-Missä osoitimme sen, että olemme nimenomaan sitoutuneet Ukrainan tukemiseen eikä olla mitään putinisteja, oli päätös siirtyä ID-ryhmästä ECR-ryhmään.
-Ja mitä tulee Ano Turtiaiseen, niin hänet erotettiin puolueestamme.
<h4 style="font-weight: 400;">Vasemmisto änkisi perussuomalaisia laitaoikeistoon</h4>
Katri Kulmunin mielestä niin Euroopan laitaoikeistossa kuin vasemmistossakin on ollut &#8220;flirttailua&#8221; Putinin suuntaan. Hänen mukaansa “tämä ei ole ongelma Suomessa”.
Henna Virkkunen on kymmenvuotisen meppikokemuksensa myötä havainnut, että sekä äärioikeistossa että äärivasemmistossa on tahoja, jotka tukevat Venäjää äänestyksissä.
-Putin tietysti haluaa tämmöistä hajaannusta, Virkkunen analysoi.
-Näistä vaaleista juurikin vasemmistopuolueet yrittävät tehdä vaalit laitaoikeistoa vastaan ja yrittävät sisällyttää perussuomalaiset tähän määritelmään mukaan, summasi Sebastian Tynkkynen.

Kipinät iskivät vaalitentissä – Sebastian Tynkkynen: Vasemmisto yrittää työntää perussuomalaiset laitaoikeiston piiriin

Rajoitusten ja sulkujen vuoksi ravintola-alan yrittäjät ja työntekijät ovat epätoivoisessa tilanteessa. Yhden kriisi on kuitenkin toisen mahdollisuus, sillä vasemmistojohtoisen Tradekan omistama ravintolayhtiö Restel on jo ostanut hädässä olevia yrityksiä itselleen ja pois markkinoilta. Äskettäin Restel ilmoitti jopa kotisivullaan halukkuudestaan ostaa vielä lisää ravintolayrityksiä, mutta ostoilmoitus katosi sen jälkeen, kun siihen kiinnitettiin huomiota sosiaalisessa mediassa.

Ravintola-alan koronakriisi on viime viikkoina syventynyt. Sanna Marinin (sd) vasemmistohallituksen siunaamilla ravintolatoiminnan liiketoiminnan estämisillä ja rajoittamisilla monen ravintolapalveluja tarjoavan yrityksen tulovirta on hidastunut tai katkennut.
Valtioneuvosto jälleen ilmoitti viime viikolla muuttaneensa asetusta, jolla <a href="https://valtioneuvosto.fi/-//1271139/muutoksia-ravintoloiden-aukioloaikoihin-ja-koronapassin-kayttoon">rajoitetaan</a> ravitsemusliikkeiden toimintaa. Jatkossa anniskelun tulee päättyä kello 17 mennessä ja kaikki ravintolat tulee sulkea kello 18. Anniskelupainotteisilla baareilla, pubeilla, karaokeravintoloilla ja yökerhoilla ei siten juurikaan ole asiakkaita niukan anniskeluajan vuoksi.
Samalla hallitus rajoitti myös asiakaspaikkojen määrää: ravitsemisliikkeissä, joissa alkoholin anniskelu on päätoimiala, sisä- ja ulkotiloissa on käytössä vain puolet asiakaspaikoista. Muissa ravitsemisliikkeissä on sisätiloissa käytössä vain 75 % asiakaspaikoista.
Hivenen sekavasti hallituksen tiedotteessa myös todetaan: huolimatta siitä, että koronapassin edellyttäminen ei enää vapauta rajoituksista kuten ennen, ravintoloilla on oikeus edellyttää koronapassin käyttöä koko aukiolonsa ajan koko maassa.
Monilla ravintolayrittäjillä hallituksen päätöksistä on mennyt kuppi nurin, sillä on hankala ymmärtää, miksi juuri ravintoloiden pitää olla kiinni, vaikka korona tarttuu muuallakin.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Ravintolayrittäjä Sirly Ylläsjärven terveiset <a href="https://twitter.com/KristaKiuru?ref_src=twsrc%5Etfw">@KristaKiuru</a>&#39;lle.
En itsekään kyllä ymmärrä, miksi ruokaravintolat pitää olla kiinni, jos kouluja ei laiteta kiinni, kun korona kuitenkin tarttuu kaikkialla (Yle TXT-TV s. 107, 6.1.2022). 
Miksi ravintolat ovat kiinni?<a href="https://twitter.com/hashtag/NytRiitt%C3%A4%C3%A4?src=hash&amp;ref_src=twsrc%5Etfw">#NytRiittää</a> <a href="https://t.co/UsZpL7hXxL">pic.twitter.com/UsZpL7hXxL</a>
&mdash; Jussi Ikkelä (@IkkelaJussi) <a href="https://twitter.com/IkkelaJussi/status/1482072359360106497?ref_src=twsrc%5Etfw">January 14, 2022</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Tilaisuudet on käytetty hyväksi
Yhden kriisi on kuitenkin markkinoilla toisen mahdollisuus. Ravintola-alan yhtiö Restel ilmoitti viime viikolla ostaneensa Hangon Makaronitehtaan ja Classic Pizza -ravintolaketjut. Kaupassa Restelille siirtyy 23 ravintolaa. Ravintolaketjujen liikevaihto oli vuonna 2019 eli ennen koronapandemiaa yhteensä noin 15 miljoonaa euroa.
Restel Oy on Suomen johtava ravintola-alan konserni ja osa Tradeka-osuuskuntaa, jota on kutsuttu <a href="https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ihmiset-kulttuuri/artikkeli-1.1674113">”punapääoman linnakkeeksi”</a>. Tradeka hallinnoi Restelin kautta useita ravintolaketjuja ja yksittäisiä ravintoloita. Restel kertoo kotisivullaan yhtiön operoivan noin 200 ravintolaa eri puolilla Suomea.
Osuuskunta Tradekan hallituksen puheenjohtaja on europarlamentaarikko Eero Heinäluoma (sd) ja varapuheenjohtajina istuvat Mikko Raudaskoski (vas) sekä Heinäluoman puoluetoveri, SDP:n puoluehallituksen jäsen Miia Nahkuri.
Tradekan <a href="https://www.tradeka.fi/osuuskunta-tradeka/organisaatio-ja-hallinto">hallitukseen</a> kuuluvat myös esimerkiksi vasemmistoliiton kansanedustaja Paavo Arhinmäki sekä perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä (sd).
Tradekan edustajistossa on 85 jäsentä, joukossa useita vasemmistopoliitikkoja, joista moni on tai on ollut kansanedustaja, esimerkiksi Maria Guzenina (sd), Antti Lindtman (sd), Pilvi Torsti (sd), Jukka Gustafsson (sd), Johannes Yrttiaho (vas) ja Merja Kyllönen (vas).
Käytännössä jokaisella Tradekan hallituksen ja edustajiston jäsenellä on kytkentä joko demareihin tai vasemmistoliittoon.
Kotimaisten ravintolayritysten ahdingossa Restelille on tarjoutunut jo useita tilaisuuksia ”koronashoppailuun”, jotka on myös tehokkaasti käytetty hyväksi.
Jo aiemmin marraskuussa Restel tiedotti<a href="https://www.restel.fi/ajankohtaista/restelin-foodandevents-tapahtumaravintolat-on-ostanut-ravintola-keisarinsataman-liiketoiminnan"> ostaneensa</a> kotkalaisen Ravintola Keisarinsataman, jonka koko liiketoiminta siirtyi yrittäjäpariskunta Anne ja Juha Savoselta Restelille 3. tammikuuta.
Ostoilmoitus katosi vaivihkaa
Samaan aikaan, kun Marinin vihervasemmistohallitus kurittaa ravintola-alan yrittäjiä ja työntekijöitä, Restel on pyrkinyt ja myös onnistunut laajentamaan toimintojaan yrityskaupoilla.
Alalla tiedetään erittäin hyvin, että Restel on juuri nyt kiinnostunut ostamaan lisää ravintolayrityksiä. Vielä muutamia päiviä sitten yhtiö ilmoitti itsekin aikeistaan kotisivullaan, ja pyysi jopa vinkkaamaan mahdollisesti myyntiin tulevista ravintola-alan yrityksistä.
Ilmoitus on kuitenkin yllättäen äskettäin poistettu Restelin sivuilta. Samaan aikaan sosiaaliseen mediaan alkoi ilmestyä kitkeränsävyisiä huomioita yhtiön opportunistisesta toiminnasta.
https://twitter.com/Sarkkuli/status/148048157929839
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Vasemmistohallitus sulkee ensin ravintolat ja sitten vasemmiston Tradekan omistama Restel tarjoutuu ostamaan konkurssikypsät yritykset. Vallan väärinkäyttöä tämäkin.
&mdash; Hjallis Harkimo (@hjallisharkimo) <a href="https://twitter.com/hjallisharkimo/status/1476289063909052421?ref_src=twsrc%5Etfw">December 29, 2021</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Toverit hallituksessa pistävät ravintolat kyykkyyn, jotta toverit Tradekassa saavat ostaa alennuksella. Tämä <a href="https://twitter.com/Demarit?ref_src=twsrc%5Etfw">@Demarit</a> ja <a href="https://twitter.com/vasemmisto?ref_src=twsrc%5Etfw">@vasemmisto</a>&#39;liiton vallankaappaus ravintola-alalla muistuttaa hieman sitä, miten Putin silovikeineen kaappasi Venäjän öljyteollisuuden.<a href="https://t.co/QLbvUOsof6">https://t.co/QLbvUOsof6</a>
&mdash; Tere Sammallahti 🇫🇮💙🇺🇦 (@TereSammallahti) <a href="https://twitter.com/TereSammallahti/status/1480538566157557761?ref_src=twsrc%5Etfw">January 10, 2022</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Demarikansanedustaja kulisseissa tuplaroolissa
Restel Oy:n siis omistaa vasemmistovetoinen Tradeka, jonka johdossa toimii demari- ja vasemmistopoliitikkoja.
Restel pyrkii aktiivisesti ostamaan ravintolaliiketoimintaa alan yrityksiltä, jotka pitkään ovat olleet vaikeuksissa rajoitustoimien vuoksi. Monelle yrittäjälle tilaisuus myydä ravintolayritys pois saattaakin juuri nyt näyttäytyä houkuttelevana vaihtoehtona.
Kaupankäynti ravintolatoiminnoilla ja Restelin laajentuminen johtaa alan yksipuolistumiseen, kun yksityisomistuksessa olevia paikallisia yrityksiä liitetään vahvassa markkina-asemassa olevaan omistajaan.
Miksi ja mistä syystä tilanne on tällä hetkellä se, mikä se nyt on? Kysymystä voidaan tarkastella monelta kantilta.
Emo-Tradekan hallituksessa istuva demarikansanedustaja Johanna Ojala-Niemelä toimii kaksoisroolissa, sillä hän samaan aikaan muotoilee eduskunnan perustuslakivaliokunnassa linjauksia ravintolatoiminnan aukiolon rajoituksista.
Ojala-Niemelän sidonnaisuudet ravintolabisnekseen herättivät huomiota jo ensimmäisenä koronakeväänä 2020, kun hallitus päätti koronaviruksen leviämisen ehkäisemiseksi sulkea määräajaksi kaikki kahvilat, ravintolat ja yökerhot. Tuolloin Ojala-Niemelän johtama eduskunnan perustuslakivaliokunta esitti eduskunnan talousvaliokunnalle<a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Lausunto/Sivut/PeVL_7+2020.aspx"> lausunnon</a>, jossa suositeltiin taloudellisia tukitoimia ravintolayrityksille. Sittemmin hallitus esittikin ravintola-alalle 150 miljoonan euron korvauspakettia.
Ojala-Niemelä kertoi Iltalehdelle pyytäneensä etukäteen eduskunnan virkamiehiltä selvityksen siitä, oliko hän <a href="https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/7fda2e2d-6741-4d6d-862a-1171d5a5f9c4">esteellinen</a> tekemään ravintoloita koskevia linjauksia. Ojala-Niemelän mukaan hänelle kerrottiin, että näin ei ollut. Silti toisenlaisiakin näkemyksiä on esitetty.
Eduskunnassa moni kansanedustaja on pitänyt outona sitä, että perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja linjaa jättituesta yritykselle, jonka hallituksessa hän itse istuu.
Tradeka jakaa auliisti vaalitukea &#8220;omilleen&#8221;
Onko punapääoma rakentamassa Suomeen ravintolamonopolia, jonka liikevoittojen turvin kanavoidaan rahaa vasemmiston vaalikampanjointiin ja vasemmistoideologian levitykseen? Vasemmiston miehittämä Tradeka on ainakin selvästi hyötynyt ravintoloita koskevista koronarajoituksista.
Kun Tradeka hyötyy, samalla myös vasemmistopoliitikot hyötyvät, sillä Tradekan kanavoimien rahavirtojen kautta vapautuu taloudellista voimaa tueksi vaalikentille.
Esimerkiksi vuoden 2017 kuntavaaleissa Tradeka jakoi 52 500 euroa tukea 105 vasemmistoliiton ja SDP:n kuntavaaliehdokkaalle. Vaalirahan ehtona oli toimiminen osuuskunnan hallintoelimissä tai osuuskunnan yhtiön pääluottamusmiehenä tai työsuojeluvaltuutettuna.
Demaritaustaisia <a href="https://www.verkkouutiset.fi/vasemmiston-vaalirahoittaja-on-hoivabisneksen-jatti/#bbf1ad32">tuen saajia</a> olivat esimerkiksi Heinäluoma, Gustafsson, Guzenina, Ilkka Kantola, Anneli Kiljunen, Ojala-Niemelä ja Tytti Tuppurainen.
Vuoden 2018 presidentinvaaleihin annetussa tuessa demarien Tuula Haataisen tukiryhmä sai 12 000 euroa ja vasemmistoliiton Merja Kyllösen tukiryhmä 8 000 euroa.
Satoja tuhansia suoraan tai mutkan kautta
Vuosina 2007-2009 Tradeka <a href="https://www.kaleva.fi/tradekalta-vasemmistoliitolle-viime-vuosina-100-00/2413253">lahjoitti vasemmistoliitolle</a> 100 000 euroa. Vasemmistolle antamaansa tukea Tradeka perustelee esimerkiksi puolueiden kanssa tekemillään <a href="https://yle.fi/uutiset/3-5862298">yhteistyösopimuksilla</a>.
Puolue- ja vaaliavustusten lisäksi Tradeka myös tukee huomattavilla summilla vasemmistopuolueita lähellä olevia järjestöjä ja säätiöitä. Suomen Kuvalehden selvityksen mukaan tällöinkin rahaa vasemmistopuolueille ja poliitikoille saattaa virrata myös mutkan kautta, jolloin rahan jäljet vähitellen haalistuvat.
Esimerkiksi kommunistinen Spartacus-säätiö, jonka hallituksen nimittää Suomen kommunistisen puolueen keskuskomitea, sai Tradekalta tukea 15 000 euroa vuonna 2017 ja 5 000 euroa vuonna 2018. Spartacus-säätiö puolestaan tukee Suomen kommunistisen puolueen toimintaa.
Suomen Kuvalehden jutussa Tradekan silloinen hallituksen puheenjohtaja, entinen demarien kansanedustaja Markus Aaltonen myöntää olevan mahdollista, että tukea annetaan myös sellaisille tahoille, jotka edelleen <a href="https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/politiikka/vasemmiston-oma-rahakone-tradeka-jakaa-puolueille-miljoonia-yhteiskuntavastuun-nimissa-raha-kulkee-myos-mutkan-kautta/?shared=1066380-e7c8e55d-4">rahoittavat puolueita</a>. Aaltosen mukaan Tradekassa ja säätiöissä kuitenkin valvotaan, että lahjoitukset käytetään siihen, mihin ne on myönnetty.
&nbsp;
&nbsp;

Demareilla taas näppinsä pelissä: Ravintolat ahdingossa koronarajoitusten vuoksi, vasemmiston hallitsema yhtiö shoppailee alan yrityksiä itselleen – ja jakaa vaalitukea

Perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Juuso pelkää, ettei hoitajamitoitusta ja vanhustenhuollon ongelmia saada kuntoon tälläkään hallituskaudella.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnassa on tänä syksynä käsitelty hallituksen esityksiä mm. monien perusturvaetuuksien kuten työttömyysetuuksien, neljännen ja viidennen lapsen lapsilisien korotuksesta ja yksinhuoltajakorotuksen nostoa. Korotukset eivät ole suuria, mutta ne ovat oikeansuuntaisia.
&#8211; Lapsilisien korotus koskemaan vain neljättä ja viidettä lasta kuitenkin ihmetyttää, sillä suurin osa lapsiperheistä jää nyt korotuksen ulkopuolelle. Kun tiedämme alhaisen syntyvyyden ongelman, pitäisi taloudellisia kannustimia kohdentaa niin, että ne kohdistuisivat kaikille lapsiperheille eli jo ensimmäiseen lapseen, Kaisa Juuso toteaa.
&#8211; Euromääräisten korotusten sijaan pitäisi harkita myös lapsilisien palauttamista indeksiin. Monilapsikorotus on jo huomioitu nykyisissä lapsilisissä.
Vanhukset jätetään heitteille
Hoitajamitoituksen nosto ei ole vieläkään tullut valiokunnan käsiteltäväksi.
&#8211; Siitä on paljon puhuttu ja odotettu. Tämä on ollut syksyn suurin pettymys. Pääministeri Sanna Marin sanoi eilen esitellessään uusvanhaa hallitusohjelmaa, että ”ketään ei jätetä yksin” ja että ”vanhuksista pidetään huolta”. Ei pidetä, toteaa Juuso.
&#8211; Edelleenkin, me jätämme vanhukset yksin pitämällä heitä kotihoidossa silloinkin, kun se ei enää ole se paras paikka. Palvelutkodeissa asuvien vanhuksien tarpeita laiminlyödään, koska nykyisellä hoitajamitoituksella heistä ei ehditä pitämään niin hyvää huolta kuin olisi tarpeen.
Hoitajat palavat loppuun
Juuso toteaa, että hoitajat kamppailevat jaksamisen äärirajoilla sekä kotihoidossa että palvelukodeissa.
&#8211; Edelleenkin yhä useampi lähi- ja sairaanhoitaja jää työkyvyttömyyseläkkeelle loppuun palamisen ja sitä seuraavan masennuksen vuoksi. Vuonna 2018 heitä oli 1 300 hoitajaa. Suomalaisena minä häpeän Suomen vanhustenhoidon tilaa. Se ei myöskään kestä päivänvaloa vertailussa muihin Pohjoismaihin.
Demariministerit saamattomia
Vanhustenhoidon ongelmat ja henkilöstömitoitus olivat tapetilla jo 2011 silloisen sosiaalidemokraattisen ministerin, Maria Guzeninan, aikana.
&#8211; Silloinkaan asiassa ei päästy eteenpäin. Nyt asiasta vastaa sosiaalidemokraattien ministeri Krista Kiuru, joten odotukset olivat korkealla ja pettymys suuri, kun asia edelleen jumiutui erilaisiin selvitysryhmiin.
&#8211; Luulisi, että asia on selvitetty jo edellisten hallituskausien aikana moneen kertaan, Juuso sanoo.

Jälleen yksi demariministeri pettämässä vanhukset – Juuso: ”Odotukset olivat korkealla ja pettymys suuri”

Sdp valehtelee härskisti väittäessään, että se haluaa säilyttää ulkomaisen työvoiman rekrytoinnin saatavuusharkinnan. Tosiasiassa puolue haluaa vapauttaa halpatyövoiman tuonnin, joten duunarille on luvassa kylmää kyytiä, jos sdp nousee valtaan.

Mikä on sdp:n todellinen kanta ulkomaisen työvoiman rekrytoinnin saatavuusharkintaan? Onko saatavuusharkinta käytössä myös seuraavalla hallituskaudella, jos puolue on hallituksessa vai onko suunnitelmissa avata Suomen työmarkkinat? Näihin kysymyksiin moni duunari haluaisi kuulla rehellisen vastauksen, kun eduskuntavaalien varsinainen äänestyspäivä on jo ensi sunnuntaina.
Jos luottaa demareiden puoluejohdon lausuntoihin, näyttäisi siltä että saatavuusharkinta säilyy jatkossakin puolueen keinovalikoimassa, koska sen avulla voidaan varmistaa, että suomalaisille työntekijöille on tarjolla työpaikkoja suhdannevaihteluiden keskellä. Näin on usein todennut muun muassa sdp:n puheenjohtaja Antti Rinne. Eilen tiistaina Ylen tv-vaalitentissä kansanedustaja Ville Skinnari lisäksi vakuutteli, ettei puolue kannata saatavuusharkinnan poistoa.
Myös vihreät ja vasemmistoliitto hamuavat halpatyövoimaa
Tosiasiassa sdp ajaa kaksilla rattailla ja sumuttaa äänestäjää, sillä demarit ovat jo nyt valmiita halpatyövoiman maahantuonnille Suomeen. Tämä käy ilmi syksyllä 2017 valmistuneesta lakialoitteesta, jonka on allekirjoittanut jopa seitsemän sdp:n kansanedustajaa.
Aloitteessa esitetään ulkomaalaislakia muutettavaksi siten, että EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevasta työvoiman saatavuusharkinnasta luovuttaisiin. Sdp:n edustajista lakialoitteen ovat allekirjoittaneet Tytti Tuppurainen, Erkki Tuomioja, Susanna Huovinen, Riitta Myller, Eeva-Johanna Eloranta, Pilvi Torsti ja Maria Guzenina (kuvassa).
Kokoomus luonnollisestikin kannattaa työvoiman saatavuusharkinnan poistamista. Allekirjoittajien joukossa on myös kolme vasemmistoliiton kansanedustajaa sekä kaikki vihreiden eduskuntaryhmän 15 kansanedustajaa.
Perussuomalaiset puolustaa suomalaista duunaria
Työvoiman saatavuusharkinta koskee vain EU- ja Eta-alueen ulkopuolelta tulevia työntekijöitä ja lähinnä enimmäkseen matalapalkka-alan työtehtäviä. Korkeapalkkaiset asiantuntijatehtävät ovat saatavuusharkinnan ulkopuolella. Saatavuusharkinta varmistaa osaltaan, että suomalaiset matalapalkka-alojen duunarit eivät joudu kilpailemaan työpaikoista koko muun maailman kanssa.
Perussuomalaiset vastustaa saatavuusharkinnan poistoa. Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho on usein todennut, että saatavuusharkinnan poistaminen tarkoittaisi järjestelyä, jossa yritykset korjaavat maahanmuuton hyödyt ja veronmaksaja maksaa haitat esimerkiksi täydentämällä halpatyöläisten toimeentuloa tulonsiirroilla.
Kysymys on siis siitä, että matalapalkka-aloille töihin tulevien julkisen talouden vaikutukset jäävät negatiivisiksi, koska he vastaanottavat suuria tulonsiirtoja mutta maksavat vain vähän tai eivät ollenkaan veroa.

Sdp hamuaa Suomeen halpatyövoimaa polkemaan duunarien palkkoja  – nämä kaikki demariedustajat allekirjoittivat lakialoitteen työvoiman saatavuusharkinnan poistamisesta

KOMMENTTI | SDP:n kansanedustaja Maria Guzenina päätti potkia vapun kunniaksi oikein kunnolla ministeri Jari Lindströmiä (ps.), joka avautui työuupumuksestaan sunnuntain Helsingin Sanomissa. Guzenina vähätteli vakavasti sairastuneen Lindstömin oireita &#8220;väsymyksen voivotteluksi&#8221;. 

Otteita Guzeninan <a href="http://sdp.fi/fi/blog/guzenina-demarit-eivat-uhriudu-poliittisen-tyon-raskaudesta/">vappupuheesta</a>:
”SDP on kansanliike, jonka työ on aina pohjannut tietoon ja ihmisarvon kunnioittamiseen. Meillä ei myöskään ole ollut tapana uhriutua poliittisen työn raskaudesta”
”Tässä todellisuudessa ja tässä maailman ajassa ministereiden oman väsymyksen voivottelu on syvä loukkaus niitä tavallisia ihmisiä kohtaan, joilla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin koettaa kestää hallituksen politiikan seuraukset.”
Vaikkei puheessa nimeltä mainittu oikeus- ja työministeri Jari Lindströmiä, on ilmiselvää että Guzenina tarkoitti häntä. Lindström oli edellisenä päivänä <a href="http://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000005190352.html">kertonut</a> vakavasta sairastumisestaan sunnuntain Helsingin Sanomissa.
Guzeninan iva on kohtuutonta. Lääkäri oli todennut Lindströmillä yli kahdensadan lukemiin nousseen verenpaineen, verenpainetaudin ja kakkostyypin diabeteksen. Lisäksi hän joutui tiputukseen. Lääkäri määräsi Lindströmille vahvoja migreenilääkkeitä, edessä oli elämäntaparemontti.
Lindströmin työkuorma keveni, mutta valitettavasti lääkärikään ei voi suojella häntä poliittisilta selkäänpuukottajilta. Peruspalveluministerinäkin toiminut Maria Guzenina tylytti Lindströmiä oikein olan takaa nonsaleeraamalla hänen sairastumisensa ”väsymyksen voivotteluksi”.
Kommentti on erityisen tökerö ottaen huomioon sen, että Guzenina on itse avautunut ministerinaikaisesta väsymyksestään.
”Näkyihän se ministerikaudellani, kun hampaat irveessä suoritin ja uupuessanikin kieltäydyin tunnustamasta ­itselleni, että olen jo aika heikossa hapessa”, Guzenina <a href="http://www.menaiset.fi/artikkeli/ajankohtaista/ihmiset/maria_guzenina_richardson_kun_mies_rakastaa_kunnolla_kylla_se_pistaa">kertoi</a> Me Naisille 2014.
Guzeninan kommentti aiheutti sen verran pahaa verta, että monet moittivat häntä twitterissä. Sen sijaan, että Guzenina olisi pyytänyt söhellystään anteeksi, hän päätti turvautua perinteiseen keinoon – valehteluun.
”Hyvä Jari, arvostan työtäsi. Kuten tiedotteesta huomaat, en viitannut sinuun. Puhuin monikossa ministereistä. Myötätuntoni tilanteestasi.”
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Hyvä Jari, arvostan työtäsi. Kuten tiedotteesta huomaat, en viitannut sinuun. Puhuin monikossa ministereistä. Myötätuntoni tilanteestasi.
&mdash; Maria Guzenina (@Guzenina) <a href="https://twitter.com/Guzenina/status/859013575511330824?ref_src=twsrc%5Etfw">May 1, 2017</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Kukin tavallaan. Mutta tällä hetkellä vappusuorituksesi näyttää vahvasti hurskastelun Suomen ennätykseltä.