Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso Ruotsissa: Liika älylaitteiden käyttö heikentää lasten hyvinvointia

Garedewilta toimenpidealoite nuoren määritelmän kaventamiseksi nuorisolaissa: 10-vuotiaat ja 29-vuotiaat eivät kuulu samoihin nuorteniltoihin

Etelä-Amerikan Elon Musk ei kuvia kumarra – aikoo laittaa Argentiinan talouden paraatikuntoon vaikka väkisin

Merituulivoiman rakentamisesta kannattamatonta –  kohoavat kustannukset, lisääntynyt kilpailu ja inflaatio syövät katteet

Merkittäviä verohyvityksiä suurille teollisille investoinneille – valtiovarainministeri Purra: ”Hallitus tukee suomalaista työtä ja teollisuutta”

Media jatkaa Trumpin demonisointia toisen salamurhayrityksen jälkeenkin – Trump: “En luovuta ikinä!”

Keskisuomalaisen päätoimittaja Yle-pomo Riikka Räisäsestä: Näillä näytöillä joku muu päätoimittaja olisi jo eronnut

Aamulehden ex-päätoimittaja: Ylen piikkiin rakastajansa kanssa matkustanut uutispomo Riikka Räisänen pitäisi siirtää syrjään

Poliisi nappasi Helsingin yliopiston kunniatohtorin kiinni kahdesti – ensin Kööpenhaminassa, sitten Tukholmassa

Halla-aho: Arvelen, että moni muukin kuin persukansa alkaa ymmärtää Ylen prioriteetteja – ”Leikkausvaraa riittää myös tulevaisuudessa”

Antikainen: Yle on väärässä – uutiset somaliaksi ja arabiaksi eivät auta sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan

MAL-sopimukset

Vantaan perussuomalainen kaupunginvaltuutettu Tuukka Saimen vaatii kaupunkia lopettamaan kalliin raitiovaunuhankkeensa suunnittelun välittömästi. Vantaan kaupunginjohtaja Ritva Viljanen väitti <a href="https://www.vantaansanomat.fi/paikalliset/4267530">Vantaan Sanomissa</a>, että hankkeen suunnittelun keskeyttäminen tässä vaiheessa tulisi maksamaan kaupungille miljoonia euroja. Valtion kanssa solmittuun <a href="https://www.facebook.com/watch/?v=257488892739619&amp;ref=sharing">MAL-sopimukseen tutustunut Saimen</a> pitää kaupunginjohdon väitteitä perättöminä.

Perussuomalaisvaltuutettu Tuukka Saimen pitää Vantaan raitiovaunuhanketta järjettömänä tilanteessa, jossa koronapandemian aiheuttama elinkeinoelämän pysähtyminen, poikkeuksellisen korkea työttömyysaste sekä sote-hyvinvointialuiden aiheuttama verokertymän pienentyminen kurittaa jo ennestään pahasti velkaantunutta kaupunkia.
Hankkeen pysäyttäminen olisi taloudellisesti järkevintä juuri nyt, kun kustannukset eivät vielä ole karanneet käsistä.
&#8211; Kaivoin vähän kaupungin kirjanpitoa ja tarkistin alkuperäisestä MAL-sopimuksesta ehdot. Väitteet ovat joko tietoista valhetta tai johtamisen taso on heikkoa. Sopimuksessa ei ole mitään kohtaa sanktioista, ja tukea valtio on tähän mennessä antanut vaivaiset 330 tuhatta, eli ei juuri mitään. Ratikan konsultointikustannukset ovat tähän mennessä 2,1 miljoonaa euroa hankkeeseen varatuista 20 miljoonasta, eli nyt hanke on taloudellisesti ajatellen järkevä pysäyttää, varsinkin kun talouden realiteetit ovat raskaasti muuttuneet, Saimen sanoo.
Suuruudenhullu hanke
Pelkästään raitiovaunuhankkeen suunnitteluun varatuilla 20 miljoonalla eurolla olisi Saimenin mukaan mahdollistettu Vantaalle 44 modernin uuden sähköbussin hankinnat. Lisäksi Saimen pitää Vantaan edellisen valtuuston alullepanemaa toimenpidettä erittäin huolimattomasti tehtynä.
&#8211; Tilanne on sillä tavalla koominen, että raitiovaunuhankkeesta ovat innoissaan yhtä lailla vasemmisto, vihreät kuin tietty porukka kokoomuksestakin. Minulle hankkeesta tulee mieleen vanhojen diktaattorien suuruudenhullut rakennelmat, kun miettii sen kustannuksia ja vertaa niitä Vantaan tämänhetkiseen taloudelliseen tilanteeseen ja siihen, että meillä on samaan aikaan päällä toisen maailmansodan jälkeen suurin globaali kriisi, koronapandemia, Saimen kertoo.
Investointilaskelmat aivan pielessä
Ensimmäisen kauden valtuutettu pitää Vantaan raitiovaunuhanketta yhtenä suurimmista syistä siihen, miksi hän itse lähti ehdolle kaupunginvaltuustoon.
Vaalikonevastausten perusteella enemmistö valtuutetuista (35 henkilöä) vastustaa raitiovaunuhankkeen toteutusta. Lisäksi Saimen teki itse kuntavaalien alla katugallupin, jonka perusteella vain viisi ihmistä 70:stä hyväksyy hankkeen.
&#8211; Ensinnäkin hankkeen investointilaskelmat on tehty aivan metsään, vaikka niihinkin on käytetty jo miljoonia euroja. Niissä ei ole otettu huomioon esimerkiksi kolarikustannuksia, vakuutusmaksuja eikä pelastushenkilökunnan koulutuksia. Lisäksi raitiovaunukustannukset on saatu niin poskettoman alhaisiksi, että en ymmärrä, mistä ne laskelmat on saatu. Arvio siitä, että kyseessä olisi noin 400 miljoonan investointi, on aivan metsässä, Saimen toteaa.
Taloudellista kurjistumista vuosikymmeniksi eteenpäin
Radan rakentamisen alkuinvestointia Saimen pitää pelkkänä alkusoittona. Jos hanke toteutuu ja 19 kilometriä sata vuotta vanhaa teknologiaa betonoidaan maahan, tarkoittaa se Vantaalle taloudellista kurjistumista vuosikymmeniksi eteenpäin.
&#8211; Vantaan raitiovaunuhanke on Sanna Marinin elvytysmiljardien ohella härskeimpiä, mitä tällä hetkellä Suomessa ajetaan. Tällaiset hankkeet kertovat paljon koko yhteiskunnan tilasta, missä tällä hetkellä mennään.
Kokoomus ratkaisijan roolissa
Raitiovaunuhankkeen rakentamispäätös on suunniteltu tehtäväksi vuonna 2023, jolloin suunnitelmat voitaisiin periaatteessa vielä hylätä. Siinä vaiheessa on kuitenkin helppo sanoa, että hankkeeseen on upotettu jo toistakymmentä miljoonaa ja siten painostaa asian suhteen epävarmoja valtuutettuja, kuten osa virkamiehistä yrittää tehdä jo nyt.
&#8211; Minulla on huoli siitä, miten Vantaan tulee käymään ja mihin tämä tulee johtamaan. Tein heti ensimmäisessä valtuuston kokouksessa valtuustoaloitteen raitiovaunuhankkeen välittömäksi pysäyttämiseksi. Oli taktisesti järkevää ottaa valtuustoaloitteeseen mukaan myös kokoomuslainen edustaja, sillä kokoomus on tässä kysymyksessä ratkaisijan roolissa. Kaikki muut ns. oikeistopuolueet laittoivat heti nimensä alle – KD, keskusta, Liike Nyt, RKP, kaikki perussuomalaiset ja kuusi kokoomuslaista. Siellä on erilaisia intressejä kokoomuksenkin puolella. Saa nähdä, miten käy, Saimen pohtii.
Hallituksen häikäilemätön sote-tempaus
Saimen pitää myös hallituksen taholta todella häikäilemättömänä temppuna tuoda sote-hyvinvointialueita koronakurimuksen keskelle. Esimerkiksi Vantaalta lähtee soten myötä suurin piirtein 730 miljoonaa euroa verotuloja uuteen hyvinvointialueeseen.
Vantaan kuntaveroprosentti putoaa 19 prosentista 6,6 prosenttiin, mutta velat eivät siirry. Vantaan pitää siis niillä 6,6 prosentilla maksaa pois miljardivelkojaan samaan aikaan kun yritysverot ovat koronan takia romahtaneet. Vantaalla on myös koko maahan suhteutettuna poikkeuksellisen kova työttömyysprosentti, elokuussa 14,9 %.
&#8211; Ennen koronaa työttömyysprosentti oli muistaakseni puolet tuosta, alle kymmenen joka tapauksessa. Taloudellisilla syillä ei voi perustella raitiovaunuhanketta järkeväksi investoinniksi, Saimen toteaa.
Vantaa on kriisikunta
Vantaalla on terveydenhuolto rempallaan, nuoret oireilevat, vanhustenhuolto on huonolla tolalla ja maahanmuuton aiheuttamat kustannukset valtavia. Ensin olisi laitettava talouden pohja kuntoon ja vähentää velkaa huomattavasti, koska huonojakin aikoja on vielä tulossa. Vantaa ei kestä enää yhtään talouden notkahdusta, tai kaupunki saattaa joutua pakkoliitokseen.
&#8211; Vantaa on varsinainen kriisikunta. Vetovoimaa meillä on ihan riittävästi ilman raitiovaunuakin, koska olemme Helsingin kyljessä. Tänne tulee koko ajan lisää ihmisiä, ja siihenkin pitää panostaa, että uusilla asukkailla on palveluja ja kaikki toimii. Rahalle olisi parempaakin käyttöä, Saimen uskoo.
Yli puolet valtuutetuista vastustaa raitiovaunuhanketta
Saimenin valtuustoaloite on nyt lähtenyt valmisteluun virkamiehille, jotka tietenkin tulevat vitkuttelemaan sen kanssa. Sillä aikaa asiasta tiedottaminen ja kuntalaisten pitäminen ajan tasalla on tärkeää, jotta aloite saa taakseen myös ulkopuolista painetta. Aikanaan Saimenin aloite viedään kaupunginhallitukseen ja takaisin kaupunginvaltuustoon, jossa siitä äänestetään.
&#8211; Toinen mahdollisuus hankkeen kaatamiseksi on vuonna 2023, joka on asetettu suunnitteluvaiheen takarajaksi. Siellä siitä äänestetään uudelleen. Meidän isoin työmme on pystyä vakuuttamaan kokoomuksen konservatiivinen siipi niin vahvasti, etteivät he lipeä rintamasta. Vaaleissa todettiin, että yli puolet valtuutetuista vastusti raitiovaunua, joten tässä katsotaan, miten sanoista pidetään kiinni. Se nähdään sitten, sanoo Saimen.
&nbsp;

Vantaan Perussuomalaiset vaativat kalliin raitiovaunuhankkeen suunnittelun lopettamista välittömästi: ”Marinin elvytysmiljardien ohella härskeimpiä hankkeita tämän päivän Suomessa”

Perussuomalaisten kansanedustaja Riikka Purra toteaa, että haitallisen maahanmuuton kärsijöiksi ovat jäämässä paitsi lapset ja nuoret, ensisijaisesti myös kaikki ne, jotka eivät kykene maksamaan vapaiden markkinoiden ylihintaisia vuokria tai ostamaan asuntoa.

Maahanmuutto ei Suomessa levittäydy tasaisesti, sillä pääkaupunkiseutu ja muutama suuri kaupunki ovat maahanmuuton volyymin osalta aivan omaa luokkaansa. Perussuomalaisten kansanedustaja, puolueen 1. varapuheenjohtaja Riikka Purra painottaa, että vastaavasti maahanmuuton ongelmat ja kustannukset eivät myöskään jakaudu tasaisesti.
Perussuomalaiset ovat onnistuneet perustelemaan ympäri Suomen, miksi maahanmuutto on oleellinen teema myös siellä, missä sitä merkittävissä määrin ei vielä ole.
Purra korostaa, että inarilainen, luhankalainen ja paltamolainen maksavat kaikki maahanmuutosta.
&#8211; Koko maan tasolla ei ole montaa kuntaa, joissa maahanmuuton voisi millään ilveellä sanoa jäävän taloudellisilta vaikutuksiltaan plussan puolelle. Koko maa huomioiden kustannukset ovat vuositasolla miljardeissa, Purra sanoi maanantaina Tuumaustunnilla.
Myös koulut jakautuvat hyviin ja huonoihin
Purra nostaa esille muutaman esimerkin, miten maahanmuutto vaikuttaa kuntiin. Sosiaalinen maahanmuutto, erotuksena yhteiskuntaa ja taloutta hyödyttävästä oikeiden huippuosaajien maahanmuutosta, muun muassa kärjistää koulujen eriytymistä ja jakautumista hyviin ja huonoihin.
&#8211; Julkisessa keskustelussa on viime aikoina yleistynyt poliittisesti korrekti ja sievistelevä termi ”heikkenevän kehityksen alue”, jolla siis viitataan sosioekonomisesti heikompiin, maahanmuuttajavaltaisiin asuinalueisiin ja lähiöihin, erityisesti pääkaupunkiseudulla. Jakautumista voi havaita myös etnisyyksien perusteella, mutta kuten tiedämme, Suomessa tällaisia seikkoja ei yleensä nosteta esille. Ei nostettu Ruotsissakaan aiemmin, mutta nykyään, kun tilanne on pitkälti riistäytynyt hyssyttelyn mahdollisuuksista, myös etnistä jakautumista on sallittua käsitellä.
Heikkenevän kehityksen alueilla asuu sosiaalisesti tuetuissa asunnoissa kouluttamattomia tai vähän koulutettuja maahanmuuttajia, joiden työllisyys on alhaista ja integroituminen yhteiskuntaan heikkoa.
&#8211; Myös seuraavien sukupolvien koulutustaso on matala, tulot eivät kehity, he ovat kantaväestöön nähden huomattavan pienituloisia ja tukiriippuvaisia. Tällainen maahanmuutto lisää huono-osaisuutta, mikä näkyy kaikilla yhteiskunnan tasoilla, sosiaaliturvajärjestelmästä lastensuojelun kautta turvallisuusviranomaisiin ja vankeinhoitolaitokseen, Purra sanoo.
Kasvava huono-osaisuus lisää valtion puuttumisen tarvetta ja julkisen sektorin paisumista. Purra arvelee, että juuri tämä saattaa selittää sitä, miksi haitallisen maahanmuuton kiihdyttäminen kuuluu olennaisesti vasemmistopuolueiden agendaan.
Maahanmuuttajien huono-osaisuus käy kalliiksi
Näiden heikkenevän kehityksen alueiden omistusasunnot ovat keskimäärin edullisempia kuin muualla. Kouluihin ja päiväkoteihin on vaikeampaa saada pätevää henkilökuntaa, vaikka niin sanotun positiivisen erityiskohtelun tuomat määrärahat lisäävät käytössä olevia resursseja suhteessa muihin alueisiin.
&#8211; Huono-osaisuus ja etenkin maahanmuuttajien huono-osaisuus maksavat myös siksi. Tällaisissa kouluissa, luokissa ja ryhmissä saatetaan puhua lukuisia eri kieliä. Pääkaupunkiseudulla on päiväkoteja, joissa yksikään lapsi ei puhu äidinkielenään suomea – ja jopa sellaisia, joissa edes henkilökunta ei puhu.
<iframe loading="lazy" title="Maahanmuuton kuntakohtaiset kustannukset - Tuumaustunnilla Purra &amp; Salminen" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/TVoSlZnfeXY?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
Näissä kouluissa perusosaamisen taso on heikko. Monet eivät osaa lukea tai selviä yksinkertaisista tehtävistä ja oppimistulokset ovat heikkoja.
&#8211; Erityistuen tarvitsijoita voi olla enemmistö tai jopa kaikki. Naisopettajiin saatetaan suhtautua vihamielisesti. Ongelmia lasten vanhempien kanssa on paljon. Opettajat kuvaavat arkea kaoottiseksi. Ne, jotka haluaisivat oppia ja joilla on motivaatiota, eivät opi. Vaihtuvuus henkilökunnassa on suurta. Käytösongelmia on runsaasti.
&#8211; Standardinomainen johtopäätös monien mielestä on, että tarvitaan lisää rahaa, lisää tukitoimia, lisää kotouttamista. Valitettavasti ongelmaa ei lopulta korjata lisäresursseilla, koska lisää sosiaalista maahanmuuttoa tulee koko ajan. Lisäresurssit ovat kaiken lisäksi pois muualta. Hallitus on vasta vienyt maaliin suuren koulutuspoliittisen hankkeen oppivelvollisuuden laajentamisesta eikä siihenkään rahat näytä riittävän, Purra ihmettelee.
Ruotsin malli ei toimi
Ruotsi on kamppaillut maahanmuutto-ongelmiensa kanssa jo vuosia. Naapurimaassa on estetty niin sanottua koulushoppaamista, on sekoitettu lisää oppilaaksiottoalueita ja on kuljetettu lähiöistä maahanmuuttajaoppilaita linja-autoilla kauas keskustan kouluihin.
Purra kysyy toimiko tämä? Vastaus on, että ei, se ei toimi.
&#8211; Kokonaisuuden ongelmaa ei helpoteta sillä, että sitä levitetään. Ruotsiin syntyi sen sijaan yhä enemmän yksityiskouluja, yhä enemmän valikointia, yhä suurempaa eriytymistä niin alueissa, kouluissa kuin oppimisessakin. Maksukykyinen keskiluokka ei suostu siihen, että heidän lastensa koulut muuttuvat liian monikulttuurisiksi. Ja näin on Suomessakin.
Eriytymistä ja jakautumista eivät aiheuta vääränlaisiksi tuomitut reaktiot maahanmuuttoon, rasismi tai erilaisuuden pelko vaan maahanmuutto itse. Etenkin pääkaupunkiseudulla monet nykyään valikoivat tarkoin asuinalueen ja huomioivat oppilaaksi ottamisen rajat siksi, että saavat lapsensa hyvään kouluun.
Purra toteaa, että tämä näkyy jo suoraan asuntojen markkinahinnoissa.
&#8211; Jokainen voi käydä Etuoven tai Oikotien kautta katsomassa, millä alueilla pääkaupunkiseudulla ei ole ongelmallista maahanmuuttoa ja millä on. Tämä on tosiasia. Sitä voi kiertää ja kaartaa ja saman asian voi sanoa poliittisesti korrektimmin, mikäli haluaa, mutta tosiasiaa se ei muuta.
&#8211; Keitä sitten ovat kärsijät? Paitsi lapsia ja nuoria, ensisijaisesti niitä, jotka eivät voi valita. Jotka eivät voi muuttaa haluamaansa paikkaan, jotka eivät kykene valitsemaan lapselleen rauhallista koulua, jotka eivät kykene maksamaan vapaiden markkinoiden ylihintaisia vuokria tai ostamaan asuntoa.
Kunnat kilpailevat jo hyvistä veronmaksajista
Kuntien veto- ja pitovoima ovat käsitteinä vakiintuneet poliittiseen keskusteluun jo konsulttikielen ulkopuolellekin.
Purra toteaa, että kun pintaa raaputtaa, useimmat ymmärtävät, että kunnat haluavat mieluummin hyviä kuin huonoja veronmaksajia, työssäkäyviä mieluummin kuin työttömiä.
&#8211; Tämä ei ole mikään moraalinen kannanotto tai ihmisoikeuksien kyseenalaistus. Uudellamaalla käydään kovaa kilpailua kuntien ja kaupunkien välillä hyvistä asukkaista ja veronmaksajista. Asukkaat äänestävät jaloillaan. Esimerkiksi Espoosta on muutettu paljon muualle. Ehkä suurin syy eivät kuitenkaan ole vääränlaiset luonnonsuojeluratkaisut, kuten on esitetty.
&#8211; Sama toteutuu laajemmassa mittakaavassa tietenkin koko maassa. Kun lähtevät työpaikat, lähtevät palvelut, lapsiperheet, työntekijät, toivo tulevaisuudesta. Koska aiheemme on tänään maahanmuutto, käsittelen kuitenkin väestöliikettä täällä kaupunkiseuduilla, Purra sanoo.
Hän nostaa esille tutkimustiedon, joka kertoo, että vaikka Uusimaa vetää myös hyviä veronmaksajia, ovat 20-39-vuotiaiden maksamat verotulot pienentyneet koko 2000-luvun.
&#8211; Ne verotulot ovat täällä suorastaan romahtaneet verrattuna muihin maakuntiin. Positiivisesti tähän tulokseen voi suhtautua niin, että muut maakunnat ovat pärjänneet keskimäärin paremmin ja ottaneet Uuttamaata kiinni.
Maahanmuuton kasvu ei nosta verotuloja
Purran oma asuinpaikka, Kirkkonummi, 40 000 asukkaan kunta Espoon vieressä, on hyvä esimerkki siitä, miten veto- ja pitovoima toimivat.
&#8211; Kunta on suhteellisesti katsoen hyvinvoiva, mutta valitettavan velkainen eivätkä kaikki merkit näytä hyvältä. Asukasluku kasvoi reippaasti nousukaudella hidastuen sitten merkittävästi. Nyt jälleen lukemat näyttävät hyviltä – jos äkkiä katsoo. Kuntaan on perinteisesti muuttanut hyviä veronmaksajia, nuoria koulutettuja pariskuntia perhettä perustamaan, pääkaupunkiseutua edullisemmille mutta luonto- ja viihtyvyysarvoiltaan erinomaisille alueille, hyvien yhteyksien päähän; toisaalta varakkaita ihmisiä merenrannoille ja uusille asuinalueille.
Kirkkonummen verotulot eivät kuitenkaan ole nousseet samassa suhteessa väkiluvun kanssa. Purra sanoo, että tähän on Uudellamaalla useampiakin syitä, mutta yksi kiistaton on maahanmuuttoon perustuva väestönkasvu.
&#8211; Esimerkiksi yksi Kirkkonummen kuntakeskittymä, lapsiperheiden täyttämä Masala, koki kasvojenkohotuksen ja sai uudenlaisen ilmeen. Useita uusia kerrostaloja aseman seudulle. Sitten kävi kuten niin usein ennenkin. Isot ja pienet asuntosijoittajat saapuivat, sitten sosiaalista asuntotuotantoa, välivuokrausta, maahanmuuttoa, ongelmia. Riskitöntä bisnestä, koska asumistuet takaavat vuokrien ja myyntihintojen oikeansuuntaisen kehityksen. Kiukkuisia viestejä kuntalaisilta: mitä te oikein teette? Miksi täällä näyttää nykyään tältä? Miksi lapseni koulussa on alkanut olla ongelmia?
&#8211; Yhtäkkiä juuri ne seikat, jotka ihmisiä vetivät muuttamaan esimerkiksi Helsingistä ja Espoosta, alkavat rapautua. Eivät ihmiset kaipaa elämyskeskustaa ja kaupunkimaisuutta ongelmineen, jos ovat muuttaneet nimenomaan sieltä pois. Näistä kunnista haetaan rauhaa ja turvallisuutta, toimivia palveluita ja arjen kitkattomuutta.
Maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL-sopimukset ovat sopimuksia, jotka valtio solmii suurimpien kaupunkiseutujen kanssa. Niissä määritellään muun muassa se, mikä osuus uudesta asuntotuotannosta pitää rakentaa raiteiden viereen eli käytännössä kerrostaloina.
&#8211; Paitsi että vaatimukset heijastelevat ylihuikentelevaista ilmastokunnianhimoa, on niissä myös muita loukkuja. Pientalovaltaisille kunnille, kuten Kirkkonummelle, ne aiheuttavat juuri sen kierteen, jota äsken kuvasin, Purra sanoo.
Ongelmia ei voi korjata rahalla
Perussuomalaiset esittävät kuntavaaliohjelmassaan, että kuntien pitää olla aktiivisia valtiovallan suuntaan ja vaatia merkittäviä kiristyksiä maahanmuuttopolitiikkaan muun muassa näissä neuvotteluissa.
Purra toteaa, että kouluihin ja asuinalueisiin liittyvä eriytyminen on toteutunut kaikissa massamaahanmuuton maissa.
&#8211; Kuitenkin lähes viikoittain se edelleen tulee joillekin yllätyksenä. Silloin yleensä avuksi huudetaan lisää rahaa ja perusteeksi se, että Suomelle ei saa käydä kuten Ruotsille. Jälleen kerran: raha ei auta korjaamaan perustavaa ongelmaa, ja Suomi on Ruotsin tiellä juuri niin kauan kuin Suomessa tehdään samanlaista maahanmuuttopolitiikkaa kuin Ruotsissa on tehty.
Kuntatason maahanmuuton todellisuus Suomessa näyttää karulta. Kuten arvata saattaa, punaviherhallitus kiihdyttää sitä, jopa oloissa, joissa rajojen yli kulkee globaalisti suhteellisen vähän ihmisiä.
&#8211; Hallitusohjelman mukaisesti hallitus kehittää lainsäädäntöä ja soveltamiskäytäntöä sen edistämiseksi, että kielteisen turvapaikkapäätöksenkin saaneet voivat nykyistä joustavammin saada oleskeluluvan. Vaikka turvapaikanhakija todetaan oikeusvaltiomme selvityksessä kansainvälistä suojelua tarvitsemattomaksi – eli siis toisin sanoen taloudellisista tai muista syistä kulkevaksi siirtolaiseksi tai turvapaikkashoppailijaksi – tällä ei saisi olla vaikutusta lopputulokseen.
Hallitukselle mikään ei saa rajoittaa maahanmuuttoa
Pääministeri Sanna Marinin johtamalle hallitukselle mikään ei saa toimia maahanmuuttoa rajaavana elementtinä.
&#8211; Sisäministeriö julkaisi aiheesta selvityksen toissaviikolla. Jäämme kauhulla odottamaan seuraavia askeleita, Purra sanoo.
Hallitusohjelmassa puhutaan myös laittomasti maassa oleskelevien eli ”paperittomien” varhaiskasvatuksesta, perusopetuksesta ja yhä laajemmasta terveydenhuollosta. Purra toteaa, että paitsi että ne rapauttavat koko järjestelmän uskottavuutta, seuraa niistä luonnollisesti kustannuksia.
&#8211; Perussuomalaiset suhtautuu kriittisesti Suomelle haitalliseen maahanmuuttoon, riippumatta siitä, millä statuksella ihmiset tänne saapuvat tai saavat jäädä. Suomalaiselle veronmaksajalle maahanmuutto maksaakin koko ajan yhä enemmän, niin suorien kuin epäsuorien kustannusten kautta. Ja se on pois kaikesta muusta. Myös kuntavaaleissa äänestäjä valitsee, kannattaako se tätä vai perussuomalaista linjaa.

Sosiaalinen maahanmuutto johtamassa alueiden ja koulujen eriytymiseen ja jakautumiseen – ”Näkyy suoraan jo asuntojen markkinahinnoissa”