Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso Ruotsissa: Liika älylaitteiden käyttö heikentää lasten hyvinvointia

Garedewilta toimenpidealoite nuoren määritelmän kaventamiseksi nuorisolaissa: 10-vuotiaat ja 29-vuotiaat eivät kuulu samoihin nuorteniltoihin

Etelä-Amerikan Elon Musk ei kuvia kumarra – aikoo laittaa Argentiinan talouden paraatikuntoon vaikka väkisin

Merituulivoiman rakentamisesta kannattamatonta –  kohoavat kustannukset, lisääntynyt kilpailu ja inflaatio syövät katteet

Merkittäviä verohyvityksiä suurille teollisille investoinneille – valtiovarainministeri Purra: ”Hallitus tukee suomalaista työtä ja teollisuutta”

Media jatkaa Trumpin demonisointia toisen salamurhayrityksen jälkeenkin – Trump: “En luovuta ikinä!”

Keskisuomalaisen päätoimittaja Yle-pomo Riikka Räisäsestä: Näillä näytöillä joku muu päätoimittaja olisi jo eronnut

Aamulehden ex-päätoimittaja: Ylen piikkiin rakastajansa kanssa matkustanut uutispomo Riikka Räisänen pitäisi siirtää syrjään

Poliisi nappasi Helsingin yliopiston kunniatohtorin kiinni kahdesti – ensin Kööpenhaminassa, sitten Tukholmassa

Halla-aho: Arvelen, että moni muukin kuin persukansa alkaa ymmärtää Ylen prioriteetteja – ”Leikkausvaraa riittää myös tulevaisuudessa”

Antikainen: Yle on väärässä – uutiset somaliaksi ja arabiaksi eivät auta sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan

maksuhäiriöt

Kansanedustaja Jussi Wihonen on jättänyt <a href="https://jussiwihonen.fi/blogs/blogi/kirjallinen-kysymys-korona-ja-energiakriisin-takia-konkurssiin-ajautuneista-yrittajista">kirjallisen kysymyksen</a> korona- ja energiakriisin takia konkurssiin ajautuneista yrittäjistä.

Kansanedustaja Jussi Wihonen kertoo, että korona-aika muutti merkittävästi yhteiskunnan toimintaa. Esimerkiksi matkailu- ja ravintola-alalla on viime vuodet tuskailtu rajoitusten kanssa. Lisäksi asiakkaiden kulutustottumukset ovat muuttuneet.
&#8211; Yritykset ovat joutuneet tekemään paljon töitä pysyäkseen toimintakuntoisina. Piristystä on onneksi nähty, mutta kun näytti jo siltä, että koronamöröstä päästiin eroon, iski energiakriisi. Nyt yritykset tuskailevat kasvavien sähkölaskujen ja raaka-aineiden hinnannousujen kanssa.
Konkurssien määrä kasvussa
Konkurssien määrä on nyt syksyllä lähtenyt kasvuun. Tilastokeskus kuitenkin <a href="https://www.karjalainen.fi/talous/vireille-pannut-konkurssit-ja-yrityssaneeraukset-lisaantyivat-roimasti">huomauttaa</a>, että vireille pantujen konkurssien kasvuun vaikuttaa se, että konkurssiin hakemista rajoitettiin viime vuoden syyskuun loppuun saakka koronan aiheuttaman konkurssiaallon estämiseksi.
Wihonen toteaa, että energiakriisi on koronan yli juuri ja juuri selvinneille yrityksille viimeinen niitti.
&#8211; Vaikka toiminta olisi ollut juuri ja juuri kannattavaa, niin energian hinnannousun jälkeen ei monelle jää muuta vaihtoehtoa.
Miten nousta taas jaloilleen?
Wihosen mukaan yrittämiseen kuuluvat riskit, mutta voidaan todeta, ettei viime vuosien aikana yritysten toimintaympäristöä ole voinut kuvata kovin normaaliksi. Ensin on luovittu rajoitusten läpi, ja nyt kustannukset ovat nousseet merkittävästi lyhyessä ajassa.
Tilanne ei ole juuri helpottamassa lähiaikoina, joten monet joutuvat nyt miettimään, onko liiketoiminnan pyörittämisessä enää mitään järkeä. Ongelmia tämä aiheuttaa paitsi yrittäjille myös lukuisille työntekijöille. Erityisesti matkailu- ja ravintola-alalla tilanne on kriisien aikaan ollut erityisen epävarmaa.
&#8211; Tärkeää olisi, että valtio tukisi yritysten toimintaa ja yrittäjien mahdollisuuksia kriisin keskellä. Erityisen tärkeää olisi huolehtia niistä, jotka ovat joutuneet kärsimään viime vuosien kriiseistä ja joutuneet ajamaan toimintaansa alas. Vaarana on, että esimerkiksi maksuhäiriömerkinnät vaikeuttavat ihmisten tulevaisuutta. Ihmisille pitää antaa mahdollisuus yrittää uudestaan.
Ymmärtääkö hallitus?
Kirjallisessa kysymyksessään Wihonen tiedustelee hallitukselta, miten huolissaan se on kasvaneiden konkurssien määrästä ja ymmärtääkö se nopean konkurssiaallon vaikutuksen työllisyydelle.
Wihonen tiedustelee lisäksi, miten hallitus aikoo tukea vaikeuksissa olevia yrityksiä, joiden toiminta on vaikeutunut korona- ja energiakriisien seurauksena ja miten se aikoo tukea korona- ja energiakriisien takia konkurssiin ajautuneita yrittäjiä, jotta he pääsisivät taas jaloilleen ja yrittämään uudelleen.
&nbsp;

Ensin koronarajoitukset, sitten energiakriisi – Wihonen: Selviävätkö yritykset?

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä jätti tänään toimenpidealoitteen, jossa vaaditaan, etteivät poikkeuksellisen korkeista energiahinnoista johtuvat, kuluttajan omista toimista riippumattomat maksuvaikeudet synnyttäisi maksuhäiriömerkintää.

Historiallisen korkeat energialaskut näkyvät jo kasvavina luottohäiriömerkintöjen määrinä, joita on kertynyt pelkästään sähkölaskujen vuoksi tuhansia.
&#8211; Tilanne energiahinnan muodostumisen suhteen tuskin muuttuu nopeasti eikä hallitus ole tuonut riittäviä toimenpiteitä hintojen alentamiseksi, joten voidaan ennustaa, että talvella kuluttajien omista valinnoistaan riippumattomat luottohäiriömerkinnät tulevat entisestään kasvamaan, perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio ennustaa.
Epäoikeudenmukaisiksi kohtuuttomien sähkölaskujen aiheuttamat luottohäiriömerkinnät tekee Tavion mielestä se, että ne ovat suurelta osin kuluttajasta riippumattomia merkintöjä.
&#8211; Henkilö voi olla työelämässä ja hoitaa talousasiansa moitteetta, mutta hänellä ei ole kerta kaikkiaan varaa maksaa energialaskuja, Tavio huomauttaa.
Luottohäiriömerkinnän vaikutukset laajoja
Luottohäiriömerkintä vaikuttaa yksilön taloudellisiin mahdollisuuksiin dramaattisesti. Merkintä vaikeuttaa merkittävästi tai jopa estää kokonaan luoton saannin, tiettyjen vakuutuksien saamisen, osamaksusopimukset ja esimerkiksi nettiliittymän avaamisen.
&#8211; Jos henkilöllä tulee eteen esimerkiksi isompi autoremontti, vaaditaan luottohäiriömerkinnän omaavalta usein käteismaksu kertasuorituksena eikä osamaksu käy. Tämä voi olla mahdoton suoritettava pienituloiselle ja voi heikentää työssäkäyntimahdollisuuksia. Tilanne on täysin kohtuuton.
&#8211; Kansallisesti suuri määrä luottohäiriömerkintöjä vaikuttaa siten myös kansantalouteen, Tavio huomauttaa.
Hallituksen toimet riittämättömiä
Tuleva pienituloisten sähkötuki ja sähkölaskun perusteella myönnettävä kotitalousvähennys tulevat monille takautuvasti, ja viive laskujen eräpäivien ja tuen todellisen vaikutuksen välillä on perussuomalaisten mukaan liian suuri.
&#8211; Tukien määrät eivät muutenkaan välttämättä helpota kaikkien tilannetta, sillä verovähennyksenkin jälkeen energialaskut voivat olla erittäin merkittäviä.
&#8211; Vaikka energiayhtiöillä on oikeus itse määritellä maksuajoista ja -sopimuksista, on siis jo nyt nähtävissä, ettei tämä monenkaan kohdella ole riittänyt estämään maksuhäiriömerkinnän syntymistä.
Perussuomalaisten mallissa maksuhäiriömerkintöjen kohtuullistaminen olisi takautuvaa korkeiden energiahintojen ajalta niiltä osin kuin merkinnät ovat syntyneet energialaskuista.
&nbsp;

Perussuomalaisilta toimenpidealoite: Ei maksuhäiriömerkintää poikkeuksellisen korkeista sähkölaskuista

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Lulu Ranne pitää ala-arvoisena tapaa, jolla hallitus käyttää Venäjän hyökkäyssotaa oman epäonnistuneen politiikkansa savuverhona.

Lulu Ranteen mukaan kasvavalla osalla suomalaisista menee yhä huonommin. Marinin hallitus syyttää siitä Venäjän hyökkäyssotaa. &#8220;Putinin hinnat iskevät&#8221;, valtionvarainministeri Annika Saarikko (kesk.) kollegoineen maalaa. He jättävät mainitsematta, että energiakriisi ja inflaatio iskivät jo paljon ennen Venäjän hyökkäystä.
&#8211; Hallitus ei hahmota, miten veitsen terällä suuri ja kasvava osa suomalaisista elää.
Duunarit ja eläkeläiset köyhtyvät vauhdilla
Vuonna 2019 tehdyssä kyselyssä selvitettiin suomalaistalouksien varautumista yllättäviin menoihin. Jo silloin selvisi, että noin joka neljäs talous olisi ongelmissa, jos kuukausimenot kasvaisivat yllättäen enintään 300 eurolla. Joka kolmas yksinelävä ei selviäisi enintään 300 euron yllättävästä kertamenosta, ja joka viides alle 20 000 euron vuosituloilla elävä ei selviäisi edes enintään 50 euron yllätysmenosta, Ranne listaa.
&#8211; Puhutaan siis jopa kahdesta miljoonasta ihmisestä, joiden talous kiikkui jo vuonna 2019 viimeisten kymppien tai muutaman satasen varassa. Heistä suuri osa on ihan tavallisia palkkatöissä kävijöitä tai eläkeläisiä.
&#8211; Sydäntä särkevintä köyhtyminen onkin ikäihmisten osalta, Ranne suree.
Heidän maksuhäiriönsä olivat vuonna 2021 kasvussa niin, että jo 9,6 prosentilla 60-64 vuotiaista miehistä on maksuhäiriö, naisista 5,8 prosentilla. Suhteessa eniten ikäihmisten maksuhäiriöt kasvoivat 70-vuotiailla ja vanhemmilla, miehillä nousua 10 prosenttia ja naisilla liki 12 prosenttia vuoteen 2020 verrattuna.
Verorasitusta saatava alemmaksi
Ranne huomauttaa, ettei kuluttajalla ole enää mitään pakopaikkaa. Helsingin Sanomien huhtikuun ruokakorivertailussa halvimmankin kaupan hinnat olivat nousseet 37 prosentilla vuoden 2019 marraskuusta. Energian hintojen ja muun inflaation nousu iskevät kaikkiin hintoihin kovimmin 30 vuoteen. Voimakas korkojen nousu viimeistelee tuhon.
&#8211; Tämä tapahtuu vihervasemmiston ja keskustan vahtivuorolla. Euroopan epäonnistunut vihreä siirtymä ja Suomen järjetön vuoden 2035 hiilineutraaliustavoite tuhoavat taloutemme kokoomuksen kannattamana ja keskustan myötävaikutuksella. Tämä ei johdu Venäjän hyökkäyssodasta, vaikka se tilannetta pahentaakin.
Ranne pitää uskomattomana sitä, ettei hallitus kykene itse minkäänlaisiin säästöihin, vaikka vaatii suomalaisia kiristämään vyötä ja kuluttamaan vähemmän energiaa. Tehottomaksi pöhöttynyt julkinen sektori on pakko laihduttaa kuntoon. Verorasitusta on saatava alemmaksi, jotta kansalaisten ostovoima ja hyvinvointi säilyy. Jatkuva velkaantuminen on tiensä päässä korkojen nyt noustessa.
Menot laitettava tärkeysjärjestykseen
Ranne muistuttaa, että perussuomalaiset ovat järjestelmällisesti vaatineet menojen laittamista tärkeysjärjestykseen, turhasta luopumista ja julkisen talouden tasapainottamista jatkuvan parantamisen keinoin. Muut puolueet eivät ole korvaansa lotkauttaneet.
Esimerkiksi kokoomus tasapainottaisi taloutta joko leikkaamalla miljardeja heikko-osaisimmilta ja syöksemällä heidät syvemmälle köyhyyteen, tai rahoittamalla verohelpotukset lisävelalla pystysuoraan nousevien korkojen aikana.
&#8211; On ollut ilo havaita vuosien 2023-2026 julkisen talouden suunnitelmaa käsiteltäessä, että esimerkiksi Valtiontalouden tarkastusvirasto VTV ja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT näkevät talouden tasapainottamistarpeet ja -keinot pitkälti samoin kuin perussuomalaiset. Muuta tietä ei lopulta ole.
Suomalainen tuotanto on ilmastoteko
Suomella on enintään seuraava vaalikausi aikaa korjata tämän hallituksen virheet ja tasapainottaa julkinen talous. Toista mahdollisuutta tai peruutusvaihdetta ei sitten ole, Ranne varoittaa.
&#8211; Perussuomalaisten ratkaisu on sinivalkoinen siirtymä, jossa julkiset menot laitetaan tärkeysjärjestykseen ja peruspalvelut korjataanmaailman parhaimmiksi ja tehokkaimmaksi. Siirtymä, jossa ympäristö- ja energia-asioissa toimitaan järkevästi Suomen etu edellä, suhteellisuudentajua käyttäen, omavaraisuus ja huoltovarmuus kärjessä. Sinivalkoisessa siirtymässä ymmärretään, että suomalaiset työpaikat, teollisuustuotanto ja ruoka ovat sekä ilmastotekoja että turvallisuuspolitiikkaa.
&#8211; Nyt on sinivalkoisen siirtymän vuoro, Ranne sanoo.

Yhä useampi pulassa nousevien elinkustannusten kanssa: Suomalaisten selkä uhkaa katketa – ”Sinivalkoinen siirtymä on välttämätön”

Eduskunnan täysistunnossa käsiteltiin tiistaina nippu perussuomalaisten kansanedustajan Sebastian Tynkkysen tekemiä lakialoitteita. Kaikki neljä käsiteltyä aloitetta koskevat velkaongelmiin liittyvää kokonaisuutta, johon Tynkkynen on kuluneen eduskuntakauden aikana esittänyt useita korjaavia toimenpiteitä.

&#8211; Aloitin velkaongelmiin puuttuvien toimenpiteiden valmistelun heti kansanedustajataipaleeni alkumetreillä vuonna 2019. Sen seurauksena muodostin muun muassa useita lakialoitteita, jotka jätin jo viime vuoden puolella. Vaikka suuri osa aloitteista pääsee eduskuntasaliin vasta nyt, eivät ne ole yhtään vähemmän ajankohtaisia. Päinvastoin velkaongelmat ovat monessa tapauksessa jopa syventyneet koronan aiheuttamien talousvaikeuksien seurauksena. Toimien tarve on siis aiempaakin kriittisempi, Sebastian Tynkkynen huomauttaa.
Toimia tarvitaan monella sektorilla
Aiemmin syksyllä täysistunnossa keskusteltiin Tynkkysen lakialoitteesta, joka laittaisi rajoja pikavippien saantiin ja mainontaan. Tiistaina lähetekeskustelussa olleissa lakialoitteissa esitetään korjauksia ulosoton suojaosuuteen, maksuhäiriömerkintöjen säilytysajan lyhentämiseen, velkajärjestelyn edellytyksiin sekä kokonaan uuden taloustaidon oppiaineen lisäämistä peruskoulun opetussuunnitelmaan.
&#8211; Kuten näistä lakialoitteistakin käy ilmi, toimia tarvittaisiin hyvin monella sektorilla. Tarvitsemme niin ennaltaehkäiseviä toimia kuin myös sellaisia toimia, jotka puuttuvat kansalaisten akuuttiin ahdinkoon. Koska velkaongelmien määrä on niin valtava, tulee toimienkin olla mittaluokaltaan tätä vastaavia. Pelkkien puheiden ja työryhmien sijaan vaaditaan konkreettisia toimenpiteitä, ja tässä on hallitukselle monta sellaista esimerkkiä vapaasti hyödynnettäväksi, Tynkkynen toteaa.
Tynkkynen vetoaa lakialoitteissaankin huolta herättäviin tilastoihin, jotka osoittavat velkaongelmien mittakaavan. Tällä hetkellä maksuhäiriömerkintä on jo lähes 400 000 kansalaisella ja ulosottovelallisena oli viime vuonna yli puoli miljoonaa suomalaista.

Ulosoton asiakkaana yli puoli miljonaa suomalaista – Tynkkynen: ”Nyt tarvitaan puheiden ja työryhmien sijaan konkreettisia toimia”

Eduskunnassa käytiin torstaina 9. syyskuuta keskustelua hallituksen esityksestä luottotietolain, maksupalvelulain ja rikosrekisterilain uudistamiseksi. Esitys vaikuttaa maksuhäiriömerkintöjen säilytysaikojen kestoon ja samalla toteutettiin EU:n tietosuojalainsäädännöstä johtuvia välttämättömiä muutoksia. Perussuomalaisten kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaa on erityisen tyytyväinen hallituksen päätöksestä lyhentää maksuhäiriömerkintöjen säilytysaikoja.

-Maksuhäiriömerkintä hankaloittaa ihmisen arkea monin tavoin. Muun muassa vakuutuksen, puhelinliittymän tai vuokra-asunnon saaminen voi tyssätä maksuhäiriömerkintään, Elomaa listaa.
-Nykykäytäntö on todella armoton ja maksuhäiriömerkintöjen säilytysajat ovat kohtuuttoman pitkiä. Usein voi olla kyse vain unohtuneesta laskusta ja tilapäisistä talousvaikeuksista. Siitä voi sitten seurata merkintä luottotietorekisteriin moneksi vuodeksi.
Hallituksen esityksen muutokset koskevat sellaisia tapauksia, joissa velat on maksettu. Tiettyjen yleisimpien henkilö- ja yritysluottotietoina talletettavien maksuhäiriömerkintöjen säilytysaika lyhenisi yhteen kuukauteen siitä, kun rekisterinpitäjä on saanut tiedon maksun suorittamisesta. Lisäksi uuden maksuhäiriömerkinnän pidentävästä vaikutuksesta luovuttaisiin. Muutokset koskevat myös vanhoja maksuhäiriömerkintöjä ja säilytysajat lyhenevät myös rekisterissä jo olevien maksuhäiriömerkintöjen kohdalla.
-Pidän reiluna pelinä, sitä että kun velka on kuitattu, ei asialla enää ihmisiä piinata. Tässä muutoksessa on mielestäni vain pelkkiä voittajia. Mahdollisuus päästä eroon maksuhäiriömerkinnästä voi joissakin tapauksissa kannustaa maksamaan velat pois nopeasti, joten hyötyjinä on velallisten lisäksi myös saajapuoli, Elomaa arvioi.
Elomaa on vuosien saatossa laatinut lukuisia valtiopäivätoimia kuten lakialoitteita ja kirjallisia kysymyksiä maksuhäiriömerkintöihin liittyvien käytäntöjen muuttamisesta inhimillisempään suuntaan. Hän on myös osallistunut aktiivisesti poliittiseen keskusteluun velallisten aseman parantamisesta.
-Tämä asia on ollut mukana omassa politiikassani siitä lähtien kun tulin valituksi eduskuntaan vuonna 2011. Minun lisäkseni eri puolueissa on ollut kourallinen kansanedustajia, jotka ovat tahoillaan nostaneet esille velallisten kohteluun ja maksuhäiriömerkintöihin liittyviä epäkohtia. Ehkä tämä pitkäjänteinen työ johti siihen, että hallitus päätti lyhentää säilytysaikoja tällä esityksellä, Elomaa päättää.
<img decoding="async" class="size-full wp-image-55192" src="https://www.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2019/09/Kike_Elomaa_0680-e1569917975452.jpg" alt="" width="100%" /> 
Kike Elomaa eduskunnassa kuvattuna. Kuva: Matti Matikainen

Kansanedustaja Elomaa: Viimeinkin kohtuutta maksuhäiriömerkintöjen säilytysaikoihin

Ulosottomies karhuaa eduskuntaan nousseelta vasemmistoliiton uudelta kansanedustajalta yhteensä 6 545 euron rästejä.

Helsinkiläinen Suldaan Said Ahmed aloittaa ensi viikolla vasemmistoliiton uutena kansanedustajana. Kansanedustajan paikka aukesi varasijalta, kun Paavo Arhinmäestä tulee Helsingin apulaispormestari ja ensimmäisellä varasijalla ollut Silvia Modig teki päätöksen jäädä EU-parlamenttiin.
Kansanedustajan palkkio on vaalikauden 2019–2022 alusta lukien 6 614 euroa. Said Ahmedille rahat tulevat tarpeeseen, sillä hän on jo viime syksystä saakka ollut ulosoton asiakas. 3. syyskuuta 2021 päivätyn ulosottorekisteritodistuksen mukaan ulosottomies karhuaa eduskuntaan nousevalta Said Ahmedilta yhteensä 6 545 euron rästejä.
Perintä- ja oikeudenkäyntikulutkin maksettavaksi
Said Ahmedin ulosottorästit ovat aikanaan maksamatta jääneitä kulutusluottoja. Ulosoton kautta saataviaan perivät Svea Perintä Oy, Collector Bank AB sekä Bank Norwegian, jolla on rahamääräisesti suurimmat saatavat Said Ahmedilta, yhteensä 5 137 euroa.
Bank Norwegianin ulosottoasian taustalla on Helsingin käräjäoikeuden viime vuoden joulukuun 9. päivänä langettama velkomustuomio, jonka mukaan Said Ahmed tuomittiin maksamaan kulutusluottoja tarjoavalle Bank Norwegianille yhteensä 7 290 euron velkapääoma korkoineen. Lisäksi tuomion mukaan maksettavaksi tulivat perintäkulut ja oikeudenkäyntikulut. Velkomusjuttu oli tullut vireille lokakuussa 2020.
Bank Norwegianin saatava on päätynyt ulosottoon melko nopeasti tuomion jälkeen eli 14. joulukuuta viime vuonna. Collector Bankin ja Svea perinnän saatavat ovat hieman vanhempia, mutta ne ovat myös viime vuoden loppupuolelta.
Ulosottorästejään Said Ahmed on toistaiseksi lyhentänyt 4 443 euron edestä.
Ulosottomies jahtaa Mustaa Leijonaa
Suldaan Said Ahmed on myös Helsingin kaupunginvaltuutettu ja hänet valittiin jatkokaudelle Helsingin valtuustoon viime kesänä. Eduskunnassa hänestä tulee ensimmäinen somalitaustainen kansanedustaja.
Said Ahmed tunnetaan myös nimellä Musta Leijona, joksi hän on itseään kutsunut vaalikampanjoissaan.
Said Ahmed tunnetaan Helsingin valtuustossa sitkeänä maksuttoman joukkoliikenteen kannattajana. Said Ahmedilta löytyy ymmärrystä liputta matkustamiseen jo etuajassa, sillä hän suosittelee julkisesti vähävaraisia kannattajiaan hyppäämään ratikkaan tai metroon ilman lippua.
&#8211; Suosittelen pummilla matkustamista jos ei ole varaa ostaa lippua! Nimimerkki kaupunginvaltuutettu joka haluaa maksuttoman joukkoliikenteen vähävaraisille, Said Ahmed kirjoittaa Twitterissä.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Suosittelen pummilla matkustamista jos ei ole varaa ostaa lippua! Nimimerkki kaupunginvaltuutettu joka haluaa maksuttoman joukkoliikenteen vähävaraisille. Kohti maksutonta joukkoliikennettä!<a href="https://twitter.com/hashtag/Maksutonjoukkoliikenne?src=hash&amp;ref_src=twsrc%5Etfw">#Maksutonjoukkoliikenne</a> <a href="https://t.co/LCtKn0oRgS">https://t.co/LCtKn0oRgS</a>
&mdash; Suldaan Said Ahmed (@suldaansaid) <a href="https://twitter.com/suldaansaid/status/1034318920054988801?ref_src=twsrc%5Etfw">August 28, 2018</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Said Ahmed ei paheksu joukkoliikennepummien vertaisapuun perustuvan ryhmän toimintaa.
&#8211; Moni nuori menettää luottotietonsa tarkastusmaksujen takia. Ihmiset ovat solidaarisia toisilleen ja musta se on <a href="https://liberolehti.fi/helsinkilainen-vasemmistopoliitikko-vahavaraisille-matkustakaa-pummilla/">hyvä</a>, Said Ahmed sanoo kulttuurilehti Liberon haastattelussa.

Vasemmistoliiton kansanedustaja Suldaan Said Ahmed kehottaa kannattajiaan matkustamaan pummilla – ei ihme, että jätti omatkin kulutusluottonsa maksamatta