PS Naiset 3/2024

Perussuomalainen 1/2024

Simula hallituksen sairaalaverkkoesityksestä: Esityksen kaatuminen olisi lopettanut kaiken leikkaustoiminnan Oulaskankaalla

Yhdenvertaisuusvaltuutetulle selvitys pakolaiskiintiön kohdentamisesta: Ketään ei ole syrjitty

SDP esitti pakolaiskiintiön ja vastaanottotukien korottamista – hallitus äänesti opposition haaveet kumoon

Kaisa Garedew: Vuonna 2025 Suomi tulee olemaan turvallisempi, autoilijaystävällisempi ja vähemmän byrokraattinen maa

Päivän pointti: Yhtäkään sairaalaa ei suljettu

Ronkainen: Turvallisuus on perusta yhteiskuntamme vakaudelle, hyvinvoinnille ja tulevaisuuden kasvulle

Lux Helsingin somekampanja yhdistää hijabin naisten voimaannuttamiseen – Lähi-idän asiantuntija: Monin paikoin maailmaa naiset on pakotettu huntuun vielä tänäkin päivänä

Tampereen valtuusto päätti nostaa poliitikkojen palkkioita – Vigelius: ’’Veronmaksaja ei hyödy millään tapaa’’

Eduskunta hyväksyi hallituksen esityksen sairaalaverkon uudistamisesta

Rikosuhrimaksuihin 50 prosentin korotus – lakiehdotuksen tavoitteena turvata tukipalveluiden saatavuus rikoksen uhreille

Li Andersson esiintyi äärivasemmiston katuväkivaltaa tukevassa tilaisuudessa

Tynkkynen osti Hesarin etusivun täyteen maahanmuuttopolitiikkaa

Greta Thunberg esiintyi Saksassa: “Vit**un Saksa! Ja vit**un Israel!”

Vasemmistotaustainen oikeusprofessori maalailee kauhukuvia maamiinoihin kävelevistä turvapaikanhakijoista – puolustusvaliokunnan perussuomalaisilta tylyt terveiset professorille

Rami Lehtinen: ”Pitääkö jonkun oikeasti kuolla ennen kuin äärivasemmiston uhka nousee todelliseen keskusteluun Suomessa?”

Eduskunta äänesti pois ’’moninkertaisen ensikertalaisuuden’’ – Vigelius: ’’Rikoksenuusijat ansaitsevat ankarammat tuomiot’’

Krista Kiurua lyöty kasvoihin

Pekka Aittakumpu: “Keskustalla on menossa kampanja, jossa valehdellaan, että Oulaskankaan sairaala olisi lakkautusuhan alla”

Joka neljäs ruotsalaisnuori aikuistuu lukutaidottomana – mitä ihmettä he tekevät seuraavat 60 vuotta ja kuka sen maksaa?

Argentiinan rankka talousihme näyttäisi toimivan – inflaatio on hallinnassa eikä kansa ole noussut kapinaan

Maija Vilkkumaa

WOKE | Viime vuosina nähdyt yhden asian joukkoliikkeet kuten Black Lives Matter ja ilmastoaktivistit ovat kieltäytyneet tavoittelemasta mahdollisimman laajaa kannattajapohjaa aaterajojen yli. Sen sijaan liikkeet nojaavat vahvasti äärivasemmalle ja havittelevat radikaalia ainesta. Tunnetun brittiläisen ajatushautomo Institute of Economic Affairsin tutkija Kristian Niemietz analysoi fanatismin roolia uusvasemmiston strategiana. Hänen mukaansa äärivasemmistolainen maailmankuva antaa aktivisteille suuremman mission, herättää intohimoja ja tuo enemmän poliittista vaikutuspotentiaalia. Yhden asian liikkeet kiinnostavat vain, jos ne voidaan valjastaa suuremmille poliittisille päämäärille.

Amerikkalainen politiikantutkija David Horowitz <a href="https://www.goodreads.com/quotes/1144588-an-sds-radical-once-wrote-the-issue-is-never-the">kertoi</a> aikoinaan osuvan anekdootin: &#8220;Eräs opiskelija-aktivisti julisti: &#8216;Kyse ei ole siitä, mistä nyt puhutaan. Kyse on aina vallankumouksesta.&#8217; Toisin sanoen, olipa kyse kaupunkien mustasta väestöstä tai naisten asemasta, se ei ole varsinainen huolenaihe. Se on vain keino edistää varsinaista päämäärää, eli vallan tavoittelua ja vallankumousta.&#8221;
Tämä kiteytys tunnetaan suuressa maailmassa nykyään nykyään Issue is never the issue -periaatteena.
<blockquote>&#8220;On paljon tehokkaampaa saada muutaman tuhannen aktiivisen ja intohimoisen kannattajan joukko, mieluiten joitain vasemmistojournalisteja ja Twitter-persoonia, kuin miljoonia kannattajia, jotka eivät ole valmiita mihinkään.&#8221;</blockquote>
Kuvitellaanpa maailma, jossa Black Lives Matter, Elokapina ja valtavirtaisempi ilmastoliike olisivat oikeasti sitä, miltä ne näyttävät päältä päin: yhden asian liikkeitä. Tuolloin Black Lives Matter olisi puhtaasti pelkkä rasismin vastainen liike. Se ei kurottaisi mihinkään muuhun aatteelliseen suuntaan kuten äärivasemmistolaiseen antikapitalismiin. Elokapina ja ilmastoaktivistit Greta Thunbergin johdolla olisivat puhtaasti ympäristöliikkeitä vailla kiisteltyä äärivasemmistolaista agendaa.
Tuolloin nämä liikkeet olisivat laajoja, perinteisiä poliittisia rajoja ylittäviä liittoumia. Ne pyrkisivät rakentamaan siltoja ja olemaan aatteellisesti mukaan ottavia, inklusiivisia. Tämä edellyttäisi muiden poliittisten näkökulmien siirtämistä taka-alalle. Äärivasemmistolaiset toki saattaisivat yhä olla niissä yliedustettuina. Liikkeiden riveistä löytyisi kuitenkin lisäksi laaja kirjo poliittista keskikenttää ja oikeistolaisia, konservatiiveiksi ja liberaaleiksi itseään luonnehtivia kannattajia – sekä tietysti aivan epäpoliittisia ihmisiä.
Kuten on huomattu, näin ei kuitenkaan ole. Esimerkiksi Elokapinan perustaja Roger Hallam <a href="https://www.suomenuutiset.fi/elokapinan-perustaja-roger-hallam-kansanedustajia-ja-yritysten-omistajia-pitaisi-ampua/">hekumoi</a> yritysjohtajien tappamisella, ja Black Lives Matterin Chicagon jaosto <a href="https://www.suomenuutiset.fi/black-lives-matterin-sakea-ulostulo-tyrmistyttaa-osoittaa-tukeaan-hamasin-julmalle-hyokkaykselle/">osoitti</a> tuoreeltaan tukea Hamasin terroristeille.
Edellä mainitut liikkeet eivät ole mahdollisimman laajoja, aaterajoja ylittäviä yhden asian liittoumia. Ne huutavat jo päältä päin jyrkkää äärivasemmistolaisuutta. Niiden epävirallisena tehtävänä on koota aatteellisia radikaaleja yhteen.
<h4>Kuulostaako tutulta?</h4>
Pakolaiskriisin aikaan vuosina 2015-2016 nähtiin kansanliikkeitä kuten &#8220;Meillä on unelma&#8221; ja &#8220;Peli poikki&#8221;. Ne julistautuivat päällisin puolin yleishumaaneiksi monikulttuurisuuden ja ääriliikkeiden vastaisiksi mielenilmauksiksi. Unelmafestareiden ohjelma <a href="https://www.is.fi/kotimaa/art-2000000968008.html">koostui</a> ylikorostuneesti vasemmistolaisten poliitikkojen kuten Erkki Tuomiojan (sd.), Paavo Arhinmäen (vas.) ja Ozan Yanarin (vihr.) puheista ja näitä tukeneiden kulttuurivaikuttajien kuten Maija Vilkkumaan ja Karri &#8220;Paleface&#8221; Miettisen esityksistä.
Festarit huipentuivat farssiin, kun yleisö <a href="https://www.iltalehti.fi/uutiset/a/2015072720095830">mylvi</a> epäkunnioittavasti ja yritti estää Suomen uutisten päätoimittaja Matias Turkkilan puheen ennen kuin se oli edes ehtinyt alkaa. Seuraavana vuonna samanhenkisen Peli poikki -mielenosoituksen huomion varasti puolestaan punainen banderolli, jossa murskattavaksi oli <a href="https://www.iltalehti.fi/uutiset/a/2015072720095830">kuvattu</a> Suomen valtion vaakuna ja poliisin logo.
Tosiasia kuinkin on, että Suomen eduskunnasta ei löydy yhtäkään äärioikeistolaisia aatteita kannattavaa tai sen mukaista liikehdintää tukevaa puoluetta. Käytännössä koko Suomi vastustaa natsismia ja voisi siten olla otollista yleisöä liberaalidemokratiaa puolustavalle kansanliikkeelle. Silti vuosi toisensa jälkeen järjestettävissä natsismin vastaisissa mielenosoituksissa kokoontuu lähinnä toinen toistaan aggressiivisempia vasemmistolaisia anarkisteja usein vieläpä kasvot peitettynä. Edellisenä itsenäisyyspäivänä &#8220;Helsinki ilman natseja&#8221; -liikkeen anarkistit <a href="https://yle.fi/a/74-20063762">hakeutuivat</a> tuttuun tapaan konfliktiin poliisin kanssa.
Myös aiemmin yleisenä sateenkaariliikkeen äänitorvena tunnettu Helsinki Pride on radikalisoitunut. Vuoden 2023 keväällä Helsinki Pride <a href="https://yle.fi/a/74-20032944">irtisanoutui</a> yhteistyöstä kokoomuksen ja keskustan kanssa. Syyksi ilmoitettiin, että puolueet eivät olleet yksiselitteisesti translain uudistamisen takana. Tempauksella pride-yhteisö asettui jyrkästi vasemmistopuolueiden taakse ja pyrki leimaamaan muut &#8220;ihmisoikeuksien&#8221; kannalta kyseenalaisiksi.
<h4>Mistä tämä johtuu?</h4>
Aiemmin konservatiiviset politiikankommentaattorit ovat pitäneet yllä kuvatun kaltaisia liikkeitä marxilaisina eturyhminä. Yhden asian teemat on nähty lähinnä Troijan hevosina, joilla suurempaa ideologiaa hivutettaisiin massoille.
Tunnetun brittiläisen markkinataloushenkisen ajatushautomo Institute of Economic Affairsin tutkija Kristian Niemietz <a href="https://iea.org.uk/why-are-so-many-successful-social-movements-anti-capitalist-part-2/">ei tyydy</a> pelkästään tähän selitykseen. Suomalaisen ajatushautomo Liberan kansainvälinen yhteistyökumppani on kuluneen vuoden aikana kunnostautunut <a href="https://iea.org.uk/on-woke-anti-capitalism/">analysoimalla</a> nk. woke-kapitalismia ja uusvasemmiston liikehdintää.
Niemietzin mukaan eturyhmiltä voisi odottaa paljon kurinalaisempaa koordinointia ja viestinnällistä suunnittelua. Hajanaiset ruohonjuuritason liikkeet eivät kuitenkaan toimi niin systemaattisesti.
Voisi kuvitella, että yhden asian ajamiseen keskittyvät liikkeet pyrkisivät ensin kokoamaan mahdollisimman paljon ihmisiä ja sitten hivuttaisivat varovasti muita agendoja. Tällainen strategia varoisi menemästä liian pitkälle liian nopeasti. Rationaaliset yhden asian liikkeet yrittäisivät suorastaan hillitä ylilyöntejä ja huolehtia uskottavuudestaan.
<blockquote>&#8220;Jos haluat herättää intohimoja, ja jos haluat vaikuttaa eliitiin, sitä ei saa aikaiseksi pelkällä ympäristöliikkeellä. Sitä ei saa aikaiseksi pelkällä rasisminvastaisuudella. Tarvitset salaisen ainesosan, jotain suurempaa, joka herättää intohimoja ja tuo yhteiskunnallista statusta.&#8221;</blockquote>
Niemietz nostaa esille esimerkin: Elokapinan kansainvälinen franchise-konsepti Extinction Rebellion pyysi anteeksi vasemmistoyleisöltään otettuaan yhden kerran etäisyyttä sosialismista.
Tutkija arvioi, ettei mm. Black Lives Matter tai ilmastoaktivistit varsinaisesti pyri maksimoimaan tukijakuntansa määrää. Ratkaisevaa on aineksen aatteellinen palo sekä yhteiskunnan avainpaikkojen taivuttelu ja institutionaalinen tuki.
Tätä ei Niemietzin mukaan pystyisi saavuttamaan vilpittömällä yhden asian liikehdinnällä. Vaikka kannatus olisi laajaa, siitä puuttuisi tärkein polttoaine – fanaattisuus.
&#8220;On paljon tehokkaampaa saada muutaman tuhannen aktiivisen ja intohimoisen kannattajan joukko, mieluiten joitain vasemmistojournalisteja ja Twitter-persoonia, kuin miljoonia kannattajia, jotka eivät ole valmiita mihinkään.&#8221;
Tavallisilla keskitien tukijoilla ei olisi halua ottaa henkilökohtaisia riskejä liikkeen puolesta, eivätkä he välttämättä sietäisi edes muiden kannattajien kansalaistottelemattomuutta. Liikkeen tukemiseen ei liittyisi erityisyyden ja pioneerihenkisyyden kokemusta.
&#8220;Jos haluat herättää intohimoja, ja jos haluat vaikuttaa eliitiin, sitä ei saa aikaiseksi pelkällä ympäristöliikkeellä. Sitä ei saa aikaiseksi pelkällä rasisminvastaisuudella. Tarvitset salaisen ainesosan, jotain suurempaa, joka herättää intohimoja ja tuo yhteiskunnallista statusta.&#8221;
Vastaus on yleisempi vasemmistolainen maailmankuva, kapitalismin vastainen taistelu. Vähemmistöasiat ja ympäristöasiat kiinnostavat vasta, kun ne on kytketty osaksi suurempaa aatteellista liittoumaa.
Yhden asian agendat on teoretisoitu osaksi suurempaa maailmankuvaa. Aktivistit näkevät kapitalismin juurisyynä kaikelle näkemälleen pahalle, ilmastonmuutokselle ja rasismille. Tämä näkyy julistuksissa, jotka <a href="Why%20Anti-Racism%20Must%20be%20Anti-Capitalist">nimeävät</a> antirasismin avoimesti antikapitalistiseksi, <a href="https://www.jstor.org/stable/10.5749/jcritethnstud.1.1.0076">puhuvat</a> &#8220;rodullisesta kapitalismista&#8221;, <a href="https://tribunemag.co.uk/2021/04/paper-straws-are-not-enough">edellyttävät</a> kapitalismin murskaamista ilmastonmuutoksen ratkaisemiseksi ja <a href="https://www.versobooks.com/books/3973-climate-change-as-class-war">kutsuvat</a> ilmastonmuutosta luokkasodaksi.
Jyrkkä vasemmistolainen maailmankuva herättää intohimoja, antaa suuremman merkityksen ja on aktivisteille portti suurempaan yhteiskunnalliseen statukseen. Yksittäiset ilmiöt ja yhden asian teemat ovat kiinnostavia vain sitä vasten, miten ne tukevat tätä kokonaisuutta.
Niemietz näkee tämän dynamiikan 2020-luvulle päivitettynä versiona Robert Conquestin <a href="https://www.nationalreview.com/corner/conquests-laws-john-derbyshire/">toisesta politiikan laista</a>: &#8220;Mikä tahansa organisaatio, joka ei selväsanaisesti ja perustamissäännöissään nojaa oikeistolaisuuteen, on tuomittu taipumaan vasemmistolaiseksi.&#8221;
Sama periaate tunnetaan myös O&#8217;Sullivanin lakina, jota Suomen Uutiset <a href="https://www.suomenuutiset.fi/media-kirkko-ja-yliopistot-politisoituvat-vauhdilla-osullivanin-laki-ennusti-jo-30-vuotta-sitten-etta-kaikki-organisaatiot-jotka-eivat-ole-oikeistolaisia-muuttuvat-ajan-myota-vasemmistolaisiksi/">käsitteli</a> jo vuonna 2020.

Miksi yhden asian fanaattiset joukkoliikkeet paljastuvat aina lopulta äärivasemmistolaisiksi puuhakerhoiksi?

Valtioneuvosto on toteuttanut sähköisille alustoille kansalaiskampanjan, jossa vihervasemmistoa tukevat julkkikset ohjaavat suomalaisia äänestämään. Yksi kampanjaan valituista tähdistä, tubettaja Sita Salminen on vihreiden kannattaja, joka on aikaisemmin kehottanut kansalaisia olemaan äänestämättä perussuomalaisia.
Valtioneuvosto uutisoi käynnistäneensä ”Uusi kausi alkaa” &#8211;<a href="https://valtioneuvosto.fi/-//1271139/-uusi-kausi-alkaa-aluevaalien-kansalaiskampanjassa-tutut-kasvot">kansalaiskampanjan</a>, joka näkyy ja kuuluu radiossa, televisiossa, netissä ja sosiaalisessa mediassa aluevaalien alla ja osin ennakkoäänestyksen aikaan 4.1.-23.1.2022.
Valtioneuvoston mukaan kampanjan on tuottanut sosiaali- ja terveysministeriö yhteistyössä oikeusministeriön, valtiovarainministeriön ja sisäministeriön kanssa.
Viestinviejiksi on valittu neljä suomalaisjulkkista, joiden kerrotaan tekevän ”aiheesta helpommin lähestyttävän suomalaisille.” Kampanjakasvoina nähdään ja kuullaan selostaja Antero Mertaranta, tanssija-koreografi Jorma Uotinen, poppari Maija Vilkkumaa ja some-influensseri-tubettaja Sita Salminen.
Tubettaja opastaa: Älä äänestä persuja
Valtioneuvoston tiedotteen mukaan kampanja on vastaus huoleen, jonka mukaan äänestysaktiivisuus saattaa jäädä alhaiseksi. Sosiaali- ja terveysministeriö kuitenkin kehottaa ihmisiä äänestämään.
&#8211; Siksi kampanjan sanomasta puhuvat julkisuuden henkilöt, joita kansalaiset kuuntelisivat muutenkin, kertoo kampanjasta viestintäpäällikkö Annette Rinne sosiaali- ja terveysministeriöstä.
Millaista sisältöä ministeriöiden mediakampanjan tähdet omilla kanavillaan tarjoavat? Vastaus selviää, kun katsoo tubettaja Salmisen kuntavaalien alla julkaistun videon, joka on avoimen <a href="https://www.youtube.com/watch?v=KWiHixuCzf4">härskiä vaalivaikuttamista</a>.
Epävarmoille ja uusille äänestäjille suunnatussa esityksessään Salminen ohjeisti viime kuntavaalien alla kädestä pitäen, että perussuomalaisia ei kannattaisi äänestää.
&#8211; Koska tosiaan puolueen kanta on paljon olennaisempi kuin yksittäisen ehdokkaan. Eli vaikka löytäisit jonkun persujen edustajan, jolla on hyvän kuulonen meininki sun mielestä, niin sillä meiningillä ei oo mitään väliä. Älä silti äänestä sitä tyyppiä, koska se puolue merkkaa paljon enemmän, Salminen kujertaa tuttavalliseen tyyliin.
&#8220;Mie oon itse ajatellut äänestää vihreitä&#8221;
Ensin siis kerrottiin, että perussuomalaisia ei kannata äänestää. Tässä kohtaa hämmentynyt katsoja saattoi miettiä, mikä puolue olisi äänen arvoinen.
Salminen jatkoi äänestäjän ohjeistamista hienovaraisella vihjailulla, oman esimerkkinsä kautta. Salminen kertoi itse äänestävänsä vihreitä.
&#8211; Mie oon itse ajatellut äänestää vihreitä sen takia, että Helsingissä on nyt tää pormestari-situation. Eli vähän niin kuin jännitetään, että tuleeko kokoomuksen vai vihreiden edustaja pormestariksi. Koska se, jolla on eniten ääniä, saa asettaa sen pormestariehdokkaan.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
On punavihreiden touhu kyllä tolkuttoman härskiä. Ministeriöt pestaavat neljä tunnettua influensseria &quot;kohottamaan äänestysaktiivisuutta&quot; ja teettävät näillä mainosvideoita. Kuinka ollakaan, kolme näistä tukee avoimesti vihreitä. 1/4 <a href="https://t.co/2LrqL3W6mX">pic.twitter.com/2LrqL3W6mX</a>
&mdash; Matias Turkkila (@MatiasTurkkila) <a href="https://twitter.com/MatiasTurkkila/status/1481619080998236161?ref_src=twsrc%5Etfw">January 13, 2022</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Ilmeinen tarkoitus vaikuttaa nuorisoon
Salminen on erittäin suosittu sosiaalisen median vaikuttaja, ja hänellä on pelkästään Instagramissa yli 100 000 seuraajaa. Monet seuraajista ovat nuoria, joten kehotuksen äänestää vihreitä toivotaan uppoavan hedelmälliseen maaperään.
Salminen kertoi kuntavaalien alla myös, ettei äänestäisi kokoomusta. Mikäli videon katsojien joukossa kuitenkin oli joku, jolle vihreät eivät missään nimessä kelpaa, Salminen vihjasi – jälleen oman esimerkkinsä kautta – että myös vasemmistoliittoa voisi äänestää.
&#8211; Voisin periaatteessa äänestää vasemmallekin, mutta kun on nyt tää pormestarihomma, niin päädyin vihreisiin.
”Uusi kausi alkaa” -kansalaiskampanjan on tuottanut sosiaali- ja terveysministeriö, jonka johdossa toimivat vihreiden hallituskumppaneita edustavat Krista Kiuru (sd) ja Hanna Sarkkinen (vas).
Vastaus vihreiden laskevaan kannatukseen?
Suomen Uutiset ei toistaiseksi ole ehtinyt tutustua ”Uusi kausi alkaa” -kampanjan varsinaiseen materiaaliin, mutta voidaan tietysti pohtia, miksi mukaan on valittu nimenomaan Salminen, Vilkkumaa, Uotinen ja Mertaranta.
Voisiko vastaus yksinkertaisesti olla se, että ministeriöissä on huolestuttu vihervasemmiston vaalimenestyksestä ja erityisesti vihreiden <a href="https://yle.fi/uutiset/3-12259416">laskevasta gallup-kannatuksesta</a>?
Mertaranta ei ole vuosien varrella ottanut julkisuudessa voimakkaita poliittisia kantoja, mutta sekä Vilkkumaa että Uotinen ovat vankkoja vihervasemmiston tukijoita ja molemmat ovat esimerkiksi tukeneet näkyvästi Pekka Haavistoa tämän molemmissa presidentinvaalikampanjoissa 2010-luvulla.
Muutos 1.14.2022 &#8211; klo 15:21: tekstiä täsmennetty.

Härskiä vaalivaikuttamista: Sosiaali- ja terveysministeriö buukkasi kansalaiskampanjan tähdeksi perussuomalaisia inhoavan tubettajan