Garedewilta toimenpidealoite nuoren määritelmän kaventamiseksi nuorisolaissa: 10-vuotiaat ja 29-vuotiaat eivät kuulu samoihin nuorteniltoihin

Etelä-Amerikan Elon Musk ei kuvia kumarra – aikoo laittaa Argentiinan talouden paraatikuntoon vaikka väkisin

Merituulivoiman rakentamisesta kannattamatonta –  kohoavat kustannukset, lisääntynyt kilpailu ja inflaatio syövät katteet

Merkittäviä verohyvityksiä suurille teollisille investoinneille – valtiovarainministeri Purra: ”Hallitus tukee suomalaista työtä ja teollisuutta”

Media jatkaa Trumpin demonisointia toisen salamurhayrityksen jälkeenkin – Trump: “En luovuta ikinä!”

Rintamäki: Suomalaisten ei tule ummistaa silmiään suvaitsevaisuuden nimissä

Keskisuomalaisen päätoimittaja Yle-pomo Riikka Räisäsestä: Näillä näytöillä joku muu päätoimittaja olisi jo eronnut

Aamulehden ex-päätoimittaja: Ylen piikkiin rakastajansa kanssa matkustanut uutispomo Riikka Räisänen pitäisi siirtää syrjään

Poliisi nappasi Helsingin yliopiston kunniatohtorin kiinni kahdesti – ensin Kööpenhaminassa, sitten Tukholmassa

Halla-aho: Arvelen, että moni muukin kuin persukansa alkaa ymmärtää Ylen prioriteetteja – ”Leikkausvaraa riittää myös tulevaisuudessa”

Antikainen: Yle on väärässä – uutiset somaliaksi ja arabiaksi eivät auta sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan

maatalouden kriisi

Perussuomalaiset vaati tänään eduskunnan kyselytunnilla, että niin sanotusta polttoaineiden jakeluvelvoitteesta luovuttaisiin väliaikaisesti kokonaan. Huomenna äänestetään esityksestä, jossa hallitus on korottamassa jakeluvelvoitetta vuosien 2023-2024 taitteessa niin, että hinnat voivat autoalan mukaan nousta jopa 55 senttiä litralta.

&#8211; Kun jo valmiiksi kansa ja yritykset kamppailevat jokapäiväisten sähkö- ja polttoainehintojen kanssa, niin hallitus ei hellitä kurjistamista: nyt esitätte polttoaineiden jakeluvelvoitteen korottamista, joka voi nostaa polttoaineiden hintoja vuonna 2024 kertaheitolla jopa 55 senttiä litralta! perussuomalaisten kansanedustaja Jouni Kotiaho hämmästeli.
Suomalaiset saavat maksaa pienestä edusta kalliisti
Kotiahon mielestä hallituksen esityksessä hyvää on vain se, että jakeluvelvoitetta laskettaisiin ensi vuodeksi väliaikaisesti.
&#8211; Sitä osaa perussuomalaiset kannattavat, mutta siihen se hyvä sitten loppuukin. Vuonna 2024 hinnat nousisivat hallituksen esityksellä niin, että loppukin tukka lähtee päästä. Ilmeisesti haluatte rangaista kansalaisia siitä, että ensi vuonna he saavat pienen helpotuksen polttoainekuluihin, Kotiaho arvioi.
Hallitus kiristää paljon enemmän kuin EU vaatii
Kotiaho vaati, että jakeluvelvoitteesta luovutaan kokonaan ainakin väliaikaisesti.
&#8211; Vaadimme, ettei ilmastopolitiikkanne saa kallistaa pumppuhintoja ainakaan enempää, mitä EU vaatii. Nythän te menette EU:stakin ohi ja kalliimmaksi! Kotiaho huomautti.
&#8211; Hyvä hallitus, oletteko valmiita tekemään nämä perussuomalaisten esitykset? Kotiaho kysyi.
Elinkeinoministeri Mika Lintilä ei ollut valmis tällaisiin hinnanalennuksiin vaan totesi, että biopolttoaineen kotimaisuudella on tärkeä rooli jakeluvelvoitteessa. Biopolttoainetta valmistetaan Suomessa.
Entä ruuantuotanto?
Jakeluvelvoite ei vaikuta vain henkilöliikenteen polttoainekuluihin. Kotiaho nostikin esiin jo valmiiksi kriisissä olevan maatalouden aseman.
&#8211; Eilen käsittelimme välikysymystä maatalouden kriisistä. Tiedättekö, mitä muutenkin karmean kustannuskehityksen keskellä tämä esityksenne tekee suomalaiselle ruuantuotannolle vuoden päästä? Ei suomalaista ruuantuotantoa tällä menolla pian olekaan, Kotiaho totesi.
&#8211; Arvoisa hallitus, perutteko – tai edes korjaatteko – tätä järkyttävää esitystä? Kotiaho tivasi.
Huoltovarmuus kriisissä
Tällaista lupausta Lintilä ei antanut, vaan korosti edelleen, että Suomessa tehty biopolttoaine on parempi kuin fossiilinen polttoaine ja myös turvallisuuskysymys.
Tätä ei perussuomalaisista kielletä, mutta perussuomalaisista korostetaan, ettei ihmisillä ei ole varaa jopa 50 sentin hinnankorotuksiin.
&#8211; Siinä se huoltovarmuus vasta kriisissä onkin, jos tällainen korotus hallituksen toimesta tehdään.
&nbsp;

Polttoainehintoihin jopa 55 sentin korotus reilun vuoden päästä – ”Vuonna 2024 hinnat nousisivat hallituksen esityksellä niin, että loppukin tukka lähtee päästä”

Keskiviikkona eduskunnan täysistunnossa käsiteltiin opposition hallitukselle esittämää välikysymystä suomalaisen maatalouden kriisistä ja kotimaisen ruuantuotannon turvaamisesta tulevaisuudessa. Perussuomalaisten kansanedustaja Olli Immonen toi puheessaan esiin huolen siitä, että suomalainen maatalous on ajautunut kriisiin EU:n epäonnistuneiden toimien, huonojen kansallisten päätösten sekä Venäjän hyökkäyssodan seurauksena.

&#8211; Polttoaineiden, lannoitteiden, sähkön ja muiden maatalouden peruselementtien hinnat ovat nousseet voimakkaasti, ja inflaatio on jo yli kahdeksan prosenttia. Alkutuottajien kustannukset nousevat kovaa vauhtia, ja heidän saamansa yrittäjätulo per tila on laskenut dramaattisesti, Olli Immonen avasi.
&#8211; Alkutuottajien keskeisin haaste on kannattavuusongelma: kun tuottaa jotain, viivan alle ei jää kuin pelkkä miinus. Läheskään kaikilla tiloilla ei ole puskurivaroja, ja monet ovat jo vakavissa maksuvaikeuksissa. Paine ja velat ovat kovia, ensi kevään kylvöt ovat edessä, ja eläimet odottavat navetassa rehua. Lannoitteiden hinnat ovat yli kaksinkertaistuneet muutaman edellisen vuoden aikana.
Immonen muistutti, että kasvihuoneviljelijät ovat suurissa vaikeuksissa merkittävästi kohonneiden sähkölaskujen kanssa, ja kotimaiset kasvikset uhkaavat loppua kaupoista.
&#8211; Tilanne on viljelijöiden osalta jo niin vakava ja kriisi niin pitkällä, että kotimainen ruoantuotanto ja huoltovarmuus ovat vaarassa. Omavaraisuuden vahvistaminen on olennainen osa huoltovarmuutta ja isänmaamme kokonaismaanpuolustusta.
Maatalouden kriisiytyessä myös hallitus on kriisiytynyt
Immosen mukaan maatalouden kriisiytyessä hallitus ei ole kyennyt toimimaan tilanteen korjaamiseksi, vaan sen sijaan hallitus on itse kriisiytynyt.
&#8211; Hallitus riitelee, eikä se ole saanut sopua aikaan maatalouden riittäväksi tukemiseksi. Kärsijän asemassa tässä näytelmässä on valitettavasti koko maatalouselinkeino. Keväällä annettu tukipaketti maataloudelle ei ollut riittävä. Se annettiin myös aivan liian myöhään ja kohdistettiin väärin. Ruoantuotantoa olisi pitänyt tukea enemmän, mutta sen sijaan tukea meni kaikkeen muuhun, esimerkiksi näennäisviljelyyn.
&#8211; Lisäksi maatalouteen kohdistuva byrokraattinen taakka on tällä hetkellä aivan liian suuri, kuten myös vaatimukset ilmasto- ja ympäristötoimista, jotka aiheuttavat kohtuuttomia kustannuksia. Näin vakavassa kriisitilanteessa näistä vaatimuksista tulisi joustaa välittömästi. Ilmasto- ja ympäristötoimet eivät saa kaatua maanviljelijän maksettavaksi.
Tuottajien mustamaalaamisen on loputtava
Immonen painotti, että nyt on aika palauttaa pikaisesti suomalainen ruoantuotanto sille kuuluvaan arvoonsa.
&#8211; Maatalouden tuottajat ovat epäoikeudenmukaisesti kärsineet vuosikausia ilmastosyyllistämisestä ja syytöksistä ympäristön turmelemisesta. Tällaisen mustamaalaamisen on nyt kerta kaikkiaan loputtava.
&#8211; Suomalaiset haluavat syödä puhdasta kotimaista ruokaa. On kaikkien etu, että viljelijät ja tuottajat voivat jatkaa elinkeinoaan. Jos hallitus kuitenkin edelleen jatkaa maatalouden laiminlyöntiä, ei ruokaa ole pian kukaan tuottamassa. Kun ala, tuotantomäärät ja osaaminen ajetaan kerran alas, on niitä vaikea enää nostaa ylös.
Maatalouden hätää ei ole otettu vakavasti
Immosen mukaan on myös syytä puuttua siihen epäkohtaan, että omilla markkinoillamme kotimainen ruoka ei ole samalla viivalla tuontiruoan kanssa.
&#8211; Esimerkiksi Suomessa vaadittavat korkeammat tuotantoeläinten hyvinvoinnin standardit eivät ole voimassa monissa muissa maissa, joista Suomeen ruokaa tuodaan. Tämä näkyy hinnassa. Tuontiruoalta on edellytettävä samoja korkeita standardeja esimerkiksi eläinten hyvinvointiin liittyen kuin meillä kotimaassakin.
Perussuomalaiset kritisoivat laajasti hallitusta siitä, ettei hallitus ole ottanut maatalouden hätää vakavasti.
&#8211; Maatalouden on annettu vajota pahimpaan kriisiin pitkään aikaan, vaikka hallituksella on ollut tilaisuuksia reagoida maatilojen ahdinkoon. Perussuomalaiset ovat odottaneet hallitukselta pikaisia lisätoimia, mutta valitettavasti esityksiä ei ole näkynyt. Maatalouden kannattavuutta tulee parantaa lukuisin erilaisin toimenpitein, Immonen vaati.
&#8211; Toimiva kotimainen maa- ja metsätalous on hyvinvoivan ja turvallisen yhteiskuntamme keskeinen peruspilari. Hallituksen on nyt viimein aika ryhtyä tekoihin.
&nbsp;

Suomalainen ruoantuotanto on pelastettava – Immonen: “Hallituksen on nyt viimein aika ryhtyä tekoihin”

Eduskunta keskusteli tänään opposition välikysymyksestä koskien suomalaisen maatalouden kriisiä ja ruuantuotannon turvaamista. Perussuomalaiset huomautti, että mikäli maatalouden kustannuskriisi ja maatilojen lopettamiset jatkuvat nykyistä tahtia, ovat kotimainen ruuantuotanto ja huoltovarmuus uhattuina.

&#8211; Omavaraisuus on ollut elinehto maamme rattaiden pyörimiselle. Energiansaannin lisäksi on välttämätöntä turvata ruoantuotanto. Suomessa on menossa kotimaisen maatalouden kriisi, jonka kaltaista ei modernina aikana ole aiemmin koettu, perussuomalaisten Ritva ”Kike” Elomaa totesi.
Elomaa huomautti, että käsillä oleva ongelma koskettaa jokaista suomalaista, sillä kotimaisen ruuantuotannon turvaaminen on yksi huoltovarmuuden peruspilareista. Monella maatilalla kustannusten räjähdysmäinen kasvu on johtanut akuuttiin rahoituskriisiin, sillä viivan alle ei jää mitään.
Myös EU:sta tulossa lisäkustannuksia
&#8211; Hallitus on vetelehtinyt kotimaisen maatalouden ja metsäsektorin edunvalvonnassa EU-pöydissä, Elomaa muistutti.
&#8211; Tästä esimerkkinä Suomelle kalliiksi käyvä ennallistamisasetus. Me perussuomalaiset olemme esittäneet maatalouden kriisiin useita ratkaisuehdotuksia, kuten esimerkiksi sääntelyn purkua, taloudellista tukea ja kiinteistöverotuen laajentamista koskemaan maatalouden harjoittajia.
Tuottajahinnat liian pienet
Elomaa arvioi, että maatalouden ahdingon ydinsyy ovat liian matalat tuottajahinnat.
&#8211; Jos tähän ei tule ratkaisua elintarvikeketjun toimijoiden välisissä neuvotteluissa, on valtiovallan ryhdyttävä tiukkoihin toimiin. Hallitus on seurannut maatalouden ahdingon syvenemistä passiivisena. 300 miljoonan euron maataloustuestakaan ei montaa euroa päätynyt ruoantuottajille, Elomaa sivalsi.
Tuottajia kohdellaan kuin rikollisia
&#8211; Ruokaturvakysymys on vakava. Silti hallitus ajaa jääräpäisesti linjaa, jossa Suomi haluaa olla mallioppilas ilmastotavoitteiden suhteen ja jopa ylittää EU:n vaatimukset, Elomaa ihmetteli.
Elomaan mukaan yltiökunnianhimoiset ilmastotoimet ovat ajaneet maataloustuotannon entistä ahtaammalle niin, että suomalaisista tuottajista on tehty jo ”jonkin sortin rikollisia”.
&#8211; Perussuomalaiset vastustaa tällaista kehityskulkua jyrkästi. Maaseutu ansaitsee sellaisia poliittisia linjauksia, joilla pidetään koko maaseutu elinvoimaisena. Perussuomalaisten mielestä maaseutupoliittinen ajattelu tarvitsee suunnanmuutoksen viimeistään nyt, Elomaa vaati.
Ulkomaisilla toimijoilla etulyöntiasema
Elomaa huomautti, että Suomen ruokaketju työllistää jopa noin 300 000 suomalaista ja on maailmankin mittakaavassa uudenaikainen ja tehokas.
&#8211; Suomessa panostetaan ruoan puhtauteen ja laatuun. Samaa ei voi sanoa kaikista ulkomailta kauppojemme hyllyihin virtaavista tuotteista.
&#8211; Hintakilpailu markkinoilla on kuitenkin armotonta kotimaisille tuottajille. Me perussuomalaiset arvostamme alkutuottajaa. Elintarvikeketjun toimijoiden on lisättävä avointa informaation kulkua tuotantoketjussa. Tarvitaan lisää läpinäkyvyyttä siihen, miten eurot jakautuvat. Kyse on viime kädessä siitä, että kansalaiset saavat pöytiinsä kotimaassa tuotettua ruokaa jatkossakin.
Tarvitaan energiaratkaisuja
&#8211; Euroopassa on nyt sota, ja perussuomalaiset katsovat, että on edesvastuutonta ajaa maataloustuottajiamme konkurssin partaalle tai hylätä toimivaa energiantuotantoa, Elomaa totesi.
Elomaa huomauttikin, että energian tuotantopalettiin tulee sisältyä edelleen turve ja kivihiilivarauma – tuotannon turvaamiseksi.
&#8211; Turpeen alasajo oli suuri virhe. Energiavajeen lisäksi vieläkään ei ole löydetty toimivia korvikkeita kasvu- tai kuiviketurpeelle, Elomaa muistutti.
Kaikki on maksettava etukäteen
Lopuksi Elomaa huomautti, että maatiloilla tehdään edelleen mittavia investointeja ja moni tilallinen elää kädestä suuhun.
&#8211; Lannoitteet, kuivikkeet ja muut tarvikkeet pitää maksaa etukäteen, vaikka tukia ei näy. Tulevaisuuden usko on koetuksella vähemmästäkin. Tukien maksaminen jälkijunassa on täysin vastuutonta.
&#8211; Perussuomalaisten eduskuntaryhmä on äärimmäisen pettynyt Sanna Marinin hallituksen harjoittamaan ja keskustalaisten ministerien johtamaan maatalouspolitiikkaan. Siksi kannatan edustaja Sari Essayahin esittämää epäluottamuslausetta, Elomaa totesi lopuksi.
&nbsp;

Elomaa välikysymyskeskustelussa: Suomessa on kotimaisen maatalouden kriisi, jonka kaltaista ei modernina aikana ole koettu

Eilen keskiviikkona eduskunnan täysistunnossa käsiteltiin perussuomalaisten vaihtoehtobudjettia vuodelle 2023. Perussuomalaisten kansanedustaja Olli Immonen painotti puheessaan, että perussuomalaiset asettavat talouspolitiikassa suomalaisten edun maailmanparantamisen edelle ja kantavat vastuuta siitä, ettei suomalaisten arki muutu lohduttomaksi.

Suomen julkisen talouden rakenteellinen tulojen ja menojen epätasapaino on nyt jo noin yhdeksän miljardia euroa.
&#8211; Nykyhallituksen harjoittama velkaralli ei voi enää jatkua. Perussuomalaiset esittävät menoleikkausten kautta velanoton vähentämistä heti yli miljardilla eurolla. On leikattava välittömästi sellaisia valtion menoja, jotka eivät edistä suomalaisten hyvinvointia. Muun muassa julkinen sektori on paisunut hallinnollisesti ylisuureksi ja tehottomaksi, Olli Immonen totesi.
Kansalaiset perussuomalaisten linjoilla
Elinkeinoelämän valtuuskunnan tuoreesta julkaisusta ilmenee, että suomalaisten enemmistö toivoo julkisen talouden tasapainottamisen tapahtuvan ensisijaisesti valtion menoja leikkaamalla eikä veronkorotuksilla. Immonen toi puheessaan esiin, että kansalaiset ovat laajalti samaa mieltä perussuomalaisten vaihtoehtobudjetin sisällön kanssa menojen priorisoinnin tärkeysjärjestyksestä.
&#8211; Suomalaisten mielestä menoleikkaukset tulisi kohdentaa ensisijaisesti muun muassa keskushallintoon, ympäristönsuojeluun, kehitysyhteistyöhön, Yleisradioon ja maahanmuuttoon. Vastaavasti suomalaisten, kuten myös perussuomalaisten, mielestä leikkauksia ei tulisi kohdentaa perusopetukseen, varhaiskasvatukseen, opintotukeen, maanpuolustukseen tai sosiaali- ja terveydenhuoltoon.
Suomi ei saa olla koko maailman sosiaalitoimisto
Perussuomalaiset ovat kauan korostaneet, että Suomessa ei harjoiteta vastuullista maahanmuuttopolitiikkaa.
&#8211; Tähän on tultava muutos. Suomi ei saa olla koko maailman sosiaalitoimisto. Suomen pakolaiskiintiö on ajettava alas, ja kotouttamis- ja vastaanottomenoista on leikattava huomattavasti. Näistä toimista koituisi välitöntä vuotuista säästöä lähes 300 miljoonaa euroa. Taloutta kuormittavan maahanmuuton lopettaminen säästäisi suomalaisten veronmaksajien varoja vuosittain miljardeja euroja, kun tilastoista lasketaan yhteen tiettyjen maahanmuuttajaryhmien elinkaarikustannukset.
&#8211; Tehokkailla hallinnollisilla ja lainsäädännöllisillä uudistuksilla on mahdollista vähentää huomattavasti maahanmuuttoa EU:n ulkopuolisista maista. Suomen on kiristettävä perheenyhdistämistä, kansainvälistä suojelua ja muita oleskelulupia koskevia standardeja, jotta Suomi ei ole niin houkutteleva kohde haitalliselle maahanmuutolle kuin se tällä hetkellä on. Myös kansalaisuuspolitiikkaa ja kriminaalipolitiikkaa on tiukennettava, Immonen vaati puheessaan.
Hiilineutraalisuustavoitetta siirrettävä
Perussuomalaisten mielestä suomalaisten on saatava elää arkea ilman elämää lamauttavia taloudellisia huolia.
&#8211; Olemme esittäneet erilaisia toimia energian hintojen alentamiseksi ja vaatineet muun muassa liikenne- ja lämmityspolttoaineiden sekä sähkön verotuksen madaltamista. Nämä toimenpiteet on mahdollista toteuttaa esittämästämme 500 miljoonan euron kriisivarasta ja turhia menoja karsimalla, Immonen sanoi.
&#8211; Suomen on siirrettävä maailman kunnianhimoisinta hiilineutraalisuustavoitettaan vuodesta 2035 vuoteen 2050. Päästökaupasta on väliaikaisesti luovuttava kokonaan, ja kaikki EU:n tai kansallisen tason polttoaineen päästökaupat on unohdettava. Päästökaupan aiheuttaman rasitteen keventäminen vaikuttaisi sähkön ja polttoaineiden hintaan alentavasti. Välttämättömät elinkustannukset eivät saa syödä kohtuutonta osaa suomalaisten ansioista.
Maatalous vakavassa kriisissä
Euroopan unionin toimet, hallituksen politiikka ja poikkeuksellisen voimakas kustannusten nousu ovat ajaneet Suomen maatalouden vakavaan kriisiin.
&#8211; Jos nyt ei ryhdytä vaikuttaviin toimenpiteisiin, tuhannet tilat ajautuvat vararikkoon. Silloin myös kymmenet tuhannet elintarvikeketjun työpaikat ovat vaarassa. Kansallinen turvallisuutemme, omavaraisuutemme ja huoltovarmuutemme ovat tällä menolla uhattuina. Kotimaisen maa- ja metsätalouden turvaaminen vahvistaa maaseudun elinvoimaa ja alueellista tasa-arvoa, Immonen muistutti.
&#8211; Tarvitsemme tähän maahan vastuullista ja isänmaallista talouspolitiikkaa, ja tämän vaihtoehdon perussuomalaiset omassa vaihtoehtobudjetissaan tarjoavat.
&nbsp;

Immonen: Suomeen tarvitaan isänmaallista talouspolitiikkaa – “Nykyhallituksen harjoittama velkaralli ei voi enää jatkua”

Perussuomalaiset on tänään julkaissut maaseutupoliittisen ohjelman, jossa esitetään kattavasti erilaisia toimia maaseutuelinkeinojen tukemiseksi. Ohjelma kattaa kuusi aihealuetta: maatalous, metsät ja metsätalous, maaseutuelinkeinot, metsästys, huoltovarmuus ja maaseudun kehittäminen. &#8211; Suomalaisen maaseudun ja maaseutumaisten alueiden pärjääminen on elinehto Suomelle, perussuomalaisten kansanedustaja Jenna Simula sanoo.

Suomalainen maatalous on 2020-luvulla suistunut vakavaan kriisiin. Energian ja lannoitteiden hintojen nousun myötä maatalouden tuotantokustannukset ovat nousseet ennennäkemättömällä vauhdilla, ja moni tila on joutunut lopettamaan toimintansa.
Perussuomalaisten mielestä maaseutupoliittinen ajattelu tarvitsee suunnanmuutoksen.
Perussuomalaisten tänään julkaistussa maaseutupoliittisessa ohjelmassa esitetään kattavasti erilaisia toimia maaseutuelinkeinojen tukemiseksi, huoltovarmuuden turvaamiseksi ja maaseudun pitkäjänteiseksi kehittämiseksi.
<iframe loading="lazy" title="Tuumaustunti - maaseutupoliittinen ohjelma" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/hibbOTCqgzI?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
Perussuomalaisten kansanedustaja Jenna Simula muistuttaa, että suomalainen maaseutu koskettaa meistä ihan jokaista.
&#8211; Maaseudulla asutaan ja eletään ja tuotetaan puhdasta suomalaista ruokaa jokaisen lautaselle. Maaseutu on samalla synnyinsijoja, perinne- ja kansallismaisema ja monille myös paikka virkistyä ja rauhoittua, Simula sanoo. Hän puhui tänään Tuumaustunnilla perussuomalaisten maaseutupoliittisen ohjelman julkaisutilaisuudessa.
Maaseutu ja kaupungit täydentävät toisiaan
Simula huomauttaa, että Suomi tarvitsee sekä maaseutua että kaupunkeja.
&#8211; Ne täydentävät toisiaan eivätkä suinkaan ole toistensa vastakohtia. On huomioitava kummankin erityistarpeet.
Suomalaisten menestystarina on kuitenkin rakentunut erityisesti metsien ja maanviljelyn ympärille.
&#8211; Samat asiat ovat edelleen merkityksellisiä, ja me perussuomalaiset haluamme korostaa tätä: suomalaisen maaseudun ja maaseutumaisten alueiden pärjääminen on elinehto Suomelle. Ei ole yhdentekevää, miten ja missä ruoka tuotetaan. Ei ole yhdentekevää, mistä teollisuus saa raaka-aineita. Ei ole yhdentekevää, millaiset palvelut ja saavutettavuus maaseudulla on.
Koko Suomi pidettävä asumiskelpoisena
Simula korostaa, että perussuomalaiset haluavat pitää koko Suomen asumiskelpoisena.
&#8211; Maaseutu ansaitsee sellaiset poliittiset päätökset, joilla pidetään koko maaseutu elinvoimaisena ja joilla niin maaseutu kuin maaseudun ihmisetkin saavat ansaitsemansa arvostuksen, erityisesti nykyaikana, kun pitkään on parjattu maataloustuottajia ja poliittisin toimin suorastaan ajettu suomalaista kaupunkeihin, kauas juuristaan, kauas suvustaan ja turvaverkoista, sieltä missä suomalaiset olisivat onnellisimmillaan.
Perussuomalaisten tänään julkaistu <a href="https://www.perussuomalaiset.fi/wp-content/uploads/2022/11/MaaseutuohjelmaIsoWeb.pdf">maatalouspoliittinen ohjelma</a> kattaa kuusi aihealuetta: maatalous, metsät ja metsätalous, maaseutuelinkeinot, metsästys, huoltovarmuus ja maaseudun kehittäminen. Ohjelma ei jää vain periaateohjelman tasolle, vaan sisältää sata konkreettista toimenpidettä maaseudun puolesta.
&nbsp;

Suomalaisten menestystarina on rakentunut metsien ja maanviljelyn ympärille – perussuomalaiset esittää 100 toimenpidettä maaseudun puolesta

Maatalous on syvässä kriisissä. Tuottajat ovat vaikeuksissa, lannoitteiden hinnat ovat nousseet, ja energian hinta nousee rytinällä. Polttoaineiden hinta on kohonnut, ja tiloja lopettaa koko ajan. Kansanedustaja Minna Reijosen mukaan käynnissä on hätätila kotimaisessa ruoantuotannossa. Reijonen ihmettelee, miksi edes keskusta ei enää tunnu puolustavan maaseutua.

Eduskunnassa jätettiin useiden oppositiopuolueiden yhteinen välikysymys, ja hallitus joutuu vastaamaan opposition kysymyksiin maatalouden kriisistä ja kotimaisen ruoantuotannon turvaamisesta tulevaisuudessa.
Kansanedustaja Minna Reijonen on ihmeissään varsinkin keskustan toiminnasta, koska entinen maaseudun puolue ei tunnu enää puolustavan maaseutua. Reijonen pohtii, riittikö keskustalle tosiaan tällä hallituskaudella tavoittelemansa soten läpirunnominen, ja maaseutu sai unohtua.
&#8211; Keskusta on ajanut sote-uudistusta pitkän aikaa. Sote näyttää lisäävän byrokratiaa. Pahinta on, ettei soten rahoitusta edes ollut riittävästi mietitty ennen kuin uudistus runnottiin läpi. Nyt etsitään hirveällä kiireellä säästöjä, jotka tulevat kalliiksi. Vaikka tämä uusi aluehallinto valittiin, jäivät siinä ohella maakuntahallinto ja kuntien hallitukset sekä kuntien valtuustot edelleenkin olemaan, Reijonen kertoo.
Tekikö keskusta lehmänkaupat jo hallitusneuvotteluissa?
Reijosen mielestä on harmi, ettei hallitus kuunnellut perussuomalaisten lukuisia vaihtoehtoisia sote-ehdotuksia. Jopa lähipalvelutakuu jäi tekemättä. Nyt nämä ongelmat räjähtävät käsiin.
Reijosta harmittaa myös se, että maaseutua ennen puolustanut keskusta ei nyt edes lisätalousarviossakaan huomioi maatalouden tuskaa.
&#8211; Vai joko hallitusneuvotteluissa vuosia sitten sovittiin, että keskustalle riittää sote-uudistus ja se ei ole sitten muuta vaatimassa? Tekikö keskusta jo hallitusneuvotteluissa lehmänkauppoja? kysyy Reijonen.
&nbsp;

Reijonen huolissaan maatalouden kriisistä: Unohtiko keskusta maatalouden, koska se sai himoitsemansa sote-uudistuksen?

Oppositiopuolueet jättivät tänään välikysymyksen maatalouden kriisistä ja kotimaisen ruuantuotannon turvaamisesta. Inflaatio laukkaa yli kahdeksassa prosentissa, ja alkutuottajien kustannukset nousevat valtavalla tahdilla. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra huomauttaa, että maatalousministerin salkku on ollut liki kahdeksan vuotta keskustalaisella ministerillä ja siitä huolimatta maataloudessa menee huonommin kuin koskaan.

Eduskunnan oppositioryhmät jättivät perjantaina välikysymyksen hintojen nousun aiheuttamasta maatalouden kriisistä, jonka aikaansaama ahdinko uhkaa vaarantaa ensi talvena kotimaisen ruuantuotannon.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra huomautti, että inflaatio laukkaa yli kahdeksassa prosentissa, ja alkutuottajien kustannukset nousevat valtavalla tahdilla. Tällä on dramaattisia vaikutuksia suomalaiseen ruuantuotantoon ja huoltovarmuuteen.
&#8211; Kasvinviljelytilat ovat pulassa. Lannoitteiden hinnat ovat yli tuplaantuneet muutaman edellisen vuoden aikana. Ensi kesän lannoitelaskut ja muut tuotantopanokset ovat ennätyskalliit. Kasvihuoneviljelijät ovat pulassa kohonneiden sähkölaskujen takia. Kotimaiset kasvikset uhkaavat loppua kaupoista, kun kasvihuoneet kylmenevät. Samoin kotieläintilat ovat pulassa. Neljäsosa päätoimisista kotieläintiloista on pahoissa maksuvalmiusongelmissa.
&#8211; Samaan aikaan hallitus ei ole päässyt sopuun maatalouden tukemisesta. Maataloudesta on tullut hallituksen riitelyn uhri. Suomalaisesta ruoasta on tullut hallituksen riitelyn uhri. On karmaisevaa, miten vähän Helsingissä halutaan ymmärtää ruoantuotannon todellisuutta. Keväällä annettu tukipaketti oli riittämätön, se tuli liian myöhään ja kohdistui väärin. Ylipäätänsä kaiken tuen pitää mennä ruoantuotantoon. Emme tarvitse uusia himmeleitä tai tukea näennäisviljelyyn, Purra sanoo.
Jopa kolme tilaa päivässä lopettaa
Perussuomalaiset kysyi maatalousaiheesta eduskunnan kyselytunnilla jo eilen torstaina. Purra vaati tuolloin sääntelyn ja ilmastotoimien helpottamista.
&#8211; Kuten eilen kyselytunnilla pääministeriltä kuulimme, myöskään byrokraattista taakkaa ja kustannuksia aiheuttavista vaatimuksista esimerkiksi ilmastotoimiin liittyen ei olla luopumassa, vaikka tilanne on tällainen. Ruoantuottajan mahdollisuuksia toimia rusikoidaan monesta suunnasta, ja tämän korjaamiseen ei raha riitä.
&#8211; Haluammeko me Suomeen samaa kuin vaikkapa Hollannissa on nähty, jossa EU:n toimesta ajettava ilmastolaki maatalouden typpipäästöjen laskemiseksi ajaa valtavan määrän tiloja alas ja ruoantuotanto uhkaa supistua murto-osaan? Tällaisena aikana, kun kansallisesta ruokaturvasta pitäisi erityisesti pitää huolta. Valitettavasti on todettava, että pääministerin ja keskustaministerien suusta nämä sanat, ruokaturva ja huoltovarmuus, ovat pelkkää sanahelinää.
Alkutuottajien saama yrittäjätulo on laskenut koko ajan dramaattisesti per tila. Purra huomauttaa, että joka päivä noin kolme tilaa lopettaa toimintansa.
&#8211; Näitä ei saada takaisin, ainakaan kovin helposti. Kun ala ja osaaminen on ajettu alas, sitä ei niin vain ylös nosteta. Kun väki samaan aikaan pakkautuu tänne kasvukeskuksiin, mistä se ruoka tulee kauppoihimme ja suomalaisten pöytiin? Tämä on perustavanlaatuinen asia olemassaolomme kannalta, ei mitään identiteettipolitiikkaa, Purra sanoo.
Kotimainen ruuantuotanto ansaitsee arvonpalautuksen
Purra huomauttaa, että maatalousministerin salkku on ollut liki kahdeksan vuotta keskustalaisen ministerin käsissä, samoin maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtajuus. Silti maataloudessa menee huonommin kuin vuosikymmeniin.
&#8211; Me tarvitsemme suomalaisen ruoantuotannon arvonpalautuksen ja vuosikausien ilmastosyyllistämisen jälkeen maatalouden tuottajalle ennemminkin soviteltavaksi sankarin viitan. Suomalaiset haluavat syödä suomalaista ruokaa. Tätä menoa sitä ei vain ole kukaan tuottamassa.
Perussuomalaiset esittivät aiemmin kiinteistöveron poistoa maa- ja metsätalouden talousrakennuksilta, ja tähän hallitus osittain tarttuikin.
&#8211; Lisäksi olemme peräänkuuluttaneet nopeita toimia suomalaisen ruoan viennin edistämiseksi. Omilla markkinoillamme kotimainen ruoka ei ole samalla viivalla tuonnin kanssa. Esimerkiksi Suomessa aivan oikein vaadittavat korkeammat tuotantoeläinten hyvinvoinnin standardit eivät ole voimassa monessa maassa, joista Suomeen ruokaa tuodaan. Tämä näkyy hinnassa.
Purra vaatii, että tuontiruoalta edellytetään samoja korkeita standardeja esimerkiksi eläinten hyvinvointiin liittyen kuin kotimaassakin.
Perussuomalaisilta uusi maatalouspoliittinen ohjelma
Perussuomalaiset julkaisee ensi viikolla puolueen uuden maatalouspoliittisen ohjelman.
&#8211; Siinä käsittelemme näitä asioita ja esitämme keinoja korjata ongelmia. Ohjelma huomioi maatalouden, metsät, metsästyksen ja monta muuta tärkeää maaseudun ja koko maan asiaa, Purra toteaa.
Alkutuottaja painettu maahan, muut korjaavat voiton
Kansanedustaja Ritva Elomaan mukaan perussuomalaiset on mukana opposition yhteisessä välikysymyksessä siksi, koska hallitus ei ole onnistunut näiden vakavien ongelmien korjaamisessa tai edes helpottamisessa. Elomaa huomauttaa, että maatalous on syvässä kriisissä ja asia on ratkaistava välittömästi.
&#8211; Viljelijöiltä kysyttiin, mitkä ovat suurimmat haasteet, joita he tällä hetkellä kohtaavat. Keskeistä on kannattavuuskriisi eli se, että kun tuottaa jotain, viivan alle ei jää kuin pitkä miinus. Alkutuotanto saa siis minimaalisen korvauksen. Alkutuottaja tuotteineen ryömii maassa, ja muut korjaavat voiton, Elomaa sanoo.
Vaikka viljelijät pitivät kustannuskriisiä suurimpana ongelmana, myös se huolettaa, mikä on heidän henkilökohtainen jaksamisensa lähitulevaisuudessa.
&#8211; Paine ja velat ovat kovia, ensi kevään kylvöt edessä ja eläimet odottavat navetassa ruokaa ja heiniä.
Myös kuluttajan etu kyseessä
Elomaa huomauttaa, että monia askarruttaa sekin, kuka jatkaa tilalla.
&#8211; Kuka on se nuori, joka jatkaa tilalla? Jos jatkajaksi tuleekin tilallisen oma jälkeläinen tai joku muu ostaa tilan, voi kysyä, mitkä ovat tulevaisuudennäkymät. Vastaus on, että ne ovat heikot. Se, että tuet maksetaan viivästyneenä, ei vaan voi mennä niin. Tukien maksaminen tapahtuu epämääräisesti. Periaatteessa viljelijät eivät tukea tarvitsisi vaan sen, että tuotteella on oikea hinta.
Elomaa huomauttaa, että nyt on kyse myös kuluttajan edusta ja huoltovarmuudesta.
&#8211; Kuluttajille pitää turvata mahdollisuus saada kotimaassa valmistettua ruokaa. Meidän kaikkien etu on se, että viljelijät ja tuottajat voivat jatkaa.
&nbsp;

Perussuomalaiset mukana välikysymyksessä maatalouden kriisistä ja ruuantuotannon turvaamisesta –  Purra: ”On karmaisevaa, miten vähän Helsingissä halutaan ymmärtää ruuantuotannon todellisuutta”