Garedewilta toimenpidealoite nuoren määritelmän kaventamiseksi nuorisolaissa: 10-vuotiaat ja 29-vuotiaat eivät kuulu samoihin nuorteniltoihin

Etelä-Amerikan Elon Musk ei kuvia kumarra – aikoo laittaa Argentiinan talouden paraatikuntoon vaikka väkisin

Merituulivoiman rakentamisesta kannattamatonta –  kohoavat kustannukset, lisääntynyt kilpailu ja inflaatio syövät katteet

Merkittäviä verohyvityksiä suurille teollisille investoinneille – valtiovarainministeri Purra: ”Hallitus tukee suomalaista työtä ja teollisuutta”

Media jatkaa Trumpin demonisointia toisen salamurhayrityksen jälkeenkin – Trump: “En luovuta ikinä!”

Rintamäki: Suomalaisten ei tule ummistaa silmiään suvaitsevaisuuden nimissä

Keskisuomalaisen päätoimittaja Yle-pomo Riikka Räisäsestä: Näillä näytöillä joku muu päätoimittaja olisi jo eronnut

Aamulehden ex-päätoimittaja: Ylen piikkiin rakastajansa kanssa matkustanut uutispomo Riikka Räisänen pitäisi siirtää syrjään

Poliisi nappasi Helsingin yliopiston kunniatohtorin kiinni kahdesti – ensin Kööpenhaminassa, sitten Tukholmassa

Halla-aho: Arvelen, että moni muukin kuin persukansa alkaa ymmärtää Ylen prioriteetteja – ”Leikkausvaraa riittää myös tulevaisuudessa”

Antikainen: Yle on väärässä – uutiset somaliaksi ja arabiaksi eivät auta sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan

maaseudulla asuvat

Ruotsin syyskuun valtiopäivävaaleissa on 7,7 miljoonaa äänioikeutettua ja perinteisesti äänestysvilkkaus on ollut suuri. Maahanmuuttajataustaisten äänestäjien määrä kasvaa kaiken aikaa ja se ei voi olla näkymättä vasemmiston kannatuksessa. Horjuva hyvinvointi ja kasvava rikollisuus puhuvat kuitenkin muutoksen puolesta.

Suurissa kaupungeissa ja niiden liepeillä asuvaan keskiluokkaan kuuluu 35 prosenttia valitsijoista, eli vaalivoittoa ja mahdollista pääministerin postia mielivän on saatava puolelleen huomattava osa tästä porukasta.
Sosialidemokraattien vuosikymmeniä kestänyttä vaalimenestystä tässä ryhmässä selittää se, että hyvinvointiyhteiskunta etuineen on paljolti liitetty käsitteenä juuri sosialidemokraatteihin.
&#8211; Monet näistä ihmisistä eivät ole pelkästään tuloasteikon keskivälillä vaan myöskin ideologisesti keskellä. He haluavat ainoastaan asioiden toimivan, eivätkä tunne suurta intohimoa mihinkään suuntaan, <a href="https://www.svt.se/nyheter/inrikes/statsvetaren-har-ar-arets-hetaste-valjargrupper">selittää</a> Göteborgin yliopiston valtio-opin professori Ekengren Oscarsson SVT:n artikkelissa.
Ruotsidemokraattien kannalta vaalien kohtalonkysymys on naisäänestäjien löytäminen tästä joukosta, sillä naisten osuus puolueen äänestäjissä on perinteisesti ollut 10 prosentin luokkaa. Miehistä taasen reippaasti yli 20 prosenttia on viime vuosina kannattanut ruotsidemokraatteja.
Ruotsissa tosin naiset äänestävät perinteisesti enemmän vasemmistopuolueita kuin miehet ja trendi on vain <a href="https://www.scb.se/hitta-statistik/artiklar/2021/okande-gap-mellan-kvinnors-och-mans-partisympatier/">voimistunut</a> viimeiset 50 vuotta.
Osa toisen polven maahanmuuttajista luokkamatkalla
Toisen polven maahanmuuttajia on jo 20 prosenttia väestöstä. He saattavat olla selvästi vanhempiaan paremmin integroituneita yhteiskuntaan kielitaidon, koulutuksen, työn ja uran kautta. Osa heistä on nousemassa yhteiskunnallisella asteikolla, ja he ovat poliittisilta asenteiltaan edellistä sukupolvea hieman enemmän oikealla.
Sosialidemokraatit ovat menettämässä otteen ryhmästä ja muut puolueet saattaisivat tässä joukossa jo murtaa vasemmiston dominanssin.
&#8211; Tämä on erittäin hajanainen ryhmä ja heidät mielletään usein Euroopan ulkopuolelta tulleiden jälkeläisiksi. Heidän vanhempansa tulivat Ruotsiin sosialidemokraattien aseman ollessa erityisen vankka.
Ulkomailla syntyneet äänestävät vasemmistoa
Ruotsin syyskuun valtiopäivävaaleissa on myös 1,2 miljoonaa <a href="https://www.suomenuutiset.fi/ruotsin-vaaleissa-yli-miljoona-ulkomailla-syntynytta-aanioikeutettua-aanestavat-demareita-ja-vasemmistopuoluetta/">ulkomailla syntynyttä</a> äänioikeutettua. Se on 20 prosenttia enemmän kuin edellisissä vaaleissa. Ulkomailla syntyneet äänestävät sosiaalidemokraatteja ja vasemmistopuoluetta enemmän kuin muu väestö keskimäärin.
Edellisissä valtiopäivävaaleissa vuonna 2018 demareita äänesti 38 prosenttia ulkomailla syntyneistä, kun demareiden kannatus kokonaisuudessaan oli 28 prosenttia.
Viimekertaisissa valtiopäivävaaleissa neljä vuotta sitten ulkomailla syntyneistä äänesti 74 prosenttia. Ruotsissa syntyneiden äänestysaktiivisuus oli 90 prosenttia. Tutkija pohtii asiaa myös matemaattiselta kannalta:
&#8211; Uudet äänestäjäryhmät eivät ole niin aktiivisia kuin vanhemmat, joten on mahdollista, että vaalien äänestysaktiivisuus ei nouse niin korkealle kuin viimeksi, pohtii professori Oscarsson.
Yrittäjien virta käy ruotsidemokraattien ja kokoomuksen välillä
&#8211; Stereotyyppinen yrittäjä on vankka kokoomuksen tukija. Mitä suurempi yritys, sitä suuremmalla todennäköisyydellä patruuna on moderaatti.
Yrittäjien osuus kaikista äänestäjistä on 7–8 prosenttia. Vanhastaan kokoomuslaiset ovat kiinnostuneita verotuksen tasosta ja valtion mahdollisimman vähäisestä kontrollista yrityselämässä.
Yrittäjiä kiinnostavat myös kulttuuriset arvostukset, kuten vaikkapa monikulttuurisuus ja maahanmuutto. Näiden teemojen puitteissa yrittäjät siirtyvät helposti kokoomuksesta ruotsidemokraattien leiriin.
Opiskelijat useimmiten vapaamielisiä naisia
Opiskelijoiden osuus valitsijoista on jossakin viiden ja kymmenen prosentin välillä. Useimmiten he ovat naisia. Kuilu koulutettujen ja kouluttamattomien välillä kasvaa ja se kasvaa myös naisten ja miesten välillä.
Pitkä opiskeluaika vaikuttaa usein liberaalien ja globaalien arvostusten nousuun. Tässä ryhmässä ilmastokysymykset ajavat kaiken muun edelle.
Ympäristöpuolue vihreät on tässä ryhmässä suosittu mutta siitä huolimatta puolue kipuilee äänikynnyksen kanssa saattaa jäädä valtiopäivien ulkopuolelle.
Maaseudun totuus on toinen
&#8211; Elinolosuhteet maalla ovat erilaiset kuin taajamissa ja näin sen halutaankin olevan. Peruspalveluihin pitäisi kuitenkin päästä jouhevasti, eikä Tukholman tai Brysselin valvovasta silmästä olisi niin väliksi, pohtii professori Oscarsson.
Näissä vaaleissa kaikki puolueet haluavat uida maalaisten liiveihin. Siitä huolimatta, ettei heidän määränsä ole lisääntynyt tai he olisivat ryhmänä jotenkin muuttuneet. Keskustapuolue ei kuitenkaan aio antaa periksi, vaikka välillä vaikealta näyttääkin.
Tärkeitä asioita tässä äänestäjäryhmässä ovat polttoaineiden hinnan lisäksi tuulivoima tai vaikkapa susijahti. Kyse on symboliarvoista. Myös heille, jotka eivät asu maalla. Siksi keskustapuolueen vajaan kymmenen prosentin gallupkannatus ei välttämättä kerro koko totuutta.
<a href="https://www.svt.se/special/pussla-ihop-sveriges-regering/?regering=c">Tästä</a> voit itse testata Ruotsin mahdollisia hallitusvaihtoehtoja.

Hiljainen enemmistö ratkaisee maan suunnan – nämä ryhmät ratkaisevat Ruotsin valtiopäivävaalit