Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso Ruotsissa: Liika älylaitteiden käyttö heikentää lasten hyvinvointia

Garedewilta toimenpidealoite nuoren määritelmän kaventamiseksi nuorisolaissa: 10-vuotiaat ja 29-vuotiaat eivät kuulu samoihin nuorteniltoihin

Etelä-Amerikan Elon Musk ei kuvia kumarra – aikoo laittaa Argentiinan talouden paraatikuntoon vaikka väkisin

Merituulivoiman rakentamisesta kannattamatonta –  kohoavat kustannukset, lisääntynyt kilpailu ja inflaatio syövät katteet

Merkittäviä verohyvityksiä suurille teollisille investoinneille – valtiovarainministeri Purra: ”Hallitus tukee suomalaista työtä ja teollisuutta”

Media jatkaa Trumpin demonisointia toisen salamurhayrityksen jälkeenkin – Trump: “En luovuta ikinä!”

Keskisuomalaisen päätoimittaja Yle-pomo Riikka Räisäsestä: Näillä näytöillä joku muu päätoimittaja olisi jo eronnut

Aamulehden ex-päätoimittaja: Ylen piikkiin rakastajansa kanssa matkustanut uutispomo Riikka Räisänen pitäisi siirtää syrjään

Poliisi nappasi Helsingin yliopiston kunniatohtorin kiinni kahdesti – ensin Kööpenhaminassa, sitten Tukholmassa

Halla-aho: Arvelen, että moni muukin kuin persukansa alkaa ymmärtää Ylen prioriteetteja – ”Leikkausvaraa riittää myös tulevaisuudessa”

Antikainen: Yle on väärässä – uutiset somaliaksi ja arabiaksi eivät auta sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan

maanviljely

Luonnonmukaisesti viljelty peltoala pienenee Ruotsissa kaiken aikaa. Perustaltaan on kyse siitä, että kansalaisten on haluttava luomua ja oltava valmiita maksamaan siitä. Pelkästään tukien varassa viljely ei pitemmän päälle onnistu.

Luonnonmukaisesti viljelty peltoala on ränä vuonna Ruotsissa 11 prosenttia ja 37 336 hehtaaria pienempi kuin vuosi sittten. Luomuala on vähentynyt vuodesta 2017. Kulutuskysyntä on ollut laskusuunnassa erityisesti pandemian ajoista lähtien.
&#8211; Kun porukat ovat sitä mieltä, että heillä ei ole luomuun varaa ja huomaamme kysynnän laskevan, niin sitä rupeaa miettimää itsekin omaa jatkamistaan, <a href="https://www.dn.se/ekonomi/bonder-lamnar-ekologiskt-jordbruk/#:~:text=Arealen%20jordbruksmark%20som%20var%20helt,minskade%20mellan%202022%20och%202023.">kertoo</a> vastikään luomusta luopunut maanviljelijä Anette Gustawson Dagens Nyheterissä.
&#8211; Viime vuosi oli katastrofaalinen. Mutta nyt näemme, kuinka kasvu on merkittävästi parempaa. Minulla ei ole vertailumateriaalia, mutta varmasti sato on puolet parempi. Varmaan sillä on asian kanssa tekemistä, että olemme lisänneet typpilannoitusta.
Perusmaatalous yhä luonnonmukaisempaa
Perinteinen <a href="https://agriculture.ec.europa.eu/news/short-term-outlook-agricultural-markets-uncertainty-remains-constant-feature-eu-farming-2024-05-03_en">maatalous</a> on edennyt paljon pidemmälle ympäristö- ja ilmastoajattelussa, kuin mitä se oli vielä parikymmentä vuotta sitten. Kysymys on siitä, mikä tässä maailmassa lopulta on <a href="https://www.slu.se/centrumbildningar-och-projekt/epok-centrum-for-ekologisk-produktion-och-konsumtion/vad-sager-forskningen/avkastning-och-livsmedelsforsorjning/hur-kan-ekologisk-produktion-bidra-till-en-framtida-hallbar-livsmedelsforsorjning/">kestävää</a>.
&#8211; Pelkästään se, että viljelemme maata niin, että meillä on ruokaa, on kestävää. Elintarvikkeet ovat myös paljon muutakin kuin vain sitä, mitä syömme. Jos ajattelee vaikkapa varautumisen näkökulmasta, sanoo Anette ja puoliso Jacob täydentää:
– Tuoton maksimointi pinta-alaa kohti on sekin ilmastotavoite.
Pelkästään tukien avulla ei voi viljellä
Aiemmin Ruotsin valtio tuki vuoroviljelyä. Vuorovuosin pelto oli heinällä ja sitten taas oli viljan vuoro. Tuki kuitenkin poistettiin vuodenvaihteessa.
Gustawsonin viljelijäpariskunnan mielestä perusta luomuun perustuvalle maataloudelle on se, että ihmiset haluavat luonnonmukaisesti viljeltyjä tuotteita ja ovat valmiita niistä myös maksamaan.
Viljely pelkästään <a href="https://jordbruksverket.se/stod/jordbruk-tradgard-och-rennaring/jordbruksmark/ekologisk-produktion">tukien</a> avulla ei onnistu. Näin jälkeenpäin he ovat tyytyväisiä omaan valintaansa.
&#8211; Luonto oli meitä vastaan, pohtii Jacob puolileikillään ja puoliso täydentää:
&#8211; Halusimme olla yhtä sen kanssa, mutta luonto ei ollut samaa mieltä meistä.

Luomutuotanto pian muisto vain – perinteinen viljely yhä ympäristöystävällisempää ja satoa puolet lisää

Maanviljelijöiden etuja ajava uusi puolue sai murskavoiton Alankomaiden maakuntavaaleissa. Vaalitulos tulee vaikeuttamaan hallituksen suunnitelmia maatalouden alas ajamiseksi. Käytännön toimenpiteet maatalouden typpipäästöjen leikkaamiseksi kuuluvat nimittäin maakuntavaltuustojen päätösvaltaan. Oppositiojohtaja Geert Wildersin mukaan päästöleikkaukset ovat vain tekosyy, ja hallituksen todellisena tavoitteena on maanviljelijöistä eroon pääseminen. 
Maanviljelijöiden etuja ajava uudehko puolue sai murskavoiton maaliskuun puolivälissä pidetyissä maakuntavaaleissa. Vuonna 2019 perustettu maanviljelijöiden kansalaisliike (BoerBurgerBeweging, BBB) sai peräti 139 paikkaa eri maakuntavaltuustoissa eli 20 prosenttia paikoista. Toiseksi tullut pääministeri Mark Rutten VVD sai vain 63 paikkaa.
Maanviljelijöiden kansalaisliike tulee saamaan paljon paikkoja myös toukokuussa pidettävissä parlamentin ylähuoneen eli senaatin vaaleissa, koska nyt maakuntavaltuustoihin päässeet edustajat valitsevat vuorostaan senaattorit. Rutten hallituskoalition ennustetaan menettävän neljänneksen paikoistaan senaatissa.
&#8220;Kansanäänestys hallituksen suoriutumisesta&#8221;
Politico-nettilehti <a href="https://www.politico.eu/article/dutch-farmers-party-bbb-mark-rutte-netherlands-big-winner-in-provincial-elections/">luonnehtii</a> vaalien tulosta &#8220;kansanäänestykseksi Rutten hallituksen suosiosta&#8221; ja arvelee, että vaalitulos vaikeuttaa Rutten suunnittelemien päästöleikkausten toimeenpanoa. Käytännön toimenpiteet maatalouden typpipäästöjen leikkaamiseksi kuuluvat maakuntavaltuustojen päätösvaltaan, joten maanviljelijöiden kansalaisliikkeellä on hyvät mahdollisuudet kampittaa hallituksen suunnitelmia.
Maanviljelijöiden kansalaisliikkeen perustaja ja puheenjohtaja Caroline van der Plas oli itsekin ällistynyt puolueensa vaalivoiton suuruudesta. Hän aloitti <a href="https://www.ad.nl/video/productie/van-der-plas-viert-feest-na-overwinning-wat-een-avond-363629">puheensa</a> vaalivalvojaisissa kysymällä kansainvälisesti, että &#8220;What the fuck&#8221; eli &#8220;mitä v*ttua täällä oikein tapahtui&#8221;.
Hallituksen tavoitteena lopettaa joka kolmas karjatila
Kuten Suomen Uutiset on aiemmin <a href="https://www.suomenuutiset.fi/alankomaiden-hallitus-pistaa-tuhansia-maatiloja-lunastukseen-tayttaakseen-eun-vaatimukset/">kertonut</a>, Alankomaiden hallitus suunnittelee lunastavansa lähes kolme tuhatta maatilaa. Lunastustarjouksen takana ovat EU:n ympäristösäädökset, jotka edellyttävät typpi- ja ammoniakkipäästöjen merkittävää vähentämistä etenkin Natura 2000 -suojelualueiden lähellä.
Hallituksen omien arvioiden mukaan joka kolmas karjatila joutuisi lopettamaan toimintansa, joten kolmen tuhannen tilan lunastaminen saattaa olla vasta alkua. Lunastettujen tilojen toiminta on tarkoitus lopettaa kokonaan, jolloin maa-alue vapautuu esimerkiksi asuntorakentamiseen.
Viime kesänä Alankomaiden maanteillä nähtiin laajoja <a href="https://www.suomenuutiset.fi/hollannin-maajussit-nousivat-kapinaan-vihreaa-siirtymaa-vastaan-poliisi-ampui-traktoria/">traktoriprotesteja</a>, kun viljelijät tukkivat teitä ja katuja traktoreillaan osoittaakseen mieltään hallituksen suunnitelmia vastaan. Poliisi käytti kovaa voimaa ja jopa tuliaseita mielenosoitusten tukahduttamiseen. Mielenosoituksia on nähty sen jälkeenkin.
Päästötavoitteet ovat &#8220;vasemmistolaista roskaa&#8221;
Vapauspuolue PPV:n puheenjohtaja Geert Wilders toteaa vaihtoehtomedia <a href="https://www.rebelnews.com/interview_geert_wilders_describes_farmer_rebellion_response">Rebel News</a>in haastattelussa, että hallituksen typpipäästötavoitteet ovat &#8220;vasemmistolaista roskaa&#8221;. Hänen mielestään typpipäästöt ovat tekemällä tehty ongelma, jonka varjolla hallitus yrittää päästä eroon maanviljelijöistä.
&#8211; Todellisena tavoitteena on maanviljelijöistä eroon pääseminen, Wilders sanoo.
&#8211; Mutta Alankomaita ei olisi ilman maanviljelijöitä ja kalastajia, Wilders jatkaa. Sitä me olemme. Ne ammatit ovat meidän geeneissämme ja historiassamme. Tämä maa on rakennettu maanviljelijöiden ja kalastajien varaan, joten heillä on meidän kaikkien tuki.

Uudelle maaseudun puolueelle yllätysvoitto Alankomaiden vaaleissa – hallituksen päästötavoitteet vaarassa

Väestönkasvun hillintä on jäänyt taka-alalle ilmastokeskustelussa. Ruoan riittävyys on suurempi ongelma kuin hiilinielujen kapasiteetti sitoa hiiltä.

Yhdysvaltalainen biologi Paul Ehrlich ei osunut pahasti harhaan vuonna 1968 julkaistussa kohukirjassaan The Population Bomb. Hän ennusti maailmaan 1970-luvulla tapahtuvaa väestöräjähdystä ja siitä johtuvaa nälänhätää. Vuosikymmen ei osunut oikeaan. Nyt kirja tuntuu jälleen ajankohtaiselta, kun käsillä on ilmastonmuutoksesta ja Venäjän hyökkäyssodasta johtuva ruokakriisi.
Maailman väkiluvun ennustetaan YK:n vuoden 2015 väestöennusteen keskivaihtoehdon mukaan kohoavan 8,5 miljardiin vuoteen 2030 mennessä ja edelleen 9,7 miljardiin vuonna 2050. Vuonna 2100 sen ennustetaan olevan 11,2 miljardia.
Maailman ilmatieteen järjestön pääsihteeri Petteri Taalas sanoo Ylen Ykkösaamun haastattelussa, että nopea väestönkasvu ja ilmaston muuttuminen huonompaan suuntaan tulee olemaan merkittävä maailmanlaajuinen ongelma. Ennätyskuivuudesta ja nopeasta väestönkasvusta on kärsitty erityisesti Afrikan sarvessa, kuten Somaliassa, Etiopiassa ja Pohjois-Keniassa.
Ruokaturva on turvallisuuskysymys
Taalas sanoo, että merkittävä ruokakriisi on odottamassa köyhimmissä maissa, joissa ei ole varaa ostaa kalliimpaa viljaa tai lannoitteita. Esimerkiksi Etiopiassa väestö on kasvanut valtavan nopeasti. Maassa on myös samaan aikaan kärsitty levottomuuksista sekä kuivuudesta ja tulvista.
UNICEFin mukaan Afrikan sarven ruokakriisi on levinnyt jo Ugandaan Karamojan alueelle, jossa arviolta puoli miljoonaa ihmistä kärsii kriittisestä ruokapulasta. Viljavassa maassa on jo kahden satokauden ajan kärsitty sekä kuivuudesta että rankoista tulvista.
&#8211; Merkittävä osa maailman maista, eritoten suurimmista viljantuottajamaista, tulee kärsimään ilmaston lämpenemisestä. Väestönkasvu ja viljelyolosuhteiden heikentyminen ovat huono yhtälö.
Hänen mukaansa Suomen kaltaiset ”hyötyjämaat” eivät globaalia nälkää pysty ratkaisemaan. Ruokaturvan heikennyttyä ihmiset lähtevät liikkeelle ja konfliktit yleistyvät, Taalas selventää.
Ehkäisyn käytön vastustus heikentää ruokaturvaa
Väestönkasvun hillintä on ilmastonmuutoksen torjunnan lisäksi erittäin tärkeä asia. Siitä ei juuri puhuta ilmastotekona.
&#8211; Yksi merkittävä ruokaturvaa heikentävä asia on se, että katolinen kirkko on vastustanut ehkäisymenetelmien käyttöä. Samoin on tehnyt islamilainen yhteisö. Nämä ovat merkittäviä mielipidevaikuttajia, hän sanoo ja lisää:
&#8211; On ollut ilahduttavaa nähdä, miten paavin ajattelu on tässä ilmastoasiassa kehittynyt. Toivon, että katolilainen kirkko suosisi myös ehkäisymenetelmien käyttöä ja samoin myös islamilainen yhteisö. Toimin YK-maailmassa, ja pidän aihetta koko ajan esillä.
Vain 25 prosenttia pelloista tuottaa ihmisravintoa
Väestönkasvun ohella merkittävä osa, noin 75 prosenttia maailman viljelyalasta, käytetään karjan rehun tuottamiseen.
&#8211; Tämä peltoala, ainakin merkittävä osa siitä, voitaisiin valjastaa tuottamaan viljaa ja muita ravintokasveja. Näin saisimme ravintotilannetta parannettua merkittävästi.
Taalas antaa tutun esimerkin Amazonin sademetsästä, jossa raivataan metsää karjan soijarehuviljelylle.
&#8211; Ruokavalion muuttaminen vähemmän lihaa sisältäväksi olisi yksi resepti, jolla voitaisiin ongelmaa ratkaista, hän sanoo.
Tällä hetkellä maailma kulkee kuitenkin toiseen suuntaan. Lihankulutus on henkilöä kohden noin 35 kg vuodessa. Taalaksen mukaan tähän vaikuttaa vähähiilihydraattinen ruokamuoti hyvinvointimaissa sekä Kiinan elintason nousu, joka on johtanut siihen, että lihaa kulutetaan enemmän.
Hyvänä asiana Taalas pitää kasvavaa hyvinvointimaailman ajattelua, jossa kasviksia kulutetaan enemmän. Lihansyönti ei ole muodissa tämän päivän nuorten keskuudessa.
Lähteet: Yle, UNICEF, YK
&nbsp;

Nälänhädän vaiettu suuri syy: Islamilainen yhteisö ja katolinen kirkko eivät hyväksy ehkäisyä

Europarlamentaarikko Laura Huhtasaari (ps.) on nimitetty Suomelle tärkeän maankäyttöä ja metsätaloutta koskevan LULUCF-asetuksen varjoraportööriksi. Saamastaan luottamuksesta iloitseva Huhtasaari aikoo tehdä kaikkensa, jotta asetuksesta ei tulisi Suomen kannalta kohtuuton.

Identiteetti ja demokratia -ryhmä on päättänyt, että varjoraportöörin tehtävä annetaan Laura Huhtasaarelle.
– Olen erittäin iloinen saamastani luottamuksesta. Haluan parhaalla mahdollisella tavalla vaikuttaa asetuksen sisältöön siten, että se ei olisi Suomen kannalta kohtuuton, toteaa Huhtasaari.
EU:n valiokunnissa työtä vetää yhtä ryhmää edustava esittelijä eli &#8220;raportööri&#8221; sekä muita ryhmiä edustavat &#8220;varjoraportöörit&#8221;.
Suomen huoltovarmuus ei saa vaarantua
Maankäyttösektori on Suomelle erityisen tärkeä metsätalouden ja maanviljelyksen takia ja on jo ennakkoon herättänyt paljon keskustelua.
– Ilmastolaskelmien pitää perustua todellisiin päästöihin ja nieluihin. Lisäksi laskennan tulee olla maakohtaista. Kotimaiselle kestävälle metsänkäytölle ei tule lisätä rajoitteita, jotka heikentävät teollisuuden kykyä kehittää ympäristölle ystävällisempiä tuotteita. Maatalouden päästöjen vähentäminen ei saa johtaa siihen, että suomalaisten huoltovarmuus ruuan suhteen vaarantuu, Huhtasaari kommentoi.
Huhtasaari korostaa kaikessa Suomen kansallisen edun huomioonottamista.
– Kiristyvä ympäristölainsäädäntö yhdistettynä EU:n toimivallan kasvattamiseen on vaarallinen cocktail Suomen metsä- ja maataloudelle, muistuttaa Huhtasaari.
Komission 14.7.2021 antaman 55-valmiuspaketin (englanniksi &#8220;Fit for 55&#8243;) osana on Suomelle tärkeä maankäyttöä, maankäytön muutosta ja metsätaloutta koskeva asetusmuutos (LULUCF-asetus). Asetus määrittelee laskentasäännöt sille, miten maankäytön, maankäytön muutoksen ja metsänhoidon nielut ja päästöt otetaan huomioon EU:n ilmastotavoitteissa kaudella 2021–2035.

Huhtasaari: “Kiristyvä ympäristölainsäädäntö yhdistettynä EU:n toimivallan kasvattamiseen on vaarallinen cocktail Suomen metsä- ja maataloudelle”

Perussuomalaiset ovat jättäneet eduskunnalle toimenpidealoitteen, jonka tarkoitus on lisätä valkoposkihanhi riistaeläimeksi metsästyslakiin. Tämä mahdollistaisi valkoposkihanhien suojametsästyksen sekä sen lihan käytön ravinnoksi.

&#8211; Valkoposkihanhet ovat tehneet valtavaa omaisuusvahinkoa viljelijöille Suomessa. Hanhien tekemät tuhot ovat vuosi vuodelta pahentuneet jopa siinä määrin, että ne uhkaavat pahimmillaan tilanpidon jatkuvuutta. Silti kantaa ei saisi hoitaa eikä hanhea nauttia ruoaksi, vaikka hanhi kuuluu elinvoimaisten lajien joukkoon.
Vahinkojen rajoittamista
Perussuomalaiset esittää, että valkoposkihanhi siirretään metsästyslain mukaiseksi riistalajiksi ja näin sallitaan niiden metsästys pesimäaikaisen rauhoitusajan ulkopuolella.
&#8211; Ainoa kestävä ratkaisu hanhien aiheuttamien vahinkojen rajoittamiseksi on kannan leikkaaminen metsästämällä. Älyvapaat ehdotukset tuhansien hehtaarien rauhallisista hanhipelloista joutavat roskakoriin, perussuomalaisten kansanedustaja Mauri Peltokangas jyrähtää.
Aloitteen ovat jättäneet Peltokankaan lisäksi perussuomalaisten Petri Huru, Sheikki Laakso, Jenna Simula sekä Ari Koponen.

PS: Valkoposkihanhesta on tehtävä riistaeläin

Helsingin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Otso Kivekäs (vihr.) kehottaa Facebook-kirjoituksessaan kuluttajia boikotoimaan suomalaista lihaa ja muita maataloustuotteita.

Vihreä Otso Kivekäs kirjoittaa, että Suomen maatalous rehevöittää itämerta vuosikymmenestä toiseen, eikä ympäristötuki ole tuonut muutosta asiaan.
&#8211; Itämeren suurimmat rehevöittäjät ovat Puola, Tanska ja Lounais-Suomen maatalous. Viimeiset 30 vuotta päästöjä on laitettu kuriin alkaen kaupunkien jätevedenpuhdistuksesta ja teollisuudesta ja jatkuen nyt jo mökkeihin asti.
Maanviljelijät Kivekkään maalitauluna
Kivekkään mukaan ongelma olisi erityisesti lounaisen Suomen eläintuotanto, jota on liikaa &#8211; ja koska eläinten lantaa päätyy purojen ja jokien kautta osaksi mereen. Ratkaisuksi Kivekäs esittää eläinten määrän vähentämistä, mutta myöntää että muitakin vaihtoehtoja on.
Kirjoituksensa lopussa Kivekäs kehottaa kuluttajia boikotoimaan suomalaista lihaa ja muita maataloustuotteita kunnes maatalouden päästöt saadaan kuriin.
&#8211; Siihen asti että maanviljelijät onnistuvat ratkaisemaan ongelman, kehotan välttämään suomalaisia eläintuotteita. Jos haluat ostaa juustoa, osta vaikka ruotsalaista, vihreä kaupunginvaltuutettu saarnaa.
Otsikkoa on täsmennetty 1.9.2020 klo 16.09.
&nbsp;

Vihreistä kannustetaan boikotoimaan suomalaista ruokaa: ”Osta vaikka ruotsalaista”

Yle kertoi maanantaina Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Karjalan piirin valittavan tohmajärveläisille maanviljelijöille myönnetyistä poikkeusluvista valkoposkihanhien ampumiseen satovahinkojen torjumiseksi. Poikkeuslupien mukaan 12 tohmajärveläistä tilaa saa ampua yhteensä 750 lintua syysmuuton aikana vuosina 2020 ja 2021. Valkoposkihanhet aiheuttavat satovahinkoja etenkin Itä-Suomessa levähtäessään pelloilla kevät- ja syysmuuttojen aikana.

Valkoposkihanhien satovahinkoja korvataan jo yli miljoonalla eurolla vuosittain sen lisäksi, että syyskylvöistä on paikoitellen jouduttu luopumaan kokonaan lintujen syödessä oraat. Mitä tässä tilanteessa tekee Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Karjalan piiri? Valittaa tarpeellisista poikkeusluvista. Tämä on suoranaista kiusantekoa viljelijöitä kohtaan, perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen sanoo.
Linnut tuhoavat sadon
Valkoposkihanhi on suojeltu koko EU:n laajuisesti, mutta useat maat myöntävät poikkeuslupia metsästykseen satovahinkojen ja lentoturvallisuuden vuoksi. Tällä hetkellä laji on luokiteltu elinvoimaiseksi ja sen kannan arvioidaan kasvavan noin 10 prosentin vuosivauhtia.
&#8211; Olen jättänyt toimenpidealoitteen hanhien ampumisen sallivien poikkeuslupien laajemmasta myöntämisestä, koska muut kokeillut keinot ovat olleet tehottomia. Maanviljelijöillä on lintujen suhteen mitta täynnä sekä taloudellisten menetysten että hukkaan menneiden työtuntien vuoksi. Linnut tuhoavat yhtä lailla sekä ihmisravinnoksi aiotun viljan että karjan rehun, joten ongelma koskettaa hyvinkin laajaa joukkoa viljelijöitä. Emme voi antaa tilanteen päästä niin pahaksi, että maatilat lopettavat, koska muuttomatkalla olevat hanhet tuhoavat sadon vuosi toisensa jälkeen.
&#8211; Tässä ei ole kyse pelkästään maatilojen ahdingosta vaan myös kotimaisen ruuantuotannon turvaamisesta. Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Karjalan piiri voisi vetää valituksensa takaisin ja keskittyä suojelemaan oikeasti uhanalaisia eläimiä, Antikainen painottaa.

Antikainen: ”Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Karjalan piiri, jättäkää viljelijät rauhaan!”

Samaan aikaan kun muu hallitus puhuu kauniisti huoltovarmuuden turvaamisesta ja huolesta työvoiman saamiseen maatalouden käyttöön nyt kriisiaikana, syyttävät vihreät suomalaisia maanviljelijöitä Itämeren saastuttamisesta, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Mauri Peltokangas.
 
Eduskunnan täysistunnon lähetekeskustelussa (6.5.) käsiteltiin hallituksen esitystä vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta.
&#8211; Yksi vihreiden ”lempilapsista” syyllistämään suomalaista maataloutta Itämeren rehevöitymisestä, sanoo Mauri Peltokangas.
&#8211; Samalla kun muu hallitus kauniisti puhuu huoltovarmuuden turvaamisesta ja huolesta työvoiman saamiseen maatalouden käyttöön nyt kriisiaikana, lyö vihreät surutta suomalaista maanviljelijää, väittäen juuri suomalaisen maajussin olevan syy Itämeren huonoon kuntoon.
Vihreää agendaa ilman faktapohjaa
Peltokangas ihmettelee, että Pohjanmaalla, joka on Suomen voimakkaimpia vilja-aittoja, ei samaa ongelmaa Pohjanlahdessa ole.
&#8211; Miten voi olla mahdollista, että sama luonto etelärannikolta Keski-Pohjanmaan kauniille rannikkoseuduille on niin erilaista, että meidän Pohjanlahtemme on hyväkuntoinen ja Itämeri maatalouden saastuttama? Haluaisin todellakin vastauksen tähän kysymykseen, Peltokangas painottaa.
&#8211; Vai onko meillä tilanne se, että tällaista vihreää poliittista agendaa tukeaksemme, otamme nämä asiat esiin, mutta ilman sitä faktaa, että Itämerta saastuttavat myös kaikki muutkin yhdeksän valtiota &#8211; ja sieltä tulee paljon enemmän roinaa Itämereen kuin mitä Suomi ikään kykenee tuottamaan.
Puhdasta kotimaista ruokaa
Peltokangas vaatii, että asioissa edetään faktapohjalta ja jätetään maanviljelijöiden syyllistäminen vähemmälle.
&#8211; Annetaan viljelijöille ne eväät ja ne lääkkeet, millä maatalous turvataan. Väitän, että suomalainen maanviljelijä on yksi maailman vastuullisimmista viljelijöistä &#8211; on ollut sitä aina ja on tänä päivänä edelläkävijä, mitä tulee luonnonsuojeluun.
&#8211; Jos me luomme samanlaiset pelisäännöt omaan maanviljelykseen kuten Keski-Euroopassa, voimme olla ylpeitä siitä, että omat maataloustuottajat tuottavat meille puhdasta kotimaista ruokaa, Peltokangas jatkaa.
Peltokankaan mukaan vihreät toistavat mantran tavoin maatalouden olevan se syy vesien rehevöitymiseen, eikä heille ole muuta totuutta. Hän toivoo positiivisuutta asioiden hoitoon pelkän syyllistämisen sijaan.
&#8211; Toivotan kaikille maanviljelijöille jaksamista.