PS Naiset 3/2024

Perussuomalainen 1/2024

Bidenin heikentynyttä tilaa salailtiin koko hänen presidenttikautensa ajan

Ruotsalainen kulttuurieliitti kummeksuu suomalaisia joululauluja: ”Synkeää ja lohdutonta”

Talvinen ja luminen luonto, yhteinen aika perheen kanssa, kuusen hakeminen metsästä pojanpojan kanssa, joulusauna, rauhoittuminen – nämä asiat saavat joulumielelle

Joulutori-iskun takana pakolaisstatuksen saanut lääkäri – vannoi jo vuosi sitten kostoa Saksalle

Isku saksalaisella joulutorilla, saudimies kaahasi autolla väkijoukkoon – sisäministeri oli aiemmin varoittanut suuresta terrori-iskun vaarasta joulumarkkinoilla

Ääliösuvaitsevainen valtamedia jauhoi ensin huolipuhetta naisiin kohdistuvasta väkivallasta – vähättelee nyt väkivaltaan lietsovaa graffitia eikä tunnista enää naisvihaa

Ronkainen: Puolustuksesta ei voi tinkiä tai säästää – ”Suomen on varauduttava kaikkeen mahdolliseen laajalla arsenaalilla”

Ministeri Ranne: Liikenteessäkin keskitytään nyt perusasioihin – turvallisuuteen ja talouteen

Useita muutoksia rikoslakiin ensi vuoden alusta: Rangaistukset kovenevat, naisten ja tyttöjen silpominen kriminalisoidaan entistä selvemmin

Kolumni: Ensimmäinen puolitoistavuotinen ministerinä

maa- ja metsätalouspolitiikka

Hoitoalalla työskentelevä nuori poliittinen vaikuttaja Nanna Väätäinen haluaisi, että EU kehittyisi ennen kaikkea kauppaunioniksi, jossa ylikansallinen valta on mahdollisimman pientä ja joka pitää kiinni omista periaatteistaan.

Perussuomalaisen Nuorison hallituksen jäsen Nanna Väätäinen on ehdokkaana kesäkuun europarlamenttivaaleissa.
– Lähdin eurovaaleihin mukaan, sillä olen huolissani EU:n liittovaltiokehityksestä ja Suomen itsemääräämisoikeuden vähenemisestä. Euroopan parlamenttiin täytyy saada päättäjiä, jotka ajavat siellä ennen kaikkea Suomen ja suomalaisten etua ja vastustavat turhaa sääntelyä, Väätäinen kertoo.
Kuopiossa asuva Väätäinen toimii myös Savo-Karjalan Perussuomalaisen Nuorison varapuheenjohtajana. Hänen poliittista toimintaansa ohjaa ennen kaikkea isänmaallisuus.
– Pyrin toimimaan aina tavalla, joka on Suomelle ja suomalaisille parhaaksi. Sanon ei yhteisvelalle, turhille säädöksille ja perussopimusten muuttamiselle siten, että yksittäisten valtioiden päätäntävalta omista asioistaan vähenee ja lipsutaan kohti liittovaltiota, Väätäinen sanoo.
Läheisyysperiaate tärkeää
Väätäinen korostaa, että EU:n läheisyysperiaatetta on vaalittava. Läheisyysperiaatteen mukaan toimivaltaa tulisi käyttää siten, että päätökset tehdään mahdollisimman lähellä kansalaisia.
– EU ei noudata omaa läheisyysperiaatettaan. Läheisyysperiaatteen mukaan EU-sääntelyn tulisi koskea vain asioita, joista ei voida säätää jäsenvaltioiden tasolla. EU-tason sääntelyä tulisi keventää ja jäsenvaltioiden päätäntävaltaa omista asioista lisätä, Väätäinen vaatii.
Suomen asema EU:ssa on Väätäisen mukaan liian heikko.
– Suomi on ollut viime vuosikymmeninä kiltti ja tottelevainen nettomaksaja ilman hampaita. Jatkossa Suomen tulisi olla EU:ssa rohkea toimija ja uskaltaa tarvittaessa käyttää omaa veto-oikeuttaan, jos EU:ssa ollaan päättämässä jostakin Suomelle haitallisesta.
Suomi on verrattain pieni EU-maa, ja Väätäisen mielestä yksittäisellä europarlamentaarikolla on melko vähän vaikutusvaltaa Euroopan parlamentissa.
– Nyt etenkin, kun Suomi on Naton jäsen, tulee meidän uskaltaa olla EU:ssa rohkeita ja Suomelle tärkeissä asioissa periksiantamattomia. Pienenä maana Suomen tulee pitää tiukasti kiinni yksimielisyysperiaatteesta tärkeiden kysymysten osalta, hän katsoo.
Itsenäiset metsäpäätökset
EU:n yhteinen maa- ja metsätalouspolitiikka kaipaa Väätäisestä korjaustoimia. Hän muistuttaa, että Suomi on EU:n metsäisin maa ja Suomen tulee saada päättää omista metsistään.
– Maa- ja metsätalous on elinkeinon lisäksi myös huoltovarmuus- ja turvallisuuskysymys. Suomalaiset metsät ja maatalouden tuntee parhaiten suomalainen maanviljelijä tai metsänomistaja &#8211; ei saksalainen pukuherra Brysselissä, Väätäinen painottaa.
Hänestä myös maataloustuista ja niiden alueellisesta tasa-arvoisuudesta on pidettävä huolta.
– EU:ssa puhututtanut ennallistamisasetus ei saa mennä sellaisenaan läpi. Onneksemme Suomi nykyisellään vastustaa sitä liian korkeiden kustannusten vuoksi.
Siirtolaisongelma kuriin
Europarlamentaarikkona Väätäinen haluaisi osallistua EU:n siirtolaisuusongelman korjaamiseen.
– Lähtisin ajamaan niin sanotun Ruanda-mallin käyttöönottoa, jossa turvapaikkahakemukset käsiteltäisiin jossakin EU:n ulkopuolisessa maassa ja turvapaikan saatuaan henkilö saisi jäädä tähän turvalliseen maahan.
– Mielestäni massiivinen siirtolaisuus turvapaikkajärjestelmää hyväksikäyttäen on uhka EU:n sisäiselle turvallisuudelle, Väätäinen toteaa.
Koko Suomen ja erityisesti Itä-Suomen osalta hän pitää tärkeänä turvallisuus- ja raja-asioita.
– Tarvittaessa meillä pitää olla mahdollisuus käännyttää ihmisiä itärajalla, jos sitä käytetään keinona meitä vastaan, Väätäinen katsoo.
EU:sta kauppaunioni
Nanna Väätäinen haluaisi, että EU kehittyisi ennen kaikkea kauppaunioniksi, jossa ylikansallinen valta on mahdollisimman pientä ja joka pitää kiinni omista periaatteistaan.
– Haluaisin EU:n olevan tulevaisuudessa mahdollisimman omavarainen ja riippumaton Kiinasta ja muista EU:n ulkopuolisista valtioista. Haluaisin tulevaisuudessa myös nähdä Euroopan ilman laitonta siirtolaisuutta ja sen tuomia haasteita, Väätäinen toivoo.
Opiskelijan kannalta EU on Väätäisen mielestä hyvä asia, sillä muun muassa Erasmus+-ohjelmalla tuetaan nuoria opiskelumahdollisuuksien ja kansainvälisten vaihtojen osalta.
– Muitakin ohjelmia on olemassa, mutta Erasmus+ lienee suurin. EU-kansalaisella on oikeus opiskella muun EU-maan yliopistossa samoin ehdoin kuin maan omilla kansalaisilla. EU on siis opiskelijan kannalta hyödyllinen, Väätäinen toteaa.
Ensihoidon ammattilainen
Väätäinen on 20-vuotias, ja koulutukseltaan hän on lähihoitaja sekä perustason ensihoitaja.
Luonteeltaan Väätäinen on puhelias, sosiaalinen ja yhteistyökykyinen. Hän tulee perheestä, johon kuuluu äiti ja isä sekä pikkusisko ja pikkuveli. Väätäinen asuu yhdessä avopuolisonsa kanssa.
– Tulen pääasiallisesti kaikkien kanssa toimeen. Olen utelias ja monista asioista kiinnostunut. Olen hieman jääräpäinen, kun kyse on itselle tärkeästä asiasta. Perheeni ja avopuolisoni ovat tärkeimpiä tukijoitani, hän kertoo.
Väätäinen on yhteiskunnallisesti valveutunut ja valmis ottamaan vastuuta yhteisten asioiden hoidosta.
– Minusta saisitte aktiivisen ja kiinnostuneen mepin, joka seisoo omien arvojensa takana ja tekee päätöksiä tavalla, joka on Suomelle ja suomalaisille eduksi, Väätäinen lupaa.
Mahdollisuus vaikuttaa
Suomesta tuli EU:n jäsen 1. tammikuuta 1995. Väätäinen kannustaa nuoria lähtemään vaaliuurnille kesän EU-vaaleissa.
– Me nuoret emme ole saaneet vaikuttaa siihen, liittyykö Suomi EU:hun vai ei. Nyt meillä kuitenkin on mahdollisuus vaikuttaa siihen, millainen on tulevaisuuden EU, Väätäinen sanoo.
Euroopan unioni on muutoksen edessä, kun osa päättäjistä on ajamassa EU:ta kohti liittovaltiota ja osa vastustaa tätä kehitystä.
Väätäisen mielestä kesäkuun eurovaaleissa kannattaa äänestää nimenomaan perussuomalaista ehdokasta, jos haluaa, että Suomi on jatkossakin itsenäinen kansallisvaltio, joka saa päättää omista asioistaan.
– Perussuomalaista äänestämällä tiedät varmaksi, että äänestät sen puolesta, että Euroopan parlamenttiin saadaan edustajia, jotka ajavat siellä aina Suomen ja suomalaisten etua, Väätäinen perustelee.
&nbsp;

Eurovaaliehdokas Nanna Väätäinen: “Jäsenvaltioiden saatava päättää omista asioistaan”

Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtaja Lauri Laitinen pitää Euroopan unionin suurimpana ongelmana liittovaltiokehitystä.

– Kansallista päätäntävaltaa ollaan viemässä suomalaisilta meille tärkeissä kysymyksissä koskien etenkin maa- ja metsätalouspolitiikkaa sekä ulkopolitiikkaa. Vallan keskittämisen sijaan sitä pitäisi mieluummin palauttaa jäsenmaille, joiden olosuhteet poikkeavat valtavasti toisistaan, Lauri Laitinen vaatii.
Laitinen on perussuomalaisten ehdokas kesän EU-vaaleissa. Hänen mukaansa EU ei kohtele Suomea ja suomalaisia oikeudenmukaisesti suhteessa muihin jäsenmaihin.
– Meiltä vaaditaan entistä suurempia satsauksia samalla kun taloutemme sakkaa, emmekä juuri saa mitään takaisin vastineena. Tähän on saatava muutos, Laitinen sanoo.
Suomi on pieni maa EU:ssa, mutta Laitisen mielestä Suomen on ajettava rohkeasti omia intressejään EU-tasolla.
– Suomi ei menetä mitään “luottamuspääomaa” tai saa “mainehaittaa” ajamalla omaa etuaan EU-tason neuvotteluissa muiden maiden tapaan.
– Määräenemmistöpäätöksissä Suomen vastustus ei kuitenkaan riitä, vaan Suomen on liittouduttava samanmielisten kansalliskonservatiivisten hallitusten, kuten Ruotsin, Italian ja Hollannin, kanssa päättävissä pöydissä, Laitinen katsoo.
Ei uusia velkavälineitä
Laitinen ei halua EU:lle uutta yhteisvelkaa tai tukipakettia.
– Talouspolitiikassa on ehdottomasti vastustettava uutta yhteisvelkaa, uusia rahastoja tai muita rahoitusvälineitä, joilla pyritään EU-tasolla sosialisoimaan suomalaisten verorahat, Laitinen painottaa.
Hänestä EU-budjettiin voidaan rakentaa taloudellinen puskuri kriisien varalle, mutta sen perustaminen ei vaadi budjetin paisuttamista entisestään.
– Ukrainankin 50 miljardin paketti saatiin nykyisen budjetin sisältä, Laitinen muistuttaa.
Lisäksi hän luopuisi yhteisvaluutta eurosta, jota tekohengitetään ideologista syistä EU-integraation edistämiseksi.
Laiton ihmisvirta pysäytettävä
Laitisen mukaan Eurooppaan tulemisesta pitää tehdä mahdollisimman kannattamatonta laittomille siirtolaisille.
– Tämä tarkoittaa linjausta, ettei yhtäkään laittomasti EU:hun pyrkivää päästetä sisään. Se tarkoittaa myös Välimeren ihmissalakuljettajien veneiden käännyttämistä, Laitinen kertoo.
EU-tason maahanmuuttopolitiikka on Laitisen mielestä oikeansuuntaista, jos se helpottaa kielteisten turvapaikkapäätösten myöntämistä ja karkotusprosessia. Muilta osin Laitinen pitää maahanmuuttopolitiikkaa hyvin nurinkurisena.
– Taakanjaolla pyritään rankaisemaan “solidaarisuuden” nimissä niitä jäsenmaita, joiden rajavalvonta on toiminut ja joiden rajojen yli ei ole päässyt laittomia elintasosiirtolaisia. Eihän tämän näin pitäisi mennä, vaan tänne ei pitäisi ottaa yhtäkään tänne laittomasti pyrkivää sisään.
– Tämän lisäksi EU-tasolla on suojeltava suomalaista ja sitä myötä eurooppalaista työtä halpatyövoiman uhalta, joka nostaa pintaansa aina kun joku avaa suunsa työperäisestä maahanmuutosta, Laitinen sanoo.
Rajaseudun tuntemusta
Laitinen on asunut koko elämänsä Lappeenrannassa itärajan läheisyydessä. 20-vuotias mies on koulutustaustaltaan ensihoitajaopiskelija.
– Minulla on vahva paikallistuntemus Kaakkois- ja Itä-Suomen rajaseudun tilanteesta. Pystyn tarjoamaan näkemystäni alueen rajaturvallisuuden ja elinkeinojen parantamiseksi, Laitinen kertoo.
Hän haluaa, että EU tukee jäsenmaiden sisäistä turvallisuutta aitaamalla ulkorajat fyysisesti ja tukee rajavalvontaa.
Puolustusyhteistyön osalta Laitinen haluaa EU:n keskittyvän puolustusteollisuuden herättämiseen, jotta aseita saataisiin niin kansallisille armeijoille kuin tueksi Ukrainalle sodassa Venäjää vastaan.
Brysseliin pyrkivän Laitisen mielestä suomalaisen mepin tärkein tehtävä on ajaa Suomen ja suomalaisten etua kaikissa asioissa.
– Valitettavasti meillä istuu tälläkin hetkellä europarlamentaarikkoja, joiden mielestä oma kansa ensin on väärin. Kun kukaan ei puhu suomalaisten puolesta, niin muut maat meppeineen kyllä käyttävät päättäjiemme sinisilmäisyyttä hyväksi päätöksenteossa, Laitinen tuumii.
&nbsp;

Eurovaaliehdokas Lauri Laitinen: ”Suomen on ehdottomasti vastustettava uutta yhteisvelkaa”

Ympäristövaliokunnan perussuomalaiset jättivät eduskunnassa hylkyesityksen valiokunnan käsittelyssä olleeseen hallituksen esitykseen uudesta ilmastolaista. Perussuomalaisten valiokuntaryhmä ei kannata ilmastopoliittisia kiristyksiä nykyisessä vaikeassa maailmantilanteessa.

Keskeisenä tavoitteena istuvalla hallituksella on varmistaa, että Suomi saavuttaa hiilineutraaliuden viimeistään vuonna 2035 ja sen jälkeen hiilinegatiivisuuden. Vuoden 2035 hiilineutraaliustavoitteen lisäksi esityksessä ehdotetaan säädettäväksi kovat päästövähennystavoitteet vuosille 2030 ja 2040.
&#8211; Perussuomalaisten valiokuntaryhmä ei kannata ilmastopoliittisia kiristyksiä tässä maailmantilanteessa, jossa nyt elämme ja olemme. Ilmastopolitiikan osalta on tehtävä pikainen uudelleenarviointi ja maailman kunnianhimoisimmasta hiilineutraaliustavoitteesta on luovuttava, sanoo kansanedustaja, valiokuntavastaava Petri Huru.
Esityksessä lukuisia ongelmia
Valiokuntaryhmä näkee esityksessä myös lukuisia ongelmia. Merkittävä osa niistä kiteytyy suunnitelman liialliseen kunnianhimon tasoon ja siihen, että valmistelutyö tehtiin jo ennen Venäjän ja Ukrainan sotaa.
&#8211; Tämän vuoksi asetetut tavoitteet eivät huomioi myöskään kotimaisen huoltovarmuuden ja energiapolitiikan tarpeita riittävästi, toteaa puolestaan kansanedustaja, valiokunnan jäsen Sheikki Laakso.
Nyt pitää keskittyä olennaiseen
Valiokuntaryhmä näkee myös, että uudessa ilmastolaissa säädettäisiin uusista ilmastotavoitteista, laajennettaisiin ilmastolain mukainen suunnittelujärjestelmä koskemaan maankäyttösektoria sekä täsmennettäisiin sääntelyä muiltakin osin, jotta lain ohjausvaikutus vahvistuisi. Nämä lisätoimet eivät maistu perussuomalaisille.
&#8211; Koemme ja näemme myös, että nyt tehdyssä esityksessä ei myöskään huomioida suunnitelman kustannuksia suomalaisille kotitalouksille. Sen sijaan koemme, että nyt on tehtävä veropäätöksiä, joilla lasketaan elämisen, asumisen ja liikkumisen hintaa esimerkiksi polttoaineiden kautta. Tavoitteisiin voidaan kyllä päästä myöhemmin, kun tekniikat alalla paranevat, toteaa puolestaan kansanedustaja, valiokunnan jäsen Mauri Peltokangas.
&#8211; Nyt olennaista on, että pystymme pitämään yllä maamme teollisuuden kilpailukykyä ja huoltovarmuutta (mukaan lukien meriteollisuus ja metsäteollisuus), Peltokangas lisää ja toteaa vielä lopuksi, että hallituksen tulee nyt ottaa lusikka kauniiseen käteen ja alkaa noudattaa perussuomalaisten maalaisjärkistä ilmastopolitiikkaa.
Kotimaista haketta ja turvetta hyödynnettävä enemmän
Maa- ja metsätalous- sekä ympäristöpuolella perussuomalaisten valiokuntaryhmä näkee, että nyt tulee edellyttää tässä akuutissa ongelmassa nopeita toimenpiteitä tilanteen helpottamiseksi.
&#8211; Lähivuosina Suomessa tulee hyödyntää kotimaista energiaturvetta ja haketta nykyistä enemmän, jotta huoltovarmuus aidosti turvataan. Nyt tätä ei ole huomioitu riittävässä määrin, siksikin koko esitys on jo syntyessään susi, sanoo koko PS-kansanedustajakolmikko lopuksi.
&nbsp;

Perussuomalaiset: Hallituksen esitys uudeksi ilmastolaiksi on susi jo syntyessään

Kiristynyt kansainvälispoliittinen tilanne on tuonut jälleen keskiöön energiakysymykset, eritoten omavaraisuuden. EU:n tavoitteena on lopettaa turpeen käyttö kokonaan. Turvealan yrittäjien ahdinkoa huolestuneena seurannut europarlamentaarikko Laura Huhtasaari tiedustelee EU-komissiolta, onko muuttunut maailmanpoliittinen tilanne ollenkaan vaikuttanut sen turvepolitiikkaan.

Turpeen osuus Suomen kokonaispäästöistä on 12 prosenttia, kun sen osuus energiantuotannosta on 4 prosenttia. Suomen raakaöljystä kaksi kolmasosaa, kivihiilestä noin puolet ja maakaasusta noin kaksi kolmasosaa tuotiin vuonna 2020 Venäjältä.
– Olen huolella seurannut keskustelua siitä, kuinka turveyrittäjien ahdinko kasvaa, vaikka tarvitsisimme jokaisen omavaraisen energiamuodon. Nyt ei ole aika ajaa yhtään omaa energiantuotantomuotoa alas, toteaa europarlamentaarikko Laura Huhtasaari.
Energiantuotanto kansallisiin käsiin
Huhtasaaren kirjallisessa kysymyksessä tiedustellaan, onko EU-komissiolla suunnitelmissa antaa edes tilapäisiä helpotuksia turpeen käytölle osana jäsenmaiden energiapalettia ja epävarmaa poliittista tilannetta, vai onko EU-komission kanta turpeen käyttöön edelleen ennallaan.
Huhtasaari on aina korostanut, että niin energiantuotannon kuin myös maa- ja metsätalouspolitiikan tulisi olla täysin kansallisissa käsissä.
– Mielestäni nyt olisi aika lykätä kaikkia sellaisia uudistuksia, jotka voivat heikentää omavaraisuuttamme. Kun olemmekin yhtäkkiä kriisissä, huomataan, että perussuomalaisten väkevästi kansallista etua korostava sanoma onkin ajankohtaisempi kuin koskaan, päättää Huhtasaari.
&nbsp;

Huhtasaari: Aikooko EU-komissio antaa edes tilapäisiä helpotuksia turpeen käytölle?

maa- ja metsätalouspolitiikka

Eurovaaliehdokas Nanna Väätäinen: “Jäsenvaltioiden saatava päättää omista asioistaan”

Eurovaaliehdokas Lauri Laitinen: ”Suomen on ehdottomasti vastustettava uutta yhteisvelkaa”

Perussuomalaiset: Hallituksen esitys uudeksi ilmastolaiksi on susi jo syntyessään

Huhtasaari: Aikooko EU-komissio antaa edes tilapäisiä helpotuksia turpeen käytölle?

Uusimmat

Bidenin heikentynyttä tilaa salailtiin koko hänen presidenttikautensa ajan

Ruotsalainen kulttuurieliitti kummeksuu suomalaisia joululauluja: ”Synkeää ja lohdutonta”

Talvinen ja luminen luonto, yhteinen aika perheen kanssa, kuusen hakeminen metsästä pojanpojan kanssa, joulusauna, rauhoittuminen – nämä asiat saavat joulumielelle

Joulutori-iskun takana pakolaisstatuksen saanut lääkäri – vannoi jo vuosi sitten kostoa Saksalle

Isku saksalaisella joulutorilla, saudimies kaahasi autolla väkijoukkoon – sisäministeri oli aiemmin varoittanut suuresta terrori-iskun vaarasta joulumarkkinoilla

Ääliösuvaitsevainen valtamedia jauhoi ensin huolipuhetta naisiin kohdistuvasta väkivallasta – vähättelee nyt väkivaltaan lietsovaa graffitia eikä tunnista enää naisvihaa

Ronkainen: Puolustuksesta ei voi tinkiä tai säästää – ”Suomen on varauduttava kaikkeen mahdolliseen laajalla arsenaalilla”

Ministeri Ranne: Liikenteessäkin keskitytään nyt perusasioihin – turvallisuuteen ja talouteen

Useita muutoksia rikoslakiin ensi vuoden alusta: Rangaistukset kovenevat, naisten ja tyttöjen silpominen kriminalisoidaan entistä selvemmin

Kolumni: Ensimmäinen puolitoistavuotinen ministerinä

Viikon suosituimmat

Joulutori-iskun takana pakolaisstatuksen saanut lääkäri – vannoi jo vuosi sitten kostoa Saksalle

Bidenin heikentynyttä tilaa salailtiin koko hänen presidenttikautensa ajan

Ruotsalainen kulttuurieliitti kummeksuu suomalaisia joululauluja: ”Synkeää ja lohdutonta”

Talvinen ja luminen luonto, yhteinen aika perheen kanssa, kuusen hakeminen metsästä pojanpojan kanssa, joulusauna, rauhoittuminen – nämä asiat saavat joulumielelle

Toimitus suosittelee

Omalääkärimalli toteutuu tällä hallituskaudella – ministeri Juuso: “Kyseessä on suomalaisille aivan valtava muutos”

Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan

Päätoimittajalta: Elokapina on radikalisoituneen median ikioma luomus

Miko Bergbom ja Niko Ohvo: Etelärantaa ja Hakaniemeä yhdistää rakkaus halpatyövoimaa kohtaan

Suomessa vieraillut brittiprofessori: woke-eliitti ja siihen kuuluva media ovat radikalisoituneet voimakkaasti, ja seuraus on karu: he ovat kyvyttömiä enää ymmärtämään tavallisia ihmisiä

PS Naiset 3/2024

Perussuomalainen 1/2024