Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso Ruotsissa: Liika älylaitteiden käyttö heikentää lasten hyvinvointia

Garedewilta toimenpidealoite nuoren määritelmän kaventamiseksi nuorisolaissa: 10-vuotiaat ja 29-vuotiaat eivät kuulu samoihin nuorteniltoihin

Etelä-Amerikan Elon Musk ei kuvia kumarra – aikoo laittaa Argentiinan talouden paraatikuntoon vaikka väkisin

Merituulivoiman rakentamisesta kannattamatonta –  kohoavat kustannukset, lisääntynyt kilpailu ja inflaatio syövät katteet

Merkittäviä verohyvityksiä suurille teollisille investoinneille – valtiovarainministeri Purra: ”Hallitus tukee suomalaista työtä ja teollisuutta”

Media jatkaa Trumpin demonisointia toisen salamurhayrityksen jälkeenkin – Trump: “En luovuta ikinä!”

Keskisuomalaisen päätoimittaja Yle-pomo Riikka Räisäsestä: Näillä näytöillä joku muu päätoimittaja olisi jo eronnut

Aamulehden ex-päätoimittaja: Ylen piikkiin rakastajansa kanssa matkustanut uutispomo Riikka Räisänen pitäisi siirtää syrjään

Poliisi nappasi Helsingin yliopiston kunniatohtorin kiinni kahdesti – ensin Kööpenhaminassa, sitten Tukholmassa

Halla-aho: Arvelen, että moni muukin kuin persukansa alkaa ymmärtää Ylen prioriteetteja – ”Leikkausvaraa riittää myös tulevaisuudessa”

Antikainen: Yle on väärässä – uutiset somaliaksi ja arabiaksi eivät auta sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan

luottotiedot

Maksuhäiriömerkintä poistuu jatkossa luottotietorekisteristä usein jo kuukauden kuluttua siitä, kun velka on maksettu. Viikonloppuna asiasta uutisoitiin Iltalehdessä SDP:n ajamana lakiuudistuksena, vaikka oikeasti kyse on koko eduskunnan yhdessä ajamasta uudistuksesta.

Lakivaliokunnan puheenjohtaja Leena Meri on harmissaan, että mediassa virheellisesti suitsutetaan SDP:tä odotetun ja toivotun lakimuutoksen aikaansaamisesta, kun lakiuudistus sai alkunsa koko eduskunnan tahdosta.
&#8211; Kyseessä on koko eduskunnan yhdessä ajama lakiuudistus eikä suinkaan mikään SDP:n oma hanke, kertoo Meri.
&#8211; Myös perussuomalaiset ovat pitkään esityksissään halunneet helpotusta maksuhäiriömerkinnän omaavien ja ulosotossa olevien arkeen, mutta emme virheellisesti omi kunniaa tästä.
Kaikki kunnia osoitettiin täysin väärälle taholle
Maksuhäiriömerkintöjen lyhentämisen taustalla onkin todellisuudessa eduskunnan 16.6.2020 antama lausuma. Siinä eduskunta edellytti, että hallitus kiirehtii maksuhäiriörekisteriä koskevaa lainsäädäntöä siten, että henkilöt, jotka ovat suorittaneet maksuhäiriömerkinnän perusteena olleet maksut asianmukaisesti, poistetaan rekisteristä kuukauden kuluttua maksun suorittamisesta.
Samalla eduskunta edellytti, että asiaa koskeva lakiehdotus tuodaan eduskuntaan viimeistään vuoden 2021 kevätistuntokauden aikana.
&#8211; Nyt kunnia tästä lakiuudistuksesta osoitettiin täysin väärälle taholle. Olisi kiva, jos mediassa ei leviteltäisi totuudenvastaisia tietoja näinkin tärkeissä asioissa, huokaa Meri.
&nbsp;

Kunnia maksuhäiriömerkintöjen säilytysaikojen lyhentymisestä ei kuulu yksin SDP:lle – “Olisi kiva, jos mediassa ei leviteltäisi totuudenvastaisia tietoja näinkin tärkeissä asioissa”

Kansanedustaja Suldaan Said Ahmed on lokakuussa saanut Helsingin käräjäoikeudessa kaksi uutta velkomustuomiota. Tuomioistuimen kautta saataviaan joutuivat tällä kertaa perimään luottokorttiyhtiö American Express sekä Danske Bank, joille molemmille Said Ahmed velvoitettiin maksamaan velkapääomat korkoineen.

American Expressin velkomusasiassa oli kyse 962 euron maksukorttilaskusta, jota kansanedustaja Suldaan Said Ahmed (vas) ei viitsinyt hoitaa ajallaan. Olisi ehkä kannattanut, sillä käräjäoikeuden käsittelyssä velkapääoman päälle maksettavaksi tulivat korkojen lisäksi myös oikeudenkäyntikulut, kaikki yhteensä 283 euroa.
Danske Bankille Said Ahmed on velkaa suuremman summan, yhteensä 8 265 euroa. Käräjäoikeuden tuomiosta ilmenee, että kyse on MasterCard-kortin vinguttamisella kertyneistä rästeistä. Tässäkin tapauksessa välinpitämättömyydelle tuli ylimääräistä hintaa käräjillä, koska tuomiossa Said Ahmed velvoitetaan maksamaan velan lisäksi korkoja, perintäkuluja sekä oikeudenkäyntikuluja yhteensä 402 euron edestä.
Said Ahmedin <a href="https://www.suomenuutiset.fi/vasemmistoliiton-kansanedustaja-suldaan-said-ahmed-kehottaa-kannattajiaan-matkustamaan-pummilla-ei-ihme-etta-jatti-omatkin-kulutusluottonsa-maksamatta/">velkasotkuja</a> on käsitelty aiemminkin tuomioistuimessa.
Ulosottorekisterissä kuusi merkintää
Said Ahmedilta peritään velkoja myös ulosotossa. Kansanedustajalla on ulosottorekisterissä kuusi merkintää. Ulosoton kautta saataviaan perivät Collector Bank AB, Svea Perintä Oy, Bank Norwegian sekä American Express, jonka saatavien perintä siirtyi nopeasti ulosottoon velkomustuomion langettamisen jälkeen.
Ulosottorekisterin joulukuun 6. päivän tietojen mukaan Said Ahmedilla on maksettavaa yhteensä 3 665 euroa.
Said Ahmed on pyrkinyt lyhentämään ulosottovelkojaan, ja onkin onnistunut maksamaan takaisin yhteensä 8 588 euroa. Myös ulosottovelka on hieman vähentynyt, sillä vielä syyskuun alussa kansanedustajalla oli ulosotossa 6 545 euron rästit.
Leväperäisestä taloudenpidosta kielii kuitenkin se, että kansanedustaja ei ole vieläkään korjannut tapojaan, vaan hän jättää edelleen laskuja maksamatta ja antaa niiden mennä ensin käräjäoikeuteen ja sitten ulosottoon. Ulosottorekisterin merkinnöistä ei myöskään pääse heti eroon siinäkään tapauksessa, että velka on maksettu.
Said Ahmedin velanmaksukyvyn ei luulisi olevan rahasta kiinni, sillä kansanedustajan palkkio on vaalikauden 2019–2022 alusta lukien 6 614 euroa. Päälle tulevat palkkiot muista luottamustoimista.
Ristiriitainen poliitikko
Said Ahmed nousi eduskuntaan syksyllä varasijalta Paavo Arhinmäen siirryttyä Helsingin apulaispormestarin tehtävään ja koska ensimmäisellä varasijalla ollut Silvia Modig teki päätöksen jäädä EU-parlamenttiin.
Poliitikkotyyppinä Said Ahmedia voinee kuvata ristiriitaiseksi, sillä hän sanoo olevansa ”yrittäjämyönteinen sosialisti”, mitä ihmettä se sitten tarkoittaakin. Velkojen laiminlyönti on kuitenkin linjassa sen kanssa, että Said Ahmed sanoo kannattavansa myös <a href="https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/e5b12ed9-639d-45ee-a430-8e3327d11b3f">kansalaistottelemattomuutta</a>.
Said Ahmed on myös Helsingin kaupunginvaltuutettu ja hänet valittiin jatkokaudelle Helsingin valtuustoon viime kesänä. Said Ahmedilta löytyy ymmärrystä pummilla matkustamiselle, sillä hän suosittelee julkisesti omia kannattajiaan käyttämään ratikkaa tai metroa, vaikka lippu ei olisikaan ostettu.

Vasemmistoliiton kansanedustaja Suldaan Said Ahmed jätti taas laskuja maksamatta, joutui käräjille – ulosottomies kintereillä

Ulosottomies karhuaa eduskuntaan nousseelta vasemmistoliiton uudelta kansanedustajalta yhteensä 6 545 euron rästejä.

Helsinkiläinen Suldaan Said Ahmed aloittaa ensi viikolla vasemmistoliiton uutena kansanedustajana. Kansanedustajan paikka aukesi varasijalta, kun Paavo Arhinmäestä tulee Helsingin apulaispormestari ja ensimmäisellä varasijalla ollut Silvia Modig teki päätöksen jäädä EU-parlamenttiin.
Kansanedustajan palkkio on vaalikauden 2019–2022 alusta lukien 6 614 euroa. Said Ahmedille rahat tulevat tarpeeseen, sillä hän on jo viime syksystä saakka ollut ulosoton asiakas. 3. syyskuuta 2021 päivätyn ulosottorekisteritodistuksen mukaan ulosottomies karhuaa eduskuntaan nousevalta Said Ahmedilta yhteensä 6 545 euron rästejä.
Perintä- ja oikeudenkäyntikulutkin maksettavaksi
Said Ahmedin ulosottorästit ovat aikanaan maksamatta jääneitä kulutusluottoja. Ulosoton kautta saataviaan perivät Svea Perintä Oy, Collector Bank AB sekä Bank Norwegian, jolla on rahamääräisesti suurimmat saatavat Said Ahmedilta, yhteensä 5 137 euroa.
Bank Norwegianin ulosottoasian taustalla on Helsingin käräjäoikeuden viime vuoden joulukuun 9. päivänä langettama velkomustuomio, jonka mukaan Said Ahmed tuomittiin maksamaan kulutusluottoja tarjoavalle Bank Norwegianille yhteensä 7 290 euron velkapääoma korkoineen. Lisäksi tuomion mukaan maksettavaksi tulivat perintäkulut ja oikeudenkäyntikulut. Velkomusjuttu oli tullut vireille lokakuussa 2020.
Bank Norwegianin saatava on päätynyt ulosottoon melko nopeasti tuomion jälkeen eli 14. joulukuuta viime vuonna. Collector Bankin ja Svea perinnän saatavat ovat hieman vanhempia, mutta ne ovat myös viime vuoden loppupuolelta.
Ulosottorästejään Said Ahmed on toistaiseksi lyhentänyt 4 443 euron edestä.
Ulosottomies jahtaa Mustaa Leijonaa
Suldaan Said Ahmed on myös Helsingin kaupunginvaltuutettu ja hänet valittiin jatkokaudelle Helsingin valtuustoon viime kesänä. Eduskunnassa hänestä tulee ensimmäinen somalitaustainen kansanedustaja.
Said Ahmed tunnetaan myös nimellä Musta Leijona, joksi hän on itseään kutsunut vaalikampanjoissaan.
Said Ahmed tunnetaan Helsingin valtuustossa sitkeänä maksuttoman joukkoliikenteen kannattajana. Said Ahmedilta löytyy ymmärrystä liputta matkustamiseen jo etuajassa, sillä hän suosittelee julkisesti vähävaraisia kannattajiaan hyppäämään ratikkaan tai metroon ilman lippua.
&#8211; Suosittelen pummilla matkustamista jos ei ole varaa ostaa lippua! Nimimerkki kaupunginvaltuutettu joka haluaa maksuttoman joukkoliikenteen vähävaraisille, Said Ahmed kirjoittaa Twitterissä.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Suosittelen pummilla matkustamista jos ei ole varaa ostaa lippua! Nimimerkki kaupunginvaltuutettu joka haluaa maksuttoman joukkoliikenteen vähävaraisille. Kohti maksutonta joukkoliikennettä!<a href="https://twitter.com/hashtag/Maksutonjoukkoliikenne?src=hash&amp;ref_src=twsrc%5Etfw">#Maksutonjoukkoliikenne</a> <a href="https://t.co/LCtKn0oRgS">https://t.co/LCtKn0oRgS</a>
&mdash; Suldaan Said Ahmed (@suldaansaid) <a href="https://twitter.com/suldaansaid/status/1034318920054988801?ref_src=twsrc%5Etfw">August 28, 2018</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Said Ahmed ei paheksu joukkoliikennepummien vertaisapuun perustuvan ryhmän toimintaa.
&#8211; Moni nuori menettää luottotietonsa tarkastusmaksujen takia. Ihmiset ovat solidaarisia toisilleen ja musta se on <a href="https://liberolehti.fi/helsinkilainen-vasemmistopoliitikko-vahavaraisille-matkustakaa-pummilla/">hyvä</a>, Said Ahmed sanoo kulttuurilehti Liberon haastattelussa.

Vasemmistoliiton kansanedustaja Suldaan Said Ahmed kehottaa kannattajiaan matkustamaan pummilla – ei ihme, että jätti omatkin kulutusluottonsa maksamatta

Viime aikoina on jouduttu sulkemaan terveydenhuollon toimipisteitä henkilökunnan puutteellisen lukumäärän takia. Kansanedustaja, sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen Minna Reijonen haluaa hallitukselta pikaisia toimenpiteitä henkilökuntamäärän ja hoitoalan houkuttelevuuden parantamiseksi. Lisäksi Reijonen on huolissaan julkisen terveydenhuollon perintäkäytännöistä, jotka saattavat johtaa ulosottoon ja jopa luottotietojen menetykseen, jos potilas on sairaalassa eikä pysty huolehtimaan laskuistaan.

22.7.2021 uutisoitiin itäsuomalaisen, Muuruvedellä sijaitsevan hoitokodin ympärivuorokautisen hoiva-asumisen keskeyttämisestä. Toiminta jouduttiin keskeyttämään, koska henkilökuntaa ei ollut saatu rekrytoitua riittävästi. Vastaavanlaisia uutisia on kuultu valitettavan usein viime aikoina.
&#8211; Työn houkuttelevuus on iso tekijä siinä, että työntekijöitä saadaan riittävästi, toteaa Minna Reijonen.
Työnteon olosuhteita hoitoalalla kehitettävä
Hoitohenkilökuntaa on kouluttautunut toisille aloille. Työn kuormittavuus, kiire, palkkaus ja työn arvostus ovat merkittäviä tekijöitä, kun vaihdetaan alaa. Hoitohenkilökunnan tarve tulee kasvamaan tulevaisuudessa.
&#8211; Olisikin tärkeää panostaa siihen, että työnteon olosuhteita kehitettäisiin ja myös houkuttelevuutta palata takaisin hoitoalalle parannettaisiin, sanoo Reijonen.
Reijonen teki ministerille kirjallisen kysymyksen, mihin toimenpiteisiin aiotaan pikaisesti ryhtyä, jotta henkilökuntamäärä saadaan hoitoalalla pidettyä riittävänä. Reijonen kysyy myös, mitä projekteja aiotaan käynnistää hoitoalan houkuttelevuuden parantamiseksi ja hoitoalalta lähteneen henkilöstön motivoimiseksi palata takaisin hoitoalalle.
Perintäkäytännöt kohtuuttomia
Yleisimpänä käytäntönä julkisessa terveydenhuollossa on lähettää asiakkaalle lasku tämän saamasta hoidosta. Eri kunnissa, kaupungeissa ja sairaanhoitopiireissä on hyvin erilaisia käytäntöjä laskutuksen suhteen. Osassa sairaanhoitopiireistä laskut saattavat mennä perintään hyvinkin pian laskun eräännyttyä. Ongelmia voi seurata etenkin yksin asuville pitkien sairaalajaksojen aikana.
&#8211; Perintätoimet ovat saattaneet aiheuttaa kansalaisille ylimääräisiä kuluja ja jopa luottotietojen menetyksen, varsinkin jos henkilö on pitkiä aikoja sairaalassa, laskuja on kertynyt kotiin ja eräpäivä on jo mennyt ohi, sanoo Reijonen.
Paikoitellen lasku menee heti perintään
Kansalaisten palautteen perusteella perintäkirje voi tulla hyvin pian laskun eräännyttyä. Joskus terveydenhuollon yksikkö laittaa itse ensimmäisen huomautuslaskun, joissain paikoissa lasku menee heti perintään. Perintäkulut saattavat lisätä merkittävästi laskun loppusummaa.
Ongelmia voi tulla etenkin, ellei kotona pitkään aikaan ole ketään, joka seuraa tulevia laskuja ja huolehtii ne ajoissa maksuun. Näin on varsinkin yksin asuvilla, joilla ei ole omaisia tai läheisiä, jotka huolehtisivat heidän asioistaan heidän ollessaan pitkään sairaalahoidossa.
&#8211; Yksinkertainen ratkaisu voisi olla vaikka se, että lasku lähetettäisiin vasta sairaalajakson jälkeen, kun potilas on kotiutunut ja pystyy jälleen hoitamaan asioitaan, ehdottaa Reijonen.
Perintälaskujen epäselvyydet aiheuttavat harmia
Myös perintälaskussa tulisi olla selkeästi merkintä, mitä asiaa lasku koskee. On sattunut tapauksia, että lasku on saatettu maksaa kahteen kertaan, koska ei ole ollut selvää, onko lasku jo maksettu.
&#8211; Harmittaa asiakkaan kannalta, että perintäfirmat saattavat periä palkkion jopa siitä, kun palauttavat asiakkaan aiheettomasti kahteen kertaan maksaman laskun, ihmettelee Reijonen.
Reijonen teki ministerille kirjallisen kysymyksen, onko suunnitteilla ohjeistaa kuntia, kaupunkeja ja sairaanhoitopiirejä lähemmäksi yhtenäisiä käytäntöjä asiakasmaksujen perinnän osalta. Reijonen kysyy myös, miten estetään, etteivät terveydenhuollon laskut mene aiheettomasti perintään tai ulosottoon, jos asiakas on esimerkiksi sairaalajaksoilla eikä kotonaan vastaanottamassa laskuja.
&nbsp;

Reijonen: Mikä on terveydenhuollon tulevaisuus, kun ala ei houkuttele eikä työntekijöitä ole riittävästi?

Kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaa on huolissaan velkaantumiseen liittyvien ongelmien lisääntymisestä ja nostaa asian esille laatimassaan keskustelualoitteessa.

Aloitteessa ehdotetaan, että eduskunta käy ajankohtaiskeskustelun velkaantumiseen liittyvistä ongelmista ja valtion toiminnasta velallisten aseman parantamiseksi sekä velkaongelmien ennaltaehkäisemiseksi.
&#8211; Tavoitteeni on saada aloitteen kautta nostettua velkaongelmia paremmin esille poliittisessa keskustelussa. Lisäksi haluan korostaa velkaantumisen laajuutta, velallisten haasteita ja ilmiön yhteiskunnallisia vaikutuksia, Ritva ”Kike” Elomaa kertoo.
 Ulosottovelallisten määrä hurjassa kasvussa
Suomessa oli Tilastokeskuksen mukaan ulosottovelallisia vuoden 2018 lopussa 303 000 mikä oli 23 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Vuonna 2018 käräjäoikeuksiin jätettiin 4 533 yksityishenkilöiden velkajärjestelyhakemusta mikä on 321 kappaletta eli 7,6 prosenttia edellisvuotta enemmän.
Yli 380 000 suomalaisella on maksuhäiriömerkintä ja niiden määrä on kasvanut viime vuosina hyvin voimakkaasti sillä vuoden 2010 alussa merkintöjä oli vajaalla 310 000 henkilöllä. Vuonna 2018 yksityishenkilöille rekisteröitiin noin 1,6 miljoonaa uutta maksuhäiriömerkintää. Nämä luvut ovat Elomaan mukaan vakava viesti talousvaikeuksien lisääntymisestä Suomessa.
Osalla vielä 1990-luvun lamavelkoja
Elomaa teki keskustelualoitteen, koska uskoo sen olevan hyvä tapa nostaa velkaantumiseen liittyvät ongelmat ja ilmiön mittavuus esille eduskunnassa.
&#8211; Mietin, mikä on paras tapa tuoda näitä asioita esille ja päädyin laatimaan keskustelualoitteen, johon olen saanut kerättyä allekirjoituksia yli puoluerajojen. Tuntuu, että velkaantuminen on aihe, joka puhuttelee itseni lisäksi suurta joukkoa kansanedustajia, hän jatkaa.
Elomaan mukaan syyt velkaantumisen taustalla ovat moninaiset. Osalla velat saattavat olla peruja jo 1990-luvun laman ajoilta. Monia on kohdannut elämässä yllättävät haasteet kuten työkyvyn tai työpaikan menetys. Myös korkeakorkoiset pikalainat näkyvät velkaongelmien lisääntymisenä.
&#8211; Valtion tulee puuttua velkaantumiseen liittyviin ongelmiin nykyistä tehokkaammin. Käytännössä tämä tarkoittaa ylivelkaantumista ehkäiseviä toimia sekä velallisten aseman helpottamista lainsäädännön ja muiden tukitoimien avulla.
Perinnässä villin lännen pelisäännöt
Valtio voi esimerkiksi muuttaa velkojen perintää määrittävää lainsäädäntöä ja helpottaa velkajärjestelyyn pääsyä sekä vaikuttaa velkojen vanhenemisaikaan.
&#8211; Tuntuu, että velkojen perinnässä vallitsee villin lännen pelisäännöt ja velallisia rahastetaan surutta. Tähän on tultava loppu. Ei ole myöskään tarkoituksenmukaista pitää ihmisiä velkavankeudessa tarpeettoman pitkään. Lisäksi on mahdollista helpottaa ulosotossa olevien tilannetta muuttamalla ulosoton suojaosuutta, Elomaa sanoo.
&#8211; Maksuhäiriömerkintä hankaloittaa arkea monin tavoin ja merkinnät säilyvät rekisterissä pitkään. Niiden säilymisaikoja tulisi tarkastella uudelleen. Erityisesti sellaisissa tapauksissa, joissa saatavat on maksettu kokonaisuudessaan takaisin, merkinnän säilymisaika ei ole aina perusteltu.
Velkaneuvontaa ja tukipalveluita lisättävä
Elomaan mukaan velkaongelmien ennaltaehkäiseminen on aloitettava jo talouskasvastuksella kouluissa. Myös velkaneuvontaa ja erilaisia velallisten tukipalveluja on kehitettävä.
&#8211; Odotan, että keskustelualoite saa osakseen laajaa kannatusta ja johtaa rakentavaan sekä ratkaisukeskeiseen keskusteluun. Toivon erityisesti ministereiltä aktiivista osallistumista ja näkemyksiä keinoista, joilla velkaantumiseen ja sen aiheuttamiin ongelmiin voitaisiin puuttua vielä kuluvan hallituskauden puitteissa, Elomaa sanoo.

Yli 380 000 suomalaisella on maksuhäiriömerkintä – Elomaa: ”Velallisia rahastetaan surutta, tähän on tultava loppu”

aKansanedustaja ja Perussuomalaisten Naisten puheenjohtaja Ritva ”Kike” Elomaa on erittäin huolissaan julkisuudessa olleista tiedoista, joiden mukaan maksuhäiriömerkintä saattaa olla este työnsaantiin.

Seura-lehden mukaan S-ryhmässä on tarkastettu jopa lähikaupan myyjien luottotietoja.
&#8211; Maksuhäiriö voi johtua omista virheistä, mutta se voi olla yhtä hyvin seurausta vaikeista elämäntilanteista, joita voi tulle meille jokaiselle vastaan. On täysin kohtuutonta, että näistä ihmisistä tehdään täysin b-luokan kansalaisia! Elomaa arvostelee.
Työnsaannin estäminen johtaa kriisiin
Elomaan mukaan työnsaannin estäminen maksuhäiriön vuoksi johtaa yhä syvemmälle henkilökohtaiseen kriisiin.
&#8211; Millä nämä ihmiset, jotka haluavat selvitä eteenpäin elämässään, voivat sitten koskaan maksaa velkojaan, kun heille ei anneta edes mahdollisuutta? Pitäisi täyttää aktiivimallit ja kaikki, huomauttaa Elomaa.
Joku kohtuus oltava
Elomaa haluaa, että selvitettäisiin, olisiko luottotietomerkintöjen haulle laitettava rajoitteita lain puitteissa.
&#8211; Ymmärrän, että esimerkiksi luotonmyöntäjien tai vastaavien on ne tarkistettava ja tiettyjen avoimien työpaikkojen kohdalla, johon liittyy merkittävää talousvastuuta. Joku kohtuus on kuitenkin oltava siinä, kuinka paljon luottotiedottomuudesta saa kärsiä.